Pääkirjoitus AIDS Hepatiittivaara Rokote B- hepatiittia vastaan Hammaslaboratorioliiton vuosikokous valukultalejeeringit

hammas teknikko Pääkirjoitus AIDS Hepatiittivaara Rokote B- hepatiittia vastaan Hammaslaboratorioliiton vuosikokous valukultalejeeringit

TERVETULOA HAMMASVÄLINEPÄILLE! HAMMASLÄÄKETIEDE 1985, 2 0-2 3. 3. OSASTOLLAMME HAMMASALAN HÄMMÄSTYTTÄVIM- MÄT UUTUUDET JA KEHITYKSEN SELVIMMÄT SÄVE LET. PYSY KUULOLLA. TULE LABORATORIO-OSASTOLLEMME HAKEMAAN TIETOA TYÖHYGIENIAN ALALTA ERGONOMIASTA, VALAISTUKSESTA. PÖLYNPOISTOSTA. ALLERGI OISTA, ASEPTIIKASTA. MELUSTA... TAKUUMATERIAALEISTA TARKASTELTAVINA DEGU- LOR- JA DEGUDENT-KULLAT. VLVODENT-HAMPAAT. ISOSIT-FASAADIT. ITS-METALLIKERAMIIKKA. WLRO NIUM- JA WLRONIT-COCR:T. OCAP-AKRYYLIT... HÄMMÄSTELTÄVÄNÄ MYÖS HUIPPUTEKNIIKKAA: DEGUSSA. BEGO. OCLAR KAVO. DREVE. ZEISS... Siirry Kulzer valoaikaan Dentacolor VALOKOVETTEINEN K+B MATERIAALI Kehitetty valokovetteisesta DURAFILL-täytemateriaalista, joka on 8-vuoden kliinisten kokeiden kuluessa osoittautunut kulutuskestäväksi ja erittäin hyvin värinsä pitäväksi. 19 elävää väriä käyttövalmiit materiaalit, ei sekoitusta nopea polymerisointi 20 90 sekuntia helppo muotoilla helppo kiillottaa kulutuskestävä reunatiivis edullinen Silicoater SIDOSMENETELMÄ Mahdollistaa reunatiiviiden K+B -töiden valmistamisen ilman mekaanisia retentioita. Dentacolor MUISTA PERJANTAIN KONSERTTI HAMMASTEKNI KOILLE JA -HOITAJILLE FINLANDIA-TALOLLA KELLO 20.00! SILICOATER-menetelmä perustuu metallin pinnalle aikaansaatuun SiOx-C-kerroksen, haftsilanin ja valokovetteisen DENTACOLOR opaakin kemialliseen sitoutumiseen. hiekkapuhallettu metallirunko :>Haftsilan -SiO x-ckerros 0,05-1 pm = 0,1 pm Kulzer VALOAIKA ON ALKANUT KYSY LISAA! TERVEISIN Oriola Oy Espoo: 90-4291 Helsinki: 90-176623 Joensuu: 973-242 71 Oulu: 981-348222 Seinäioki: 964-225 70 Tampere: 931-35152 Turku: 921-336 533 Hammasväline heti palkalla Plandent oy

Hammaslääketiede Odontologi 1985 Hammasteknikkopäivät Yleisluennot rnuzy flexico / «s pehmeäksi Tsilikonijäävä pohjausainel Perjantai 22.3. Kamarimusiikkisali 9.00 Näyttelyyn tutustuminen 13.00 Avaussanat Suomen hammasteknikkojen keskusliitto r.y:n puh.joht. Markku Järvinen 13.30 Kruunu- ja siltaprotetiikan indikaatiot ja kontraindikaatiot, prof. Antti Yli-Urpo 14.00 Erikoistekniikat kruunu- ja siltaprotetiikassa, prof. Kalervo K Koivumaa 14.30 Tauko 15.30 Kevytsillat, metallinetsaus ja Maryland-silta, HTM Matti Savolainen 16.00 Hammaskeramia yhdistelmäprotetiikassa HTM Esko Ahonen 16.30 Osaproteesin kiinnitys jäännöshampaistoon valupinteillä ja kiinnittimillä EHL Tapio Putkonen Lauantai 23.3. Kamarimusiikkisali 9.00 Näyttelyyn tutustuminen 12.15 The nature of denture polymers Dr. I Eystein Ruyter 13 00 Kokoprotetiikan nykyisiä kliinisiä ja laboratorioteknisiä suuntaviivoja, HLL Marten Segercrantz ja HT Jouko Pohjonen 13.30 Hygienia hammaslaboratorioissa MMM Marja von Schoultz 14.00 Värin ja muodon valinta, kuvaamataidon opettaja Paavo Keskinen 14.30 Akryylifasetit; uusiminen ja korjaukset, HTM Matti Taiminen 15.00 Fränkel-kojeen valmistus EHL Ritva Nevaste 15.30 Implantaattien laboratoriotekniikasta HTM Lars Nordberg Hammasteknikkopäivät Demonstraatiot REGULAR SPECIAL FORMULA WAX FOR DR. LOUIS ALEXANDER COHN'S TECHNIQUE Suomessa: Hi H KULTA & TERÄS AMMAS OY Kalevankatu 3. A. Helsinki 10 Vaihde 64 36 36 Lauantai 23.3. Huone 21 Hammaskeramia yhdistelmäproteriikassa Demonstraation esittäjä: HTM Esko Ahonen klo 13 30 14.00 Huone 24 Kevytsillat, metallinetsaus ja Maryland-silta Demonstraation esittäjä: HTM Matti Savolainen klo 12.30-13.30 Huone 24 Osaproteesien kiinnitys jäännöshampaistoon valupinteillä ia kiinnittimillä Demonstaarion esittäjä: EHL Tapio Putkonen klo 14.00-15.00. Perjantai 22.3. Huone 21 Hammaskeramia yhdistelmäproretiikassa Demonstraation esittäjä: HTM Esko Ahonen klo 16.30-17.00 Huone 24 Kevytsillat, metallin etsaus ja Maryland-silta Demonstraation esittäjä: HTM Matti Savolainen klo 16.00-17.00 2

SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITTO R Y. Kansakoulukatu 10 A 21 00100 Helsinki Puh: 90-694 3866 42. Vuosikerta 1985 Issn 0780-7783 Toimitusneuvosto SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITON HALLITUS Päätoimittaja Leena Siirala puh. 90-694 3866 pj. Harri Aalto, Kalevi Valo Seppo Miettinen Matti Savolainen Teppo Koskinen Eija Hägg Kari Markkanen Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava. Itä-Hämeen Kirjapaino 1985 Hammasteknikkojärjestöjen yhteyshenkilöt Hammastekniset ry Pj. Raija Sarola, Helsinginkatu 7 A 19 00500 Helsinki 50, p. kot. 90-753 9353 Sihteeri Riitta Saloranta Aalto 4 A 14 02320 Espoo 32 Puh. t. 90-768 301 I pj Markku Järvinen os. Sammonkatu 13, 33540 Tampere 54, p. 931-551 674 II pj Kalevi Ilkka os. Pakkahuoneenkatu 12, 90100 Oulu 10, p. 981-223 801 pj Teppo Koskinen os. Kaivosrinteentie 6 I 78, 01610 Vantaa 61, p. 90-531 518 Toiminnanjohtaja Leena Siirala Sammalkallionkuja 3 B 15, 02210 Espoo, puh. 90-882 292 Leif Wallen, Hevosmäki 33, 02400 Kirkkonummi, p. 90-298 7626 Harri Aalto, Ristiaallokonkatu 7, 02320 Espoo, p. 90-801 6998 Eerikki Vuorimies, Kauppakatu 3 A, 33200 Tampere 20, p. 931-284 57 Lars Nordberg, Vatakuja 1 B 21, 00200 Helsinki 20, p. 90-407 400 Kosti Uusitalo, Urakkatie 10 12 D 11, 00680 Helsinki 68, p. 90-487 972 Matti Taiminen, Leningradinkatu 13 A 4, 20310 Turku 31, p. 921-278 34 Eija Hägg, Runeberginkatu 6 a F 3, 00100 Helsinki 10, p. 90-499 010 Riitta Saloranta, Aalto 4 A 14, 02320 Espoo 32, p. 90-768 301 Raija Sarola, Helsinginkatu 7 A 19, 00500 Helsinki 50, p. kot. 753 9353 Erikoishammasteknikkoliitto ry Pj. Veli Heikkinen Rautatienkatu 10 90100 Oulu 10 puh. 981-222 560 Varapj. Harri Aalto Ristiaallokonkatu 7 02320 Espoo Puh. 90-801 6998 Toiminnanjohtaja Harri Aalto Ristiaallokonkatu 7 02320 Espoo Puh. 90-801 6998 Hammaslaboratorioliitto ry Pj. Lars Nordberg Vatakuja 1 B 21 00200 Helsinki 20 puh. 90-407 400 Toiminnanjohtaja Tapio Vasara Kansakoulunkatu 10 A 21 00100 Hki 21 puh. 90-694 3866 Yllä oleva valokuvantapainen esittää minua, uutta toiminnanjohtajaanne. Olen Leena Siirala, 24-vuotias oikeustieteen kandidaatti ja aloitin uurastukseni hammasteknikoiden hyväksi helmikuussa. Liittomme toimisto on nykyisin Pienteollisuuden Keskusliiton tiloissa osoitteessa Kansakoulukatu 10 A 21, 00100 Helsinki. Kaikenlaiset asiat ja etenkin uudet ideat otetaan innolla vastaan puhelinnumerossa 90-694 3866. Hammasteknikkojärjestöt toimivat nyt samoissa tiloissa, mikä helpottaa huomattavasti yhteistyötä ia tiedonkulkua sekä toivottavasti myös muutoin tehostaa liiton toimintaa. Tämä vuosi on liittomme 60-vuotisjuhlavuosi, joten kaikki mukaan Kulosaaren Casinolle 20.4.1985, jolloin liittomme viettää siellä varmasti ikimuistoisen 60-vuotisjuhlan (tarkemmin edempänä lehdessä). Juhlavuoden kunniaksi olemme myös valmistelleet matrikkelia, joka sisältää kaikki hammasteknisellä alalla toimivat henkilöt sekä useita artikkeleita liittomme toiminnasta menneinä vuosina. Matrikkelin piti alunperin valmistua jo helmikuussa, mutta liiton organisaatiomuutokset ovat hidastaneet työskentelyä niin, että nyt pyrimme saamaan matrikkelin ulos painosta vuosijuhlaan mennessä. Hammasteknikko-lehti ilmestyy edelleen entisen muotoisena, mutta lehden ilmestymistiheyttä pyritään lisäämään sen vuoksi, että liitto pystyisi entistä tehokkaammin tiedottamaan jäsenilleen hammasteknisen alan ajankohtaisista asioista sekä liiton tapahtumista. Tänä vuonna lehti ilmestyy viisi kertaa ja ensi vuonna toivottavasti kuusi kertaa. Liiton toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi vastaan päätoimittajana myös tämän lehden sisällöstä. Luonnollisesti tukenani ja turvanani on minua huomattavasti kokeneempi toimitusneuvosto. Liiton uudelleenorganisointi on vielä hieman kesken. Kevään aikana on tarkoitus perustaa jo aiemmista yhteyksistä mainittu uusi jäsenliitto, ns. yleinen ryhmä, joka on vielä vailla nimeä. Tästä asiasta on luvassa informaatiota heti, kun se on järjestyksessä. Mutta eipä anneta organisoinnista tulla pääasiaa, sillä itse toimintahan tässä on tärkeintä. Hammasteknisen alan kaikinpuolinen kehittäminen, kuten edunvalvonta- ja koulutuskysymysten järjestäminen, on sektori, jolla on paljon tehtävää ja toteutettavaa. Toivonkin, että te jäsenet aktiivisesti otatte minuun yhteyttä, sillä järjestö on juuri sellainen, miksi jäsenet sen tekevät. Terveisin, Leena Siirala 4 5

Hammaslaboratorioliitto ry:n vuosikokous Ähtärissä 1. 3.2.1985 Hammaslaboratorioliiton vuosikokous pidettiin luonnonkauniissa Ähtärissä, Hotelli Mesikämmenessä paukkuvan helmikuisen pakkasen merkeissä. Vuosikokoukselle etsittiin uutta ilmettä runsaan ohjelman ia miellyttävän ympäristön merkeissä. Ja löytyihän sitä. Ähtärissä oli paikalla yli 70 henkilöä, useimmat perheineen. Palaute kokousjärjestelyistä oli myönteinen, joten Ähtärin kokousta tullaan pitämään uudella tavalla järjestettyjen vuosikokousten avauksena. Atk-esittely Lauantain keskeisin kokousaihe oli tutustuminen atk:n hyväksikäyttöön hammaslaboratoriossa. Aluksi laite/ohjelmatoimittajat esittelivät hammaslaboratorioihin soveltuvia atk-laitteistoja ja ohjelmistoja. Paikan päällä olivat seuraavat toimittajat: Tietoteekki Oy/ Hewlett Packard, PC Soft Ky/ Nokia, Hyötysoft Oy/Caypro, [Ines Oy/Canon ja Atk-myyntt Ky/Luxor. Laitteistojen hinnat ohjelmistoineen vaihtelivat 20 000 60 000 mk. Esittelykierroksen jälkeen Ari Hänninen, Jorma Päivinen, Wolf Heiseler ja Lauri Roine kertoivat laboratorioissaan käytössä olevista atk-järjestelmistä saamistaan kokemuksista. Yhteenvetona kokemuksista voidaan todeta, että alkuvaikeuksien jälkeen järjestelmät ovat toimineet hyvin ja että atk on tullut jäädäkseen hammaslaboratorioihin. Tämän jälkeen siirryttiin kabinettitiloihin tutustumaan laitetoimittajien atk-laitteistoihin. Nekin laboratorion omistajat, jotka suhtautuivat aluksi epäluuloisesti atk-laitteistojen käyttökelpoisuuteen, vaikuttivat hyvin innostuneilta Muutamasta laitteistosta tehtiin kaupatkin näyttelyn yhteydessä. Hammasteknikko Lauri Roine kertoo laboratoriossaan käytössä olevasta Kitjoituskoneet konttotitöiden apuna Atk-näyttelyn jälkeen esitteli Enestam Brother kirjoituskoneita. Käsityöneuvos Mikko Rikkonen kertoi käytännön kokemuksista. Tatvikenäyttely Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin tatvikenäyttely. Näytteilleasettajina toimivat Dental Depot, Hammasväiine, L M. Dental sekä Plandent. Kokousyleisö tutustui näyttelyyn niin perusteellisesti, että välillä täytyi muistuttaa kokousohjelman muustakin sisällöstä Ajankohtaista Hammaslaboratorioliitosta Hammasteknikkomestari Lars Nordberg esitelmöi virustorjunnasta hammaslaboratoriossa. Esillä olivat erityisesti AIDS- ia hepatiittivirukset. Tämän jälkeen esiteltiin jäsentiedustelun tulokset, joista voitiin mm. todeta, että noin puolet laboratorioista on kiinnostunut atk:n hyväksikäytöstä laboratorioissa. 80 % piti ATK-laitteistosta. 30 000 mk:n laitteistoa sopivan hintaisena, 60 000 mk ei ollut valmis uhraamaan kukaan. Kyselyn tuloksista voidaan edelleen todeta, että 84,5 % laskutuksesta kohdistuu hammaslääkäreihin ja 15,5 % suoraan käyttäjiin. Kolmasosa laboratorioista tekee työtä pelkästään lääkäreille. Sen sijaan vastanneista kukaan ei tehnyt töitä pelkästään käyttäjille. Luontopolku Lauantaina järjestettiin luontopolku, joka tosin kovan pakkasen vuoksi lyhennettiin 3 6 7

AIDS Myös hammaslääkärin ongelma Julkaistu aiemmin Suomen Hammaslääkärilehdessä 3/85 Käsityöneuvos, hammasteknikko Mikko Rikkonen kertoo muistikirjoituskoneista saaduista kokemuksista. km:sta 600 m:een. Kysymysten määrä kuitenkin säilytettiin ennallaan eli kahdeksana. Tietoa oli ia kilpailu oli tasainen, joten päädyttiin arvontaan. Arpa suosi Pekka Juurikkoa, josta tuli Tietonikkari 1985. Iltajuhlassa Pekalle luovutettiin Tietonikkaripatsas. Vuosikokous Hammaslaboratorioliiton puheenjohtaja valitaan toimeensa kaksivuotiskaudeksi. Hammasteknikkomestari Lars Nordberg valittiin liiton puheenjohtajaksi vuosi sitten Tampereella, joten hän jatkaa puheenjohtajana vielä ainakin kuluvan vuoden. Erovuorossa olleista johtokunnan jäsenistä Esko Ahonen, Pekka Juurikko ja Kosti Uusitalo valittiin uudelleen. Markku Järvisen tilalle valittiin Jukka Salonen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Nils Bang, Lauri Roine, Antti Ruponen ja Matti Taiminen. Kokouksessa oli esillä myös sääntöjen muutos. Päätettiin, että sääntöjä muutetaan siten, että kullekin johtokunnan varsinaiselle iäsenelle valitaan henkilökohtainen varamies. Puheenjohtaialle ei valita varamiestä. Lars Nordberg, puheeniohtaja Varsinainen jäsen Esko Ahonen Nils Bang Pekka Juurikko Lauri Roine Antti Ruponen Jukka Salonen Matti Taiminen Kosti Uusitalo Varajäsen Tapio Hyytinen Pauli Eloranta Heimo Kurunmäki Aarne Holopainen lapani Merinen Markku Järvitien Harri Loukonen Jarmo Pulkkinen Tapio Vasara Sirkka-Liisa Valle, LL Stina Syrjänen, dos. Jukka Suni, LL Antti Vaheri, vt.prof. Runsaat kolme vuotta sitten kuvattiin amerikkalaisille mieshomoseksuaaleille uusi tauti (1,2), joka sai nimekseen AIDS (Acquired Immune Deficiency Syndrome eli hankittu immuunipuutosoireyhtymä). Määritelmän mukaan AIDSilla tarkoitetaan tilaa, jossa potilas soluvälitteisen immuunivasteen heiketessä sairastuu opportunisti-infektioihin ja / tai tiettyihin kasvaimiin, ennen kaikkea Kaposin sarkomaan ja lymfoomaan. Lisäksi edellytetään, että potilaalla ei ole immuunivastetta heikentävää perustautia tai hoitoa. AIDSin epidemiologiaa Nämä kriteerit täyttäviä potilaita oli marraskuussa 1984 USA:ssa n. 7000 ja Euroopassa n. 700. Pohjoismaissa on kuvattu 64 AIDS-potilasta, joista 5 Suomessa. Potilaista on kuollut 47 % ja ennen 1.1.1983 diagnosoiduista vain joka viides on hengissä. Suuri enemmistö sekä amerikkalaisista että eurooppalaisista potilaista on homoseksuaalisesti käyttäytyviä miehiä (73 %), joilla tartunta ilmeisesti on saatu seksuaaliteitse. Intravenöösien huumeiden käyttäjillä (USA:ssa 17 %, Euroopassa 2 %) tartunta on saatu kontaminoitujen neulojen välityksellä. Hemofiilikot (USA:ssa 1 %, Euroopassa 4 %) ovat saaneet sen kylmäkuivatussa plasmakonsentraatissa ja 1 % potilaista verensiirtojen yhteydessä. Sikiö voi saada tartunnan in utero tai perinataalikaudella ja heteroseksuaalinen nainen biseksuaalilta mieheltä. Sen sijaan ei terveydenhuoltohenkilökunnan keskuudessa ole ainuttakaan kiistattomasti työssä hankittua AIDStautitapausta, vaikka altistuneita on suuri määrä kuluneiden kolmen vuoden aikana. Haitilaisten ja keski-afrikkalaisten AIDS poikkeaa edellä kuvatusta mm. siinä, että potilaissa on sekä miehiä, naisia että lapsia, joka viittaa endeemiseen tautiin väestössä. AIDSin etiologia AIDSin aiheuttajana pidetään ihmisen T-lymfotrooppista virusta, tyyppi :a (HTLV ). HTLV : n kanssa identtisiä tai hyvin samankaltaisia viruksia ovat LAV (lymphadenopathy associated virus) ja IDAV (immune deficiency associated virus). HTLV :n vasta-aineita on osoitettu 95 100 %:Ila AIDS-potilaista, n. 80 %:lla AIDSin esiasteita sairastavista sekä tutkimusaineistosta riippuen 10 40 %:lla riskiryhmään kuuluvista terveistä henkilöistä. Myös itse virus on voitu eristää sekä terveistä että sairaista HTLV--vasta-ainepositiivisista ihmisistä. HTLV- kuuluu retroviruksiin, joiden tiedetään yleisesti aiheuttavan leukemioita eläinkunnassa. Kissan leukemiavirus (FeLV) on yleinen leukemioiden aiheuttaja kissalla, mutta yli puolessa tapauksista on kroonisen FeLVinfektion seurauksena leukemian sijasta kissan AIDS ("FAIDS"). Retrovirukset aiheuttavat lähes aina kroonisen infektion. Virukselle tyypillisen käänteiskopioijaentsyymin avulla RNA-muotoinen virusgenomi muutetaan DNA-muotoon, joka sijoittuu infektoituneen solun genomisen DNA:n geenien joukkoon. HTLV- infektoi spefisesti ihmisen valkosoluista auttaja T-soluja aiheuttaen niiden tuhoutumisen. Vaikuttaa siltä, että valtaosa HTLV--infektiosta on akuuttivaiheessa ohimenevä, jopa oireeton, eikä johda AID- Siin tai sen esiasteisiin. On kuitenkin mahdollista, että ohimenevänkin infektion sairastanut yksilö on tartuttava koko loppuelämänsä, ja että infektio myöhemmässä vaiheessa, vuosienkin kuluttua, voi aktivoitua kliiniseksi taudiksi. HTLV--infektion kliininen kuva vaihtelee oireettomasta viruksen kantajuudesta aina manifestiin AIDS:iin. Vain osalle tartunnan saaneista kehittyy oireita, joista tavallisimpia ovat suurentuneet imusolmukkeet. Näitä löytyy useimmiten leukakulmista, kaulalta, kainaloista ja nivustaipeista. Potilaalla on ns. lymfadenopatiasyndrooma eli LAS (3), kun yli kolme kuukautta kestäneitä suurentuneita imusolmukkeita tavataan useammasta kuin kahdesta nivustaipeiden ulkopuolisesta paikasta. Näillä po- 8 9

AIDS. AIDS. tilailla todetaan usein myös suun kandidoosia ja hypertrofista faryngiittia (4). Kun kuvaan tulee yleisoireita, kuten kuumeilua, ripulia tai painon laskua, on kyseessä ARC eli AIDS-related complex. Kun sitten potilas sairastuu vakavaan opportunisti-infektioon, lymfoomaan tai hänelle ilmestyy sinipunervia tuumoreita iholle ja limakalvoille Kaposin sarkooman muodossa, puhutaankin jo mainifestista AID- Sista. HTLV--infektioon liittyvät suumuutokset Immuunivasteen yleinen heikkeneminen aikaansaa muutoksia myös suun limakalvolla. HTLV--infektion yhteydessä mainittuja suun limakalvolla tavattavia sairauksia ovat hiivasieni-infektiot, em. Kaposin sarkooma sekä leukoplakiset leesiot. I. Suuontelon hiivasieniinfektio Suuontelossa on normaalisti useita hiivasienilajeja. Candida albicansia, talvallisinta niistä, löytyy etsittäessä jopa 25 50 %:lla väestöstä, yleensä oireettomana. Kuitenkin joko yleisen tai paikallisen vastustuskyvyn heiketessä hiivasienen liikakasvu tai infektio ovat suuontelossa mahdollisia. Candida albicansin aiheuttamaa pseudomembranööttistä stomatiittia eli sammasta on kuvattu AIDSin esiasteitakin sairastavilla potilailla ja sen ilmestymistä on pidetty prognostisesti huonona merkkinä (5). Kun candida-infektio leviää ruokatorveen haavaisena esofagiittina, onkin kyseessä jo AIDSin kriteerit täyttävä opportunisti-infektio. Myös Suomessa on tutkittu hiivasieni-infektion esiintymistä homoseksuaalisten miesten suun limakalvolla (6). Alustavien tutkimustulosten mukaan voitiin yli puolella tutkituista todeta hiivasieniinfektio, jonka aiheuttajista tavallisin oli Candida albicans. Kliinisesti infektio ilmeni paksuna, tasaisena katteena koko kielen alueella. Poskien limakalvolla tavattiin eniten kroonista atrofista muotoa, missä oireena olivat punoitus sekä vaaleat epäsäännölliset vyöhykkeet. Subjektiivisista oireista tavallisimmat olivat suun aristus ja kielen kirvely. Immunosuppression ja kandidoosin välillä oli korrelaatio. Candidastomatiitin hoidoksi on käytetty paikallisesti amfoterisiini-b-imeskely tabletteja ja fungisidisia liuoksia. Vaikean stomatiitin ja esofagiitin hoitoon tarvitaan systeemilääkityksenä esimerkiksi ketokonatsolia. 2. Kaposin sarkooma lienee tunnetuin AIDSin yhteydessä tavattavista suumuutoksista. Ennen AIDS-oireyhtymän toteamista pidettiin Kaposin sarkoomaa, verisuonien pahanlaatuista kasvainta, erittäin harvinaisena vanhempien miesten maligniteettina. Nyttemmin sekä Kaposin sarkooman insidenssi että sairastuneiden potilaiden ikäjakauma ovat selvästi muuttuneet AID Sin leviämisen myötä. Kliinisesti Kaposin sarkooma ilmenee iholla ja limakalvoilla violetin- tai ruskeanpunaisina Iitteinä tai hieman kohollaan olevina läiskinä, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä pariin senttimetriin. Leesiot ovat yleensä aristamattomia ja kasvavat vähitellen tuumoreiksi. Tavallisimpia esiintymispaikkoja suuontelossa ovat suulaki, suunpohja sekä orafarynksin alue. Noin puolella Kaposipotilaista on todettu leesioita ihon lisäksi myös suuontelossa ja joskus ne ovat ensimmäinen oire, joka tuo potilaan lääkäriin. 3. Leukoplakia on limakalvonmuutos, joka ei irtoa alustaltaan ja jota ei voi diagnosoida muuksi sairaudeksi eikä leesioksi. Leukoplakiat on perinteisesti jaettu kahteen päätyyppiin: homogeeniseen ja nodulaariseen muotoon. Leukoplakiaa pidetään premalignina limakalvomuutoksena ja syöpätaipumus on selvästi voimakkain nodulaarisilla leukoplakioilla. Syyskuussa 1984 raportoitiin uusi leukoplakiatyyppi, ns. suun "karvainen" leukoplakia (7). Tämä uusi muoto kuvattiin immunosuppressioiduilla homoseksuaalisilla miehillä, joista muutamille myöhemmin kehittyi AIDS. Leesio sijaitsi tavallisimmin kielen sivussa, sen keskikolmanneksen alueella. Kliinisesti näyttivät valkoiset läiskät olevan huonosti rajoittuneita, pinnaltaan "karvaisia". Histologinen kuva oli identtinen ihon litteän syylän kanssa. Myös immunohistokemiallisin menetelmin voitiin syylävirus (HPV)-antigeenia todeta n. 80 %:ssa otetuista kudosnäytteis- tä. Elektronimikroskooppisissa tutkimuksissa löydettiin leukoplakia-alueelta lisäksi herpesryhmän viruksia. Candida albicans voitiin osoittaa useimmista leesioista ja se hävisi hoidolla. Valkoinen leukoplakiamuutos sen sijaan oli hoitoresistentti. Myös suomalaisessa tutkimusaineistossa esiintyy leukoplakiaa. Tavallisimpia sijaintipaikkoja olivat poskien limakalvot sekä kielen sivualueet. Immunohistokemiallisin menetelmin voitiin osoittaa syylävirusantigeeni leesiosta. Muutamassa tapauksessa myös kliinisesti hyvin vaatimattomat valkoiset limakalvojuovat olivat virusantigeenipositiivista ja täten mahdollisen leukoplakian esiasteita. Syyläviruksen esiintyminen suun limakalvolla on mitä ilmeisimmin orogenitaalikontaktin välittämän infektion seurausta. Koska tiedetään, että tietyt syylävirustyypit esiintyvät levyepiteelisyövässä, on todettuihin suuontelon virusleesioihin kiinnitettävä vakavaa huomiota. HTLV--infektion immunologiaa Tavallisimpia löydöksiä ovat absoluuttisesti alentunut T- auttajasolujen määrä ja siitä johtuva matala T-auttaja/estäjäsolujen suhde. Leukopenia, lymfopenia ja anergia ihotesteissä kuuluvat kuvaan, samoin kuin polyklonaalisesti kohonneet gammaglobuliiniarvot. Usein tavataan myös kohonneita beta-2-mikroglobuliiniarvoja sekä kiertäviä immuunikomplekseja. Mikään näistä löydöksistä ei ole spesifinen AIDSille. Yhdessä ne kuitenkin muodostavat tyypillisen immunologisen kuvan, joka karakterisoi AIDSiin liittyvää monimutkaista puolustusmekanismin häiriötä (8). HTLV- diagnostiikka HTLV--tartunnan seurauksena syntyy luonnollinen vasta-aine-responssi. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka pian vasta-aineet ilmaantuvat vereen ensitartunnan jälkeen. On viitteitä siitä, että jo n. 3 4 viikon kuluttua tartunnasta potilaalle kehittyy ohimenevä mononukleoosin kaltainen taudinkuva ja että vasta-aineet ilmaantuvat pian tämän jälkeen. Infektiota epäiltäessä on syytä kontrolloida HTL--vasta-aineet 2 3 kuukauden välein ainakin vuoden ajan. Vasta-ainemäärityksessä käytetään joko immunofluoresenssimenetelmää (IFAT) tai nykyään yleisemmin entsyymiimmunologista mittausta (EIA). Potilasseerumista tehdään laimennussarja vastaaineen kvantitoimiseksi, vaikkakaan vasta-ainepitoisuus ei näytä korreloivan HTLV-infektion kliiniseen kuvaan. Päinvastoin näyttää siltä, että AIDSin loppuvaiheessa vastaainepitoisuudet laskevat jopa mittaamattomiin aiheuttaen diagnostisia vaikeuksia. Osittain suuren herkkyytensä vuoksi EIA-menetelmä näyttää antavan lähes 10 % vääriä positiivisia tuloksia. Tämän vuoksi HTL--diagnostiikkaa tekevissä laboratorioissa on varmentavaksi tutkimukseksi otettu immunoblotting-menetelmä (Western blotting). Tämän menetelmän etuja ovat suuri herkkyys, mutta erityisesti mahdollisuus osoittaa virusantigeeneille spesifiset immuunivasteet. Vasta-aineiden luokkaspesifisistä vasteista ei ole toistaiseksi tietoa. Viruksen eristäminen tulee vain harvoin kyseeseen. Virus on eristetty perifeerisen veren ja imusolmukkeen lymfosyyteistä, siemennesteestä ja syljestäkin. Kuten edellä todettiin, on virus eristettävissä myös oireettomista vasta-ainepositiivisista ihmisistä. Onkin viitteitä siitä, että HTL- olisi useammin eristettävissä oireettomalta henkilöltä kuin esimerkiksi AIDS-potilaasta. Tavallisin eristyslähde on potilaan perifeerisen veren Ficoll- Isopaque-puhdistetut lymfosyytit, joita stimuloidaan PHA-lektiinillä ja T-soIukasvutekijällä (interleukiini-2, IL). Viruksen lisääntyminen osoitetaan määrittämällä ravintonesteestä käänteiskopioijaentsyymiaktiivisuus. Positiivinen eristystulos saadaan yleensä 10 20 päivässä. Suomessa HTLV--diagnostiikka on pyritty keskittämään toisa(alta näytteiden infektiovaarallisuuden ja toisaalta erikoistekniikoita vaativien menetelmien vuoksi Auroran sairaalan viruslaboratorioon (Jukka Suni, puh. 470 2616) ja Helsingin yliopiston virusopin laitokselle (Antti Vaheri, puh. 418 511/280), joiden puoleen on syytä kääntyä 10 11

AIDS. AIDS. kos HTLV--diagnostiikkaa kevissa kysymyksissä. Hoito Spesifistä hoitoa AIDSiin ei ole. Toistaiseksi joudutaan keskittymään opportunistiinfektioiden ja Kaposin sarkooman kurissa pitämiseen. Interferonihoidolla on Suomessakin saatu suotuisia tuloksia viimemainitun hoidossa (9). Immunologista defektiä ei sen sijaan nykyisin menetelmin vielä voida korjata. Toiveita on asetettu mm. retroviruksiin vaikuttaviin lääkkeisiin, joita muutamia on jo ehditty alustavasti kokeilla. Erääksi ongelmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan se, että koska geenimuodossa olevaa virus-dna:ta ei voida poistaa, lääkityksen tulisi olla elinikäinen. Varotoimenpiteet HTLV- muistuttaa monessa suhteessa hepatiitti-bvirusta (HBV). Riskiryhmät ovat identtiset: 1 1. Homoseksuaalisesti käyttäytyvät miehet 2. Suonensisäisiä huumeita käyttävät 3. Hemofilia- ja transfuusiopotilaat Tartuntatietkin ovat samat: 1. Veri ja verituotteet (Huom. kontaminoidut neulat!) 2. Siemenneste 3. Sylki Näin ollen hepatiitti-bpotilaihin ja heidän näytteisiinsä liittyviä ohjeita voidaan suoraan soveltaa AIDSiin. Ainoa käytännössä merkittävä ero näiden virusten välillä on se, että HTLV- on helpommin inaktivoitavissa kuin HBV. HTLV- tuhoutunee isäntäsolun ulkopuolella suhteellisen nopeasti, mihin viittaa mm. se, ettei virus leviä pisaratartuntana, vaikka se on eristettävissä syljestä. HTLV- voidaan inaktivoida esimerkiksi: 1. 1 tunnin lämpöinaktivaatiolla + 56 C:ssa 2. 25-prosenttisella etyylialkoholilla (10 min) 3. 0,1-prosenttisella natriumhypokloriitilla 4. 0,01-prosenttisella glutaraldehydillä. Näistä käsittelyistä mikään ei takaa HBV:n inaktivoitumista, vaan tähän tarvitaan esimerkiksi 5-prosenttinen kloramiiniliuos. Tartuntapotilaiden hammashoito on Suomessa suurelta osin järjestämättä. AIDS-ongelman ilmestyttyä asia on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Tarkoituksenmukaista olisi, että kuhunkin keskussairaalaan perustettaisiin tartuntatautipotilaiden hammashoitoyksikkö, jota puoltaa sekin, että valtakunnallisessa viisivuotissuunnitelmassa kaikkiin keskussairaaloihin tulee kliinisen mikrobiologian laboratorio ja infektiotautien erikoislääkäri. Näissä hammashoitoyksiköissä on mahdollista toteuttaa riittävä vastaanottotilojen ja laitteiden desinfektio sekä hoitohenkilökunnan työterveyssuojaus. Eräs ehdotus näiksi suojatoimiksi on Vantaan kaupungin terveysviraston ohje hepatiitti- B-vaaran torjumiseksi, joka julkaistaan tässä samassa lehdessä. On ilmeistä, että hoidettaessa varsinaisia AIDS-potilaita tartuntariski on varsin vähäinen kahdestakin syystä. Ensinnäkin siksi, että hoitohenkilökunta tietää suojautua adekvaatisti sekä myös siksi, että tartuttavuus on jo huomattavasti vähentynyt virusta kuljettavien solujen tuhouduttua. Suuremman riskin muodostavatkin ne oireettomat henkilöt, jotka eivät tiedä tai mahdollisesti kerro kantavansa virusta, kuten on laita myös näissä riskiryhmissä varsin yleisen hepatiitti-b-infektion suhteen. Näitä henkilöitä hammaslääkäri väistämättä yhä useammin tapaa vastaanotollaan. Tärkeimpiä suojatoimenpiteitä (kasvosuoja, hansikkaat, lasit) on siis syytä noudattaa myös omalla vastaanotolla työskenneltäessä. Kaiken kaikkiaan on syytä korostaa hammaslääkärin merkitystä ja vastuuta tutkittaessa ja hoidettaessa AIDS-riskiryhmän potilaita. Diagnoosin tekoon on oivat mahdollisuudet. Hammaslääkäri näkee suurehkon alueen kehon limakalvoa, joka pystyy heijastamaan myös potilaan immunologista yleistilaa ja sen heikkenemistä esimerkiksi suun kandidoosin, erilaisten virusinfektioiden ja jopa tuumorien muodossa. Resume AIDS-även tadläkarens problem AIDS (Acguired Immune Deficiensy Syndrome eller förvärvad immunbrist-syndrom) avser ett tillstind dä patienten, pä grund av att den cellförmedlade immuniteten är försvagad, insjuknar i opportunistiska infektioner och/ eller speciella tumörer, framför alit Kaposis sarkom och lymfom. I november 1984 fanns i USA ca. 7000 och i Europa ca. 700 patienter som uppfyller dessa kriterier. I Norden har man beskrivit 64 AIDS-patienter av vilka 5 i Finland. Av patienterna har 47 % avlidit, och av de före 1.1. 1983 diagnostiserade fallen är endas var femte vid liv. Av AIDS-patienterna är 73 % män med homoseksuellt beteende, brukare av intravenösä narkotika (USA 17 %, Europa 2 %), hemofiliker (USA 1 %, Europa 4 %) och av AIDS-patienterna har 1 % fätt smittan i samband med blodtransfusioner. Bland hälsovärdspersonalen finns inte ett enda AIDS-sjukdomsfall som obestridligen skulle ha infekterats vid tjänsteutövningen. Haitiernas och centralafrikanernas AIDS uppträder bäde hos män, kvinnor och barn. AIDS anses förorsakas av HTLV--virus vars antikroppar har pävisats hos 95 100 % av AIDS-patienterna, hos ca 80 % av dem som lider av förstadium tili AIDS och hos 10 40 % av friska personer som tillhör riskgruppen. Det verkar som om HTLV-infektionen i sitt akuta skede är övergäende t o.m. hos i största delen av de drabbade. Det är dock möjligt att även en person som insjuknat i en övergäende infektions är smittobärare resten av sitt liv. HTLV-:s kliniska bild varierar frän ett symptomifritt smittobärande tili manifest AIDS. Endas hos en del av dem som fätt smittan uppträder symptom, av vilka de vanligaste är förstorade lymfkörtlar, LAS (lymphadenopathy syndrome). Of ta ses oral kandidos och hypertrofisk faryngit. Dä feber, diarre eller viktminskning kommer med i hiiden är de fräga om ARC (AIDS-related-complee). Dä patienten insjuknar i en allvarlig opportunistisk infektion, lymfom eller kaposis sarkom taiat man om manifest AIDS. Tili de förändringar som uppträder pä den orala slemhinnan vid HTLV--infektionen hör candidainfektioner, Kaposis sarkom, som tili en början uppträder som oömma violetteller brunröda fläckar som smäningom utvecklas tili tumörer samt leukoplakier. Vid värden av AIDS fär man tillsvidare koncentrera sig pä att halla de opportuniska infektionerna och Kaposis sarkom i styr, dä ännu ingen specifik värd finns. HTLV- päminner pä mänga sätt om hepatit-bvirus. Riskgrupperna är identiska och smittovägarna är samma: blod och blodprodukter (kontaminerade nälar!), sperma och saliv. Sälunda kan skyddsätgärderna angäende hepatit-b-patienter och deras prov direkt tillämpas vid AIDS. HTLV- är lättare att inaktivera än hepatit-b-virus. Infektionspatienternas tandvärd i Finland är tili Stor del oorganiserad. De vore ändamälsenligt att vid varje centralsjukhus inrätta en tandvärdsenhet för infektionspatienter. Infektionsrisken i fräga om egentliga AIDS-patienter är relativt liten. En större risk utgör de symptomfria personer som inte vet om eller inte uppger att de är smittobärare. Slutligen betonas tandläkarens betydelse och ansvar vid värden och diagnostiseringen av patienter inom AIDS-riskgruppen. Tandläkaren kan genom inspektion av munslemhinnor uppskatta även patienten immunologiska tilistä nd och en försvaging av detta t.ex. i form av oral kandidos, olika virusinfektioner och t o.m. tumörer. Lähdeviitteet: 1) Centers for Disease Control. Pneumocystis pneumonia Los Angeles. MMWR. 1981; 30: 250 252 2) Centers for Disease Control. Kaposi's sarcoma and Pneumocystis pneumonia among homosexual men NYC and California. MMWR. 1981; 30: 305 308 3) Centers for Disease Control. Persistent, generalized lymhadenopathy among homosexual males MMWR 1982; 31: 249 251 4) Valle, S-L et ai. Diversity 12 13

AIDS. HEPATIITTAARA. of the clinical Spectrum in HTLV- infection. Lancet, in press. 5) Klein R S et ai. Oral candidiasis in high-risk patients as the inttial manifestation of the acquired immunodeficiensy syndrome. N Engl J Med 1984; 31 1: 354 357 6) Syrjänen S et ai. Julkaisematon havainto 7) Greenspan D et ai. Oral "hairy" leucoplakia in male homosexuals; Evidence of association wiht both papillomavirus and a herpesgroup virus. Lancet 1984; 2: 831 834 8) Krohn, K. et ai. Immune functions in homosexual men wiht antibodies to HTLV- in Finland. Clin. exp. Immunol., in press 9) Repo H et ai. AIDSensimmäiset potilaat Suomessa. Duodecim 1984 100:656 667. Kirjoittajat: Sirkka-Liisa Valle iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Auroran sairaala, trooppinen poliklinikka Nordenskiöldinkatu 20 00250 Helsinki 25 HEPATIITTAARA ONKO SITÄ? Julkaistu aiemmin Suomen Hammaslääkärilehdessä 3/85 Taina-Mari Kelomäki. HLL Hepatiitti on sana, joka helposti kavahduttaa hammashuollon henkilökuntaan kuuluvat olemaan varpaillaan. Hyvä näin, koska hepatiittipotilaiden hoidossa täytyy todella olla huolellinen ja suojautua tarkasti tartuntavaaran poistamiseksi Mutta hepatiittipotilaan hoidosta ei tarvitse tehdä ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Todellisen ongelman ja vaarallisen riskitekijän muodostavat ne potilaat, joiden ei tiedetä sairastavan hepatiittia tai olevan taudinkantajia, koska heitä hoidettaessa ei osata suojautua. Vantaan terveyskeskuksessa iouduttiin miettimään joitakin vuosia sitten miten selvitämme hoidettavaksemme tulleet venepakolaiset, joista huomattava osa (25 %) oli hepatiittipotilaita. Tartuntatautien terveydenhoitaja laati silloin ohjeet hoitavalle henkilökunnalle, esimiehille ia laitosapulaisille. Hän antoi myös ohjeet jätteiden hävittämisestä ja kartoitti hepatiittiriskiryhmiä Huomioitavat vaaratekijät Hammashuollon kokonaisuudessaan toiminta kuuluu Stina Syrjänen dosentti Kuopion yliopiston Hammaslääketieteen osasto PL 6 70211 Kuopio Jukka Suni erikoislää kliinisen virologian käri Auroran sairaala Helsinki Antti Vaheri vt. professori Helsingin yliopiston laitos Helsinki virusopin tartuntavaaralliseen toimintaan Tällöin on muistettava myös siivoustoimen osuus. Hepatiittipotilaan hoidon yhteydessä huomioitavia vaaratekijöitä ovat esimerkiksi veri, eritteet (mm. sylki), instrumentit, hoitovälineet, näyteastiat ja hoidossa syntyvät jätteet Toimenpiteet hoitolassa Jokaisen potilaan hoitojakson ensimmäisellä käynnillä varmistutaan, ettei potilas sairasta hepatiittia tai ole taudinkantaja. Erityisesti riskiryhmiin riskipotilaisiin kiinnitetään huomiota. Riskipotilaita ovat mm: vastikään ulkomailla käyneet, joilla on ollut väsymystä ja vatsakipuja keltaiset potilaat potilaat, joilla on silmien keltaisuutta laboratoriokokeella varmennetut HB.Ag-kantajat narkomaanit, kunnes HB. AG-negatiivisuus on todettu vangit, kunnes HB.AGnegatiivisuus on todettu Pienetkin epäilyt hepatitiskantajuudesta kirjataan hammashuoltokertomukseen. Asia varmistetaan tarvittaessa suoraan potilaalta kysymällä (Onko sairastanut keltatautia? Jos on, niin koska on sairastanut, missä on hoidettu ja onko taudinkantaja ). Asian ja taudin varmistuttua hammashuoltokertomukseen tehdään hepatiitti- ja muut värikoodimerkinnät (keltainen kolmio ja väriteippi) ja lyhyt selvitys tartunnasta tieto välitetään potilaan muihin asiakirjoihin ellei siellä ennestään ole merkintöjä tarkistetaan, että sairausvakuutuskortissa on merkintä sairaudesta silloin, kun diagnoosi on varmasti tiedossa tehdään tarvittavat erityissuojautumistoimenpiteet ennen hoitoa, hoidon aikana ja ser: jälkeen. Etillistoimenpiteet ennen hoidon toteuttamista Varustetaan erillinen hoitotarjotin (instrumentit, mikromoottorin kulmakappale, ruiskun kärki, tarveaineet). Käytetään kertakäyttöinstrumentteja ia välineitä mahdollisimman paljon. Suojataan kertakäyttöliinoilla pinnat ja esimerkiksi potilasroolin niskaosa. Suojataan ongelmalliset mikromoottorin, ruiskun ja imurin johdot kertakäyttösuojalla. Mikäli potilaita on useita tai hoito tulee olemaan pitkäaikaista, voidaan varata oma imurinletku näiden potilaiden hoitoon (edellyttäen tietysti, että letku on helposti ia hoitolan henkilökunnan vaihdettavissa). Puhelin, valaisimen ja instrumenttisillan kädensijat suojataan muovikalvolla. Hammaslääkäri ja hammashoitaja käyttävät suojaasuinaan kertakäyttötakkeja ja päähineitä, hyviä kasvo/suunsuojia sekä aina myös suojalaseja. Hyvät käsineet ovat välttämättömät koko ajan, eikä rannerenkaita, kelloa ja sormuksia tietenkään käytetä. Varataan erillinen "tartuntavaara" -tarralla varustettu roskapussi. Mikäli potilaita on paljon varataan erillinen (kertakäyttö) jäteastia. Hepatiittipotilaiden hoito keskitetään samalle päivälle tai jos on vain yksi potilas, varataan aina päivän viimeinen aika. Erillistoimet hoidon aikana Hoito suoritetaan mahdollisimman huolellisesti, varoen verenvuodon aiheuttamista. Mikäli kuitenkin syntyy veritahroja, laitetaan niiden päälle välittömästi 5 % kloramiinilla kasteltu vanutuppo, jonka annetaan kuivua tahran päällä. Erillistoimet hoidon jälkeen Suojavarusteet ja jätteet laitetaan tartuntavaara-tarralla varustettuun roskapussiin. Pinnat pyyhitään 5 % kloramiiniliuoksella. Puhelin tms. pyyhitään 80 % A I2T-liuoksella. Monikäyttöinstrumentit liotetaan vähintään 1 tunti 5 % kloramiiniliuoksessa, jonka jälkeen ne puhdistetaan normaalisti. Mahdollisesti muodostuva pyykki laitetaan omaan pyykkipussiinsa, jossa on tartuntavaara-tarra. Kertakäyttöinstrumentit ja -välineet liotetaan tunnin ajan 5 % kloramiiniliuoksessa ja laitetaan vasta sitten tartuntavaara-tarralla varustettuun roskapussiin. Kädet pestään sekä ennen että jälkeen käsineiden poisoton ensin tavallisella saippualiuoksella ja desinfioidaan sen jälkeen 10 % :11a paikallisantisepti-betadinella. Ilmoitukset työyhteisölle Hoidettavasta hepatiittipotilaasta on aina muistettava tiedottaa muille samassa toimipaikassa työskenteleville. Erityisen tärkeää on muistaa antaa laitosapulaiselle hänen tarvitsemansa kertakäyttöliinat ia 5 % kloramiiniliuos. Laitosapulaisille (siivous! yön tekijöille) annettu erillisohje Laitosapulaisille laadittiin erillinen ohje, joka on taulukossa I 14 15

Taulukko 1 SHVOUSTYÖNTEKIJÖILLE Henkilökohtaisesti sinulle keltatautitartuntaa epäiltäessä: Vahingon sattuessa, esim. neulanpisto sormeen, raapaisu tms., OTA YHTEYS esimieheen, tartuntatautien terveydenhoitajaan tai vitkalääkäriin (tartuntatautilääkäri). Tartuntatauteja sairastavan asiakkaan, potilaan, jälkisiivous Työntekijät: Siivousliinat: Siivousvälineet: Saniteettitilat ja käsienpesualtaat Ovien kahvat ja -pielet Hepatiitin (keltataudin) yhteydessä erikoisesti JAKELU: Siivoustyöntekijöille Käytetään siivouksen yhteydessä saastuneella alueella kertakäyttöistä suoiatakkia, käsineitä, kenkäsuojuksia ja tarvittaessa myös h i V, n i -1. I I I I,, i i,,, i i L*, i' i luivan ja suun suojutisia. Aina kertakäyttöisiä sekä kosteina desinfektioaineissa kasteltuna. Huonekohtaiset välineet, ainakin pitempiaikaisissa saastumistapauksissa. Käytön jälkeen puhdistus desinfektioaineilla tai kuumamenetelmällä. Erikoisesti epidemian aikoina huolehdi kunnollisesta WC:n ja altaiden sekä kraanojen puhdistamisesta. Käytä klooripitoisia puhdistusaineita. Muista myös erikoisesti silloin nämäkin puhdistaa. Kalusto, lattia- ja kosketuspinnat sekä WC-tilat pyyhitään 5 %:lla kloramiinilla. Kertakäyttöliinat tartuntavaara-tarralla (keltainen) varustettuun pussiin. Kloramiinijauheen ja laimennusohjeen antaa hepatitisvaarasta ilmoittanut henkilö tai esimies. Käsihygienia, kertakäyttökästneet ja huolellinen käsienpesu toimenpiteiden jälkeen. Ei rannekelloja, -renkaita tai sormuksia. Taulukko 2 TOIMINTAOHJE EPÄILTÄESSÄ HEPATITIS B (maksatulehdus, keltatauti) -TARTUNTAA B hepatiitin (HB.Ag-positiivisen hepatiitin) tartunta on mahdollinen, jos 1 henkilö on saanut HBAg-positiivista verta tai verituotetta 2 HB Ag-positiivista verellä tai eritteellä (sylki) tahriintunut neula tai terävä esine on pistänyt 3 HB Ag-positiivista verta tai eritettä on joutunut limakalvoille tai rikkinäiselle iholle (haavat, ihottumat ym.) JOS TARTUNTA ON OLLUT MAHDOLLINEN, HENKILÖKUNTA OTTAA YHTEYTTÄ ESIMIEHEENSÄ Mikäli hän ei ole paikalla tartuntatautien terveydenhoitajaan tartun tatautilääkäriin TOIMENPIDEOHJE JATKOTOIMIA HOITAVALLE 1 Varmista oliko asiakas todella hepatitis B-potilas tai -kantaja, eikä vain keltainen. Tarvittaessa otetaan asiakkaasta välittömästi näyte. 2 Tarkista onko henkilökuntaan kuuluva HB.Ag-kantaja Onko hänellä anti-hbs 3 Ktin negatiiviset näytevastaukset on saatu 4. Hyperimmunoglobuliini (SPR) viimeistään 7 vrk:n kuluttua tartunnansaantimahdollisuudesta. Tavallista gammaglobuliinia ei tule antaa. 5. Hyperimmunoglobuliini (Aunativ) 1 kk:n kuluttua edellisestä. 6 Verikoe 2 kk.n kuluttua tartunnansaantipäivästä. Jos positiivinen näyte (HB.Ag-kantaja) Ei toimenpiteitä Näytteiden oton yhteydessä kysele vointia (väsymys, pahoinvointi, vatsavaivat, niveloireet). 7. Hyperimmunoglobuliinia 3 kk:n kuluttua tartunnansaantipäivästä. Välittömät toimet vahingon sattuessa Mikäli suojautumisesta huolimatta syntyy tilanne, jossa henkilökunnalla on tartunnan saamisen vaara, tulee työntekijöiden ottaa välittömästi yhteys esimieheen, tartuntatautilääkäriin (virkalääkäriin) tai tartuntatautien terveydenhoitajaan, jolta työntekijä saa sitten tarkat menettelyohjeet. Esimiehille annettu ohje epäiltäessä hepatitis B-tartuntaa Taulukossa 2 on esimiehille laadittu menettelyohje tartuntavaaratapauksissa. Käytettävissä on tällä hetkellä hyperimmunoglobuliinin lisäksi hepatiittirokote, jotka yhdessä antavat suojan myös tartunnan tapahtumisen jälkeen, mikäli ne voidaan antaa ensimmäisen kerran viikon sisällä tartunnasta. Varustautuminen yllättäviin tapauksiin Jokaisessa hammashoitolassa on äkillistä tarvetta varten kloramiini-jauhepusseja ja niiden laimennusohje (50 gr jauhetta liotetaan litraan viileää vettä). "Tartuntavaara"-tarra ja kertakäyttösiivousliinat ovat myös välttämättömät jokaisessa toimipaikassa. 8. Verikoe 12 kk:n kuluttua tartunnansaantipäivästä HUOMIOI anafylaktisen shokin hoitovalmius immunoglobuliinia pistettäessä, kuten rokotuksiakin annettaessa. Lyhennykset HB Ag = hepatitis B pinta-antigeeni (entinen Au-antigeeni) anti-hb, = Vasta-aine HB,Ag:lle (entinen anti-au, Aunativ:ssa tätä) JAKELU: Toimipaikkojen esimiehet 16 17

HEPATIITTAARA. ROKOTE Lopuksi Vielä lopuksi haluan korostaa anamneesin tärkeyttä. Hyvä anamneesi vähentää "yllättävien hepatiittipotilaiden" määrää, koska vain niissä tapauksissa, joissa potilaan tiedetään sairastavan hepatiittia, voidaan suojautua ja suojaudutaan riittävästi. Hyvä suojaus ja huolellisuus hoidon aikana sekä asiallinen siivous ja instrumenttien tarkka käsittely minimoivat tartuntavaaran. Resutne Hepatitfara finns den? landvärdsverksamheten som helhet hör tili ett omräde med stora smittorisker. Härvid bör man komma ihäg även städverksamhetens andel. Faromoment som bör tas i beaktande vid värden av en hepatitpatient är t.ex. blod, sekret (saliv), instrument och atinan värdarsenal, provtagningskärl och avfall. Anamnesen är viktig vid det första besöket vid varje värdsperiod. Även smä misstankar registreras pä patientens tandvärdskort, och det bör utredas huruvida patienten är en bärare av hepatitvirus I artikeln ges räd angäende specialätgärder som behövs vid hepatitpatienternas tandvärd, ROKOTE B-HEPATIITTIA VASTAAN Julkaistu aiemmin Suomen Hammaslääkärilehdessä 3/85 Martti Valle, dos. Timo Klaukka, LL Hepatiitti B:tä voidaan nyt ehkäistä Suomessakin uudella rokotteella (H-B-Vax ), jonka teho on hyvä ja sivuvaikutukset ilmeisen vähäiset. Rokottamisessa kannattaa kuitenkin olla kriittinen, koska hepatiitti B ei meillä ole erityisen vaikea ongelma. Toisaalta selvästi riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden rokottamista ei pidä epäröidä. Maksatulehdusta voivat aiheuttaa hepatiittivirukset A, B, non-a non-b ja delta sekä sytomegalo- ja Epstein-Barrvirukset. Varsinaisista hepatiittiviruksista tyyppi A leviää lähinnä ulostekontaminaation kautta. Hepatiitti B eli seerumkeltatauti sen sijaan leviää viruksen kantajan veren, syljen tai sperman välityksellä. Kolmas hepatiittivirus non-a non-b on meillä toistaiseksi harvinainen. B-hepatiitti on vaikea maailmanlaajuinen ongelma. Sen yleisyys vaihtelee suurestikin maapallon eri puolilla: tietyillä kaukoidän alueilla taudinkantajia on useita kymme bäde före värden. under densamma samt efterät. Man bör även komma ihäg att meddela andra som tjänstgör pä samma arbetsplats om behandiade hepatitpatienter För städerskorna finns egna speciella instruktioner. Taina-Mari Kelomäki johtava ylihammaslääkäri Vantaan kaupungin terveysvirasto Unikkotie 5 01300 Vantaa niä prosentteja väestöstä ja joillakin paikoilla lähes koko väestö tulee sairastaneeksi taudin. Suomessa diagnosoidaan vuosittain 100 200 tapausta ja viruksen kantajia on noin 0,2 % väestöstä. Taudin sairastaneita vasta-ainepositiivisia on noin 4 % väestöstä ja suurin osa tapauksista on subkliinisiä. Mainituista kolmesta hepatiittiviruksesta ensimmäisenä on tyyppi B nyt saanut spesifisen rokotteen. Myös muita kahta vastaan on kehitteillä ro- kotteita. Hepatiitti B -rokote on valmistettu B-hepatiitin kantajien seerumista, mikä on rokotteille poikkeuksellinen menetelmä. Uusi yhdistelmä- DNA-tekniikalla valmistettu hepatiitti B-rokote on jo kehitteillä. Vaikka viruksen kantajien joukossa on suhteellisen runsaasti miespuolisia homoseksuaaleja ei tarkoissakaan tutkimuksissa ole saatu viitettä AIDS:n leviämisestä rokotuksen välityksellä. Hepatiitti B-virusta on potilaan veressä taudin akuutissa vaiheessa sekä taudin kantajiksi jäävien potilaiden veressä kuukausien, jopa vuosien ajan. Kaikki nämä henkilöt voivat siten periaatteessa levittää tautia. Riskiryhmät Lääkintöhallituksen työryhmän suositusten ja rokotteesta saatujen viimeaikaisten kokemusten pohjalta on osoitettavissa ryhmiä, joiden keskuudesta voidaan rokottaa lääkärin arvion perusteella sairastumisvaarassa olevia henkilöitä. Yhteistä näille kaikille on se, että he työnsä puolesta tai muutoin joutuvat läheisesti tekemisiin B-hepatiittia sairastavien tai ko. virusta kantavien henkilöiden veren tai verituotteiden kanssa. Rokotettaviksi voidaan harkita seuraavia henkilöitä tai henkilöryhmiä: 1. Henkilöt, joiden epäillään neulanpisto- tai muissa tapaturmissa saaneen tartunnan B-hepatiitin kantajalta. 2. Henkilöt, joiden hepatiitti B -riski on työn laadun vuoksi kohonnut. Heille työnantajan tulisi kustantaa ennaltaehkäisevä rokotus. - Dialyysipotilaita hoitava ja käsittelevä henkilökunta. - Munuaissiirtoja suorittava henkilökunta (yksi leikkausryhmä/keskus). - Kunkin hammasklinikan yksi hoitoryhmä. Hepatiittitutkimuksia suorittavien viruslaboratorioiden henkilökunta. 3. Henkilöt, joiden hepatiitti B-riski voi olla työn laadun vuoksi kohonnut. - Kehitysvammalaitosten henkilökunta, erityisesti levottomien hoidokkien osastoilla työskentelevät. Rokotustarve tulisi tutkia ja harkita laitoskohtaisesti. 4. Potilaat, joiden hepatiitti B -riski on sairauden vuoksi kohonnut. - Hemo- ja peritoneaalidialyysipotilaat. 5. Henkilöt, joiden hepatiitti B -riski on muusta syystä kohonnut. Heille tulee tiedottaa rokotuksen mahdollisuudesta. HB,AG:n kantajan aviopuoliso. - Akuutin virushepatiitin sairastaneen äidin sekä narkomaaniviruksenkantajaäidin vastasyntynyt lapsi. - Pitkään endeemisellä alueella oleskelevat ja tällöin työssään tai muuten kantajien kanssa läheisessä kosketuksessa olevat. Miespuoliset homoseksuaalit. Lääkäri voi harkintansa mukaan suositella rokotusta myös muille sellaisille henkilöille, joiden mahdollisuus sairastua B-hepatiittiin on tavallista suurempi. Rokotus on vapaaehtoinen kuten kaikki muutkin rokotukset Suomessa. Seropositiivisia henkilöitä ei tietenkään kannata rokottaa. Neulanpisto- ja muissa työtapaturmissa sekä kantajaäidin vastasyntyneelle lapselle suositellaan myös hepatiitti B -immunoglobuliinin antamista ensimmäisen rokotuspistoksen yhteydessä. Immunoglobuliinin annos aikuiselle 1250 IU (5 ml) ja vastasyntyneelle 125 IU (0,5 ml). Hammaslääkäreiden rokottaminen USA:ssa on todettu, että praktiikan harjoittamisajan kasvaessa hammaslääkäreiden hepatiitti B -riski ja vasta-ainepositiivisten määrä lisääntyvät (1). Pohjoismaiset ja siten Suomeenkin paremmin sovellettavissa olevat tutkimukset sen sijaan eivät ole osoittaneet samaa ilmiötä (2,3). USA:ssa on myös todettu viruksen siirtymistä hammaslääkäristä potilaisiin (4). Tämän vuoksi on meilläkin harkittava varotoimenpiteitä, jos hammaslääkäri todetaan hepatiittiviruksen kantajaksi. Toisaalta ei myöskään saisi toistua se, ettei hepatiittivirusta kantava potilas voisi saada asianmukaista hammashoitoa. Hepatiitti B -tapausten määrä maassamme on viime vuosina laskenut siitä huolimatta, että diagnostiikka on tarkentunut ja sen käyttö yleis- 18 19

ROKOTE... ERIKOISHAMMASTEKNIKKOKURSSI tynyt. Tapausten väheneminen lienee osaksi SPR:n veripalvelun ansiota, koska se tutkii rutiininomaisesti verenluovuttajat ja estää viruksenkantajien verenluovutuksen. Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmä suositteli kunkin hammasklinikan yhden hoitoryhmän rokottamista B-hepatiittia vastaan. Näiden ryhmien tulisi hoitaa tiedossa olevia viruksenkantajia, jolloin tartunnan vaara vähenisi olennaisesti. Ryhmät osallistuisivat myös opetukseen, jossa käsiteltäisiin rokotusten lisäksi muitakin varotoimenpiteitä, kuten aerosolien muodostuksen vähentämistä, suojainten ja kertakäyttövälineiden käyttöä, instrumenttien sterilointia sekä jätteiden dekontaminointia ja hävittämistä. Näitä asioita on tarkemmin käsitelty tämän lehden toisessa artikkelissa. Eräät yksityispraktiikkaa harjoittavat hammaslääkärit ovat jo ottaneet rokotuksen ja lupautuneet osaltaan hoitamaan tunnettuja viruksenkantajia. B-hepatiitin yleisyyttä maamme hammaslääkäreillä tulisi selvittää. Nykytietojen mukaan ei hammaslääkäreiden yleinen rokottaminen meillä tunnu perustellulta. Hepatiitti B on kuitenkin tartuntatauti, joten tilanne voi muuttua ja johtaa rokotussuositusten muuttamiseen. Myös rokotteet kehittynevät, mikä voi antaa aihetta tilanteen uuteen harkintaan. Teho ja sivuvaikutukset Rokote on amerikkalaisissa tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi: kolmella annoksella päästään immuniteettiin yli 90 % rokotetuista. Suojan kestoa ei tunneta vielä tarkoin, mutta sen otaksutaan pysyvän viitisen vuotta. Sivuvaikutuksina esiintyy joskus pistoskohdan arkuutta ja harvoin lievää lämmön nousua tai muita yleisoireita. Oireet poistuvat yleensä muutamassa päivässä. Rokottaminen Rokote annetaan tavallisesti pakaralihakseen. Jos potilaalla on syystä tai toisesta lisääntynyt verenvuotovaara on syytä rokottaa ihon alle. Rokotus koostuu kolmesta pistoksesta, joista kaksi ensimmäistä annetaan kuukauden välein ja kolmas puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä pistoksesta. Alle 10-vuotiaiden lasten kerta-annos on 0,5 ml, ja sitä vanhempien lasten sekä aikuisten annos 1 ml. Jos potilaan immuunivaste on alentunut, voidaan hänen annostaan joutua suurentamaan siten, että annetaan kaksi yhden millilitran annosta eri pistoskohtiin kullakin kerralla. Perussuoja voidaan myöhemmin vahvistaa tehosterokotuksella. Rokotetta saa lääkärin määräämänä Kansanterveyslaitoksen rokotelähettämöstä (90-474 41). Yksi annos maksaa 180 markkaa eli aikuisen kolmen annoksen hinta on 540 markkaa. Rokotuksen indikaatiot kannattaa harkita tarkoin, koska hepatiitti B ei meillä ole kovin vaikea ongelma, minkä lisäksi rokotteen hinta hillitsee sen käyttöä. Selvien riskiryhmien rokottamista ei kuitenkaan pidä epäröidä. KIRJALLISUUSVIITTEET 1. Mosley, J.W. ym. Hepatitis B vitus infections in dentists. N Engl J Med 1975, 293, 729 734 2. Aldetshvile, J. ym. Hepatitis B vitus infections among Danish dentists. Jlnf Dis 1978, 137,63 66. 3 Iwatson, S. ym. Vem böt vaccinetas mot hepatit B? Läkattidningen, 1983, 80, 139 148. 4. Handler, S. An outbteak of Hepatitis B in dental ptactice. Ann Int Med 1981, 95, 133 138. Martti Valle dosentti Kansanterveyslaitos Timo Klaukka LL Kansaneläkelaitos Tämä artikkeli on julkaistu pääosin samansisältöisenä Suomen Lääkärilehäessä(1984:39:S188-9). Syyslukukaudella 1985 Valtion hammasteknikko-opisto toimeenpanee syyslukukaudella 1985 hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain tarkoittaman erikoishammasteknikkokurssin Kurssille ovat oikeutetut hakemaan: oppisopimusteitse valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 10 vuotta hammasteknikon ammatissa. Niiden hakijoiden, jotka eivät ole suorittaneet keskikoulun oppimäärää, tulee suorittaa keskikoulun oppimäärään kuuluvat fysiikka, kemia ja terveysoppi valtion nuoremman lehtorin pätevyyden omaavalle opettajalle. hammasteknikko-opistosta valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 5 vuotta hammasteknikon ammatissa. HAKEMUSLOMAKKEITA (yhteyteen ei liitetä todistuksia) saa hakea opiston kansliasta (helsinkiläiset) tai tilata virka-aikana, puh. 90-718 122. Hakemuslomake tulee lähettää toukokuun 5. päivään 1985 klo 12 mennessä osoitteella: Valtion hammasteknikko-opisto, Aleksis Kivenkatu 5, 00500 Helsinki 50 (ei kirjattuna). Jorma Lukkariniemi rehtori Erikoishammasteknikkoliiton KEVÄTOPINTOPÄÄT sekä VUOSIKOKOUS pidetään 13. 14.4.1985 Aulangolla, Hämeenlinnassa. Tarkemmat tiedot myöhemmin EHTL:n jäsentiedotteesta. 20

PAIKKOJA AVOINNA Etsimme 50 100 reipasta henkilöä Oulun Hammasteknikkoseuran järjestämälle Ruskaretkelle 13. 15.9 1985 Kuusamoon. 60-VUOTISJUHLAMATRIKKELI Suomen Hammasteknikkojen Keskusliitto ry julkaisee 60-vuotisjuhlamatrikkelin. Matrikkeli valmistuu huhti toukokuun vaihteessa. Se sisältää liiton ja alan muiden järjestöjen tapahtumia ajalta 1975 1985, sekä monin tiedoin varustetun henkilöstöosan. Matrikkelin voi tilata hintaan 200 mk + postituskulut. Hakijoilta edellytämme: aloitekykyä (varaa matka ajoissa) kykyä itsenäiseen päätöksentekoon (lähdet, vaikka kukaan muu ei lähtisi) halua tulla toimeen iloisten ihmisten kanssa (vaikka olisit raivoraitis, et menettäisi mitään) kykyä itsenäiseen työskentelyyn (luennot, retket ja kilpailut jne., jne...) halua nauttia luonnosta (satoi tai paistoi) "Valituille" tarjoamme: ikimuistettavan viikonlopun Kuusamon jylhissä maisemissa kaksion kaikilla mukavuuksilla pankkisiirtolomakkeita mk??? hyvät etenemismahdollisuudet (luotettavat oppaat) luentosalit (mahdollisuus ottaa opikseen tai ei) ruokaa Kirjalliset (postikortti) tai suulliset (puhelin) ilmoittautumiset pyydämme toimittamaan mahd. pian seuraavasti: Tilaan matrikkelin ennakkohintaan 200 mk + postikulut lähetettäväksi sen jälkeen kun matrikkeli on valmistunut Tilaaja (tekstaten) Osoite (tekstaten) Päiväys ja allekirjoitus >C- Eht. Veli Heikkinen puh. 981/222 560 Rautatienk. 10 90100 OULU 10 Eht. Matti Keränen puh. 981/222 356 Hallituskatu 11 Ht. Jouko Rantaniemi puh. 981/162 42 Kauppurienkatu 11 B 52 OULUN HAMMASTEKNIKKOSEURA TAPAHTUMAKALENTERI EHT-liiton kevätopintopäivät sekä vuosikokous 13. 14.4.-85 Aulangolla Hämeenlinnassa Hammastekniikan päivät -85 22. 23 3.-85 Suomen Hammasteknikkojen Keskusliiton 60-vuotisjuhla ja liittokokous Helsingissä 20.4.-85 Hammaskeramian jatkokoulutuskurssi 6. 7.8.-85 Helsingissä Oulun HT-seura/ruskaretki 13. 15.9.-85 Kuusamoon Erikoishammasteknikoiden kansainvälinen kongressi Schvenningenissä Hollannissa syyskuussa -85 23

LM-DENTAL KULTAA LM-SOFT LM-HARD LM-HARD S LM-EXTRA MIDIX LM-MIKRO HARD LM- LM-CERAGOLD 1 LM-CERAGOLD 2 LM-CERAGOLD 3 LM- SOLDER PRE-CERAMIC LM-SOLDER HIGH LM-SOLDER MEDIUM LM-SOLDER LOW Tule Hammaslääketiede 85-päiville Finlandia-talolle 21. 23.3. LM:n osastolla no 10 voit tutustua uusimpiin LM-DENTAL kultaseoksiin ja osallistua samalla jännittävään kilpailuun. Tavataan Finlandia-talolla. LM-DENTAL Lääkintämuovi Oy Kullan myynti: Kuutamokatu 4 B42,02210 Espoo, puh. 90-8030561 Joulukuussa 1984 valmistuneet: Hammaslaborantit Kassinen likka Tapani, Kinnunen Vilho Veijo, Naumanen Raija Anneli, Nevala Sirpa Annikki, Panttila Heli Maarit, Ranta Tarja Helena, Rantamäki Päivi Tellefvo, Savolainen Pirjo Hannele, Alakokkila Pai vi Heljä Matjaana. Hammasteknikot Alm Seija Annette, Hanski Mirja Liisa Tuulikki, Ilmavalta Olli Veli, Kamula Anssi Sakari, Kasutinen Timo Olavi, Laine Jouko Juhani, Nutkkala Erja Pitkko Birgitta, Raami Auli Matjatta, Tahvanainen Pentti Juhani, Wichmann Jukka Markus, Väisänen Timo Anselmi. Erikoishammasteknikot Henriksson Ole Tapio, Holthöfer Henry Gerard, Karhunen Justus Antti Osmonpoika, Kari-Koskinen Yrjö Pekka Juhani, Koskinen Yrjö Taneli, Kukkonen Timo Teppo Tapio, Nurmi Pauli Antti Juhani, Oura A«///Risto, Rissanen Leo Kalevi, Selin Marja Kristiina, Tarvainen Juha Lauri, Vartiainen Juhani Ensio. SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITTO RY:N 60-VUOTISJUHLA 20.04.1985: Liittokokous pidetään Helsingin Kauppakorkeakoulun juhlasalissa kello 13.00 alkaen osoitteessa Runeberginkatu 14 16, 00100 Helsinki. Iltajuhlaa vietetään Kulosaaren Casinolla, osoite: Hopeasalmenpolku 1, 00570 Helsinki. Juhlan ohjelma on seuraava: Alkaen 17.30 Pukeutuminen: Onnitteluiden vastaanotto Tervetuliaispuhe Juhlaillallinen Kunnianosoitukset Tanssia Tumma puku Juhla illallisineen maksaa 200 markkaa. Mukanaolosi tässä merkittävässä juhlassa varmistat maksamalla 200 markkaa keskusliiton tilille, PSP 126 90-0, 12.4.85 mennessä. Merkitse postisiirtolomakkeen tiedonantoja-kohtaan 60-vuotisjuhla/oma nimesi, että tiedämme, ketkä ovat tulossa mukaan. TANDTEKNIKER TILL SVERIGE Vad säger Du om att arbeta i alt Helsingborg/Uppsala/ Ljusdalfrän norr tili söder behövs tandtekniker. Vi är tre lab i Sverige, som behöver tandtekniker. Du bör kunna guld/porslin och protes. Du behöver inte vara nägon stjärna men ha 5 10 ars erfarenhet i yrket och gätt teknikerskola. Vi erbjuder bra lön, bostad och trevliga arbetskamrater. Vära lab är privatägda inom Praktikertjänsts organisation i Sverige, vilket ger trygghet för oss alla. Välkommen att ringa tili Helsingborg Uppsala Ljusdal ElonNöjdh Pelle Ytterberg Torsten Albinsson Tel 9946-42-127750 Tel 9946-18-136514 Tel 9946-651-14141 25

Hammaslaboratorio Uudestakaupungista etsii palvelukseensa kahta hammasteknikkoa tai hammasteknikkoa ja hammastyön tekijää. Laboratorion vuokraus voi mahdollisesti myös tulla kysymykseen. Asiasta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä Pekka Tättilään, puh. 922-232 68, iltaisin 922-216 02 tai 922-245 68. UUTTA SUOMESSA Pohjaus potilaan odottaessa ainoastaan noin 20 minuutissa. Erillistä muotintekoa tai kipsimallia ei tarvita!! Don/u Pehmeä, kaksikomponenttinen, vinyylipohjainen hammasproteesien pohjausaine Dansu säilyy pehmeänä ja pysyy kiinni proteesissa jopa vuosikausia. Tarvittaessa materiaalia voidaan helposti lisätä. Ei ärsytä limakalvoja ja on helppo puhdistaa. Dansu ei vaadi mitään erityisiä välineitä, vain lämmintä vettä ja hieman painetta. Dansu on yhdysvaltalainen tuote ja on ollut menestyksellisesti käytössä USA:ssa, Länsi-Euroopassa ja Japanissa. Maahantuonti ja myynti: PL 132 T:MI ERNO 02101 ESPOO Tied. myös puhelimitse: 90-424 154 (iltaisin) ERIKOISHAMMASTEKNIKOIDEN KANSAINVÄLINEN KONGRESSI pidetään tulevan vuoden (1985) syyskuussa SCHVENNIN- GEN'issä, HOLLANNISSA. Ohjelmassa mm. kongressi juhlatapahtumineen, luentoja, kansainvälistä yhdessäoloa sekä ohjelmaa myös puolisoille sekä jälkikasvulle. Mikäli järjestettävälle matkalle osallistuu tarpeellinen määrä osallistujia Suomesta tullan Liiton toimesta järjestämään paikalle simultaanitulkkaus suomeksi. Varaa siis osa lomastasi syyskuulle ja osallistu ainutlaatuiselle kongressimatkalle jolla tapaat kollegoita koko maailmasta. Tarkemmat tiedot järjestettävästä matkasta tullaan hyvissä ajoin julkaisemaan myöhemmin Hammasteknikkolehdessä sekä jäsentiedotteessa. Valukultalejeeringit MYYTÄVÄNÄ Luettelo 82 marraskuu 1984. Valukultalejeeringit, jotka täyttävät ISO 1562 (1976) standardin vaatimukset. Korvaa luettelon 70 marraskuulta 1983. Murtovenymän ja vetolujuuden määrityksessä on käytetty uutta ISO 1562 (1984) standardia. Tähdellä* merkityt tuotteet täyttävät vaatimukset, kun ne on lämpökäsitelty tuottajan ohjeen mukaan. Tuottajan kullekin lejeeringiile suosittelema juote on myös luettelossa. Missään valuseoksessa ei ole kadmiumia eikä yli 1 % nikkeliä. Näitä vaatimuksia ei ole ISO 1562 standardissa. Helsingissä 35 vuotta toiminut laajan asiakaspiirin omaava Eht:n VASTA ANOTTOLABORATORIO. Myymälähuoneisto 80 m 2. Kaikkine laitteineen ja kalustoineen sekä puhelinosakkeineen. Lähemmin: Eht Pertti Alho, puh. 90-766 901 tai laboratorio 90-7533 377. Tuote Tyyppi Tuottaja/jälleenmyyjä Juote Argenco 10 I Argen (PTY) Ltd. Argen 830 eller 750 Argenco 6 II Argen 830 elier 750 Argenco 2 Argen 830 eller 750 Argenco 7A* Argen 830 eller 750 PlatinLlovd G II BEGO Bremer Goidschlägerei Bego Gold Solder I eller II PlatinLloyd C Wilh. Herbst eller Preflux-U Gold Solder PlatinLloyd M eller Preflux-U Gold Solder Protor 2 Cendres & Metaux S. A. SNC 1. 2 eller 3 Neocast 3 SNC 1, 2 eller 3 Protor 3 SNC 1. 2 eller 3 Degulor C Degussa Pforzheim Degulor-Lot 0. 1 eller 2 Degulor M eller Unilot 1 eller 2 Degulor MO eller Unilot 1 eller 2 Degulor N F * eller Unilot 1 eller 2

IPG-615 Ador AX Ador BX Ador CX Ador CXR Ador DX I II lii Den-Met H. Drijfhout & Zoon's Edelmetaal Bedrijven B. V. 18K Slaglod eller J. S. Härdlod 820 CF -1. -2 eller -3 CF -1. -2 eller -3 CF-1.-2 eller -3 CF -1, -2 eller -3 CF -1, -2 eller -3 LM-Hard Sjödings 850 eller 82(1 LM-Hard S LM-Solder-High eller-lovv LM-Extra Hard Sjödings 850 eller 820 Nov ecor 2 A H. Mazoyer Solder 780 og 85(1 Aurofluid 2 Metaux Precieux SA Metalor Standard 2 eller 3 Aurofluid 3 Standard 2 eller 3 Apollo 3 Deodent 2 Pluto 2P Apollo 4 Apollo 4H Elephant Edelmetaal b.v. Elephant Solder J. 2 eller 3 Elephant Solder 1. 2 eller 3 Elephant Solder 1. 2 eller 3 Elephant Solder 1. 2 eller 3 Elephant Solder 1. 2 eller 3 Proth-Auro 22 Standard 2 eller 3 Mt-1 MT-Metalle GmbH Lot 1. 2 eller 3 Baker Inlay Medium Baker Inlay Hard Orplid soft Orplid medium Orplid medium hard Orplid C Orplid hard Orplid extra hard II I II Engelhard Corp. C. Hafner GmbH + Co. 650 fine 615 fine eller 650 fine Orplid 0, 1 eller 2 Orplid 0, 1 eller 2 Orplid 0, 1 eller 2 Orplid 0, 1 eller 2 Orplid 0. 1 eller 2 Orplid 0. 1 eller 2 NP\ -Drn A - A ] Thp T \A rvimnnn^ 800 eller 1~"9 Solder Nev-Oro A-l II in 809 f 7 eller 5. 1 1 v. 729 1 ' Solder 7. 1 V ' 1 S 1 L 1 Nev-Oro B-2 Balanced Line 650 Solder Nev-Oro G-3 Balanced Line 650 Solder "M) karat niutcmtd I Nordiska Dental AB Solder 20 kar Härdguld Ailiin L D UILU1U Solder 20 kar Härdguld CD Solder CF 850 eller CF 820 Härdeuld D Solder CF 850 eller CF 820 Härdguld E Solder CF 850 eller CF 820 Platinor G Platinor G Maingold G Maingold SG Maingold OG Maingold KF Hovvmedica A-5 Allov Hovvmedica A-9 Alloy Hovvmedica A-18 Alloy Special Inlay I Modulay II Firmilay Jelenko No. 7 RxA I. RxB II RxC Rx Mattinax GA I Mattibel G II Matticast R Mattident R Heimerle + Meule GmbH Heraeus Edelmetalle GmbH Hovvmedica. Inc. J. F. Jelenko & Co. Jeneric Industries. Inc. Johnson Matthey Metals Ltd. Platinor CF 1 eller 2 Platinor 1 CF eller 2 Maingold Lot 1. II eller Maingold Lot I. II eller Maingold Lot 1. II eller Maingold KF Lot 1 eller II Austenal Goldlot Nr. 16 530 eller Nr. 18-615 eller Nr. 18-615 708/615 708/650 650/Color Blend 650/Color Blend Rx650 Rx650 Rx615 Rx6I5 Mattiflo Gl. G2 eller G3 Mattiflo Gl. G2 eller G3 Mattiflo Gl. G2 eller G3 Mattiflo Gl. G2 eller G3 Alfa I K. A. Rasmussen Hamar A'S Slaglodd 18. 20 eller 22 Beta II Slaglodd 18. 20 eller 22 Gamma Slaglodd 18. 20 eller 22 r\.i.n TV 1 V CI-ll,liA.Ca IQ ">ll nilr -)-> ueita Delta 2 biagiouu Slaglodd 18. 20 _U eller 22 Li Sjödings B-guld II AB John Sjöding JS750. JS820 eller JS850 Sjödings C-guld JS750. JS820 eller JS850 Sjödings C-3-guld JS750. JS820 eller JS850 Sjödings V-guld JS750 eller JS820 Sjödings Auco I-guld AK Sjödings D-guld JS750. JS820 eller JS850 Sjödings D-2-guld JS750. JS820 eller JS850 Sjödings E-guld JS750. JS820 eller JS850 Sterngold 1 II Sterngold, Div. of Sterndent 700 Fine Solder Sterngold 2 700 Fine Solder Sterngold 3 700 Fine Solder Resistor 1 I Usine Genevoise UGDO No. 2, 3 eller 4 Resistor 2 II de Degrossissage d'or UGDO No. 2. 3 eller 4 Resistor 3 UGDO No. 2, 3 eller 4 UGDO C-guld 3 UGDO No. 2, 3 eller 4 Resistor 4 UGDO No. 2. 3 eller 4 Or 400 UGDO No. 2, 3 eller 4 LM-Soft II LM-Dental Degulor lot 0. 1 eller 2 jatkuu seuraavassa numerossa 28

JOUKKOJULKAISU Värit, jotka sopivat Biodentin väreistä on tullut käsite koko Euroopassa. Väriskaala osoittaa tehokkuutensa potilaan hampaan värin määrittelyssä. Valittavana on 19 värivaihtoehtoa. Luonnollisia, kuultavia ja lämpimiä Biodent-värejä. Biodent I m - j f f 1 * 1 r r, i +C \) V c -x Biodent Biodent-väreistä löytyy täydellinen kokonaisuus nykyaikaiseen hammasprotetiikkaan: keramiikka, akryyli, hampaat, laitteet ja työmenetelmät. Biodent-järjestelmä on kehityksen kärjessä. Biodent mahdollistaa kaikki ratkaisut. Tämä merkitsee käytännössä varmaa ja järjestelmällistä työskentelyä. m Myynti: OY DENTALDEPOT AB DeTlrey Dentsply De Trey GmbH Postfach 2009 D-6200 Wiesbaden Hankasuontie 9 00390 HELSINKI 39 puh 90-544 311 Sekä palvelukeskukset kautta maan