Pelastustoimen megatrendit Pelastustoimen strategia vuoteen

Samankaltaiset tiedostot
Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Pelastustoimen strategia v Pelastusylijohtaja Esko Koskinen

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Sisäinen turvallisuuden selonteko ja strategia

Sisäisen turvallisuuden strategiahanke

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

Sisäisen turvallisuuden strategia ohjaa myös pelastustoimea. Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

Pelastustoimen uudistamishanke

Sisäisen turvallisuuden strategia ja selonteko

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään?

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Urheiluseurat

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

SPEK2020. strategia

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous

Tulevaisuuden uimaseura.

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

Osaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Arjen turvaa kunnissa

Pääesikunta, logistiikkaosasto

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Lausuntopyyntö STM 2015

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

KAINUUN PELASTUSLAITOS

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Sisäisen turvallisuuden strategia. Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

M A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

verkostoista voimaa Elina Eerola, Sitra

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Kyberturvallisuudessa on kyse luottamuksesta digitalisaation hyötyihin

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Varautuminen sotelainsäädännössä

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Vastuullisuussuunnitelma 2018

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

Vammaispalvelut maakuntarakenteessa

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Transkriptio:

Pelastustoimen megatrendit 2016 Pelastustoimen strategia vuoteen 2025 10.5.2016

Pelastustoimeen vaikuttavat megatrendit 2016 Keskinäisriippuvuus lisääntyy Ilmastonmuutoksen seuraukset laajenevat Väestön keskittyminen Yhteiskunnallinen luottamus rapautuu Teknologia muuttaa kaiken Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Taidot haastavat tiedot Eriarvoisuus kasvaa Väestö ikääntyy - eliniät pitenevät Siirtyvät valtasuhteet - uudet konfliktit Euroopan muuttoliike 2

Keskinäisriippuvuus lisääntyy Erilaisten järjestelmien keskinäisriippuvuudet lisääntyvät -> yhteiskunnan haavoittuvuus häiriöissä kasvaa (järjestelmien systeemiset riskit), riskit kohdistuvat järjestelmiin joista yhteiskunta on riippuvainen Kansalaisvaltion roolin muutos - tietoverkot ja ylikansalliset verkostot mahdollistavat epävakaiden henkilöiden kotona radikalisoitumisen -> terrorismiriski Euroopan rakenteet rapistuvat, talouskehitys taantuu, valtiot velkaantuvat ja julkinen talous kiristyy Geopoliittisten konfliktien vaikutukset ovat moninaisia ja ulottuvat yhä laajemmalle aiheuttaen turvattomuuden tunnetta Tarve koordinointiin eri riippuvuuksien välillä korostuu Varautumiseen liittyvien toimintojen uudelleen tarkastelu siten, että pelastustoimi vastaisi nykyistä kokonaisvaltaisemmin siviiliyhteiskunnan varautumisen koordinoinnista. Pelastustoimen tulee seurata ja aktiivisesti vaikuttaa EU:n, kansainvälisten järjestöjen ja Pohjois-Euroopan alueellisten neuvostojen toimintaan Avainsanoja: koordinointi, uhkien tunnistaminen, globaali toimintaympäristö, vaikuttaminen. 3

Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Yhteisöllisyys ja sosiaalinen koheesio ja toisista välittäminen heikkenevät. Toisaalta vastatrendinä on nähtävissä myös yhteisöllisyyden kasvun merkkejä. Yhä useammalla psyykkiset oireet ja turvattomuuden tunteet lisääntyvät Hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta yhä tärkeämpää on vertaisverkostojen vahvistaminen ja yhteisöllisyyden edistäminen Pelastustoimella on edellytykset toimia turvallisuuspalvelujen tuottajana yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaasti osana hyvinvointipalveluja. Pelastustoimi kykenee tunnistamaan tarpeet hyvinvointipalvelujen kehittämisessä (suora asiakaskontakti) Pelastustoimi tulee nähdä osana yhteiskunnan läheisyysperiaatteella toimivia palveluja siinä missä perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja muut lähipalvelut palveluiden konseptointi ja uudet ennakkoluulottomat palvelumuotoilut Pelastustoimen tulee aktiivisesti seurata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittymistä tukien muodostettavaa toimintakokonaisuutta Avainsanoja: hoitolaitosten valmiustoiminta, pelastustoimen palveluverkon kattavampi hyödyntäminen, strateginen kumppanuus, opetussisällöt, yksilön seurantamenetelmät 4

Ilmastonmuutoksen seuraukset laajenevat Äärisääilmiöiden rajuus kasvaa ja niiden esiintymistiheys lisääntyy -> ympäristötietoisuus ja ekologiset arvot korostuvat Syntyy uusia uhka- ja häiriötilanteita, joihin varautuminen on yhteiskunnassa puutteellista (esim. tulvat, myrskytuhot, lumen aiheuttamat vahingot) kyky lähettää ja vastaanottaa apua (pelastuspalvelumekanismi) korostuu kansalaisten ja pienyhteisöjen omatoimisen varautumisen merkitys korostuu Häiriötilanteiden hallinnan tärkeys kasvaa Varautuminen yhdyskuntasuunnittelussa nousee merkittävämpään asemaan. Varautumiseen liittyvien toimintojen uudelleen tarkastelu siten, että pelastustoimi vastaisi nykyistä kokonaisvaltaisemmin siviiliyhteiskunnan varautumisen koordinoinnista. Pelastustoimen merkitys kaiken kattavassa pelastuspalvelussa ja varautumisessa (Civil Protection) kasvaa entisestään ja tulee huomioida toimialan sekä muussa lainsäädännössä ja turvallisuuden muussa ohjauksessa määriteltäessä Suomen turvallisuustoimijoiden roolia. Pelastustoimen tulee parantaa varautumistaan häiriötilanteisiin: pelastustoimen voimakkaampi ote pelastustoimintaa edellyttävien tilanteiden suunnittelun johtamiseen: suunnitteluprosessin kehittäminen Avainsanoja: tilannekeskus, tilannekuva, varautuminen, ympäristövahingot, ennallistaminen 5

Eriarvoisuus kasvaa Isoissa kaupungeissa asuinalueiden väestörakenteen yksipuolistuminen johtaa sosiaaliseen eriytymiseen (alueellinen syrjäytyminen), mihin liittyy yhteiskunnallisten levottomuuksien uhka (vrt. Ruotsi), kun epäluottamus viranomaisia kohtaan kasvaa Yksilötasolla pahoinvointi korreloi häiriökäyttäytymisen kanssa - onnettomuuksien ja pelastustehtävien määrä lisääntyy ja monimuotoistuu Vaikea taloustilanne heikentää edellytyksiä turvata palvelut yhdenvertaisesti. Erityisesti on vaikeaa turvata riittävät palvelut haja-asutusalueiden väestölle. Nopeasti kehittyvä digitalisaatio, myös sosiaalinen media, lisää kansalaisten eriarvoistumista Pelastustoimen tulee yhä enemmän pitää yllä luottamusta, verkottua laaja-alaisesti ja toimia yhteistyössä mm. sosiaali- ja terveystoimen ja opetustoimen sekä muiden organisaatioiden kanssa kaikenlaisen syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi ja sen vaikutusten lieventämiseksi Pelastusalan opetukseen tulisi sisällyttää enemmän teemoja, jotka liittyvät pelastustoimen roolin ymmärtämiseen yhteiskunnassa Pelastustoimi julkisena palveluna turvaa osaltaan yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Kolmannen sektorin hyödyntäminen nykyistä enemmän Kansalaista lähellä oleva toiminta on keskeistä Avainsanoja: luottamus, yhteistyö, kumppanuus, koulutus 6

Väestön sisäinen liike Väestö keskittyy kaupunkeihin, jonka seurauksena harvaan asutuilla seuduilla samansisältöisten ja riskien vaatimien turvallisuuspalvelujen turvaaminen vaatii erityisjärjestelyjä: on pystyttävä huolehtimaan sekä kaupunkien riskikeskittymistä että harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluista. Pelastustoimen palvelujen tarve harvaan asutuilla seuduilla vaihtelee vuodenaikojen mukaan (Lapin talvikausi / mökkikunnat kesäkausi) Riskien edellyttämien pelastustoimen palvelujen järjestäminen harvaan asutuille alueille kausittaiset riskivaihtelut huomioon ottaen Muuttuvien urbaaniympäristöjen ilmiöiden huomioiminen pelastustoimessa Avainsanoja: monikansallisuus, kompleksinen rakentaminen, sopimuspalokunnat, omatoiminen varautuminen 7

Väestö ikääntyy - eliniät pitenevät Ikäihmisten (yli 65 v.) osuus on viidesosa väestöstä ja osuus kasvaa Henkilöonnettomuuksien profiili muuttuu ikäihmisille tyypillisten onnettomuuksien (kaatumiset, tapaturmat) lisääntyessä Ikääntyneen väestön palvelutarpeet lisääntyvät, mikä on haaste kaikelle julkiselle palveluntuotannolle Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvaessa joudutaan yhä enemmän priorisoimaan, -> pelastustoimen ensivaste- ja ensihoitovalmiuksien sekä -osaamisen kysyntä kasvaa Ikääntyneillä toimintakyky säilyy entistä pidempään Sopimuspalokuntien henkilöstön ikääntymisen vaikutus palvelujen tuottamiseen, erityisesti harvaan asutuilla seuduilla on vaikeuksia saada sopimuspalokuntiin henkilöstöä eläköityneiden tilalle Koulutusjärjestelmässä on huomioitava väestön ikäprofiilin muutos Pelastustoimen roolia on tarkennettava suunniteltaessa ikäihmisille tarjottavia palveluja ja toimintaympäristöä Avainsanoja: koulutus, pelastustoimen rooli 8

Siirtyvät valtasuhteet - uudet konfliktit Geopoliittinen ajattelu voimistuu Vallan siirtyessä ja pirstaloituessa koko maailmanjärjestys hakee uutta tasapainoa Kylmän sodan ja voimapolitiikan paluu Hybridiuhat haastavat yhteiskunnan turvallisuustoiminnan Kyberseuranta yleistyy ja laajenee Heikko ennustettavuus myös lähitulevaisuudesta Uusi asevarustelu, ydinaseet maailman turvallisuudessa Terrorismin uhka säilyy edelleen, terrorismin yhä globaalimmat vaikutukset nostavat turvallisuuskysymykset pinnalle Turvattomuuden tunne lisääntyy Pelastustoimen tulee osaltaan varautua vastaamaan hybridiuhkiin Pelastustoimen ja väestönsuojelujärjestelmän muokkaaminen vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, Pelastustoimen osaamista radikalisaatiosta ja terrorismista tulee kasvattaa Sisäisen turvallisuuden toimijoiden suorituskyky ja toimintamahdollisuudet vastata terrorismin uhkaan on turvattava korostetusti Avainsanoja: terrorismi, radikalisaatio, varautuminen, hybridi, kyber, poikkeusolot, täydennyskoulutus 9

Teknologia muuttaa kaiken Läpimurrot ydin-, nano-, geeni- ja informaatioteknologian alueilla lisäävät hyvinvointia -> tuovat uusia, ennalta tuntemattomia riskejä Digitalisaation myötä käyttöön tulevat verkottuneet turvateknologiat ja mahdollisesti esineiden internet, jolloin tietojohtamisen edellytykset moninkertaistuvat Smart Cityn kaltainen digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa ennakoinnin Teknologiset innovaatiot tuovat uusia mahdollisuuksia onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, kohteiden suojaamiseen ja pelastustoimintaan -> lisäävät myös teknologiariippuvuutta Teknologinen kehitys -> työn murros ammatteja katoaa, työtehtävien luonne muuttuu Teknologian hallitsemattomuus luo myös turvallisuusuhan nopeasti muuttuvaan tietoon perustuva riskienhallinta, valmiuden säätely sekä johtaminen kehittyy (tietojohtaminen) taktiset ja tekniset menetelmät muuttuvat työnkuvan muuttuminen, osaamiskapeikot ja uuden osaamisen tarve Pelastustoimen teknologiatietoisuus on jälkeenjäänyttä! Pelastustoimen tilannekeskukset tulee kehittää ylläpitämään vastaamaan toiminnoiltaan tulevan, jo osin olemassa olevan kybertoimintaympäristön tilannekuvan muodostamista. Pelastusalan opetussisältöjä tulee uusia vastaamaan edellä mainittua kybertoimintaympäristön kehittymistä. Elinkeinoelämää tulee paremmin hyödyntää mm. teknisten innovaatioiden käyttöönotossa Avainsanoja: johtamisjärjestelmät, tilannetietoisuus, päätöksenteko, osaaminen ja koulutus, teknologiaymmärrys 10

Tiedot haastavat taidot Pelastusalan ammatit muuttuvat, mutta eivät katoa, mikä lisää pelastusalan kiinnostavuutta ja luo edellytyksiä osaavan henkilöstön rekrytoinnille Monimutkaisuus lisääntyy ihmisten, eläinten ja rakennetun omaisuuden pelastamisen lisäksi tiedon pelastamisen tarpeen kasvaessa Tarvitaan yhä enemmän kykyä hyödyntää laajenevaa, myös kohteen tietovarantoa sekä uudistaa ja kehittää henkilöstön osaamista hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Nopeassa kehityksessä vaarana on pelastustoimen jääminen jälkeen muusta yhteiskunnasta Uusien ammattien ja tehtäväkuvien tarve pelastustoimessa - analyysi- ja suunnittelutoiminnot Pelastustoimen peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen uudistaminen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahventaminen ja hyödyntäminen Avainsanoja: elinikäinen oppiminen, koulutus, TKI, teknologiaosaaminen 11

Yhteiskunnallinen luottamus rapautuu Turvallisuuden tunteen heikkeneminen syö luottamusta hallintoon ja toisiin ihmisiin. Julkiset palvelut kuten pelastustoimi ja muut sisäisen turvallisuuden palvelut ovat yhteiskunnan toimivuuden kulmakiviä. Säästötoimet ovat heikentäneet useiden keskeisten julkisten palveluiden tasoa mm. palveluiden saatavuutta tai johtaneet viivästyksiin. Kansalaisten turvallisuuden tunne heikkenee jos apua ei ole tarvittaessa saatavilla. Myös luottamus toisiin ihmisiin voi vaarantua. Osallistumisen epätasa-arvoistuminen ilmenee myös muissa osallistumisen muodoissa ja sitoutuminen yhteiskuntaan heikkenee. Hallinnon jäykät rakenteet ja byrokraattinen kieli vaikeuttavat osallistumista. Pidetään huolta pelastustoimen ydintehtävien hoitamisesta eli pelastusviranomaisten toimintakyvystä ja uskottavuudesta toimia lähellä ihmistä. Turvataan resurssit. Panostetaan kansalaisten turvallisuuden tunteen ylläpitämiseen: jokainen saa tarvittaessa varallisuudestaan, etnisestä taustastaan, kielestään tms. henkilöön liittyvästä syystä riippumatta osaavien turvallisuusviranomaisten apua. Omatoimisen varautumisen korostaminen Avainsanoja: luottamus, riittävät resurssit, toimintakyky, turvallisuuden tunne, lähipalvelu 12