Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke Itä-Savossa

Sisällysluettelo 1 Hanketiedot 3 2 Kehittämistyön kuvaus.4 2.1 Hankkeen tavoitteet...4 2.2 Hankkeen kohderyhmä...4 2.3 Oletukset ja asenteet ennen hankkeen aloittamista..5 2.4 Kehittämisvaiheet 5 2.5 Toimintaympäristö...5 2.6 Toimijat..7 3 Oppimisprosessi ja toimintamalli..10 3.1 Hankeresurssit...12 3.2 Toimintamalli..13 3.2.1 Lähettävät tahot ja lähetyskriteerit..13 3.2.2 Lähete ja tietosisällöt.13 3.2.3 Terveystarkastus 14 3.2.4 Palautteen anto ja jatko-ohjaus...15 3.2.5 Työttömien terveystarkastuksen erityispiirteet..16 3.2.6 Visuaalinen toimintamalli..17 4 Asiakastiedot...18 4.1 Terveystarkastuskäynnit...19 4.2 Terveydenhuollon konsultaatio työvoiman palvelukeskuksessa 19 4.3 Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa terveyden edistämiseksi 20 4.4 Asiakaskäyntitiedot koottuna...21 4.5 Ryhmätoiminnot.22 4.6 Kansantautiriskit.22 4.7 Jatkohoitoon ohjaukset.23 4.8 Yhteenveto asiakastyöstä.24 5 Toiminnan jatkuvuus..26 5.1 Toiminnan juurrutus..26 5.2 Levittämistyö..27 6 Tulokset ja johtopäätökset...27 6.1 Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen...28 6.2 Haasteet ja vaikeudet hankkeessa.30 6.3 Avainhenkilöiden näkemyksiä hankkeesta 31 Liitteet..34 Liite 1. Terveystietojen hankkimis- ja luovutuslupa Liite 2. Työ- ja elinkeinotoimiston lähete-palautelomake Liite 3. Työvoiman palvelukeskuksen lähete-palautelomake Liite 4. Terveystarkastuksen esitietolomake Liite 5. Jatko-ohjauslomake Liite 6. Asiakkaiden seurantatutkimuskooste 2

1 Hanketiedot Nimi Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke Itä-Savossa Kesto 1.1.2008 31.10.2010 Ensimmäinen hankevaihe 1.1.2008 28.2.2009 Jatkohanke 1.3.2009 31.10.2010 Projektia hallinnoiva organisaatio Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä SOSTERI/Aikuispalvelut/Vastaanotto kotisivu: www.isshp.fi Vastuuhenkilö Kirsi Matikainen, ylihoitaja Keskussairaalantie 6, F2/6.krs, 57170 Savonlinna gsm 044 417 3972 e-mail etunimi.sukunimi@isshp.fi Raportoija Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ahokas Kirsti, sairaanhoitaja (1.1. 31.10.2008) Lahtinen Johanna, terveydenhoitaja/sairaanhoitaja (1.11.2008 31.10.2010) Pihlajavedentie 6B, 57170 Savonlinna gsm 044 417 2807 e-mail etunimi.sukunimi@isshp.fi Ohjausryhmä Herttuainen Kari, ylilääkäri, Isshp ky. Koponen Anna-Liisa, ammatinvalintapsykologi, Savonlinnan TE-toimisto Lahtinen Johanna, terveydenhoitaja, Isshp ky. Laine Susanna, palveluohjaaja, Savonlinnan seudun työvoiman palvelukeskus Matikainen Kirsi, ylihoitaja, Isshp ky. Muhonen Leena, osastonhoitaja, Isshp ky. Nokelainen Jaana, projektivastaava, Savonlinnan Toimintakeskus Sironen Teija, työvoimaohjaaja, Savonlinnan TE-toimisto Soini Tapio, A-klinikan johtaja, Isshp ky. Torikka-Suomalainen Kirsi, osastonhoitaja, Isshp ky. Voutilainen Katri, sosiaalityöntekijä, Enonkosken kunta Ensimmäisen hankevaiheen rahoitus: Stakes/Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 50.000,00 Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky 13.500,00 Yhteistyökumppanit 5.400,00 Yhteensä 68.900,00 Jatkohankkeen rahoitus: Stakes/Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 50.000,00 Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky 50.000,00 Yhteistyökumppanit - Yhteensä 100.000,00 3

2 Kehittämistyön kuvaus 2.1 Hankkeen tavoitteet Ensimmäinen hankevaihe Kehittää ja kuvata pitkäaikaistyöttömän asiakkaan kokonaisvaltainen ja yhtenäinen dokumentoitu palvelumalli. Kartoittaa terveydenhuollon asiantuntijuuden tarve työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisessa palvelutiimissä. Kehittää terveydenhuollon palveluista asiantunteva tiedottamisen malli Savonlinnan ja Kerimäen työvoimatoimistojen asiakkaille. Kartoittaa ja edelleen kehittää kolmannella sektorilla eri työllistämistukitoimin sijoitettujen työttömien työterveyshuoltoa. Kehittää terveystarkastuksessa käyneiden pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden terveyttä edistäviä toimintamalleja. Motivoida pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Jatkohanke Työttömien terveydenhuollon yhtenäinen palvelumalli osaksi perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa. Työttömien nuorten motivointikeinojen kehittäminen yhdessä nuorten parissa työskentelevien kanssa. Terveystarkastuksissa käyneiden pitkäaikaistyöttömien terveyttä edistävien toimenpiteiden edelleen kehittäminen ja terveyspalveluiden käytön aktivointi. 2.2 Hankkeen kohderyhmä Ensimmäinen hankevaihe Ohjausryhmä määritteli ensimmäisessä kokouksessaan 5.2.2008 hankkeen kohderyhmän: Savonlinnan ja Kerimäen työvoimatoimistojen aktivoinnin piiriin kuuluvat alle 25- vuotiaat nuoret ja Savonlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat. Ohjausryhmä rajasi pilottivaiheen asiakasmääräksi 60-70 asiakasta, vaikka tarvetta todettiin olevan huomattavasti useammalla. Perusteluksi kirjattiin se, että hankkeen aikana kehitetään uutta palveluketju- ja yhteistyömallia, joten myös kehittämistyölle on jätettävä aikaa. Rajatun asiakasmäärän avulla haluttiin testata palveluketjun ja yhteistyön toimivuutta ja hankkia 4

arvokasta tietoa toiminnan edelleen kehittämiseen ja toiminnan juurruttamiseksi osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Jatkohanke Työ- ja elinkeinotoimiston kaikki yli vuoden työttömänä olleet asiakkaat. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat, joiden katsotaan olevan vaikeasti työllistyviä ja joilla joko asiakkaan omasta tai työ- ja elinkeinohallinnon virkailijan tai sosiaalityöntekijän mielestä on tarvetta terveydentilan selvittelyyn. Asiakkaat ohjautuivat terveystarkastukseen joko lähetteellä tai omalla yhteydenotolla. 2.3 Oletukset ja asenteet ennen hankkeen aloittamista Savonlinnan työvoiman palvelukeskuksen henkilöstörakenne koostui työvoimaohjaajista ja sosiaalityöntekijöistä. Terveydenhuollon resurssi kuntapuolelta puuttui. Savonlinnan alueella ei ollut ennen hanketta vakiintunutta terveystarkastuskäytäntöä työttömille työnhakijoille. Osa työttömistä voitiin ohjata työterveyshuollon ja osa terveydenhuollon vastaanottotoiminnan piiriin. Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö oli ennen hanketta kirjavaa ja epäsuunnitelmallista ja päällekkäistä työtä tehtiin paljon eri tahoilla. Ohjautuminen julkisen terveydenhuollon piiriin oli virkailijan tai asiakkaan itsensä varassa ja tiedonkulku eri organisaatioiden välillä oli heikkoa. Työvoiman palvelukeskuksessa koettiin, että terveydenhoitajan työpanoksen saaminen osaksi asiakaspalvelua oli tärkeää, jotta asiakkaat pääsisivät heille kuuluvien terveyspalvelujen, hoidon ja jatko-ohjauksen piiriin. 2.4 Kehittämisvaiheet Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke alkoi 1.1.2008 Itä-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoimana, työterveyshuollon alaisena. Hankkeen projektityöntekijänä aloitti sairaanhoitaja Kirsti Ahokas, joka toimi tehtävässä 31.10.2008 saakka. 1.11.2008 tehtävässä aloitti terveydenhoitaja/sairaanhoitaja Johanna Lahtinen. Ensimmäisellä hankekaudella toiminnan painopiste oli pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksen palvelumallin ja yhteistyön kehittämisessä. Jatkohankevaiheessa hanke siirtyi terveydenhuollon vastaanottotoiminnan alaisuuteen. Projektityötekijänä jatkoi terveydenhoitaja/sairaanhoitaja Johanna Lahtinen. Jatkohankkeessa painopisteenä oli toimintamallin juurruttaminen osaksi perusterveydenhuollon normaalia vastaanottotoimintaa. 2.5 Toimintaympäristö Hanke toimi Itä-Savon sairaanhoitopiirin, SOSTERIn alueella, joka käsittää Savonlinnan kaupungin sekä Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat. Savonranta on vuoden 2009 alusta alkaen siirtynyt kuntaliitoksen myötä osaksi Savonlinnan kaupunkia. Toimintaympäristöstä Parikkala kuului 31.12.2009 saakka SOSTERIin, mutta se jätettiin hankkeen ulkopuolelle, koska hanketta toteutettiin Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimiston ja työvoiman palvelukeskuksen toiminta-alueella. 5

Hankealueen asukasluvut kunnittain Kunta Asukasluku Savonlinna 27 828 Kerimäki 5 700 Rantasalmi 4 145 Punkaharju 3 882 Sulkava 3 033 Enonkoski 1 651 Yhteensä 46 239 joista 15-64 -vuotiaita 29 173 eli noin 63 % Taulukko 1. Asukasluvut kunnittain (1.1. 2009, Tilastokeskus). SOSTERIn alue on myös yhteistyökumppaneina olevien Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimiston sekä Savonlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksen toiminta-alue. Kerimäen työvoimatoimisto liittyi osaksi Savonlinnan työvoimatoimistoa vuoden 2009 alussa. SOSTERI tuottaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluita. Jäsenkunnat ostavat palvelut kuntakohtaisten sopimuksien mukaisesti. Perussosiaalityön palvelut jokainen jäsenkunta tuottaa itsenäisesti tai yhteistyössä muun kuin SOSTERIn kanssa. Tietojärjestelmät ja niiden yhteensopivuus Käytössä on Effica-tietojärjestelmä, joka kattaa kaikki SOSTERIn tuottamat palvelualat. Ne jäsenkuntien toimialat jotka eivät ole SOSTERIssa mukana, käyttävät omia tietojärjestelmiään. TE-hallinnon virkailijat käyttävät URA-tietojärjestelmää, joka on vain heidän käytössään. Hankkeen terveydenhoitajalla on ollut käyttöoikeus TYPPI-tietojärjestelmään eli työvoiman palvelukeskuksien omaan tietojärjestelmään, jota käyttävät kaikki TYP:n työntekijät. Yhteinen tietojärjestelmä vähentää posti- ja puhelinliikennettä sekä mahdollistaa tiedon kulkemisen reaaliaikaisena. Työllisyys- ja työttömyystilanteen kehitys Työttömyys aste (%) Työttömät (lomautetut poislukien) Avoimet työpaikat Yli vuoden työttömänä Alle 25-v. työttömät 2010 12,6 2636 109 540 376 2009 12,7 2562 93 414 408 2008 10,6 1834 214 262 262 2007 10,6 1881 144 222 222 Taulukko 2. Työttömyys v. 2007 2010 Savonlinnan seudulla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työvälitystilasto, tilannekatsaus 30.6. vuosina 2007-2010. Savonlinnan seudun työttömyysaste on ollut jatkuvasti jonkin verran valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Vielä vuonna 2008 työllisyyden kehitys jatkui myönteisenä ja työttömyys oli alempana kuin kertaakaan 1990-luvun alun jälkeen. Tähän vaikuttivat avoimien työmarkkinoiden kasvaneen kysynnän lisäksi myös alueen kuntien työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän kehittämistoimenpiteet. 6

Taantumasta alkoi näkyä merkkejä jo vuoden 2008 aikana. Savonlinnan seutukunnan keskeiset yritykset toimivat kansainvälisesti suhdanneherkillä aloilla; metallin laitevalmistuksessa ja puutuoteteollisuudessa. Taantuma alkoi koskettaa seutua nopeasti ja voimakkaasti ja jatkui koko vuoden 2009. Puuteollisuudessa taantuman vaikutukset näkyvät pääasiassa lomautuksina. Metalliteollisuudessa jouduttiin lomautusten lisäksi irtisanomaan henkilöstöä. Loppuvuodesta 2009 Savonlinnan seudulla oli yhteensä noin 1200 lomautettua. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä on viimeisten kahden vuoden aikana irtisanottu noin 600 henkilöä. Suhdannetilanteen uskotaan paranevan vuoden 2010 loppuun mennessä. Lomautettujen määrä on vuodessa vähentynyt merkittävästi. Myös irtisanomisten määrä on kevään 2010 aikana vähentynyt oleellisesti. Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt TE-toimistossa; esimerkiksi terveydenhuolto- ja sosiaalialalla on kysyntää työvoimasta ja myrskytuhojen vaikutukset näkyvät lisääntyneenä metsurien/ metsäkoneenkuljettajien kysyntänä. Savonlinnan TE-toimiston alueen työttömyysaste on kesäkuun 2010 tilannekatsauksen mukaan kuitenkin lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin Etelä-Savon maakunnan keskiarvo. Työttömyysaste on erityisen korkea Savonlinnan kaupungissa (15,2 %). Työttömien määrä TEtoimiston alueella kasvoi edelleen. Suhteellisesti eniten työttömien määrä on kasvanut ammatillisesti luokittelemattomien ryhmässä ja kuljetustyössä. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työnvälitykseen tammi-kesäkuussa saman verran kuin edellisvuonna eli noin 1700. Taantumaa edeltävästä ajasta ollaan kuitenkin jäljessä noin 30 %. Huolestuttavaa taantuman aikana on ollut nuorten työttömyyden jatkuva kasvu. Vaikka edellisvuoteen verrattuna alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vähän laskenut, on se edelleen korkea. Kesäkuun 2010 lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli 376, vuotta aiemmin heitä oli 408. Työttömistä nuorista noin 2/3 on saanut ammatillisen koulutuksen. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Seudun pitkäaikaistyöttömien määrä oli kesäkuun 2010 lopussa 560, kun vuosi sitten heitä oli 414. Kasvu on ollut voimakkaampaa kuin muualla Etelä- Savossa. (Lähde: Anna-Liisa Koponen, Savonlinnan TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus) 2.6 Toimijat Hankkeessa ovat olleet mukana kaikki SOSTERIn yksiköt. Yhteistyötä on tehty pääasiassa terveyskeskusvastaanoton, hammashoidon, fysioterapian, mielenterveystyön sekä päihdehuollon kanssa. Hankkeen muut keskeiset yhteistyökumppanit olivat Savonlinnan seudun työvoiman palvelukeskus, Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto sekä Savonlinnan seudulla työllistävä kolmas sektori. Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, SOSTERI Väestöpohja 46 239 asukasta Jäsenkunnat (2010): Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon alue kattaa Juvan ja Puumalan kunnat. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja sosiaalihuollon palvelut on koottu samaan organisaatioon. Palveluista muodostuu saumaton hoito- ja palveluketju. Palvelut, toiminta ja organisaatio on järjestetty elämänkaarimallin mukaisesti lapsiperhepalveluihin, aikuisten palveluihin ja vanhusten palveluihin. 7

Sosterilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristön mukainen laaduntunnustus. Savonlinnan seudun työvoiman palvelukeskus Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat ovat pääosin työkykyisiä työnhakijoita, joiden työllistyminen monien eri syiden yhteisvaikutuksesta voi olla vaikeaa. Palvelukeskuksen toiminnan keskeinen tavoite on kartoittaa asiakkaan todelliset edellytykset sijoittua avoimille työmarkkinoille. Työllistymisen esteenä saattaa olla hoitamaton terveys, diagnosoimattomat pitkäaikaissairaudet tai jopa toteamaton työkyvyttömyys. Palvelukeskuksen moniammatillisesta palvelukokonaisuudesta on aikaisemmin puuttunut terveydenhuollon asiantuntijuus. Hankkeen myötä terveydenhuollon palvelut on saatu osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta. Tämä näkyy myös tilastoissa. Palvelukeskuksen asiakkaiden osallistuminen terveydenhuollon eri palveluihin on nelinkertaistunut vuodesta 2007 vuoteen 2008 verrattuna. TYP:n asiakkaat ovat käyttäneet itsenäisesti niukahkosti terveydenhuollon palveluita. Hankkeen terveydenhoitaja on perustellut asiakkaille terveystarkastuksen tärkeyttä ja kertonut tarkastuksen jälkeen muun muassa mittaustuloksista. Merkittävää on ollut asiakkaiden jatkotutkimusten ja -hoidon eteneminen asianmukaisesti terveydenhuollon palveluissa terveystarkastuksen jälkeen. Terveydenhoitajalla on ollut käyttöoikeus TYPPItietojärjestelmään, joka on helpottanut huomattavasti yhteistyötä. Huomionarvoista on, että TYP:n toiminta-alue on laaja sisältäen hankalia kulkuyhteyksiä (seitsemän kuntaa saaristoisessa Saimaassa), joten palvelut tarjotaan Savonlinnan ympäristökunnissa kuntakeskuksissa. Hankkeen terveydenhoitaja on tarvittaessa ollut TYP:n virkailijan mukana ympäristökunnissa, mikä on edistänyt huomattavasti palvelukokonaisuutta. Työvoiman palvelukeskus hankkii asiantuntijalääkäreiltä ostopalveluna työkyvynselvityksiä. Terveydenhuollon asiantuntijuuden lisääminen moniammatilliseen tiimiin on tuonut valmistelutyöhön lisää terveydenhuollon osaamista, jonka seurauksena ostopalvelut kohdentuvat entistä täsmällisemmin niitä eniten tarvitseville asiakkaille. Kaavio 1. Työ- ja elinkeinohallinnon sekä kuntien henkilöstö työvoiman palvelukeskuksessa. 8

Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto Työ- ja elinkeinotoimiston työnhakijoina on paljon moniongelmaisia pitkäaikaistyöttömiä, joiden kohdalla tarve terveystarkastuksiin ja terveyttä edistäviin toimintamalleihin on samanlainen kuin työvoiman palvelukeskuksen asiakkailla. Ohjaaminen terveydenhuollon palveluihin ja yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden kanssa on heidän kohdallaan haasteellisempaa, koska työ- ja elinkeinotoimistossa ei ole moniammatillista tiimiä, asiakasmäärät virkailijaa kohden ovat suuria eikä muilta työtehtäviltä jää liiemmin aikaa terveysasioiden käsittelyyn. Toimintamallin soveltamista ja kehittämistä tulee edelleen miettiä. Osalla pitkäaikaistyöttömistä elämä on muuten hallinnassa, mutta työelämän rakennemuutos, ikääntyminen ja terveysongelmat ovat johtaneet työmarkkinoilta sivuun jäämiseen. Heissä on paljon yli 50-vuotiaita ja iän myötä monilla sairastavuus lisääntyy. Taloudellinen asema on heikompi verrattuna työssäkäyvään väestöön ja terveydenhuollon palveluja käytetään vasta aivan pakottavissa tilanteissa. Tämän vuoksi asiakkailta voi löytyä paljon sekä hoitamattomia sairauksia että piileviä terveysriskejä. Kolmas sektori Kolmas sektori on merkittävä osa vapaata kansalaistoimintaa ja kansalaisjärjestöt ovat sen avainryhmä. Kansalaisjärjestöt toteuttavat omaa toiminta-ajatustaan pääosin vapaaehtoisuuteen perustuen. Kansalaisjärjestöille on annettu yhteiskunnassa entistä enemmän vastuuta samalla, kun julkisen puolen turvaverkostoissa ja rahoituspohjassa on syntynyt aukkoja. Kansalaisjärjestöistä on myös etsitty ratkaisua työttömyyden hoitoon. Samalla, kun paineet ovat kasvaneet, ovat taloudelliset toimintaedellytykset tiukentuneet. Järjestöjen toiminta perustuu omaan toiminta-ajatukseen. Savonlinnan seudulla kolmas sektori on ollut erittäin merkittävä työllistäjä. Suurimmat työllistäjät ovat Savonlinnan Toimintakeskus ry, A-Kilta ry, NuTu ry, TEKO ry ja Savonlinnan Liikunta ry. Väylä-hanke on palkannut 11 työvalmentajaa tekemään työvalmennusta järjestöissä ja etsimään järjestöissä työllistetyille työllistymispolkuja avoimelle sektorille. Väylä-hankkeen jälkeen on tarkoitus, että järjestöt itse tekevät työvalmennusta esimerkiksi tilaaja-tuottaja-mallin kautta. Näin toteutuisi aito välityömarkkina-ajatus, kun mahdollisimman monet työllistyisivät työllistymisjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille. Hankkeen terveydenhoitaja on käynyt pitämässä aamuvastaanottoa joissakin kolmannen sektorin toimipaikoissa. Toiminta on koettu tarpeelliseksi ja kehittämisen arvoiseksi ja sen on toivottu laajenevan ja muuttuvan pysyväksi. 9

3 Oppimisprosessi ja toimintamalli Savonlinnan alueella PTT-toimintamallin kehittäminen on tapahtunut hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Ohjausryhmään valittiin henkilöitä terveydenhuollon vastaanotosta ja mielenterveys- ja päihdepuolelta, työ- ja elinkeinohallinnosta, sosiaalityöstä ja kolmannelta sektorilta. Näillä toimijoilla oli kokemusta ja näkemystä viedä asioita eteenpäin omissa verkostoissaan. Projektityötekijän rooli on ollut koota toimijat yhteen ja tehdä käytännön asiakas- ja hanketyötä. Toimintamallia on tarvittaessa kehitetty saatujen kokemusten mukaan. Keskeisimmät toimijat yhteistyöverkostossa ovat olleet työvoiman palvelukeskuksen työvoimaohjaajat ja palveluohjaajat, työ- ja elinkeinotoimiston henkilökunta, terveysaseman lääkärit ja hoitajat sekä kolmannen sektorin toimijat. Toimiva organisaatiorajat ylittävä yhteistyö edellyttää lisäksi johdon tukea. Organisaatioiden johdolla tulee olla tieto ja näkemys verkostotyön toimivuuden tärkeydestä ja merkityksestä asiakkaan tilanteen etenemiseksi. Johdon tulee myös taata riittävät resurssit työtekijöille yhteistyön mahdollistamiseksi. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoimintaa aloitettaessa muihin toimijoihin ja yhteistyökumppaneihin tutustuminen ja heidän toimintatapoihinsa perehtyminen vie aikaa. Työttömien parissa työskentelevien toimijoiden on hyvä järjestää palaveri, jossa he saavat käsityksen oman alueen muista toimijoista, resursseista ja käytännöistä. Sektorirajat ylittävä yhteistyö vähentää päällekkäistä työtä ja asiakkaan juoksuttamista paikasta toiseen sekä säästää samalla työntekijöiden aikaa. Toimijoille tulee tehdä selväksi se mihin kaikkeen toiminnan kehittäminen vaikuttaa yhteiskunnan, kunnan, toimipisteiden, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Työnhakijoiden palveluihin panostaminen säästää veroeuroja tehokkaasti. Kuntien olisi nähtävä hankkeen kohderyhmän palvelut pitkällä tähtäyksellä. Säästöjä tulee niin terveys- kuin sosiaalimenoihinkin. Tärkeintä kuitenkin lienee se, että ihmisen elämänlaatu paranee. Pitkäaikaistyöttömien parissa työskentelevien toimijoiden vahvuuksiin kuuluvat hyvät yhteistyötaidot ja kyky työskennellä sektorirajat ylittävässä yhteistyössä. Pitkäaikaistyöttömien ongelmat ovat hyvin moninaisia; ongelmia voi olla niin terveydentilassa kuin elämänhallinnan sarallakin. Terveydenhoitaja ei voi ratkaista kaikkia työttömän pulmia, vaan on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Terveydenhoitaja voi käynnistää tarpeellisia hoitopolkuja ja tukea omalta osaltaan asiakkaan muita palveluprosesseja. Yhteistyö työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalitoimen kanssa on oleellista ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa on välttämätöntä. Hyvän hoitosuhteen luomiseksi on asiakkaan kanssa työskentelevän hoitajan/virkailijan asenteen ja arvojen oltava kohdallaan. Asiakkaan tilanteesta tulee olla aidosti kiinnostunut. Terveydenhoitajan koulutus ei toistaiseksi sisällä työttömien terveydenhuollon opintoja. Hoitajan perusopinnot ovat riittävä pohja perusterveystarkastukseen. Perusopinnot, oikea asenne ja yhteistyökykyisyys omassa verkostossa sekä sen ulkopuolella muodostavat perustan tämän työn tekemiseen. Työterveyshoitajan pätevyys ei ole välttämätön vaikka siitä saattaa olla etua. Työskentely laajemmin terveydenhuollon eri tehtävissä ja mahdollinen kokemus sosiaalialalta auttaa asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista ja hoitoon ohjausta, koska asiakkaan ongelmat ovat usein varsin laaja-alaisia. Lisäkoulutuksen hankkiminen esimerkiksi työkyvynarviointiin liittyen on eduksi. 10

Kaavio 2. PTT-hankkeen toimijat ja yhteistyökumppanit. 11

Kaavio 3. PTT-hankkeen ohjausryhmä. 3.1 Hankeresurssit Hankkeen ensimmäiseksi projektityöntekijäksi valittiin sairaanhoitaja Kirsti Ahokas. Hankkeen projektityöntekijän siirryttyä muihin tehtäviin valittiin tilalle terveydenhoitaja/sairaanhoitaja Johanna Lahtinen. PTT-hankkeen projektityöntekijä vaihtui 4.11.2008, joka omalta osaltaan loi haastetta hankkeen etenemiselle ja raportoinnille. Hankkeen alkuaikoina terveydenhoitajan työtila sijaitsi Perhepalvelukeskuksen tiloissa. Rakennuksen mentyä remonttiin kesällä 2009 työtila piti vaihtaa. Terveysaseman työtilojen rajallisuuden vuoksi hankkeen käyttöön saatiin työtila A-klinikan yhteydestä, terveysaseman välittömästä läheisyydestä. Potilasvastaanottoa on pidetty myös työterveyshuollon tiloissa ja eri kuntien terveyskeskusten vastaanotoissa. Hankkeen terveydenhoitaja on tehnyt työttömien terveystarkastuksia, käyttänyt neljä tuntia viikossa työvoiman palvelukeskuksen konsultaatiokäynteihin ja pitänyt aamuvastaanottoa kolmannen sektorin toimipaikoissa. 12

3.2 Toimintamalli Asiakkaan kohtaaminen ja aito välittäminen ovat erittäin tärkeitä tekijöitä hyvän asiakassuhteen luomisessa. Osa työttömistä on aiemmin käyttänyt niukasti terveydenhuollon palveluita ja he ovat joutuneet asioimaan eri virastoissa useiden eri virkailijoiden vastaanotolla. Onkin tärkeää saada asiakas tuntemaan, että hänen asioistaan ollaan aidosti kiinnostuneita ja että hoitaja kuuntelee ja haluaa auttaa. Asiakkaalle täytyy välittyä terveystarkastuksen merkitys ja asiakkaalle itselleen mahdollisesti koituva hyöty. Hoitajan tulee ottaa puheeksi asiat, jotka asiakkaan terveydentilassa tai elämänhallinnassa huolestuttavat tai vaativat toimenpiteitä. 3.2.1 Lähettävät tahot ja lähetyskriteerit Työvoiman palvelukeskuksen tai työ- ja elinkeinotoimiston virkailija kertoo asiakkaalle terveydentilan selvityksen mahdollisuudesta sekä pyytää allekirjoituksen terveystietojen hankkimis- ja luovutuslupaan (liite 1). Terveystarkastukseen asiakkaat ohjautuvat Työ- ja elinkeinotoimistosta lähete-palautelomakkeella (liite 2). Työvoiman palvelukeskuksesta lähete-palautelomakkeella (liite 3) tai konsultaation perusteella. Moniammatillisissa tiimipalavereissa eli konsultaatioissa keskustellaan asiakkaiden asioista ja pyritään löytämään jokaiselle asiakkaalle yksilöllinen ja paras vaihtoehto terveydentilan selvittelyyn, arviointiin ja jatkohoitoon sekä näiden myötä elämäntilanteen ja työllistymisedellytysten paranemiseen. Konsultaatioissa asiakas on yleensä itse mukana. Jos asiakas ei ole paikalla, häneltä pyydetään kirjallinen suostumus tietojen välitykseen eri viranomaisten välillä. Asiakas voi hakeutua terveystarkastukseen myös omatoimisella yhteydenotolla. Asiakkailla on hankkeen aikana ollut mahdollisuus ohjautua terveystarkastukseen tarvittaessa myös kolmannen sektorin aamuvastaanotoilta. Terveydenhoitaja on käynyt pitämässä aamuvastaanottoja kolmannen sektorin toimipaikoilla. Virkailijat voivat ohjata asiakkaan terveystarkastukseen jos on syytä epäillä terveydellisiä ongelmia, jos aiemmasta terveystarkastuksesta/lääkärillä käynnistä on aikaa, jos asiakas terveydellisiin syihin vedoten kieltäytyy vastaanottamasta tarjottua työtä. 3.2.2 Lähete ja tietosisällöt Lähetteen sisältö ja taustatietojen merkitys on keskeinen hoidontarpeen arvioinnissa. Lähetteessä näkyy aikaisemmin asiakkaan kanssa asioineen virkailijan tai virkailijoiden merkinnät mahdollisista esille tulleista työllistymisen esteistä ja terveydentilan ongelmista. Lisäksi tiedot aiemmin tehdyistä tutkimuksista auttavat asiakkaan hoidon tarpeen määrittelyssä ja ehkäisevät päällekkäistyön tekemisen, jolloin talous- ja henkilöstöresurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeen mukaisesti. 13

Lähetteestä tulee ilmetä: asiakkaan perustiedot eli nimi, osoite, puhelinnumero ja henkilötunnus, asiakkaan suostumus tietojen vaihtoon, tutkimuspyynnön perusteet ja se mihin halutaan selvitys, esimerkiksi terveydentilan rajoitusten päivitys, työkunnon kartoitus, mihin ja millaiseen tehtävään (palkkatukityö, työharjoittelu, työvalmennus, kuntouttava työ tms.) selvitystä haetaan, millaisia työ- ja elinkeinohallinnon suunnitelmia asiakkaalle on tehty, asiakkaan taustatiedot tarvittaessa liitteenä (palvelu-, aktivointi-, työnhakusuunnitelma), työ- ja elinkeinoviranomaisten tilaamat aiemmat terveystutkimukset, asiakkaan aiempi terveystarkastuskäynti, mikäli tiedossa (milloin ja missä). Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden kohdalla lähete ja taustatiedot ovat löytyneet myös TYPPI-tietojärjestelmästä, johon hankkeen terveydenhoitajalla on ollut käyttöoikeudet. Aikaisempien tutkimusten ja sairaskertomusten paperiversiot ovat olleet hoitajan käytössä asiakkaan antaman luvan mukaisesti. Hankkeen alussa kehitettiin lähete-palaute-lomake, joka otettiin heti käyttöön ja koettiin melko toimivaksi. Lomaketta uudistettiin kuitenkin niin, että sen sisältö toimisi paremmin silloin, kun terveystarkastuksia tekevät myös sellaiset terveydenhoitajat, joilla ei ole TYPPI-oikeuksia. 3.2.3 Terveystarkastus Lähetteen saatuaan terveydenhoitaja tekee hoidontarpeenarvioinnin ja lähettää asiakkaalle ajanvarauskutsun, johon on liitetty terveyshaastattelulomake esitäytettäväksi. Terveyshaastattelulomakkeen sisältö kattaa asiakkaan fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä kysymyksiä ja mittareita. Lisäksi kysytään terveyden ja työn/kouluttautumisen suhdetta sekä työ-/opiskelumotivaatiota. Aluksi lomake täytettiin asiakkaan kanssa terveystarkastuksen yhteydessä. Terveyshaastattelu on kuitenkin melko laaja ja kysymyksiä on paljon, joten hankkeen kuluessa tultiin siihen tulokseen, että asiakkaan on hyvä saada tutustua lomakkeeseen ennalta. Hankkeen alkuvaiheessa käytössä oli Terveystarkastuslomake (Terveys ja elämänhallinta eli TEH-lomake), joka kehitettiin heti hankkeen käynnistyessä. Hankkeen aikana lomakkeen sisältöä muokattiin niin, että sosiaalityön osuutta kysymyksissä vähennettiin, koska vastaavia kysymyksiä teki myös asiakkaan oma sosiaalihoitaja tai palveluohjaaja. Lomake oli aluksi erilainen myös aikuisille ja nuorille, sillä sisällössä otettiin huomioon asiakasryhmän ominaispiirteitä. Lomakkeet koettiin kuitenkin asiakastyössä hieman vaikeaselkoiseksi, joten käyttöön otettiin uusi esitäytettävä lomake. Jatkohankkeen lopulla valtakunnallisessa PTThankkeessa muokattiin yhdenmukainen lomake kaikkien toimijoiden käyttöön (liite 4). Lomake on ollut yleisesti käytössä ja sitä kehitellään edelleen. Terveystarkastukseen kuuluvista mittareista ja niiden indikaatioista (RR, BMI, audiogrammi, näköseula, verikokeet, AUDIT, spirometria, BDI) sovittiin yhteisessä palaverissa terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Samalla sovittiin myös terveystarkastukseen liittyvästä viestintätavasta omalääkärin ja hankkeen terveydenhoitajan välillä; sovittiin, että konsultaatiot lähetetään Effica-tietojärjestelmän kautta potilaspostina ja vastausviive on viikko kiireettömissä konsultaatioissa. Kiireelliset yhteydenotot tehtiin omalääkärin kalenteriin merkintänä tai 14

puhelimitse vastaanoton hoitajan kautta. Jatkohankkeen aikana lääkärien toiveena oli yleisesti, että konsultoitavat asiat merkittäisiin suoraan lääkäreiden ajanvarauskirjoihin. Perusteena tälle oli se, että viestilaatikot ovat usein täynnä eikä niitä välttämättä tule aina heti luettua. Toinen peruste oli se, että kun konsultoitava asia on ajanvarauskirjalla, niin työ tulee myös näkyväksi. Terveystarkastuskäynti on ollut kaksiosainen sisältäen terveystarkastuskäynnin ja seurantakäynnin. Käyntien välinen aika on riippunut siitä missä ajassa vastaanotolla sovitut muut asiat esimerkiksi laboratoriokäynti tai maksusitoumus on saatu hoidetuksi. Ensimmäinen terveystarkastuskäynti Ensimmäiselle käynnille on varattu aikaa 90 minuuttia, joka on sisältänyt myös kirjaamiseen käytettävän ajan. Käynnillä on luotu turvallinen ja avoin suhde, kartoitettu aikaisempia ja tämänhetkisiä terveystietoja ja terveysongelmia sekä tehty hoidontarpeen arviointi, joka on myös perusta jatkosuunnitelmille. Terveystarkastuksessa on käytetty apuna esitäytettyä terveyshaastattelulomaketta. Huomiota on kiinnitetty lisäksi asiakkaan oppimisen edellytyksiin, ellei niitä ole aiemmin selvitetty. Eläkeselvittelyihin tai ammatilliseen kuntoutukseen liittyen on pyydetty asiakasta ottamaan mukaan työeläkeote. Asiakas on ohjattu laboratoriokokeeseen sekä tarvittaessa esimerkiksi hammashoitoon tai lääkärin vastaanotolle. Asiakkaan jatko-ohjaukset on merkitty jatko-ohjaus lomakkeelle (liite 5), jossa on valmiina muun muassa yhteystiedot eri toimipaikkoihin. Lomake on annettu asiakkaalle mukaan. Seurantakäynti Käynnille on varattu 60 minuuttia aikaa, joka on sisältänyt kirjaamiseen käytettävän ajan. Käynnillä on kerrattu lyhyesti edellisen käynnin asiat, tarkistettu sovittujen asioiden eteneminen ja käyty läpi laboratoriotutkimustulokset. Tapaamisen painopiste on ollut terveyden edistämisessä, tapaamisella on keskusteltu tarkemmin elämäntavoista sekä annettu terveysneuvontaa ja itsehoito-ohjausta. Tarvittaessa on konsultoitu lääkäriä laboratoriovastauksista. 3.2.4 Palautteen anto ja jatko-ohjaus Terveystarkastuskäyntien lopuksi asiakkaalle on annettu palaute terveystarkastuksen tuloksista. Samalla on huolehdittu siitä, että asiakas ymmärtää oman terveydentilansa ja mahdollisen jatkohoitoon ohjauksen syyn. Yhdessä asiakkaan kanssa on suunniteltu palaute lähettävälle taholle. Palautetta on annettu terveydentilasta ja sen vaikutuksesta työllistymismahdollisuuksiin. Palautteessa on kerrottu lisäksi jatkosuunnitelmista sairauksien hoitamisen, jatkotutkimuksiin ohjaamisen, terveyden edistämisen sekä vastuuhenkilöiden osalta. Jos asiakkaan terveystilanne ei ole vaatinut jatkohoitoa, on asiakkaalle annettu palaute terveystarkastuksen tuloksista ja tieto hoidon päättymisestä on annettu sekä asiakkaalle että lähettävälle taholle. Asiakkaan jatkohoidon seurannasta vastaa terveydenhoitaja jatkohoidon ohjautuessa perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon. Terveydenhoitajan tekemän hoidontarpeen arvioinnin jälkeen asiakas on mahdollista lähettää TYP:n tai työ- ja elinkeinotoimiston maksusitoumuksella ostopalveluna yksityiselle sektorille esimerkiksi työkyvynarviointiin, mm. neuropsykologin, neurologin, päihdepsykiatrin tai ortopedin vastaanotolle. Näissä tapauksissa seurantavastuu kuuluu asianomaiselle lähettävälle taholle. 15

Tärkeää asiakkaan hoidossa sekä hoidon seurannassa on lähettävän tahon sekä terveydenhoitajan välinen tiedonkulku. Tällöin pystytään varmistamaan myös se, että asiakas toimii hoitosuunnitelman mukaisesti. Mikäli asiakas on ohjattu työ- ja elinkeinohallinnosta yksityisen sektorin tutkimuksiin on jatkohoito tai lisätutkimukset perusterveydenhuollossa/ erikoissairaanhoidossa tarvittaessa mahdollisia. Hammashuoltoon tai silmälääkäripalveluihin liittyvissä maksusitoumusasioissa asiakas ohjataan tarvittaessa ottamaan yhteyttä kuntien sosiaalitoimiin. Itä-Savon sairaanhoitopiirin sisäisiä verkostopalavereja on pidetty tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Moniammatillisia tapaamisia, joissa on läsnä tarpeen mukaan terveydenhuollon, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinotoimiston edustaja ja asiakas itse, voidaan järjestää tarvittaessa. Joissakin terveydentilaan liittyvissä asioissa, esimerkiksi verenpaineeseen ja verensokeriin liittyen, asiakas tulee mahdollisesti tarvitsemaan jatkoseurantaa. Terveydentilan ollessa kunnossa, ei jatkoseurantaan välttämättä ole tarvetta, joten hoito päättyy. 3.2.5 Työttömien terveystarkastuksen erityispiirteet Työttömille tehdyissä terveystarkastuksissa tulee kiinnittää huomiota laaja-alaisesti asiakkaan kokonaishyvinvointiin. Perusterveystarkastuksen lisäksi tulee erityisesti kiinnittää huomiota työkyvyn kannalta merkittäviin asioihin. Pitkäaikaistyöttömillä on usein muita asiakasryhmiä enemmän mielenterveysongelmia, päihteiden väärinkäyttöä sekä vakavampia tai suurempia terveydellisiä haittoja. Työttömät voivat olla syrjäytyneitä terveydenhuollon palveluista esimerkiksi "työterveyshuollon" puuttumisen, taloudellisen tilanteen, motivaation tai muiden vastaavien asioiden vuoksi. Työttömien kohdalla terveydenhoitajan ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö korostuu. Terveydenhoitajalta vaaditaan laajempaa ammattitaitoa ja yhteistyökykyä yli organisaatiorajojen. 16

3.2.6 Visuaalinen toimintamalli 17

4 Asiakastiedot PTT-hankkeen asiakkaita olivat hankkeen ensimmäisessä vaiheessa työvoiman palvelukeskuksen pitkäaikaistyöttömät asiakkaat sekä työvoimatoimistojen alle 25-vuotiaat asiakkaat. Asiakaskriteerit olivat yhteisesti sovitut, koska asiakkaita olisi ollut enemmän kuin hankkeen aikana oli tarkoituksenmukaista vastaanottaa. Jatkohankkeessa terveystarkastukseen oli mahdollista osallistua kaikkien yli vuoden työttömänä olleiden työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaiden sekä laajemmin kolmannella sektorilla työskentelevien. Asiakkaita oli kaikista SOSTERIn alueen kunnista. Ympäristökuntien asiakkaita terveydenhoitaja meni tapaamaan paikalliselle terveysasemalle. Ympäristökuntien asiakkaiden kohdalla otettiin usein laboratoriokokeet edeltävästi. Asioiden ollessa kunnossa terveystarkastus suoritettiin yhdellä käyntikerralla. Tarvittaessa sovittiin seurantakäynti tai asioista keskusteltiin puhelimen välityksellä. Satunnaisesti tapaamisia pidettiin myös poikkihallinnollisina moniammatillisina tiimitapaamisina sosiaalitoimistoissa tai TE-toimistoissa. 4.1 Terveystarkastuskäynnit Terveystarkastukset aloitettiin 1.3.2008. Ensimmäisen hankekauden loppuun mennessä terveystarkastuksessa oli käynyt 83 asiakasta. TYP:n asiakkaita oli 73, Savonlinnan työvoimatoimiston asiakkaita oli 7 sekä Kerimäen työvoimatoimiston asiakkaita 3. Perumattomia käyntejä oli 25, mikä oli noin 23 % varatuista terveystarkastusajoista. Terveystarkastukset 1.3.2008 28.2.2009 Työvoiman palvelukeskus 73 Savonlinnan työvoimatoimisto 7 Kerimäen työvoimatoimisto 3 Terveystarkastuskäyntejä yhteensä 83 Peruuttamattomat ajanvaraukset 25 Taulukko 3. Ensimmäisen hankekauden aikana terveystarkastuksessa käyneet asiakkaat lähettävän tahon mukaan ja peruuttamattomat ajanvaraukset. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita osallistui terveystarkastukseen enemmän kuin oli tavoitteena, koska työ- ja elinkeinotoimistojen alle 25-vuotiaita asiakkaat eivät osallistuneet tarkastuksiin tavoitteen mukaisesti. Nuorille TE-toimistojen asiakkaille varattiin aikoja terveystarkastuksia varten, mutta he eivät tulleet vastaanotolle. Samanaikaisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden osallistuminen terveydenhuollon eri palveluihin nelinkertaistui vuodesta 2007 vuoteen 2008 verrattuna. Jatkohankkeen aikana terveystarkastuksessa kävi yhteensä 189 asiakasta. TYP:n asiakkaita oli 154 ja Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaita 35. Peruuttamattomia käyntejä oli 56, mikä oli noin 25 % varatuista terveystarkastusajoista.

Terveystarkastukset 1.3.2009-31.10.2010 Työvoiman palvelukeskus 154 Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto 35 Terveystarkastuskäyntejä yhteensä 189 Peruuttamattomat ajanvaraukset 56 Taulukko 4. Jatkohankkeen aikana terveystarkastuksessa käyneet asiakkaat lähettävän tahon mukaan ja peruuttamattomat ajanvaraukset. Asiakkaita ohjautui koko hankkeen aikana TYP:tä ja TE-toimistoista terveystarkastukseen yhteensä 272. I II Yhteensä TYP 73 154 227 TE-toimisto 10 35 45 Yhteensä 83 164 272 Taulukko 5. PTT-hankkeen terveystarkastusten määrä ja lähettäneet tahot ensimmäisellä hankekaudella ja jatkohankkeessa sekä koko hankkeen aikana vuosina 2008 2010. 4.2 Terveydenhuollon konsultaatio työvoiman palvelukeskuksessa Terveydenhuollon konsultaatiot tapahtuivat työvoiman palvelukeskuksen tiloissa. Hankkeen terveydenhoitaja oli henkilöstön käytettävissä neljä tuntia/viikko. Konsultaatioasiakkaita oli hankkeen ensimmäisellä kaudella yhteensä 135 ja jatkohankkeen aikana 72 eli yhteensä 207. Konsultaatioasiakkaat Ensimmäinen hankekausi 135 Jatkohanke 72 Konsultaatioita yhteensä 207 Taulukko 6. Terveydenhoitajan konsultaatiot työvoiman palvelukeskuksessa. Konsultaatioissa pohdittiin poikkihallinnollisessa moniammatillisessa tiimissä yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan asioiden etenemistä ja seuraavaa askelta sekä priorisoitiin asioiden eteenpäinviemisjärjestystä. Samalla sovittiin työnjaosta ja määriteltiin eri toimijoiden vastuualueet. Konsultaation perusteella tehtiin jatkosuunnitelma (aktivointisuunnitelma), jonka asiakas hyväksyi allekirjoituksellaan. Konsultaatiot olivat myös ostopalveluina tuotettujen lääkärinlausuntojen ja kuntoutuskertomusten suomentamista ja niissä suositeltujen jatkohoitojen järjestämisvastuusta sopimista. Konsultaatiot olivat joskus myös niin sanottuja paperikonsultaatioita, jolloin asiakas ei välttämättä ollut paikalla. Tällöin asiakas oli voinut edeltävästi keskustella yhdessä työvoima-/ palveluohjaajan tai terveydenhoitajan kanssa ja he olivat miettineet jatkosuunnitelmaa. Konsultaatiossa TYP:n virkailija ja terveydenhoitaja suunnittelivat ja sopivat jatkoista esimerkiksi liittyen terveystarkastukseen tai työkyvynarviointiin lähetteeseen. 19

4.3 Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa terveyden edistämiseksi Hankkeen yksi tavoite oli kartoittaa ja edelleen kehittää kolmannella sektorilla eri työllistämistukitoimin sijoitettujen työttömien työterveyshuoltoa. Yhteistyö aloitettiin aamuvastaanoton muodossa, joka saikin hyvän vastaanoton. Esille nousi selkeä tarve kyseisen henkilöstöryhmän terveystarkastuksiin, terveyden edistämiseen, itsehoito-ohjaukseen ja julkisen terveydenhuollon piiriin opastamiseen sekä hoitoon ohjaamisen aktivointiin. Osa kolmannelle sektorille työllistyneistä henkilöistä kävi hankkeen aikana terveystarkastuksessa, jolloin heidän hoitoprosessinsa aktivoitui ja terveyden edistäminen lähti käyntiin. Hankkeen terveydenhoitaja kävi suunnitellusti tapaamassa kolmannen sektorin asiakkaita myös heidän työpaikoillaan. Tällä toiminnalla tavoiteltiin niitä asiakkaita, jotka olivat jättäneet käymättä esimerkiksi verenpainekontrollissa tai joilla muuten oli omaan terveyteen liittyviä kysymyksiä, mutta jotka eivät osanneet/halunneet käyttää terveyskeskuksen palveluja. Aamuvastaanottoa pidettiin hankkeen ensimmäisellä kaudella keskitetysti Toppalassa kahden viikon välein kaksi tuntia kerralla. Jatkohankkeen aikana aamuvastaanottotoimintaa laajennettiin Toimintakeskuksen Puuverstaalle ja Savolan kierrätysmyymälään sekä A-Kiltan verstaalle ja Savolaisten Selviytyjien toimipaikalle. Jatkohankkeen aikana aamuvastaanottoja pidettiin kerran kuukaudessa kussakin toimipaikassa. Aamuvastaanottoa kokeiltiin hankkeen ensimmäisellä kaudella myös Järjestötalolla (13.1, 27.1., 24.2.2009), mutta koska vastaanotoilla kävi vain yksi asiakas, aamuvastaanotto päätettiin lopettaa. Kolmannen sektorin työpaikoilla on edistetty työhyvinvointia niin sanottujen TYKYTYSpäivien muodossa. Toimintamalli on ollut aiemmin käytössä suurimmissa työllistävissä järjestöissä ja PTT-hankkeen tavoitteena oli saada mahdollisimman moni järjestö toimintaan mukaan. Suunniteltu TYKYTYS-finaali ei kuitenkaan toteutunut, koska yhtään ilmoittautumista ei tullut. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa oli aktiivista, monipuolista ja antoisaa. Usko yhteiseen tekemiseen oli vahva. Järjestöillä on tavoitteena hankkeen myötävaikutuksella luoda oma, yhtenäinen terveyden edistämisen ja työterveyshuollon toimintamalli sekä juurruttaa se pysyvästi kolmannen sektorin toimintaan. Ensimmäisen hankekauden aikana aamuvastaanotoilla kävi 42 asiakasta. Jatkohankkeen aikana aamuvastaanotoilla kävi 438 asiakasta. Yhteensä aamuvastaanotoilla kävi 472 asiakasta. 1. hankekausi Jatkohanke Yhteensä Toppala 41 133 174 Puuverstas - 205 205 Savolan kierrätysmyymälä - 29 21 Savolaiset Selviytyjät - 41 49 A-Kilta - 30 30 Järjestötalo 1-1 Yhteensä 42 438 472 Taulukko 7. Aamuvastaanoton toimipaikat ja asiakasmäärät ensimmäisellä hankekaudella ja jatkohankkeen aikana. 20

Aamuvastaanotoilla asiakkaat tulivat verenpainekontrolleihin, jotka olivat jääneet käymättä. Useita asiakkaita ohjattiin korkean verenpaineen vuoksi lääkärin vastaanotolle. Jatkoseurannat aktivoitiin hoitomallin mukaisesti oman alueryhmän kautta. Useita asiakkaita ohjattiin hammashoitoon ja jäykkäkouristustehosteisiin. Asiakkaille tehtiin lähetteitä myös laboratoriokokeisiin sekä annettiin ohjausta painonpudotukseen liittyvissä asioissa. Lisäksi asiakkailla oli selkeä puhumisen tarvetta. Terveysasioista ja omasta hyvinvoinnistaan oli jokainen kävijä kiinnostunut. Lääkärin vastaanotolle asiakkaita ohjattiin aamuvastaanotolta muun muassa seuraavista syistä: Todettu laboratoriokokeissa kilpirauhasen vajaatoiminta saanut lääkityksen. Kipeä kyynärpää, joka vaikeuttanut työntekoa kortisoni-injektion saatuaan ollut kivuton ja työkykyinen. Kivulias polvi nestettä poistettu ja asiakas ohjattu sairaslomalle. Korkea verenpaine ja nopea pulssi, väsymys tehostettu verenpainelääkitystä, jonka jälkeen seurannassa verenpainetaso normalisoitunut ja vointi energisempi. Todettu vaikea masennus aloitettu mielialalääkitys ja ohjattu mielenterveysvastaanotolle. Ajan kuluessa mieliala ja elämänhalu kohenivat ja työteho parani. Korvakipu saanut lääkekuurin. 4.4 Asiakaskäyntitiedot koottuna Käynnit terveydenhoitajalla olivat terveystarkastuksia, seuranta- ja kontrollikäyntejä tai aamuvastaanottokäyntejä. Näiden käyntien lisäksi pidettiin konsultaatiokäyntejä työvoiman palvelukeskuksessa sekä tiimipalavereja eri tahoilla. Puhelut pitivät sisällään terveysneuvontaa ja muuta asiakaspalvelua. Ajanvarauspuheluita ei tilastoitu. Käynnit terveydenhoitajalla 744 Puhelut 183 Peruuttamattomat käynnit 81 Taulukko 8. PTT-hankkeen käynnit, puhelut ja peruuttamattomat ajanvaraukset 1.1.2008-31.10.2010. 21

4.5 Ryhmätoiminnot PTT-hanke järjesti työttömille yhteistyössä Tanhuvaaran Urheiluopiston kanssa liikuntaryhmän sekä Joensuun Yliopiston kanssa ravitsemusryhmän. Liikuntaryhmä Tanhuvaaran urheiluopiston liikunnanohjaajaopiskelijat ja heidän opettajansa suunnittelivat ja ohjasivat työttömien ryhmätoiminnan. Ryhmä kokoontui joulukuun 2009 ja toukokuun 2010 välisellä ajalla viisi kertaa. Ensimmäisellä kerralla ryhmäläisille tehtiin kuntokartoitus ja UKKkävelytesti sekä otettiin mitat. Kolmella kokoontumiskerralla oli vesijumppaa, kuntosalia ja pallopelejä. Viimeisellä kerralla toistettiin kuntokartoitus, UKK-kävelytesti ja mitat. Ryhmäläiset antoivat suullisesti positiivista palautetta liikuntaryhmästä ja sen sisällöstä ja toivoivat jatkossakin työttömille samankaltaista liikunnallista toimintaa. Ravitsemusryhmä Joensuun Yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat ja heidän opettajansa järjestivät työttömille ravitsemusryhmän, jonka tarkoituksena oli ohjata ja antaa vinkkiä siitä kuinka tehdä edullista, terveellistä ja monipuolista kotiruokaa. Ryhmä kokoontui viisi kertaa joulukuun 2009 ja toukokuun 2010 välisenä aikana. Ryhmäläiset antoivat suullista palautetta siitä, että he olivat saaneet paljon uusia vinkkejä päivittäiseen ruoanlaittoon ja he kokivat mielekkääksi valmistaa ruokaa ryhmässä. Ajatuksena oli jatkossakin kokoontua samalla ryhmällä laittamaan ruokaa. Kotitalousopettajaopiskelijat keräsivät ryhmäläisiltä palautetta ravitsemusryhmästä. 4.6 Kansantautiriskit Kelan tilastoista löytyy tietoa kansantautien esiintyvyydestä. Sairastavuustilastojen mukaan valtakunnallinen summaindeksi kansantautien osalta on 100. Kaikissa hankkeen piirissä olevissa kunnissa kansantauteja oli enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Hankkeen terveydenhoitajan vastaanotolla usealla asiakkaalla todettiin kohonnut verenpaine ja verensokeri, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja psyykkisiä ongelmia. Laboratoriotutkimukset osoittivat poikkeavia tuloksia lähinnä kolesterolien, verensokerin ja maksa-arvojen suhteen. Verenpaine-, kolesteroli-, masennus- ja diabeteslääkityksiä aloitettiin useille henkilöille. summaindeksi Savonlinna 132,1 Sulkava 156,3 Rantasalmi 153,9 Enonkoski 179 Punkaharju 145,6 Kerimäki 150,6 Taulukko 9. Kansantautien summaindeksi Savonlinnassa ja jäsenkunnissa (Kela 2008). 22

4.7 Jatkohoitoon ohjaukset Terveystarkastuksessa käyneistä asiakkaista osa ohjattiin perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon: korkeiden verensokeriarvojen vuoksi diabeteshoitajalle, verenpaineseurantaan ja lääkityksen arviointiin vastaanoton hoitajalle ja lääkärille, astmakontrolliin, COPD kontrolliin, kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi lääkärille, hammashuoltoon hammashoidon aloittamista varten, fysioterapiaan TULES-ongelmien kartoittamista varten ja saamaan omatoimisia kotihoito-ohjeita, TULES-ongelmien vuoksi lääkärille, mielenterveys- ja päihdehoidon piiriin tai käynnistetty ko. hoitosuhde uudelleen, lähettävän tahon ostopalvelujen kautta erikoislääkärien vastaanotolle tai yksityisiin laitoksiin työkyky- ja kuntoutustutkimuksiin (neuropsykologi, psykiatri, neurologi, ortopedi). Ajanvarauksen jatkohoitoon teki joko asiakas, PTT-hankkeen hoitaja tai lähettävän tahon virkailija. Ajanvaraus pyrittiin jättämään asiakkaan tehtäväksi, mutta saatujen kokemusten mukaan ajanvaraukset jäivät tällöin kuitenkin usein tekemättä. Jos asiakas ei seurantakäyntiin mennessä ollut varannut aikaa jatkohoitoon, se varattiin yleensä yhdessä seurantakäynnillä. Asiakkaita tuettiin jatkohoitoon sitoutumisessa muistuttamalla ajasta, hakemalla myös kotoa varatulle ajalle tai olemalla halutessa läsnä vastaanottokäynneillä. Terveystarkastuksissa tuli esille perinteisiä kansanterveydellisiä oireita, kuten kohonneita verenpaine- ja kolesteroliarvoja, ylipainoa, keskivartalolihavuutta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Lisäksi suun terveydenhuolto ja hammastarkastukset olivat jääneet tekemättä tai niistä oli pahimmillaan lähes 30 vuotta aikaa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat olivat melko usein esteenä arjen hallinnassa ja terveyden asianmukaisessa hoitamisessa sekä tätä kautta myös työllistymisessä. Lääkäri 141 Hoitaja 120 Hammashoito 96 Fysioterapia 9 Mielenterveysvastaanotto 21 A-klinikka 16 (1 peliriippuvuus) Työkyvynarviointi 38 Optikko/silmälääkäri 23 Ryhmät 2 Liikuntapalvelut 22 Laboratoriokokeet 10 Sosiaalitoimisto 4 Hieroja 1 Klubitalo 2 Taulukko 10. Jatkohoitoon ohjaukset jatkohankkeen aikana (1.3.2009 31.7.2010). 23

Tetanustehoste 66 Verensokeri 21 Verenpaine 25 Äitiysneuvola 1 Audiogrammi 1 Korvahuuhtelu 5 Sairasloma 1 Taulukko 11. Jatko-ohjaukset hoitajalle jatkohankkeen aikana (1.3.2009 31.7.2010). TULES-vaivat 16 Kohonnut verenpaine 29 Kohonnut verensokeri 4 Sydänvaiva 3 Masennus/ahdistus/paniikkihäiriö 15 Vuosikontrollit 22 Korva -ja kurkkukipu 3 Patti/kysta 5 Ihottuma 2 Kohonnut kolesteroli 2 Univaikeudet 8 Kilpirauhasen vajaatoiminta 2 Vapina 1 Astmaepäily 1 Vierasesineen poisto kädestä 2 Virtsavaiva 1 Närästys 1 Allergiat 1 Päänsärky 3 Luomenpoisto 2 Nivelsärky 2 Hermosärky 1 Sairasloma 4 Vaihdevuodet 3 Urologiset vaivat 2 Hemorroidi 1 B-lausunto kuntoutukseen 3 Tupakasta vieroitus 2 Taulukko 11. Jatko-ohjaukset lääkärille jatkohankkeen aikana (1.3.2009 31.7.2010). 4.8 Yhteenveto asiakastyöstä Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli yhdistää terveyspalvelut työttömien työllistämis- ja kuntoutusprosesseihin sekä vakiinnuttaa terveystarkastukset osaksi työttömän palvelutarpeen arviota. Hankkeella oli suuri merkitys Savonlinnan työvoiman palvelukeskuksen toiminnalle, koska TYP:ssa ei aikaisemmin ollut terveydenhuollon henkilöstöresurssia. Suuri joukko pitkäaikaistyöttömiä ohjautui hankkeen ansiosta kansanterveyslain mukaisiin kunnallisiin terveydenhuoltopalveluihin. 24

Tiedonkulun mutkattomuus helpotti merkittävästi asiakkaan asiointia terveyskeskuksessa. Hankkeen terveydenhoitaja pystyi kirjaamaan terveystarkastustiedot suoraan terveyskeskuksen potilastietojärjestelmä Efficaan sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden kohdalla työvoiman palvelukeskuksen TYPPI-järjestelmään. Tieto siirtyi nopeasti ja sähköinen yhteydenpito ja konsultointi hoitajan ja lääkärin välillä oli vaivatonta. TE-hallinnon kautta hankitut terveydentilan ja työkunnon tutkimustulokset toimitettiin asiakkaan luvalla terveyskeskuksen arkistoon ja tehtiin maininta potilastietojärjestelmään. Tällöin tieto oli myös paikassa, jossa asiakkaan terveyttä tulisi ensisijaisesti hoitaa ja vältyttiin päällekkäiseltä työltä ja tutkimuksilta. Seurantakäynneillä kävi usein ilmi, että asiakkaat olivat jättäneet hoitamatta sovittuja jatkohoitoja esimerkiksi laboratoriokokeet, tetanustehosteen ja hammashoidon. Työterveyshuollon mallin mukaan tarkastuksia tulisi tehdä määräajoin. Työttömillä tarkastusvälin tulisi olla tiheämpi, koska ongelmat ovat usein moninaisempia. Potilastietojärjestelmän kutsujärjestelmää voisi jatkossa käyttää hyväksi työttömien määräaikaistarkastuksissa. Kentältä saatiin toiveita työttömien työhöntulotarkastuksista heidän osallistuessa työllistymistä edistäviin palveluihin. Asiakkaan kannalta tällainen työterveyshuollon kaltainen toimintamalli olisi ihanteellinen, mutta nykyisellä resurssilla tähän ei ollut mahdollisuutta. Hankkeessa sovittiin, että asiakkaat saattoivat tarvittaessa varata itse hoitajalta ajan. Hankkeessa tehtiin aamuvastaanottoja ja ne koettiin erittäin tarpeellisiksi niin asiakkaiden, eri toimijoiden ja terveydenhuollon näkökulmasta. Hankkeen loputtua aamuvastaanotot jatkuvat suurimmissa toimipaikoissa. Resursseja aamuvastaanottotoiminnan järjestämiseen tässä laajuudessaan ei perusterveydenhuollossa enää hankkeen jälkeen ole. Sairauksien ja tapaturmien sattuessa myös työttömälle tulisi ehdottomasti kirjoittaa sairaslomaa. Näitä todistuksia tarvitaan muun muassa eläkeselvittelyiden yhteydessä. Joissakin tapauksissa asiakkaat kertoivat lääkärin kieltäytyneen kirjoittamasta sairaslomaa. Suuri osa asiakkaista ei ole ollut tietoinen sairasloman merkityksestä työttömälle. Hankkeen terveydenhoitaja pyrki lisäämään tietämystä terveystarkastus- ja aamuvastaanottokäynneillä, käydessään kertomasta hankkeesta jäsenkuntien terveysasemilla, esimiesten kokouksessa, ohjaavan koulutuksen palavereissa, työvoiman palvelukeskuksessa sekä työ- ja elinkeinotoimistossa. Seurantatutkimus Keväällä 2008 terveystarkastuksessa käyneistä asiakkaista osalle tehtiin seurantatarkastus 3.- 18.12.2008 välisenä aikana. Tarkoituksena oli seurata, oliko asiakkaiden terveydessä tai työllistymisessä tapahtunut muutoksia. Seurattiin mm. verensokeri-, kolesteroli- ja maksaarvoja, painonkehitystä, verenpainetta sekä muita elämäntapamuutoksia. Seurantatarkastukseen kutsuttiin yhteensä 16 asiakasta: Savonlinnasta 6, Savonrannalta 2, Punkaharjulta 2, Sulkavalta 1, Kerimäeltä 3 ja Rantasalmelta 2. Kutsutuista 14 oli työvoiman palvelukeskus Reimarin asiakkaita ja 2 TE-toimiston asiakkaita. Kutsutuista yksi perui tulonsa ja kolme jätti tulematta/ perumatta. Yksi perumatta jättäneistä ei tullut, koska oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Seurantatarkastus toteutettiin 12 asiakkaalle. Tarkastukset terveydenhoitaja kävi tekemässä Savonlinnassa työvoiman palvelukeskuksessa sekä ympäristökuntien terveysasemilla. Asiakkaat antoivat tässä yhteydessä palautetta terveystarkastuksesta ja saamastaan hoidosta (liite 6). 25

5 Toiminnan jatkuvuus 5.1 Toiminnan juurrutus Palveluketjun mukainen toiminta juurrutetaan jatkohankkeen aikana osaksi normaalia terveyskeskuksen vastaanottotoimintaa. Asiasta käytiin keskusteluja vastaanottotoiminnasta vastaavan tulosyksikköpäällikön ja osastonhoitajan kanssa ja asiaa käsiteltiin vastaanoton osastokokouksissa. Kaikkien jäsenkuntien vastaanottotoimintaan palvelumalli levitetään kouluttamalla itsenäistä hoitajavastaanottoa pitäviä sairaanhoitajia/terveydenhoitajia, jotka jatkossa tekevät työttömien terveystarkastukset. Hoitajalle asiakkaat ohjautuvat lähetteellä suoraan työ- ja elinkeinotoimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta tai omalla yhteydenotolla. Palautteen hoitaja lähettää suoraan lähettävälle virkailijalle. Projektityöntekijä kävi syksyn 2010 aikana esittelemässä pitkäaikaistyöttömien palvelumallia hoitohenkilökunnalle kaikilla terveysasemilla sekä työ- ja elinkeinotoimistossa ja työvoiman palvelukeskuksessa. SOSTERI aloitti yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) kanssa Hoitajan vastaanottotoiminnan kehittäminen -koulutuksen vuoden 2010 alusta. Koulutuksen sisältöön kuuluu yhtenä osiona työttömien terveystarkastukset. Loppuvuoden 2009 aikana suunniteltiin koulutuksen sisältö yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa sekä valittiin hoitajat, jotka tekevät jatkossa työttömien terveystarkastuksia. Koulutuksen jälkeen työttömät asiakkaat voidaan ohjata terveystarkastuksiin suoraan oman kunnan hoitajavastaanotolle. Terveystarkastuksiin ohjautuvien työttömien kohderyhmänä ovat työvoiman palvelukeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston yli vuoden työttömänä olleet työnhakija asiakkaat. Jäsenkunnissa on kussakin nimetty hoitaja, joka tulee tekemään työttömien terveystarkastuksia. Savonlinnaan nimetään asiantuntijahoitaja sekä hänelle työpari. Konsultaatiokäynnit työvoiman palvelukeskuksessa on koettu tarpeellisiksi. Jatkossa ei kuitenkaan ole mahdollista, että terveydenhoitaja olisi TYP:n tiloissa 4h/viikossa, mikä oikeuttaisi myös TYPPI-tietojärjestelmäoikeuksien käytön. Mahdollisuus verkostoitumiseen ja tiimipalavereihin kuitenkin säilytetään. Tarvittaessa terveydenhoitaja käy myös verkostopalavereissa ympäristökunnissa. Kolmannella sektorilla pidetyt terveydenhoitajan aamuvastaanotot koettiin tarpeelliseksi ja aamuvastaanottotoimintaa pyritään jatkamaan resurssien puitteissa suurimmilla toimipaikoilla. Aamuvastaanottoon kuuluu muun muassa asiakkaan kysymyksiin vastaaminen, verenpaineen- ja verensokerinmittaus, terveysneuvonta, kroonisten sairauksien jatkoseurannan järjestäminen, laboratoriolähetteet ja sairasvastaanotto. Työttömien terveystarkastuksen palvelumalli linkkeineen löytyy Isshp ky:n kotisivuilta ja Intranetistä. Palvelumallia on käyty läpi vastaanotoissa hoitajien ja joidenkin lääkäreiden kanssa. Palvelumalli sisältyy Hoitajan vastaanottotyön kehittäminen -koulutukseen. Poikkihallinnollinen moniammatillinen verkostoyhteistyö toimi hankkeen päättyessä hyvin. Sitä jatketaan ja kehitetään suunnitellusti edelleen. 26

5.2 Levittämistyö Projektityötekijä on käynyt kertomassa hankkeesta ja sen toiminnasta työvoiman palvelukeskuksessa, työ- ja elinkeinotoimistossa, SOSTERIn esimieskokouksessa ja kaikissa jäsenkunnissa terveysasemien lääkäreille ja hoitajille, Väylä-hankkeen työvalmentajille, Ohjaavaan koulutukseen osallistuville työttömille sekä laajemmin kolmannella sektorilla. Esitteitä ja materiaalia hankkeeseen ja terveystarkastukseen liittyen on toimitettu eri tahoille. Hankkeen ohjausryhmässä oli mukana viranhaltijoita, jotka välittivät viestiä omiin toimipisteisiinsä. Hankkeen projektityöntekijä ja ylihoitaja tekivät kuntakierrokset Savonlinnassa ja sen jäsenkunnissa Sulkavaa lukuun ottamatta. Kuntakierroksella kerrottiin hankkeesta, siitä mitä on saatu aikaan ja miten toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Samalla kuunneltiin kuntien toiveita ja näkökulmia. Levittämisseminaari pidettiin 7.5.2010. Sen aiheena olivat työttömän terveyspalvelut ja työ- ja toimintakyvyn arviointi. Ensimmäisen hankekauden loppuraportti on nähtävillä Itä-Savon sairaanhoitopiirin Intranetissä ja kotisivuilla. Savonlinnan työvoiman palvelukeskuksen kotisivuilla on niin ikään kerrottu hankkeesta. http://www.typanet.net/fi/reimari/01_etusivu/ 6 Tulokset ja johtopäätökset Savonlinnan PTT-hanke onnistui melko hyvin tavoitteissaan. Yhteistyökumppaneiden kesken toiminta oli aktiivista ja uusia toimintamuotoja luovaa. Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö avasi uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia jokaisen työhön ja toimintatapoihin. Hanke selkiytti eri toimijoiden toimenkuvaa ja rooleja muille toimijoille. Yhteistyökumppanit kokivat työttömien terveydenhuoltopalvelut tarpeellisina ja tärkeinä ja asiakkaat olivat tyytyväisiä palveluun. Hankkeen aikana yhteistyö työnhakijoiden parissa työskentelevien kanssa parantui, tiivistyi ja tieto toisten toimintatavoista lisääntyi. Viranomaisverkoston roolit ja työtehtävät selkiytyivät. Toimintamallin avulla terveydenhuolto, työ- ja elinkeinohallinto, sosiaalitoimi ja kolmas sektori voivat jokainen keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Tiedonsiirto on järjestelmällistä. Pidetyissä palavereissa vastuujaot selvitettiin. Toimijoiden mukaan asiakkaiden työkykyisyyteen/työkyvyttömyyteen alettiin ottaa selkeämmin kantaa. Työnhakijoille etsittiin moniammatillisen yhteistyön avulla kuntoutustoimenpiteitä ja työllistymis- ja eläkeratkaisuja. Työvoiman palvelukeskuksille on laadittu TEM:n, STM:n, Kelan ja Suomen kuntaliiton yhteistyössä toimintaa koskevat valtakunnalliset linjaukset 3/2010. Linjauksissa mainitaan, että henkilömäärältään alle 10 käsittävissä työvoiman palvelukeskuksissa terveydenhuollon palvelujen saatavuus tulee varmistaa esimerkiksi nimeämällä kunnan terveydenhuollosta yhdys- /vastuuhenkilö tai sopimalla menettelytavat, joilla TYP:n asiakas voidaan ohjata terveydenhuoltoon. Savonlinnassa nimetään asiantuntijahoitaja, joka alkaa tehdä työttömien terveystarkastuksia. Hänelle nimetään työpari. Jäsenkunnissa kuhunkin kuntaan nimetään oma hoitaja tekemään työttömien terveystarkastuksia. Kokonaisuutena voidaan todeta, että PTT-hankkeen myötä hyviä toimintamalleja on siirtynyt yhteiseen käyttöön. 27

6.1 Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen Ensimmäinen hankevaihe Tavoite 1. Kehittää ja kuvata pitkäaikaistyöttömän asiakkaan kokonaisvaltainen ja yhtenäinen dokumentoitu palvelumalli. Palveluketjua on hankkeen aikana kehitetty toimivaksi kokonaisuudeksi ja kehitetään edelleen. Palvelumalli on tehty linkityksineen sähköiseen muotoon ja se on laitettu Isshp ky:n Intranetiin kesäkuussa 2009. Tavoite 2. Kartoittaa terveydenhuollon asiantuntijuuden tarve työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisessa palvelutiimissä. Terveydenhuollon asiantuntijuus työvoiman palvelukeskuksen palvelutiimissä koettiin erittäin hyödylliseksi ja tärkeäksi. Palvelukokonaisuudessa on aikaisemmin ollut vajetta terveydenhuollon ammatillisesta osaamisesta ja tietämyksestä, eikä terveystarkastusta pystytty hyödyntämään asiakasprosessissa yhtä tehokkaasti. Tieto asiakkaan terveydentilasta on liitetty asiakkaan kokonaistilanteeseen työllistymismahdollisuuksien ja tulevaisuuden näkökulmasta. Asiakkaalle tällä palautteella on huomattava merkitys, koska se antaa mahdollisuuden ymmärtää sekä terveyden että todettujen sairauksien merkityksen omalle elämälle, työllistymiselle, kuntoutumismahdollisuuksille ja sijoittumiselle yhteiskuntaan. Asiakkaiden jatkotutkimusten ja -hoidon koetaan etenevän asianmukaisesti terveydenhuollon palveluissa tarkastuksen jälkeen. Terveydenhuollosta on tullut osa asiakkaan palvelua. Asiakkaiden osallistuminen terveydenhuollon palveluihin nelinkertaistui vuoden aikana. Hankkeen terveydenhoitajalla oli käyttöoikeus TYPPI-tietojärjestelmään, mikä helpotti huomattavasti yhteistyötä. Hankkeen terveydenhoitaja oli tarpeen mukaan TYP:n virkailijan mukana myös ympäristökunnissa, mikä edisti palvelukokonaisuutta. Terveydenhuollon asiantuntijuuden lisääminen moniammatilliseen tiimiin toi valmistelutyöhön lisää terveydenhuollon tietämystä, minkä seurauksena ostopalvelut kohdentuivat entistä täsmällisemmin niitä eniten tarvitseville asiakkaille. Tavoite 3. Kehittää terveydenhuollon palveluista asiantunteva tiedottamisen malli Savonlinnan ja Kerimäen työvoimatoimistojen asiakkaille. Terveydenhuollon palveluista on kehitetty tiedote: Terveystarkastuksia työttömille. Tavoite 4. kartoittaa ja edelleen kehittää kolmannella sektorilla eri työllistämistukitoimin sijoitettujen työttömien työterveyshuoltoa. Työttömien työterveyshuollon kehittäminen kolmannella sektorilla koettiin tarpeelliseksi. Kolmannella sektorilla toimivan toimintakeskuksen toimipaikassa Toppalassa pidettiin joka toinen viikko kaksi tuntia aamuvastaanottoa, joka toimi heidän työterveyshuoltonaan. Asiakkailla todettiin useita terveydellisiä ja työkykyä rajoittavia ongelmia. Asiakkaille annettiin terveysneuvontaa ja itsehoito-ohjausta sekä heidät ohjattiin tarvittaessa jatkohoitoon lääkärille, diabeteshoitajalle tai hammashoitoon. Saamansa ohjauksen ja hoidon vuoksi heidän terveydentilansa ja työkykynsä parantui. Aamuvastaanotto toimintaa laajennetaan muillekin työpaikoille ja aikomuksena on jatkossa kehittää erilaista ryhmätoimintaa työttömien terveydenhuollon parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. 28

Tavoite 5. Kehittää terveystarkastuksessa käyneiden pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden terveyttä edistäviä toimintamalleja. Terveyttä edistäviä toimintamalleja kartoitettiin ja kehitettiin toimiviksi yhdessä terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Tämä helpotti muun muassa jatkohoitoon ohjausta. Jatkossa tulee edelleen kehittää yhteistyötä erityisesti päihdehuollon ja mielenterveyspuolen kanssa. Tavoite 5. Motivoida pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Asiakkaat olivat pääosin kiinnostuneita terveystarkastuksen mahdollisuudesta, terveydentilansa selvityksestä ja työkykynsä kartoituksesta. Terveystarkastuksissa käynteihin asiakkaat olivat melko hyvin sitoutuneita ja motivoituneita. Peruuttamattomia terveystarkastuskäyntejä oli vajaa neljännes varatuista ajoista. Jatkohoitoihin asiakkaat sitoutuivat kohtalaisesti, mutta elämänhallintaan ja elämäntapojen muuttamiseen liittyen he tarvitsisivat nykyistä enemmän motivointia ja kannustamista. Yksilöohjaukseen, ryhmätoimintaan ja vertaistukeen on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Asiakkaiden pitkäkestoinen sitoutuminen ja hyvä motivaatio vaikuttavat edistävästi koko hoitoprosessiin ja työllistymisen edellytysten kohenemiseen. Aamuvastaanottojen avulla ja siellä tehdyllä motivointityöllä saatiin terveydenhuollon piiriin niitä asiakkaita, jotka eivät omatoimisesti hakeudu terveyskeskusvastaanotolle. Hankkeessa koettiin tärkeäksi, että terveydenhoitaja jalkautuu kansan pariin ja on helposti tavoitettavissa. Suurimpia saavutuksia oli saada sellaisia henkilöitä terveydenhuollon piiriin, jotka eivät olisi sinne omatoimisesti hakeutuneet. Tähän pyrittiin madaltamalla asiointikynnystä, tukemalla asiakkaan itsetuntoa ja rakentamalla luottamuksellista asiakassuhdetta. Nuorten asiakkaiden kohdalla motivointikeinoja on edelleen mietittävä ja kehitettävä. Nuorten kohdalla työttömyyden syyt johtuvat yleensä enemmänkin opiskelumotivaation puutteesta tai sitten oma ala ja kiinnostuksen kohde ei ole selvillä. Harvemmin taustalla ovat terveydelliset syyt. Tämän vuoksi kiinnostus terveyskartoitusta kohtaan on oletettavasti matalampi. Jatkohanke Tavoite 1. Työttömien terveydenhuollon yhtenäinen palvelumalli osaksi perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa. Palvelumallia käytiin esittelemässä jäsenkuntien terveysasemilla niiden hoitajille ja lääkäreille. Yhteistyössä MAMK:n kanssa järjestettiin Hoitajan vastaanottotyön kehittäminen -koulutus, joka alkoi tammikuussa 2010. Koulutuksen yhtenä osa-alueena oli työttömien terveystarkastus. Koulutuksessa mukana olleet hoitajat aloittavat työttömien terveystarkastukset sekä Savonlinnassa että sen jäsenkunnissa. Tavoite 2. Työttömien nuorten motivointikeinojen kehittäminen yhdessä nuorten parissa työskentelevien kanssa. Nuoria pyrittiin motivoimaan ja sitoutumaan terveyspalveluihin niin, että työvoimaohjaaja oli mukana terveystarkastuksessa ja toimi tarvittaessa kuljettajana. Työvoimaohjaaja myös muistutti sovittujen jatko-ohjausten hoitamisesta ja varasi tarvittaessa nuorelle niihin ajat. Tästä huolimatta nuoret jättivät usein asiat hoitamatta, vaikka he olisivatkin sitä mieltä, että terveysongelmia saattaa olla. 29

Tavoite 3. Terveystarkastuksissa käyneiden pitkäaikaistyöttömien terveyttä edistävien toimenpiteiden edelleen kehittäminen ja terveyspalveluiden käytön aktivointi. Työttömille järjestettiin liikuntaryhmä, jonka toteuttivat Tanhuvaaran Urheiluopiston liikunnanohjaajaopiskelijat osana opintojansa. Ryhmä kokoontui viisi kertaa joulukuun 2009 ja toukokuun 2010 välisenä aikana. Joensuun yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat järjestivät työttömille ravitsemusryhmän, joka kokoontui viisi kertaa joulukuun 2009 ja toukokuun 2010 välisenä aikana. Molemmat ryhmät koettiin kiinnostaviksi ja hyödyllisiksi. Tämän kaltaista ryhmätoimintaa toivottiin työttömille jatkossakin niin osallistujien kuin järjestäjien puolelta. Asiakkaita on pyritty motivoimaan terveyspalveluiden käyttöön muun muassa perustelemalla heille itsehoidon ja terveydestä huolehtimisen tärkeyttä. 6.2 Haasteet ja vaikeudet hankkeessa Yhteistyö SOSTERIn eri toimintayksiköiden välillä oli kohtuullisen saumatonta ja sujuvaa, mutta ajoittain hyvin haastavaa. TYP:ssa pyydettiin yleensä asiakkaan suostumus yhteen lomakkeeseen, jolla pyydettiin asiakkaan potilastietoja perusterveydenhuollosta/erikoissairaanhoidosta. Tällä yhdellä lomakkeella oli kuitenkin vaikea saada tietoja sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidon eri poliklinikoilta, koska yleensä jokainen taho vaati itselleen alkuperäisen suostumuslomakkeen. Asian hoitamista helpotti, jos TYP:n virkailijalla oli asiakkaan antama tieto siitä, missä asiakasta on hoidettu, tällöin virkailija pystyi tekemään valmiiksi erilliset suostumuslomakkeet kullekin taholle. Hoitoprosessien järjestämisessä vaikeuksia tuottivat välillä eri tutkimus-, hoito- ja kuntoutusyksiköiden niukat talous- ja henkilöstöresurssit. Tarvetta hoitoon ohjaukseen ja hoitoon pääsyyn olisi ollut paljon enemmän, mutta jonot lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotoille olivat usein pitkiä. Ongelmaa pystyttiin jonkin verran ratkaisemaan konsultoimalla terveyskeskuslääkäriä puhelimitse tai Effica-järjestelmän viestilaatikon välityksellä. Esimerkiksi mikäli asiakkaalla todettiin korkea verenpaine tai verensokeri, joka ei aiemmasta lääkityksestä huolimatta ollut tasapainossa, pystyttiin lääkärikonsultoinnin kautta tehostamaan asiakkaan lääkitystä. Tällöin asiakas sai hoidon pikaisesti ja pystyi odottamaan lääkärin vastaanottoaikaa. Monilla asiakkailla olisi ollut tarvetta päihdehuoltoon ohjaukseen, mutta silläkin taholla lääkäriresurssit olivat rajalliset. Lisäksi jäsenkunnista kertyy matkaa Savonlinnaan A-klinikalle, joten moni asiakas jätti sen vuoksi tulematta. Yhtenä haasteena oli nuorten aktivointi terveyspalvelujen käyttöön sekä pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden motivaatiokeinojen kehittäminen ja lisääminen hoitoprosesseja ja työhön sitoutumista kohtaan. Nuoria yritettiin saada terveystarkastuksiin, mutta huonoin tuloksin. Jatkossa terveystarkastus voitaisiin mahdollisesti liittää osaksi työnhakuprosessia, jolloin nuoret automaattisesti ohjautuisivat terveydenhuollon piiriin. Haasteellista oli myös kolmannen sektorin toimijoiden aktivointi työterveyshuollon palvelujen käyttöön, koska taloudelliset resurssit olivat toimijasektorilla erittäin niukat eivätkä tulevaisuuden näkymät tilannetta kohenna. Tahtoa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen kuitenkin oli jokaisella toimijalla. Aamuvastaanoton avulla ja siitä saaduilla tuloksilla pystyttiin konkreettisesti esittämään työterveyshuollon tärkeys myös kolmannella sektorilla. 30

6.3 Avainhenkilöiden näkemyksiä hankkeesta Matikainen Kirsi, ylihoitaja, Isshp ky Terveydenhuollossa on erilaisia asiakasryhmiä, jotka voidaan jakaa diagnoosipohjaisesti, ikäryhmittäin tai jonkin muun tunnistettavan ominaisuuden mukaan. PTT-hanke on ollut yhden asiakasryhmän hoitokäytäntöjen kehittämishanke. Mukaan lähdettiin hyvin pienellä valmistautumisajalla tiiviissä yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Yhteistyötä on tehty tiiviisti alusta lähtien, vaikkakin on selkeästi korostettu sitä, että tämä on pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke, jossa halutaan kehittää ensisijaisesti käytäntöjä terveydenhuollon näkökulmasta. Hankkeessa on paneuduttu yhteen palvelukokonaisuuteen, sen toimivuuteen ja kehittämiseen. Verraten muihin palvelukokonaisuuksiin terveydenhuollossa, tämän asiakasryhmän kohdalla korostuu monien yhteistyötahojen määrä terveydenhuollon ulkopuolella. Hanke on varmasti saavuttanut tavoitteensa, se on myös laajentanut osaamista eri toimijoiden alueelta. Työ- ja elinkeinohallinnon ja kolmannen sektorin toimintojen tuntemus on tuonut arvokasta tietoa terveydenhuollolle. Pitkäaikaistyöttömäthän ovat olleet terveydenhuollon asiakkaita jo ennen hankettakin. He ovat käyttäneet palveluita yksittäisinä, päivystysluontoisesti tai siinä vaiheessa, kun asiat ovat niin huonosti, ettei enää voida kunnolla hoitaa tai hoito maksaa yhteiskunnalle hyvin paljon. Uskomme tällä tekemällämme työllä vaikutettavan siihen, että hieman aikaisemmin voimme puuttua pitkäaikaistyöttömän terveysongelmiin ja edistää hänen terveyttään. Hankkeeseen kannatti lähteä ja saimme hankkeeseen sellaiset toimijat, jotka tekivät työtään antaumuksella ja oikealla asenteella. Soini Tapio, johtaja, A-Klinikka PTT-toiminta on olennaisen tärkeää, erityisesti myös täältä päihdepuolelta katsottuna. Päihteiden kanssa tuskailevat eivät välttämättä itse hakeudu terveydenhuollon piiriin, joten toppuuttelu on varmasti paikallaan. Päihdepulmaisia ei välttämättä halutakaan vastaanotoille vaan mieluummin sivuutetaan tai heidän asiansa otetaan vähemmän vakavasti (kun on tuo alkoholi). Jos PTT-toiminta liitetään vastaanottotoimintaan, on suuri ja todennäköinen vaara, että asia hukkuu muun rutiinin joukkoon. Eivätkä nämä pitkäaikaistyöttömien asiat niin tärkeitä ole. Eli mielestäni toiminta ei saisi olla vain yksi HANKE muiden joukossa, vaan toiminta pitäisi saada pysyväksi, varsinkin kun hyvä pohja on jo luotu. Savonlinnan työvoiman palvelukeskus Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja osaamista laajalla näkökulmalla. PTT-hanke on tuonut huomattavaa terveydenhuollon lisäosaamista työvoiman palvelukeskuksessa tehtävään työhön. Esimerkiksi hanketyöntekijä on selventänyt asiakkaalle lääkärinlausuntoja ja hoitopolkuja. Hanke on toiminut yhtenä merkittävänä osana asiakkaiden prosesseissa; sovittu yhdessä suunnitelmista, toimintakäytännöistä sekä työnjaosta. 31

Hankkeen työntekijä on toiminut palveluohjaajana asiakkaiden asioissa terveydenhuollon organisaatiossa ja näin palvelukeskuksen työntekijät ovat voineet keskittyä oman hallinnonalan työhön. Asiakkaiden kohtaaminen heidän omassa toimintaympäristössä tärkeänä osana esim. aamuvastaanotot työpaikoilla, liikunta- ja ravitsemusryhmien läpivienti. Käyttöoikeus TYPPI-tietojärjestelmään helpottaa tietojen vaihtoa, kirjausta ja sen ajantasaisuutta (käyttöoikeus myönnetään vain TYP:n tiloissa työskentelevälle) ja auttaa TYP:n työntekijöitä tukemaan asiakasta terveydenhuollon asiakkuudessa esim. muistuttamaan hammashoitola- ja diabeteshoitaja-ajoista. Heikosti asiakkuuksiin sitoutuvat asiakkaat selvästi hyötyvät pysyvästä työntekijästä; päästää puhumaan nopeasti asioista ilman tutustumista / luottamuksen rakentamista aina uudelleen. Hanketyöntekijän jalkautuminen yhteistyökumppaneiden luo, verkostopalavereihin ja konsultaatioon on ollut välttämätön osa hankkeen toimintaan. Yksi vastuuhenkilö on helpottanut totuuden mukaista tiedon kulkua asiakkaiden nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja lisäksi TYP henkilöstö tietää aina ketä tavoitella kiireellisessä tilanteessa. Auvinen Petri, ammatinvalintapsykologi, SLN:n te-toimiston ammatillisen kehittämisen yksikön esimies, Koponen Anna-Liisa, ammatinvalintapsykologi, PTT-hankkeen ohjausryhmän jäsen Hankkeella on ollut erittäin hyvät tavoitteet ja työttömien terveyspalvelujen kehittämiseen kannattaa jatkossakin panostaa, sillä kaikki tiedämme ja tunnistamme sen, että asiakkaiden työja toimintakyky alenee työttömyyden pitkittyessä ja terveystekijät tulee huomioida työllistymisessä. Työttömyys, etenkin kun se pitkittyy, sairastuttaa ihmisiä. Tietenkin huono terveys ja yleiskunto voi jo olla sinällään syy työttömyyteen. Yhteistyötä PTT-hanke on enemmän tehnyt Työvoiman palvelukeskuksen kanssa, joten TEtoimiston kanssa yhteistyö oli vähäisempää ja suurin osa hankkeen asiakkaista ohjautui sinne palvelukeskuksen kautta. Palvelukeskusyhteistyön ohjatun ja tiiviin prosessin lisäksi hankkeeseen on sisältynyt TEtoimiston asiakkaille kehitetty ns. kevyt malli, josta kokemukset ovat olleet hyviä. Asiakas on voinut hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle omatoimisesti ja hoitaa asiansa itse. Näissä tapauksissa TE-toimiston osuus on ollut lähinnä tiedottava: palvelusta on kerrottu asiakkaalle tai hän on saanut tiedon odotustiloissa olevista esitteistä. Jos taustatietojen lähettäminen on tuntunut tarpeelliselta, on asiakkaan oma työntekijä toimittanut niitä terveydenhoitajalle. Samoin palautetietoa on voitu pyytää/lähettää tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Malli on joustava eikä välttämättä aiheuta TE-toimiston työntekijöille lisätyötä. Asiakkaille kynnys palveluun on matala ja moni haluaa hoitaakin asiansa itsenäisesti suoraan terveydenhuollon kanssa. Monilla pitkäaikaistyöttömillä elämä on muuten hallinnassa, mutta työelämän rakennemuutos, ikääntyminen ja alkavat terveysongelmat ovat johtaneet työmarkkinoilta sivuun jäämiseen. Tällä ryhmällä omien elämäntapojen tarkkailu ja korjaaminen voi onnistua vähäiselläkin panostuksella, mikä on tehokasta ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Osa kuitenkin tarvitsee pientä herättelyä ja kannustusta asiaan, joten tiedottaminen ja palveluun pääsyn helppous ja 32

selkeys ovat merkityksellisiä. Siksi TE-toimisto pitää hyväksi havaitun kevyen mallin säilymistä jatkossakin tärkeänä. Myös TE-toimistoissa eikä vain palvelukeskuksissa on todella moniongelmaisia ja huonokuntoisia asiakkaita. Heidän kohdallaan terveydenhoitajapalvelua on käytetty/on tarpeen jatkossakin käyttää ohjatummin ja tiiviimmässä yhteistyössä yhteistyötahojen kesken. Tällöin olisi hyvä, että palvelua toteuttamassa olisi pitkäaikaistyöttömien ongelmiin erikoistuneita ja perehtyneitä terveydenhuollon työntekijöitä. PTT-hankkeen järjestämä seminaari paviljongilla oli erinomainen. Luennoitsijat olivat oikein asiantuntevia. Nokelainen Jaana, projektivastaava, Savonlinnan Toimintakeskus ry. Hankkeen aikana on muodostunut hyvä ja tarpeellinen pitkäaikaistyöttömille, jo valtionkin rahoitusta saava palvelu, joka täydentää julkista terveydenhuoltoa. Henkilöt, jotka ovat moniongelmaisia jäävät normaalien terveystarkastusten ulkopuolelle ja sairauksiin ei pääse riittävän nopeasti puuttumaan. Terveydenhoitajan aamuvastaanotot työllistämistä tukevien järjestöjen tiloissa on äärimmäisen tärkeä ensimmäinen porras pitkäaikaistyöttömille julkiseen terveydenhuollon piiriin. Henkilöt, jotka kokevat jopa välinpitämättömyyttä ja syrjintää ammattihenkilöstön taholta, ovat itsetunnoltaan, kyvyiltään puolustaa omia oikeuksiaan, niin heikossa asemassa että jo yksi tukikäynti terveydenhoitajan luona tutussa yhteisössä voi riittää rohkaisemaan tarkempiin tutkimuksiin tarvittaessa. Kolmannelle sektorille oma terveydenhoitaja, jolla on oikeudet, henkilön suostumuksella, päästä potilastietoihin, on ensiarvoisen tärkeä asioiden sujuvuuden ja henkilöiden erityistarpeet huomioonottaen. Jos hyvin ja tuloksia tuottanut hanke päättyy ilman selkeitä sovittuja juurruttamistoimenpiteitä, kolmannen sektorin edustajana katson, että hankerahat ja hankkeeseen panostettu työ ja voimavarat ovat valuneet osittain hukkaan. Toivon ettei hanke ollut vain hanke muiden joukossa, vaan pysyvä lisä hyvään terveydenhuoltoomme. 33

Liite 1.

Liite 2. LÄHETE-PALAUTE-lomake terveystarkastukseen ******************************************************************************************************* Nimi Sotu Osoite Puh Suostumus tietojen vaihtoon KYLLÄ EI seur. TYP-aika Tutkimuspyynnön perusteet? Mihin halutaan selvitys? * Millaisia työvoimahallinnon suunnitelmia asiakkaalle on tehty? ** Asiakkaan taustatiedot liitteenä O palvelusuunnitelma O aktivointisuunnitelma O työnantajaesittely O työnhakusuunnitelma Työvoimaviranomaisten aiemmat terveystutkimukset Asiakkaan aiempi terveystarkastuskäynti Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimenselvennys *************************************************************************************************************************** * Esim. Terveydentilan rajoitusten päivitys, työkunnon kartoitus, mihin ja millaiseen työtehtävään (palkkatukityö, työharjoittelu, työkokeilu, työvalmennus, kuntouttava tms.) selvitystä haetaan. ** Millaisia työvoimahallinnon toimenpiteitä suunnitellaan lähiaikoina. 35

******************************************************************************************************* Palautteen vastaanottaja Asiakkaan nimi Henkilötunnus Terveydenhuollon jatkohoidon ohjaukset (ajanvaraukset) Mitä todettiin työ- ja toimintakykyyn liittyen Asiakkaan oma arvio Terveydenhoitajan arvio Muuta Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimenselvennys 36

Sln TYP Liite 3. LÄHETE-PALAUTE-lomake terveystarkastukseen ******************************************************************************************************* Nimi Sotu Osoite Puh Suostumus tietojen vaihtoon KYLLÄ EI seur. TYP-aika Tutkimuspyynnön perusteet? Mihin halutaan selvitys? * Millaisia työvoimahallinnon suunnitelmia asiakkaalle on tehty? ** Asiakkaan taustatiedot liitteenä O palvelusuunnitelma O aktivointisuunnitelma O työnantajaesittely O työnhakusuunnitelma Työvoimaviranomaisten aiemmat terveystutkimukset Asiakkaan aiempi terveystarkastuskäynti Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimenselvennys *************************************************************************************************************************** * Esim. Terveydentilan rajoitusten päivitys, työkunnon kartoitus, mihin ja millaiseen työtehtävään (palkkatukityö, työharjoittelu, työkokeilu, työvalmennus, kuntouttava tms.) selvitystä haetaan. ** Millaisia työvoimahallinnon toimenpiteitä suunnitellaan lähiaikoina. 37

Sln TYP ******************************************************************************************************* Palautteen vastaanottaja Asiakkaan nimi Henkilötunnus Terveydenhuollon jatkohoidon ohjaukset (ajanvaraukset) Mitä todettiin työ- ja toimintakykyyn liittyen Asiakkaan oma arvio Terveydenhoitajan arvio Muuta Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimenselvennys 38

Liite 4. Terveystarkastuksen esitietolomake asiakkaalle Lomake täytetään ennen terveystapaamista ja otetaan mukaan varatulle ajalle. Kaikki terveyteesi liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia ja jäävät terveydenhuoltohenkilöstön käyttöön. HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Sähköpostiosoite Puhelinnumero Siviilisääty naimaton avoliitossa avioliitossa / rekisteröity parisuhde eronnut/asumusero leski Huollettavien lasten lukumäärä KOULUTUS, AMMATTI JA TOIMEENTULO Koulutus kansakoulu/ peruskoulu ammatillinen koulutus lukio/ ylioppilas korkea-asteen koulutus muu koulutus tai kurssi, mikä? keskeytynyt/ keskeytyneitä koulutuksia Asevelvollisuus suoritettu suorittamatta lykkäys vapautettu ei koske minua Viimeisin työtehtävä Olen ollut työttömänä alle 6kk 6-12kk yli 1 vuosi yli 5 vuotta Toimeentuloni koostuu tällä hetkellä ansiosidonnainen päiväraha/ työttömyyspäiväraha työmarkkinatuki asumistuki toimeentulotuki sairauspäiväraha/kuntoutustuki ei tuloja muu tulo Ravitsemus ELINTAVAT, TERVEYSTOTTUMUKSET JA TERVEYDENTILA Syötkö lämpimän aterian päivittäin? kyllä en Noudatatko erikoisruokavaliota? en kyllä, mitä/miksi? Oletko tyytyväinen tämän hetkiseen painoosi? kyllä en, miksi et ole? Liikunta ja harrastukset Kuinka usein keskimäärin viikon aikana harrastat kunto- tai hyötyliikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan siten, että hengästyt ja hikoilet? viikossa en kertaakaan Millaisia harrastuksia Sinulla on? Päihteiden käyttö ja riippuvuudet Tupakoitko tai käytätkö nuuskaa? en olen lopettanut nuuskaa savuketta/vrk Käytätkö alkoholia? en käytä kyllä, kuinka monta annosta juot kerralla kuinka usein? 1 annos = pullo keskiolutta/siideriä, 12 cl viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa Käytätkö huumausaineita? en käytän olen kokeillut olen lopettanut Käytätkö lääkkeitä muuhun kuin sairauden hoitoon? en käytän olen kokeillut olen lopettanut Mieliala Tunnetko olevasi riippuvainen jostakin (esim. netti, rahapelit)? en kyllä, mistä? Minkälainen mielialasi on ollut viime aikoina? Onko Sinulla ystäviä, joiden kanssa vietät aikaa? Nukutko yösi hyvin? 39

Terveydentila ja työkyky Miten arvioit tämän hetkisen terveydentilasi? erittäin hyvä hyvä kohtalainen huono erittäin huono Oletko huolissasi jostain terveydentilaasi liittyvästä asiasta? Miten arvioit tämän hetkistä työkykyäsi verrattuna siihen työhön, jota tällä hetkellä olet etsimässä? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (0=täysin työkyvytön ja 10=työkyky parhaimmillaan) Uskotko, että terveyden puolesta pystyt työskentelemään nykyisessä ammatissa tai siinä työssä jota nyt haet vielä kahden vuoden kuluttua? melko varmasti en ole varma tuskin Rokotukset Ovatko rokotuksesi voimassa (esim. kurkkumätä- jäykkäkouristus)? kyllä ei en tiedä SAIRAUDET JA LÄÄKITYS Onko Sinulla ollut tai onko sinulla nyt joku lääkärin toteamista sairauksista tai vammoista? Tapaturmavamma Tuki- ja liikuntaelinten sairaus Sydänsairaus, verenkiertohäiriö tai korkea verenpaine Hengityselinten sairaus esimerkiksi astma Psyykkinen sairaus, mielenterveyden häiriö, masennus Epilepsia, kouristuksia tai tajunnanhäiriö Migreeni, usein toistuva päänsärky Huimausta, tasapainohäiriöitä tai pyörtymistä Tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn tai muistiin vaikuttava sairaus Ruuansulatuselinten sairaus Aistinelinsairauksia (näkö, kuulo) Sukuelinten sairaus Allergia Diabetes Työstä aiheutuneita sairauksia (altisteet esim. asbesti, meluvamma) Leikkauksia tai muita toimenpiteitä Muu sairaus tai vamma, mikä? Onko sinulla tällä hetkellä vaivoja, oireita tai epäily jostakin sairaudesta, johon toivoisit selvittelyä? Onko lähisuvussasi esiintynyt seuraavia sairauksia? allergia, astma diabetes verenpainetauti aivohalvaus sydänsairaus syöpä en tiedä muu, mikä? Mitä lääkkeitä tai luontaislääkkeitä käytät säännöllisesti tai tarvittaessa? TERVEYSPALVELUIDEN KÄYTTÖ JA OMAT ODOTUKSET Milloin/ minä vuonna olet viimeksi ollut vastaanotolla tai tutkimuksissa? Lääkäri/Terveydenhoitaja Hammaslääkäri/suuhygienisti Onko Sinulla vakinaista hoitavaa tahoa, mikä Näöntutkimus Kuulontutkimus Oletko ollut sairaslomalla viimeksi kuluneen 12 kk aikana? en kyllä Oletko ollut kuntoutuksessa tai kuntoutustutkimuksessa? en kyllä, missä ja milloin? Onko Sinulla muita asioita joista haluaisit keskustella terveydenhoitajan kanssa? Päiväys ja allekirjoitus 40

Liite 5. SAVONLINNAN TERVEYSASEMA Teille on tehty lähete LABORATORIOON, jossa Teidän tulisi käydä: Näytteenotto ma-pe 7.30-13.30 Paastonäytteet ravinnotta 12 tuntia ennen näytteenottoa Virtsanäytteet virtsaamatta vähintään 4 tuntia ennen näytteenottoa. Voit hakea labrasta näytepakkauksen mukaan. Sln Pääterveysasema lääkäri/hoitaja Ajanvaraus ma-pe klo: 8.00-15.30 NÄTKI 015-527 7112 NOJANMAA 015-527 7105 LÄNSI 015-527 7111 KESKUSTA 015-527 2002, 044 417 2002 Päivystys Arkisin ma-pe klo: 8.00-15.30 puh.015-527 7106 Yhteispäivystys ma-pe klo: 14-22, la-su klo:8-22 puh.015-527 7777 Yöpäivystys klo: 22-8 puh. 015-527 7100 FYSIOTERAPIA ajanvaraus ma-pe klo: 8-9 puh. 044 417 2760 Pääterveysasema HAMMASHOITO ajanvaraus ma-pe puh: 015-527 7114 DIABETESHOITAJA ajanvaraus ma-to klo: 10-11 ja 14-15, pe klo: 10-11 Pääterveysasema, ajanvaraus puh. 044 417 2742 Itäinen terveysasema, ajanvaraus puh. 044 417 2741 A-KLINIKKA ajanvaraus ma-pe klo:8-16 puh. 044-417 2116 MIELENTERVEYSVASTAANOTTO ajanvaraus ma-pe puh.9-10 Nojanmaa-Nätki 044-417 2824 Keskusta-Miekkoniemi 044-417 2827 Länsi 044-417 2826 Psykologi 044-417 2826 ma-pe 11.30-12.30 Teidän tulisi varata aika lääkärille puh/vo fysioterapeutille hammashoitoon hoitajalle mielenterveyshoitajalle optikolle diabeteshoitajalle A-Klinikalle 41