KIRJALLINEN KYSYMYS 881/2013 vp Lastensuojelun huoltajuusviranomaisen perustaminen tai asiantuntija-avusteisen sovittelun laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Erotilanteissa "lapsen etu" ei aina toteudu lapsen todellisen edun mukaisesti. Erosta johtuva huoltajuusriita voi pitkittyä ja mutkistua usein sen vuoksi, että asiassa olisi tarve olosuhdeselvitykselle. Pahimmillaan huoltajuusriidat kärjistyvät huoltoriitakierteiksi, ja niiden käsittely voi kestää jopa vuosia. Lapsen etu tulisikin kiistatapauksissa tutkia, perustella ja dokumentoida perusteellisesti, eikä sitä saisi enää soveltaa kummankaan vanhemman hyväksi ilman painavaa syytä (esim. toisen vanhemman kyvyttömyys hoitaa lapsia). Lasten omia mielipiteitä häiritsevät mm. toisen vanhemman vieraannuttamistoimenpiteet, joiden tavoitteena on rikkoa lapsen suhde toiseen vanhempaan. Tältä pohjalta tehty huoltajuuspäätös voi olla jo lähtökohdaltaan pielessä. Myös sosiaalityöntekijät syyllistyvät väärien tietojen antamiseen huoltajuuspäätöksissä. Toisesta vanhemmastaan vieraantunut lapsi on itse tilanteen uhri, jolle saattaa aiheutua tapahtuneesta psyykkisiä ongelmia. Lapsen kehityksen kannalta on suosittava yhteishuoltajuutta, mutta silloin kun se ei ole mahdollista, olisi löydyttävä mahdollisimman oikeudenmukainen, lapselle paras vaihtoehto niin, että lapsi voisi elää turvallisessa ja hänelle parhaassa mahdollisessa hoidossa kodissaan. Lasten huoltajuusasioita tarkastelemaan pitäisi perustaa huoltajuusviranomaisen virka. Viranomaisen puoleen voitaisiin kääntyä lastenhuoltoon liittyvissä riitaisissa tapauksissa ja niiden ratkaisevissa päätöksissä. Viranomaisen olisi oltava puolueeton, eikä se saisi toimia paikallistasolla ja olla fiksaantunut paikallisintresseihin, vaan se kuulisi riidan molempia osapuolia. Toisena vaihtoehtona huoltajuusriitojen ratkaisemiseksi olisi jo kokeiluasteella oleva asiantuntija-avustaja, joka pyrkii yhdessä sovittelua johtavan käräjätuomarin ja vanhempien kanssa löytämään ratkaisun huoltajuusriitaan. Asiantuntija-avusteiset huoltoriitojen sovittelut ovat tuottaneet erittäin hyviä tuloksia niissä maan käräjäoikeuksissa, joissa ne ovat olleet kokeilussa. Huoltajuusviranomaisen viran perustamista tai asiantuntija-avusteisen sovittelun laajentamista koko maan käräjäoikeuksiin olisikin kiirehdittävä pikaisesti riitaisten huoltajuustapausten ratkaisemiseksi lasten edun mukaisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä lasten huoltajuusviranomaisen viran perustamiseksi tai huoltoriitojen sovittelun laajentamiseksi koko maan käräjäoikeuksiin? Versio 2.0
Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013 Anssi Joutsenlahti /ps Kimmo Kivelä /ps Pietari Jääskeläinen /ps Ville Vähämäki /ps Ari Jalonen /ps Kauko Tuupainen /ps Anne Louhelainen /ps Juho Eerola /ps Martti Mölsä /ps Arja Juvonen /ps Laila Koskela /ps Mika Niikko /ps Ritva Elomaa /ps Lea Mäkipää /ps Vesa-Matti Saarakkala /ps James Hirvisaari /ps 2
Ministerin vastaus KK 881/2013 vp Anssi Joutsenlahti /ps ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anssi Joutsenlahden /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 881/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä lasten huoltajuusviranomaisen viran perustamiseksi tai huoltoriitojen sovittelun laajentamiseksi koko maan käräjäoikeuksiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain mukaan päätöksenteon ensisijainen kriteeri on lapsen etu. Huoltolain 7 :n mukaan vanhemmat voivat sopia lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvistä asioista. Kunnan sosiaalilautakunta eli käytännössä lastenvalvoja auttaa vanhempia sopimuksen saavuttamisessa ja vahvistaa tehdyn sopimuksen. Laki velvoittaa sosiaalitoimea ottamaan sopimusta vahvistettaessa huomioon lapsen edun. Noin 90 % vanhemmista käyttää tätä mahdollisuutta ja vahvistuttaa sopimuksensa sosiaalitoimessa. Jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsensa asioista, he voivat viedä erimielisyytensä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asian käsittelee lapsen asuinpaikan tuomioistuin. Oikeudenkäynnissä tuomioistuin yleensä pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen, josta tulee osa sitä oikeudenkäyntiaineistoa, jonka perusteella tuomioistuin ratkaisee asian. Huoltolain 10 :n mukaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen muuta lapsen edun mukaisesti. Tuomioistuimen perustehtävä on tarjota asianosaisille oikeusturvaa. Tuomarin ammattitaitoon kuuluvat oikeudenkäyntiaineiston puolueeton arviointi ja asian objektiivinen ratkaiseminen. Oikeudenkäynnissä noudatetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, joihin kuuluu muun muassa kummankin asianosaisen kuuleminen. Oikeudenkäynnin julkisuus ja muutoksenhakumahdollisuus takaavat tuomioistuinten toiminnan kontrollin. Huoltoriitojen käsittely on vaativaa ja edellyttää tuomareilta erityistietoja ja -taitoja. Oikeusministeriö on jo pitkään tarjonnut tuomareille koulutusta lapsioikeudellisten asioiden käsittelyyn. Lisäksi tuomioistuimissa pyritään mahdollisuuksien mukaan keskittämään huoltoriitojen käsittely lapsioikeuteen perehtyneille kokeneille tuomareille. Edellä kerrotun perusteella oikeusministeriössä ei ole harkittu erillisen huoltajuusviranomaisen perustamista. Vanhempien ero ja siihen liittyvä lapsen huoltoriita on sekä juridinen, psykologinen että sosiaalinen prosessi. Vuoden 2011 alusta lukien osassa käräjäoikeuksia on kokeiltu asiantuntijaavustajan käyttämistä tuomarin johdolla tapahtuvassa huoltoriitojen tuomioistuinsovittelussa. Tuomioistuinsovittelussa toteutettu eri ammattiryhmien yhteistyö on todettu hyväksi tavaksi lieventää vanhempien välistä konfliktia ja saada aikaan sopimuksia vanhempien välillä. Koska kokeilusta saadut tulokset ovat erittäin hyviä, oikeusministeriössä on keväällä 2013 valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi sovittelumenettelyn valtakunnallistamiseksi kaikkiin käräjäoikeuksiin. Hallituksen esitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan syysistuntokauden aikana. 3
Ministerin vastaus Vanhempien riitely lapsesta vaarantaa lapsen hyvinvointia. Riitelevät vanhemmat kuormittavat runsaasti myös eri viranomaisia. Tämän vuoksi hallitus pitää tärkeänä, että asiantuntijaavusteista huoltoriitojen tuomioistuinsovittelua voidaan mahdollisimman pian tarjota kaikissa käräjäoikeuksissa. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2013 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 4
Ministerns svar KK 881/2013 vp Anssi Joutsenlahti /ps ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 881/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Anssi Joutsenlahti /saf m.fl.: Vad tänker regeringen göra för att inrätta en separat vårdnadsmyndighet eller för att utvidga medling i vårdnadstvister till alla tingsrätter i landet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen angående vårdnad om barn och umgängesrätt ska framför allt barnets bästa beaktas vid beslutsfattandet. Enligt 7 i vårdnadslagen kan föräldrarna avtala om frågor som gäller barnets vårdnad, umgängesrätt och underhåll. Socialnämnden i kommunen, dvs. i praktiken barnatillsyningsmannen, hjälper föräldrarna att ingå ett avtal samt fastställer avtalet. När socialväsendet prövar om avtalet kan fastställas ska den enligt lagen beakta barnets bästa. Cirka 90 procent av föräldrarna utnyttjar denna möjlighet att fastställa avtalet vid socialväsendet. Om föräldrarna inte kan komma överens om frågor som gäller barnet, kan de föra ärendet till domstol för avgörande. Ärendet behandlas av domstolen på den ort där barnet är bosatt. Vid rättegången ber domstolen i regel socialväsendet om en utredning om barnets förhållanden. Denna utredning blir en del av det rättegångsmaterial som utgör grunden för domstolens avgörande. Enligt 10 i vårdnadslagen ska ett ärende som gäller vårdnad och umgängesrätt avgöras enligt vad som är bäst för barnet. Domstolarnas grundläggande uppgift är att ge parterna rättsskydd. Till domarnas yrkesskicklighet hör att kunna bedöma rättegångsmaterialet och avgöra ärendet på ett opartiskt och objektivt sätt. Vid rättegång iakttas principerna för en rättvis rättegång. Till dessa hör bl.a. hörande av bägge parterna. Offentligheten vid rättegång och möjligheten att söka ändring garanterar kontrollen av domstolarnas verksamhet. Behandling av vårdnadstvister är krävande och förutsätter att domarna har särskild kompetens. Justitieministeriet har sedan länge erbjudit domare utbildning i behandling av barnrättsliga ärenden. Dessutom strävar domstolarna efter att i mån av möjlighet koncentrera behandlingen av vårdnadstvister till erfarna domare som är förtrogna med barnrätt. Med stöd av det ovan anförda har justitieministeriet inte övervägt att inrätta en separat vårdnadsmyndighet. Föräldrarnas skilsmässa och en vårdnadstvist i samband med den är en juridisk, psykisk och social process. Från och med ingången av år 2011 har ett försök med medling i vårdnadstvister med hjälp av ett sakkunnigbiträde pågått i en del av tingsrätterna. Samarbetet mellan olika yrkesgrupper vid medling i vårdnadstvister i domstol har visat sig vara en bra metod för att minska konflikten mellan föräldrarna och få till stånd ett avtal mellan föräldrarna. På grund av de goda erfarenheterna av försöket har justitieministeriet våren 2013 berett ett propositionsutkast om att införa medlingsförfarandet i alla tingsrätter i landet. Regeringspropositionen kommer att överlämnas till riksdagen under höstsessionen. Föräldrarnas gräl om barnet äventyrar barnets välmående. Grälande föräldrar belastar dessutom många olika myndigheter. Därför anser regeringen det vara viktigt att alla tingsrätter så snart som möjligt kan erbjuda medling i vård- 5
Ministerns svar nadstvister i domstol med hjälp av ett sakkunnigbiträde. Helsingfors den 23 oktober 2013 Justitieminister Anna-Maja Henriksson 6