TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESKIKESÄLLÄ 2013 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-13-4598 Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat kesä- ja heinäkuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun 17.6.2013, ja keskikesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin 1. 2.7.2013. Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1); näistä 33 paikkaa kuului tarkkailuohjelmaan ja 4 paikkaa ohjelmaan vuonna 2010 tehtyyn täydennykseen. Lisäksi näytteet otettiin Aurajoesta Halisista mereen virtaavasta vedestä. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), ExxonMobil Oil Oy Ab, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto keskikesän tuloksista. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesäkuussa sää oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lämmin ja hellepäiviä oli poikkeuksellisen monta. Sademäärä oli ajankohdalle tavanomainen. Heinäkuun alkupuolella sää viileni kesälle tyypillisiin lukemiin, mutta sademäärä oli pieni. Suomen ympäristökeskuksen hydrologisten tietojen mukaan Aurajoen Halisissa virtaama oli kesäkuun alussa <1 m 3 /s (tiedot poimittu ympäristöhallinnon OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta 19.7.2013). Kesäkuun puolivälissä virtaama nousi hieman sateiden johdosta Turun merialueen suppean näytteenoton aikaan, jolloin virtaama oli noin 3 4 m 3 /s. Tämän jälkeen virtaama oli jälleen <1 m 3 /s vielä heinäkuun alun laajan tutkimuskerran jälkeenkin. Turun vesilaitos johti Paimionjoesta vettä Aurajokeen noin 0,5 m 3 /s kesäkuun alkupuolelta ainakin heinäkuun puoliväliin saakka. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeusmittausten mukaan Turussa meriveden korkeus vaihteli kesäkuun alusta heinäkuun alkuun välillä noin -20 0 cm. Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan heinäkuun alussa vedenkorkeus oli 0-linjan tuntumassa. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 7). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Kesäkuun puolivälin suppean tutkimuksen aikaan (17.6., liite 1) ilman lämpötila oli noin 14 17 ºC, taivas lähes pilvinen tai pilvinen ja lounaanpuoleinen tuuli kohtalainen tai suojaisissa paikoissa heikko. Heinäkuun alun laajan tutkimuksen aikaan (1. 2.7., liite 2) ilman lämpötila oli 17 24 ºC. Ensimmäisen päivän kuluessa taivas muuttui lähes selkeästä melko pilviseksi. Tuuli oli heikkoa ja kääntyi etelänpuolelta länteen. Toisena päivänä taivas oli melko pilvinen ja etelätuuli kohtalaista tai navakkaa. Näytteenottotiedoissa ei ollut mainintoja poikkeuksellisista havainnoista.

3

4 3.2. Veden lämpötila Kesäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 m) 14 17 ºC. Kesäkuun alun näytteenoton tuloksiin verrattuna vesi oli pinnassa jäähtynyt muun muassa Naantalin- ja Kotkanaukolla sekä Airismaalla. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa veden lämpötila oli pinnassa 19 21 ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella vesi oli 2 3 ºC lämpimämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet 2003 2012). Ylimmät vesikerrokset olivat selvästi lämmenneet kesäkuun alun jälkeen, ja kymmenen metrin syvyydessä veden lämpötila oli noin 14 16 ºC. Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 3 10 ºC. Pitkänsalmen Papinsaaren edustalla lämpötilaero oli noin 3 ºC, ja kerrostunut kausi jatkui myös Haarlansalmessa, Pohjoissalmessa Kallanpään edustalla sekä Raisionlahdessa Kukonpäässä. 3.3. Meriveden suolaisuus ja sameus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 m) 3,8 5,4 ºC. Turussa jäteveden purkupaikalla, Uittamolla ja Pansion öljysataman edustalla suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ). Muissa suppean tutkimuksen havaintopaikoissa suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ). Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus oli pinnassa 3,8 5,5 (kuva 2). Suolaisuus oli alin Turussa jätevedenpurkupaikalla, mutta suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ) myös Pitkässäsalmessa ja Raisionlahden pohjukassa. Suolaisuus oli alentunut selvästi (suolaisuus 5 5,4 ) Rajakarille saakka. Syvänteissä suolaisuus kasvoi pohjaa kohti, ja korkeimmillaan suolaisuus oli 6,1 Bläsnäsin syvänteen pohjalla, missä suolaisuuserot saattoivat ylläpitää veden kerrostuneisuutta lämpötilaerojen ohella. Suolaisuuden perusteella kesäkuun puolivälissä joki- ja valumavesien määrä oli pieni, mutta pinnassa suolapitoisuus aleni Airistolle asti. Myös heinäkuun alussa jokivesiä tuli vähän, ja jäte- ja valumavedet alensivat veden suolaisuutta Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkässäsalmessa, ja Pohjoissalmessa tuntui ilmeisesti myös Raisionjoen vaikutusta. Myös Askaistenlahdelta Naantalinsalmeen tuntui jokivesien vaikutusta. Sameusarvoja määritettiin heinäkuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 12 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 2,3 30 FNU (kuva 2). Vesi erittäin sameaa (>20 FNU) Pitkässäsalmessa, Pukinsalmen keskiosiin asti sekä Raisionlahden pohjukassa ja n itäpäässä. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pohjoissalmen sisäosassa ja Raisionlahdessa sekä Paraisten Kirkkoselällä.

5 Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU), eikä lähelle raja-arvoa päästy edes Airistolla kuin vasta 5 ja 10 metrin syvyydessä. 5,0 Merimasku 5,4 5,3 5,1 Luonnonmaa Rymättylä 5,4 5,1 Naantali 5,3 5,4 5,3 Raisio 4,8 Satava 5,0 5,3 5,4 5,4 Kakskerta 5,0 3,8 5,4 4,8 4,7 Kaarina Kuusisto 5,0 5,3 5,0 5,0 Suolaisuus ( ), pinta Heinäkuu 2013 4,9 3,8 5,5 5,4 4,8 Airismaa 5,5 5,4 5,3 Parainen -3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 6,1 Merimasku 3,0 4,8 Luonnonmaa Rymättylä 4,1 5,7 5,0 Naantali 4,7 4,7 12 Raisio 6,0 23 19 Satava 23 21 5,0 9,9 8,8 9,5 Kakskerta 18 12 30 29 24 Kaarina Kuusisto 14 5,6 5,6 5,8 9,5 21 23 18 Sameus (FNU), pinta Heinäkuu 2013 24 30 12 25 30 29 Airismaa 2,3 3,1 5,7 Parainen 4,7 4,2 12 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2013.

6 3.4. Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Pohjan läheisistä kerroksista happi oli loppumassa Bläsnäsin syvänteessä (kuva 3), missä happitilanne oli hyvin huono pohjasta noin 15 metrin syvyyteen saakka. Pohjan lähellä myös Kirkkoherransaaren syvänteessä ja Haarlansalmessa happi oli käymässä hyvin vähiin, mutta alusvedessä happitilanne oli parempi kuin Bläsnäsin syvänteessä. Hapenvajaus voimakasta (happikyllästys<40 %) Askaistenlahdella Papinluodon syvänteen pohjalla ja jälleen matalalla paikalla Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla. Myös Paraisten Kirkkoselällä paikan mataluuteen nähden happitilanne oli heikko. Edellä mainittujen syvännealueiden lisäksi alusvedessä ei ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l) Vapparilla sekä Kuparivuoren ja Väskin edustalla. Airistolla ja Kotkanaukolla happea oli lohikaloille riittävästi koko vesipatsaassa. Pinnassa kasviplanktonin aiheuttamaa voimakasta hapen ylikyllästystä (happikyllästys>110 %) oli etenkin ensimmäisenä näytteenottopäivänä monin paikoin sekä Airistolla että suojaisemmilla alueilla. 29 Merimasku 79 72 46 Luonnonmaa Rymättylä 68 46 66 Naantali 75 74 93 62 62 87 96 63 94 Raisio 77 82 107 109.. 95 Kaarina 79 15 Kuusisto Satava Kakskerta 27 19 63 54 96 62.. 94.... 77 95.. Happikyllästys (%), pohja Heinäkuu 2013 107 Airismaa 78 77 54 Parainen 71 3 49 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella heinäkuun alussa 2013.

7 3.5. Typpipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli 350 710 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 4 200 µg/l. Myös nitriitti- ja nitraattitypen sekä ammoniumtypen määrät olivat hyvin korkeita Turussa purkupaikalla mutta muualla alle määritysrajojen tai pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät eivät poikenneet vertailualueiden tuloksista. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halista virtaavassa vedessä oli kokonaistyppeä 2 400 µg/l, nitriitti- ja nitraattityppeä 1 700 µg/l ja ammoniumtyppeä 25 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli 380 740 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 3 000 µg/l (kuva 4). Purkupaikan lähellä sekä Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen sisäosassa Raisionlahdessa pitoisuudet olivat noin 700 800 µg/l ja muualla noin 400 500 µg/l. Mineraalityppiyhdisteiden pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat Turussa jätevedenpurkupaikalla; nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli samaa luokkaa kuin Aurajoen vedessä mutta ammoniutypen määrä oli purkupaikalla korkeampi. Purkupaikan ympäristössä ammoniumtypen määrä laski nopeasti (kuva 4) kuten myös nitraatti- ja nitriittitypen määrä, ja pitoisuudet olivat alle määritysrajojen tai pieniä. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet 2003 2012) pienempiä Pohjois- ja Pitkässäsalmessa ja Hahdenniemessä mutta keskimääräistä korkeampia Rajakarilla, Airismaalla, Kotkanaukolla ja Väskin edustalla. Muilla intensiivipaikoilla typpimäärä oli lähellä pitkäaikaiskeskiarvoja. Vertikaalinäytteissä syvyyssuunnassa erot kokonaistyppipitoisuuksissa olivat pääosin pieniä. Turussa jäteveden purkupaikalla pohjalla kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin pinnassa. Etenkin Kirkkoherransaaren edustalla mutta myös Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla kokonaistyppipitoisuus oli korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli ilmeisesti hapeton ja ravinteita vapautui sedimentistä. Ammoniumtypen määrät olivat korkeita pohjan lähellä myös Väskissä ja Naantalinsalmessa. Turussa jätevesien vaikutus näkyi selvästi purkualueella korkeina typpipitoisuuksina, ja jätevedet todennäköisesti nostivat typpipitoisuuksia Linnanaukolla. Myös Aurajoki toi alueelle typpikuormitusta, eikä Pitkänsalmen suuntaan voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus tuntui typpiyhdisteiden määrissä korkeintaan lievänä. Paraisten jätevesien vaikutus ei näkynyt Vapparilla typpipitoisuuksissa.

8 480 Merimasku 410 440 490 Luonnonmaa Rymättylä 410 480 460 Naantali 470 460 530 Raisio 440 690 540 Satava 670 440 440 490 430 480 Kakskerta 560 3000 710 670 630 Kaarina Kuusisto 500 410 400 410 480 440 670 560 Kokonaistyppi (µg/l), koonta Heinäkuu 2013 740 530 3000 720 710 670 Airismaa 380 410 390 Parainen 380 390 440 00-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km Merimasku 4 Luonnonmaa Rymättylä Naantali 5 4 Raisio Satava 14 6 Kakskerta 170 4 Kaarina Kuusisto 14 Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Heinäkuu 2013 11 9 170 7 4 Airismaa Parainen 6-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella heinäkuun alussa 2013.

9 3.6. Fosforipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 16 98 µg/l. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat Turussa jäteveden purkupaikalla, Hahdenniemessä, Uittamolla ja Pansion öljysataman edustalla (60 98 µg/l). Salmi- ja lahtialueilla fosforia oli noin 30 40 µg/l ja Airistolla noin 18 µg/l. Fosfaattifosforia oli <2 9 paitsi Hahdenniemen edustalla 21 µg/l. Heinäkuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisista virtaavan veden kokonaisfosforipitoisuus oli 70 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 21 µg/l. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 15 88 µg/l paitsi Raisionlahden pohjukassa 130 µg/l (kuva 5). Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila ei ollut missään erinomainen mutta Airiston eteläosassa hyvä. Tila oli huono vain Raisionlahden pohjukassa, Turussa jäteveden purkupaikalla ja Uittamolla. Muut alueet olivat laadultaan tyydyttäviä tai välttäviä. Fosfaattifosforia oli <2 18 µg/l paitsi Raisionlahdessa Hahdenniemessä ja pohjukassa 41 65 µg/l. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja selvästi pienempi Airismaalla, Pohjoissalmessa ja Pitkänsalmen eteläosassa mutta tavallista korkeampi Uittamolla ja Kotkanaukolla. Muissa intensiivipaikoissa pitoisuudet olivat varsin keskimääräisiä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja fosforia vapautui sedimentistä. Turussa jätevedenpurkualueella ei veden fosforipitoisuuksissa ollut havaittavissa jätevesikuormituksen vaikutuksia, sillä savisameus ja valumavedet aiheuttavat suurta vaihtelua fosforimäärissä. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforipitoisuuksissa erottunut jätevesien vaikutusta.

10 34 Merimasku 24 31 29 Luonnonmaa Rymättylä 25 30 28 Naantali 32 25 49 Raisio 35 130 79 Satava 55 43 25 35 28 41 Kakskerta 57 88 77 88 73 Kaarina Kuusisto 45 34 24 33 41 43 55 57 Kokonaisfosfori (µg/l), koonta Heinäkuu 2013 65 55 88 72 77 88 Airismaa 15 19 23 Parainen 21 24 32 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 5. Kokonaisfosforipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa 2013. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. 3.7. Klorofyllipitoisuus Kesäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,7 44 µg/l. Määrä oli selvästi muita korkeampi Turussa jätevedenpurkupaikalla ja korkea myös Pansion öljysataman edustalla ja Uittamolla. Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan vain Airismaalla vesi oli laadultaan hyvää. Heinäkuun alussa kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,6 29 µg/l (kuva 6). Korkein pitoisuudet oli Uittamon edustalla, mutta myös Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Aurajokisuulta Pitkänsalmen keskiosaan asti pitoisuus oli yli 20 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei ollut erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita, ja hyvään luokkaan (<4 µg/l) päästiin vain Airiston eteläosassa. Suurin osa tutkimus alueesta kuului tyydyttävään luokkaan. Klorofyllipitoisuudeltaan korkeimmat alueet sekä Raisionlahden pohjukka kuuluivat välttävään luokkaan, mutta huonoksi luokiteltavia alueita ei tavattu.

11 Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (v. 2003 2012) selvästi korkeampi Uittamolla. Keskiarvoa selvästi pienempi klorofyllipitoisuus oli Pohjoissalmessa Pansion öljysataman edustalla, Pitkänsalmen eteläpäässä ja Vapparin pohjoisosassa sekä Raisionlahden Hahdenniemessä. Turussa jätevedet nostivat selvästi klorofyllimäärää purkupaikalla ja sen tuntumassa; vaikutus saattoi ulottua Pitkänsalmen suuntaan, mutta alueelle sekoittui myös Aurajoen kuormitusta. Paraisten jätevesien purkupaikalla ja Naantalinsalmessa ei ollut eroja vertailualueisiin nähden. 5,0 Merimasku 4,6 7,3 6,7 Luonnonmaa Rymättylä 5,3 6,2 7,1 Naantali 6,7 5,4 11 Raisio 8,6 14 11 Satava 16 8,8 5,6 5,6 5,0 6,3 Kakskerta 11 26 26 29 22 Kaarina Kuusisto 9,2 4,4 3,9 3,9 6,3 8,8 16 11 Klorofylli (µg/l), koonta Heinäkuu 2013 19 15 26 20 26 29 Airismaa 3,6 4,2 4,1 Parainen 4,1 4,7 5,6 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 6. Klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella heinäkuun alussa 2013. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 3.8. Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 10 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 90 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 2 700 kpl/100 ml (kuva 7). Merialueen hygieeninen tila pinnassa oli Suomen ympäristökeskuksen (2005) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella Turussa purkupaikalla huono ja Linnanukolla tyydyttävä mutta muualla erinomainen tai hyvä. Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa voimakkaasti purkupaikalla ja lievästi Linnanukolle saakka. Naantalinsalmessa jätevedet saattoivat hyvin lievästi vaikuttaa veden hygieeniseen tilaan. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. <2 Merimasku <2 <2 <2 Luonnonmaa Rymättylä 0 4 12 Naantali 1 <2 8 Raisio 7 30 10 Satava 40 20 1 <2 3 14 <10 Kakskerta 2700 <10 40 30 Kaarina Kuusisto 4 2 4 3 14 20 40 <10 Hygieeninen tila pinnassa Heinäkuu 2013 50 80 2700 90 <10 40 Airismaa 0 0 3 Parainen 1 0 32 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella heinäkuun alussa 2013. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2013 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui kesäkuun puolivälissä ja heinäkuun alussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun 17.6.2013 ja keskikesän laajan tarkkailun 1. 2.7.2013. Aurajoen virtaama pysyi alku- ja keskikesän taitteessa pienenä, sillä sää oli vähäsateinen. Heinäkuun alussa Halisista otettujen näytteiden perusteella jokivesi oli sameaa ja etenkin typpi- mutta myös fosforipitoisuus selvästi korkeampi kuin merivedessä. Hygieeninen laatu oli hyvä. Koska virtaama oli pieni, merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli pieni kesäkaudelle tyypilliseen tapaan. Kesäkuun puolivälissä vesi oli pinnassa viilentynyt kuun alkuun verrattuna. Heinäkuun alkuun tultaessa veden lämpötila oli pinnassa 19 21 ºC, ja intensiiviasemien perusteella vesi oli 2 3 ºC lämpimämpää kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet 2003 2012). Pohjan lähellä yli 10 metrin syvyisillä paikoilla lämpötila oli 3 10 ºC, joten vesi oli kerrostunut lämpötilaerojen vuoksi. Sekä kesäkuun puolivälissä että heinäkuun alussa sähkönjohtavuudesta laskettuna suolaisuus oli pinnassa noin 3,8 5,5. Suolaisuuden perusteella joki- ja valumavesien määrä oli pieni, mutta pinnassa suolapitoisuus aleni Airistolle asti. Heinäkuun alussa jäte- ja valumavedet alensivat veden suolaisuutta Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pitkässäsalmessa, ja Pohjoissalmessa tuntui ilmeisesti myös Raisionjoen vaikutusta. Myös Askaistenlahdelta Naantalinsalmeen tuntui jokivesien vaikutusta. Korkeimmillaan suolaisuus oli 6,1 Bläsnäsin syvänteen pohjalla, missä suolaisuuserot saattoivat ylläpitää veden kerrostuneisuutta lämpötilaerojen ohella. Sameusarvoja ja happitilannetta kartoitettiin heinäkuun alussa. Sameusarvot eivät olleet pinnassa missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (>1,5 FNU). Happi oli loppumassa pohjan läheisistä kerroksista Bläsnäsin syvänteessä ja myös alusvedessä happitilanne oli huono. Myös Kirkkoherransaaren syvänteessä ja Haarlansalmessa happi oli käymässä hyvin vähiin pohjan lähellä. Hapenvajaus voimakasta (happikyllästys<40 %) Askaistenlahdella Papinluodon syvänteen pohjalla ja jälleen matalalla paikalla Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla. Myös Paraisten Kirkkoselällä paikan mataluuteen nähden happitilanne oli heikko. Edellä mainittujen syvännealueiden lisäksi alusvedessä ei ollut riittävästi happea lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l) Vapparilla sekä Kuparivuoren ja Väskin edustalla. Airistolla ja Kotkanaukolla happea oli lohikaloille riittävästi koko vesipatsaassa. Heinäkuun alussa laajan tutkimuksen aikaan Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 2 400 µg/l ja kokonaisfosforin 70 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (1 700 µg/l), mutta ammoniumtypen määrä (25 µg/l) oli varsin pieni. Merialueella kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuus oli 380 740 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 3 000 µg/l. Purkupaikan lähellä sekä Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmen sisäosassa Raisionlahdessa pitoisuudet olivat noin 700 800 µg/l ja muualla noin 400 500 µg/l. Mineraa-

14 lityppiyhdisteiden pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat Turussa jätevedenpurkupaikalla; nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli samaa luokkaa kuin Aurajoen vedessä mutta ammoniutypen määrä oli purkupaikalla korkeampi. Purkupaikan ympäristössä ammoniumtypen sekä myös nitraatti- ja nitriittitypen määrä laski nopeasti, ja pitoisuudet olivat alle määritysrajojen tai pieniä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 15 130 µg/l, ja pitoisuus oli pienin Airismaalla ja korkein Raisionlahden pohjukassa. Muualla Raisionlahdessa ja Turun lähisalmissa pitoisuus oli 40 88 µg/l ja avoimemmilla alueilla 23 34 µg/l. Ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi syvänteissä Bläsnäsinlahdella ja Kirkkoherransaaren edustalla. Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kesäkuun puolivälissä 3,7 44 µg/l ja heinäkuun alussa 3,6 29 µg/l. Kesäkuun puolivälissä Turussa jätevedenpurkupaikalla määrä oli selvästi korkeampi kuin muualla, mutta heinäkuun alussa korkeimmat pitoisuudet olivat Uittamolla ja purkupaikan lisäksi Aurajokisuulta Pitkänsalmen keskiosaan. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen perusteella heinäkuun alussa ei ollut erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita, ja hyvään luokkaan (<4 µg/l) päästiin vain Airiston eteläosassa. Suurin osa tutkimus alueesta kuului tyydyttävään luokkaan. Klorofyllipitoisuudeltaa korkeimmat alueet sekä Raisionlahden pohjukka kuuluivat välttävään luokkaan, mutta huonoksi luokiteltavia alueita ei tavattu. Hygieenistä tilaa kartoitettiin heinäkuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän avulla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä pesäkemäärä oli 10 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa pesäkemäärä oli 0 90 kpl/100 ml paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 2 700 kpl/100 ml. Merialueen hygieeninen tila pinnassa oli Suomen ympäristökeskuksen (2005) yleisen käyttökelpoisuusluokituksen Turussa purkupaikalla huono ja Linnanukolla tyydyttävä mutta muualla erinomainen tai hyvä. Turussa jätevesien vaikutus tuntui purkupaikalla selvästi typpiyhdisteiden suurina määrinä sekä suppealla että laajalla tarkkailukerralla. Heinäkuun alussa jätevedet todennäköisesti nostivat typpipitoisuuksia ja heikensivät jonkin verran hygieenistä tilaa Linnanaukolla. Klorofyllipitoisuus nousi mahdollisesti Pitkässäsalmessa, mutta myös Aurajoki toi alueelle kuormitusta, eikä Pitkänsalmen suuntaan voinut erottaa toisistaan jäte- ja jokiveden vaikutusta. Turussa purkupaikan ulkopuolella fosforipitoisuuksissa ollut havaittavissa jätevesikuormituksen vaikutuksia, sillä savisameus ja valumavedet aiheuttavat suurta vaihtelua fosforimäärissä. Naantalinsalmessa tai Paraisilla jätevedet eivät vaikuttaneet purkualueellaan havaittavasti veden laatuun. Turussa 24. heinäkuuta 2013 Reetta Räisänen biologi

15 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Maskun kunta/tekninen osasto/vt. Kimmo Thessler Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen TSME, c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Oy/gunilla.hagman@dupont.com Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelu/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@parainen.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Paraisten kaupunki/petri.huovila@pargas.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 17.6.2013 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,2 900 0-4 350 <5 24 4 4,6 17.6.2013 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,3 900 0-2 400 <5 39 9 6,3 17.6.2013 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,3 740 4,2 0-2 690 87 15 65 <2 18 17.6.2013 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,8 920 5,3 0-2 450 11 9 31 2 7,1 17.6.2013 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,0 940 5,4 0-4 350 <5 18 <2 4,4 17.6.2013 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,4 950 5,5 0-6 350 <5 3 17 <2 3,7 17.6.2013 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,7 850 4,9 0-2 710 44 60 <2 21 17.6.2013 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,0 910 0-2 490 <5 66 21 11 17.6.2013 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1 930 5,3 0-4 430 <5 5 29 <2 7,2 17.6.2013 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:37; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,8 930 5,3 0-4 440 5 17 16 <2 6,4 17.6.2013 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 14,1 940 5,4 0-6 400 <5 4 19 4 4,3 17.6.2013 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JH,SaKo,(HH); Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,1 870 5,0 0-4 480 <5 4 27 <2 7,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 17.6.2013 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,5 670 3,8 0-2 4200 2500 800 98 4 44 17.6.2013 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JH,SaKO,(HH); Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 16,5 890 5,1 0-4 390 <5 25 2 7,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 2.7.2013 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,0 8,6 97 5,6 910 8,0 410 <5 28 5 4 5 19,8 7,3 910 10 15,8 8,8 920 5,3 7,8 350 <5 5 28 13 20 9,8 6,9 63 960 5,5 470 26 110 30 15 0-4 400 <5 24 4 3,9 2.7.2013 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,5 9,0 101 5,7 920 5,3 8,1 370 24 3 5 19,4 6,3 930 5,3 10 14,5 6,6 66 8,8 940 5,4 7,8 330 33 20,5 5,8 6,5 54 990 5,7 700 37 0-4 390 <5 23 4 4,1 2.7.2013 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,8 9,0 101 5,8 910 8,1 380 22 3 5 19,2 920 5,3 10 13,8 6,4 63 9,9 940 5,4 7,8 360 37 19 6,6 54 990 5,7 650 36 0-4 410 <5 33 4 3,9 2.7.2013 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,9 8,9 101 4,2 910 8,1 390 25 0 5 17,0 5,5 10 13,4 7,2 71 2,4 940 5,4 7,8 310 20 20 2,4 1,6 12 1040 6,0 850 91 25 2,5 0,46 4 1050 6,1 28 2,5 0,44 3 1050 6,1 930 470 0-4 390 <5 6 24 2 4,7 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 1.7.2013 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,4 9,9 110 3,1 950 5,4 8,4 360 19 0 5 18,3 3,2 940 5,4 10 13,8 7,6 76 4,4 950 5,5 7,8 300 19 20 6,1 9,9 82 1000 5,7 400 17 27,5 4,5 9,5 77 1010 5,8 440 25 0-4 410 <5 19 <2 4,2 2.7.2013 TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,9 8,5 97 12 900 8,0 420 33 32 6 18,5 4,5 49 23 910 7,7 420 48 0-2 440 <5 32 5 5,6 2.7.2013 TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,4 8,5 97 5,6 910 8,0 390 <5 27 2 5 20,0 8,3 94 6,8 910 10 14,5 3,7 38 13 930 5,3 7,6 400 <5 40 15 4,7 42 990 5,7 20 2,7 5,3 41 1010 5,8 660 81 26 25 2,5 4,0 30 1010 5,8 30 2,3 2,8 21 1010 5,8 920 55 32 2,6 2,4 19 1010 5,8 1100 77 92 0-4 410 <5 34 4 4,4 2.7.2013 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,7 8,6 98 14 880 5,0 7,9 460 <5 43 7 4 5 20,3 7,6 87 23 900 490 60 6,0 17,6 2,5 27 26 910 7,5 490 <5 78 64 21 0-2 500 <5 45 6 9,2 2.7.2013 TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,2 9,6 109 24 830 4,7 7,9 640 71 30 2 20,2 9,6 109 25 840 4,8 8,0 640 74 0-2 630 <5 73 10 22 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 2.7.2013 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,8 9,8 110 29 840 4,8 7,9 650 <5 82 20 40 2 19,9 9,5 107 33 840 4,8 7,9 680 90 0-2 670 <5 88 17 29 2.7.2013 TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,3 9,6 107 30 950 5,4 8,0 670 79 <10 5 19,1 30 850 4,9 7 18,1 7,1 77 38 870 5,0 7,8 710 81 0-2 710 24 4 77 18 26 2.7.2013 TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,0 23 880 5,0 980 58 40 0-2 670 61 14 55 13 16 2.7.2013 TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,9 8,9 101 8,8 930 5,4 8,1 390 26 3 5 19,2 8,1 90 9,4 940 5,4 10 10,9 1,6 15 21 950 5,5 7,4 620 260 47 0-2 430 <5 6 28 4 5,0 2.7.2013 TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,9 9,1 102 21 930 5,3 8,0 460 45 20 5 19,1 21 920 10 18,6 8,6 95 24 920 8,0 480 43 0-2 440 <5 43 10 8,8 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 1.7.2013 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,4 9,9 111 5,0 940 5,4 8,3 400 <5 27 4 1 5 18,6 5,7 940 5,4 10 13,9 8,5 85 2,7 960 5,5 7,9 370 <5 12 21 5 20,5 5,3 9,7 79 1000 5,8 410 23 0-2 440 <5 25 4 5,6 1.7.2013 TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 53,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 19,5 9,8 110 4,7 940 5,4 8,3 380 25 <2 5 18,2 5,0 940 5,4 10 15,9 8,1 84 4,4 950 5,4 7,9 330 20 20 9,9 81 1010 5,8 40 3,6 10,0 79 1020 5,9 480 30 52 3,5 9,5 74 1020 5,9 500 38 0-4 460 <5 4 25 3 5,4 1.7.2013 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,3 10,1 113 4,1 940 5,4 8,4 400 <5 4 26 2 0 5 18,3 2,3 940 5,4 10 14,1 8,3 83 3,5 950 5,5 7,9 330 <5 20 3 20 5,5 10,2 84 1000 5,8 390 37 34 16 7 40 3,1 10,3 79 1020 5,9 420 65 38 31 16 51 3,2 8,8 68 1020 5,9 520 68 59 72 42 0-4 410 <5 25 3 5,3 1.7.2013 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,9 10,0 111 2,3 950 5,5 8,3 340 <5 15 <2 0 5 17,4 1,0 960 5,5 10 16,6 9,6 101 1,6 960 5,5 8,3 330 <5 14 2 20 6,0 10,6 88 1010 5,8 320 18 15 14 7 40 3,3 10,8 84 1010 5,8 380 58 28 24 14 60 2,9 10,5 81 1020 5,9 410 69 39 30 17 79 2,7 10,1 78 1030 5,9 450 72 34 46 28 0-6 380 <5 15 <2 3,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 1.7.2013 TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,7 8,8 101 18 880 5,0 7,9 530 <5 56 12 <10 2 20,3 8,4 96 23 890 5,1 7,9 550 67 0-2 560 <5 57 12 11 1.7.2013 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,5 9,2 105 9,5 910 8,0 510 <5 39 9 14 5 18,8 15 920 10 14,8 6,1 62 15 940 5,4 7,7 480 7 55 40 19 0-2 480 <5 41 7 6,3 1.7.2013 TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,0 9,4 107 9,9 910 8,2 460 34 <2 5 18,7 9,0 930 5,3 10 13,6 7,0 70 12 950 5,5 390 27 14 9,8 6,8 62 960 5,5 7,8 560 37 0-2 490 <5 35 7 5,6 1.7.2013 TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 21,0 8,1 93 23 840 4,8 7,8 130 30 0-0.5 690 <5 130 65 14 1.7.2013 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 21,4 8,8 102 19 910 7,9 560 <5 100 57 10 3 19,4 7,7 87 16 920 5,3 7,9 420 <5 56 24 0-2 540 <5 79 41 11 1.7.2013 TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 24 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 20,5 9,8 113 12 920 5,3 8,2 520 45 8 5 18,4 13 940 5,4 35 9 15,5 6,1 63 15 940 5,4 7,8 380 36 0-2 530 <5 49 10 11 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 1.7.2013 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,8 10,0 113 6,0 920 8,2 440 <5 32 4 7 5 18,9 7,6 930 5,3 9 15,7 7,9 82 4,9 930 5,3 7,9 390 <5 7 20 5 0-4 440 <5 35 4 8,6 1.7.2013 TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JH, (HH); Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 19,7 10,4 118 4,7 920 5,3 8,2 440 34 1 5 18,7 5,7 930 5,3 10 13,7 7,9 78 6,8 950 5,4 7,8 390 21 20 9,5 78 990 5,7 7,8 450 24 32 4,6 9,3 75 1000 5,8 490 41 0-4 470 <5 5 32 5 6,7 1.7.2013 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,1 9,6 109 5,0 910 8,2 430 <5 29 3 12 5 18,5 2,7 930 5,3 10 13,8 8,3 83 4,8 960 5,5 7,8 370 6 11 21 4 20 6,1 8,5 71 1000 5,7 500 35 24,5 5,6 8,0 66 1010 5,8 570 35 140 43 14 0-2 460 <5 28 3 7,1 1.7.2013 TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 21,7 9,8 115 5,7 890 5,1 8,2 460 30 4 5 19,6 5,0 910 10 12,9 5,7 55 8,6 920 5,3 7,5 450 19 20 3,8 5,7 45 990 5,7 23,5 3,8 5,8 46 990 5,7 790 43 0-2 480 <5 30 3 6,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 1.7.2013 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,0 10,5 119 4,8 930 5,3 8,4 440 <5 32 3 <2 5 18,5 4,2 930 5,3 10 14,6 7,1 72 4,3 940 5,4 7,8 330 <5 5 20 3 20 4,1 9,7 77 1010 5,8 400 18 28 3,0 9,3 72 1020 5,9 490 32 0-4 440 <5 31 <2 7,3 1.7.2013 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 21,2 9,6 111 890 5,1 8,1 480 <5 28 3 <2 5 19,6 5,7 890 5,1 10 12,6 5,7 56 7,1 920 7,5 520 28 92 27 11 15 5,1 5,6 45 970 5,6 17,5 4,6 5,8 46 980 5,6 650 130 140 25 7 0-2 490 <5 29 3 6,7 1.7.2013 TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 21,3 9,4 110 6,1 880 5,0 8,0 460 32 <2 5 18,3 5,9 890 5,1 10 12,3 5,4 52 8,2 920 5,3 7,4 520 31 15 5,6 4,1 33 970 5,6 19 5,3 3,6 29 970 5,6 850 39 0-2 480 <5 34 4 5,0 1.7.2013 TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS, JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,7 10,7 123 3,0 940 5,4 8,5 360 25 <2 5 18,3 3,2 920 5,3 10 14,8 7,6 77 4,5 940 5,4 7,9 310 17 20 4,9 30 3,1 9,7 75 1010 5,8 470 33 42 3,8 10,0 79 1010 5,9 470 37 0-4 410 <5 4 24 3 4,6 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 2.7.2013 TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,3 24 860 4,9 720 60 50 0-2 740 86 11 65 12 19 2.7.2013 TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,3 25 960 5,5 710 67 90 0-2 720 57 7 72 15 20 2.7.2013 TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,7 30 910 510 45 80 0-2 530 <5 9 55 15 15 2.7.2013 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,6 10,6 115 12 680 3,8 7,6 3000 1800 120 88 7 2700 5 18,9 20 860 4,9 54 9 18,7 8,5 94 18 870 4,9 7,8 740 52 0-2 3000 1700 170 88 7 26 2.7.2013 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JS, ToPi; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,9 8,9 100 4,7 910 8,1 370 <5 21 2 1 5 18,8 4,7 920 10 13,6 7,0 70 5,7 940 5,4 7,9 340 <5 5 21 8 15 7,8 8,1 71 970 5,6 480 44 97 25 13 0-4 380 <5 21 2 4,1 1.7.2013 TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,4 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 22 C; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; Lämpöt 22,0 C; x 22,0 12 2400 1700 25 70 21 10 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8