KIRJALLINEN KYSYMYS 282/2012 vp Susiongelma Itä- ja Kaakkois-Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Susien määrä on kasvanut pitkään. Suomessa oli helmikuussa vuonna 2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan ainakin 135 145 sutta. Susien todellista määrää on kuitenkin mahdoton tietää. Kannan painopiste on edelleen itäisessä Suomessa, itärajan tuntumassa. Tämän lisäksi susista on tehty havaintoja myös maan etelä- ja länsiosissa. Susia on nähty jopa Varsinais-Suomessa yli 20 yksilöä, ja niin sanotuiksi susikunniksi ovat nousseet Mynämäki, Pöytyä, Köyliö ja Nousiainen. Vuoden 2011 kesäkuussa arvioitiin Suomessa susia olevan 185 205. Vuoden 2012 tammikuussa susien lukumääräksi oletetaan 150 165, mutta mikäli määrään lasketaan myös rajan yli kulkevat sudet, arvioidaan luvuksi 180 210 kpl. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan poronhoitoalueella arvioidaan olevan edelleen 20 25 sutta, vaikka sieltä on metsästetty jo 16 sutta. Odotettavissa on, että poronhoitoalueelle vaeltaa lisää susia itärajan takaa kevään ja kesän aikana. Vuoden 2011 susien aiheuttamien porovahinkojen arvo nousee noin miljoonaan euroon. Viime vuosina ovat susivahingot olleet poikkeuksellisen suuria. Vuonna 2010 löydettiin 768 susien tappamaa poroa, joka oli lähes 180 poroa enemmän kuin edellisvuonna. Sudet tappavat poroja, koiria, lampaita ja muita kotieläimiä aiheuttaen taloudellisia vahinkoja. Tilanne on erittäin paha etenkin Kaakkois-Suomessa. Esimerkiksi Lemillä joudutaan lapset kuljettamaan taksilla kotiovelta koulun ovelle, koska siellä susia on niin paljon, että vanhemmat pelkäävät lastensa turvallisuuden vuoksi. Tutkimuksen mukaan juuri alle 12-vuotiaat lapset ovat vaarassa joutua suden hyökkäyksen kohteeksi. Venäjällä tilanne on muuttunut siten, että valtion valvoma ja järjestelmällinen susien metsästys on loppunut uuden vapaamman metsästyskulttuurin seurauksena. Tästä voimakkaasta metsästyksestä johtuen susien ravintotilanne on heikentynyt itärajan takana. Nälkäisenä tai uhattuna susi on vaarallinen paitsi kotieläimille, myös ihmiselle. Sudet levittävät myös rabiesta. Lisäksi Venäjältä, Suomen rajan tuntumasta, on paljastunut jopa susikasvattamoita, joista ihmiseen tottuneita susia lasketaan vapauteen. Koirasudet Koirasusi ei ole koira eikä susi, vaan näiden kahden risteymä eli hybridi. Koirasusi eroaa paljon käytökseltään koirasta esimerkiksi aggresiivisuudellaan ja sillä on myös paljon voimakkaampi saalistusvietti. Ihmisasutuksen läheisyydessä elelevät koirasudet ovat siis jopa puhdasrotuisia susia vaarallisempia, sillä juoksenteleva ja kiljuva lapsi saattaa laukaista koirasuden saalistusvietin. Koirasusia arvellaan olevan Suomessa pahimmillaan yli 200 yksilöä. Tutkija Kaarina Kauhala ja susitutkija Erkki Pulliainen vastustavat koirasusia, ja heidän mielestään koirasusista tulisi päästä eroon. Perusteena tälle Erkki Pulliainen sanoo olevan koirasuden käyttäytymisen arvaamattomuus. Koiran ja suden käyttäytymistä voi ennakoida, mutta koirasusi on täysin arvaamaton. Versio 2.0
Ruotsin tilanne Ruotsissa on myönnetty tälle vuodelle 32 sudenpyyntilupaa niin sanottujen vahinkometsästyslupien muodossa. Pyyntilupien nimi vaihtui EU:n vuoksi, mutta lupamäärä kasvoi. Lupien määrä saattaa nousta jopa 50 suteen. Lisäksi Ruotsissa päätettiin laajentaa vahinkometsästyksen perusteita. Nyt vahinkometsästysluvan voi saada tiheillä susialueilla myös ongelmien ennaltaehkäisemiseksi, ei vain tiettyjen ongelmayksilöiden poistamiseksi. Sudet tulevat rajan yli laittomasti ilman viisumia. Sudet ovat todellinen vaara alueen asukkaille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä säilyttääkseen susikantamme perimän puhtaana ja sudet poissa pihapiiristä? Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2012 Juho Eerola /ps 2
Ministerin vastaus KK 282/2012 vp Juho Eerola /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Juha Eerolan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 282/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä säilyttääkseen susikantamme perimän puhtaana ja sudet poissa pihapiiristä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa on linjattu susikannan geneettisen monimuotoisuuden suojelua koskevat toimenpiteet. Vuonna 2005 valmistuneessa hoitosuunnitelmassa on määritelty pienin elinvoimainen kanta siten, että Suomessa tulisi olla 20 lisääntyvää paria, jos tulomuutto Suomeen Venäjän Karjalasta jatkuisi ennallaan. Mikäli muuttajien määrä vähentyy, tulisi pesiviä pareja olla yli 25. Vuonna 2007 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) arvioi susikannan pentueiden lukumääräksi yhteensä 27 pentuetta. RKTL:n viimeisimmän kanta-arvion 19.3.2012 mukaan läntisessä Suomessa on viisi laumaa, itäisessä Suomessa seitsemän laumaa, ja poronhoitoalueella kaksi laumaa, eli yhteensä 14 laumaa. Kokonaan Suomen alueella elävien laumojen määrä on siten pienempi kuin hoitosuunnitelmassa määritelty pienin elinvoimainen kanta. Lisäksi valtakunnan rajalla on susilaumoja, jotka liikkuvat Venäjän rajan molemmin puolin. Valtakunnan rajan laumoja on itäisessä Suomessa kahdeksan ja poronhoitoalueella kaksi, eli yhteensä 10 rajalaumaa. Mikäli suurpedon havaitaan liikkuvan lähellä asutusta tai taajamassa, tulisi aina ilmoittaa paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle ja poliisille. Suurpetokonfliktitilanteiden hoitamiseen on kehitetty poliisin avuksi riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä suurriistavirka-apuorganisaatio (SR- VA), jonka avulla taajamiin samoin kuin myös haja-asutusalueille asutuksen läheisyyteen kulkeutuneet suurpedot karkotetaan tai poistetaan. Susikannan hoitosuunnitelman mukaan Suomen susikanta pidetään geneettisesti puhtaana. Suden ja koiran risteymät sekä susien kanssa laumautuneet villiintyneet koirat poistetaan luonnosta. Viime vuosina Suomessa on tehty tutkimuksia susien genetiikasta DNA-menetelmillä, ja tällä menetelmällä koirasudet on selvästi erotettavissa puhtaista susista. Tutkimusten perusteella suomalaisessa susipopulaatiossa ei ole yleisesti havaittavissa merkkejä risteytymisestä koirien kanssa. Risteymätapauksia on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana todettu kolme; Juvalla, Parkanossa ja Kuhmossa. Risteymät on poistettu luonnosta viranomaisten myöntämillä luvilla. Hoitosuunnitelmassa on linjattu, että erikseen selvitetään, onko koirien ja susien risteymien pitoa ja maahantuontia rajoitettava tai asetettava luvanvaraiseksi ja tulisiko perustaa mikrosirumerkintään perustuva rekisteri tällaisten eläinten pitoa varten. Valtioneuvosto hyväksyi 15.3.2012 periaatepäätöksen haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevasta kansallisesta vieraslajistrategiasta. Vieraslajistrategian valmistelun yhteydessä on todettu, että nykyisessä lainsäädännössä ei kattavasti säädetä luonnossa tavattavien villiintyneiden vieraiden eläinlajien, risteymien tai karanneiden kotieläinten poistamisesta. Lainsäädännön kehittämisen yhteydessä tulisi harkita toimivallan antamista viranomaiselle myöntää lupa poistaa sellainen luonnosta tavattava villiintyneen vieraslajin eläin, risteymä (esimerkiksi 3
Ministerin vastaus koirasusi) tai villiintynyt karkuun päässyt kotieläin, joka voi risteytyä luonnonvaraisen eläinlajin kanssa. Nykyisestä lainsäädännöstä puuttuu myös perusta kieltää sellaisten kissa ja koiraristeymien, joiden vanhempina on aikaisemmissa neljässä sukupolvessa luonnonvaraisten lajien yksilöitä, maahantuonti, hallussapito, välittäminen tai myynti seura- tai harrastuseläimeksi. Vieraslajistrategian toteuttamiseksi on laadittu toimenpideohjelma, jonka toimenpidekokonaisuudessa 14.3 säädellään riista- ja kotieläintarhausta sekä parannetaan lemmikkieläinneuvontaa. Keskeisiä toimenpiteitä ovat: parannetaan riista- ja kotieläintarhausta koskevia säädöksiä muun muassa "puolikesyjen" muotojen kuten koirasusien valvonnan osalta lajien luontoon karkaamisen estämiseksi; poistetaan koirasudet ja villiintyneet koirat luonnosta; määritellään lemmikkieläimiksi soveltumattomat lajit ja säädellään niiden maahantuontia, myyntiä ja markkinointia, ottaen huomioon riskit tällaisen lemmikin vapauttamisesta tai karkaamisesta, sekä myös internet-kaupan kautta tuotavat lemmikit. Maaja metsätalousministeriö selvittää mahdollisuudet kehittää lainsäädäntöä näiden linjausten mukaisesti. Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 4
Ministerns svar KK 282/2012 vp Juho Eerola /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 282/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Juha Eerola /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att bevara det genetiska underlaget rent hos vår vargstam och hålla bort vargarna från gårdsplaner? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förvaltningsplanen för vargstammen i Finland innehåller riktlinjerna för åtgärder som gäller skyddet av vargstammens genetiska mångfald. I förvaltningsplanen, som blev färdig år 2005, har den minsta livskraftiga stammen definierats så att vi borde ha 20 förökande par i Finland om inflyttningen från ryska Karelen fortsätter på samma sätt som hittills. Om antalet inflyttande individer minskar, borde antalet förökande par vara mer än 25. Enligt vilt- och fiskeriforskningsinstitutets (VFFI) uppskattning år 2007 var antalet vargkullar sammanlagt 27. Enligt VFFI:s färskaste uppskattning av stammens storlek 19.3.2012 finns det fem flockar i västra Finland, sju i östra Finland och två i renskötselområdet, dvs. allt som allt 14 flockar. Antalet flockar som helt lever på Finlands sida av gränsen är således mindre än den minsta livskraftiga stammen enligt förvaltningsplanen. Ytterligare finns det vargflockar som vandrar på vardera sidan av den ryska gränsen. Vid riksgränsen i östra Finland lever åtta flockar och inom renskötselområdet två, vilket gör totalt 10 flockar. Om man upptäcker stora rovdjur nära bosättning eller i tätorter, ska man alltid anmäla upptäckterna till den lokala storrovdjurskontaktpersonen eller polisen. För att hantera konflikterna med stora rovdjur har man inrättat en organisation i storviltsfrågor (SRVA) som ger handräckning till polisen och som upprätthålls av jaktvårdsföreningar. Med hjälp av SRVA elimineras eller jagas bort de stora rovdjur som vandrat till tätorter eller i närheten av bosättning i glesbygden. Enligt förvaltningsplanen för vargstammen ska Finlands vargstam hållas genetiskt ren. Hybrider mellan varg och hund samt vilda hundar som lever i vargflockar elimineras från naturen. Under de senaste åren har man undersökt vargarnas gener med hjälp av DNA-metoder. På detta sätt går det att tydligt skilja hundvargar från rena vargar. Enligt undersökningarna finns det allmänt taget inte några tecken på att den finska vargpopulationen skulle ha korsat sig med hundar. Under de senaste tio åren har man upptäck tre korsningar: i Juva, Parkano och Kuhmo. Dessa individer har eliminerats med stöd av myndighetstillstånd. Enligt förvaltningsplanen ska det utredas separat huruvida hållning och import av hybrider mellan hundar och vargar ska begränsas eller tillståndsbeläggas samt huruvida man borde skapa ett register som bygger på mikrochips över dessa djur. Statsrådet godkände 15.3.2012 ett principbeslut om en nationell strategi för bekämpning av skadliga främmande arter. Under arbetet med att bereda denna strategi har det konstaterats att den gällande lagstiftningen inte innehåller täckande bestämmelser om eliminering av vilda främmande djurarter, korsningar eller bortsprungna husdjur. När man utvecklar lagstiftningen, ska man diskutera möjligheten att ge myndigheten rätt att bevilja tillstånd för eliminering av vilda djur av främmande arter, korsningar (t.ex. hundvargar) 5
Ministerns svar eller bortsprungna husdjur som kan korsa sig med vilda djur. Den gällande lagstiftningen saknar också grund för att förbjuda import, innehav, förmedling eller försäljning av hybridkatter och - hundar, som under sina fyra tidigare generationers härstamning har en eller fler exemplar av vilda arter som föräldrar, att användas som sällskaps- eller hobbydjur. För att införa strategin för främmande arter har man tagit fram ett åtgärdsprogram. I åtgärdspaketet 14.3 ingår bestämmelser om inhägnade viltoch husdjur samt förbättring av husdjursrådgivning. De viktigaste åtgärderna är: att förbättra bestämmelserna om inhägnade vilt- och husdjur bl.a. när det gäller övervakning av "halvtama" arter såsom hundvargar för att hindra djuren att springa ut i naturen; att eliminera hundvargar och vilda hundar från naturen; att definiera de arter som inte lämpar sig som sällskapsdjur och utfärda bestämmelser om import, försäljning och marknadsförning av dessa med hänsyn till riskerna när ett sådant djur springer bort eller släpps fri, samt sällskapsdjur som handlats via internet och införs till landet. Jord- och skogsbruksministeriet utreder möjligheterna att utveckla lagstiftningen enligt dessa riktlinjer. Helsingfors den 3 maj 2012 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 6