KIRJALLINEN KYSYMYS 349/2002 vp Työmarkkina- ja opintotuen aiheuttamat väliinputoamisongelmat Eduskunnan puhemiehelle Yhteiskuntamme tulisi pyrkiä siihen, että ne, jotka ovat työttöminä, pystyisivät mahdollisimman tehokkaasti kouluttautumaan takaisin työelämään. Tähän tavoitteeseen sopivat erittäin huonosti tilanteet, joissa työttömän taloudellisia edellytyksiä opiskella heikennetään. Työttömyysturvan osalta on perusperiaatteena, että jos opiskelu on alkanut päätoimisena, opiskelu säilyttää tämän statuksen, kunnes opiskelu on todistettavasti loppunut. Nykyään lukion päiväopetus tulkitaan päätoimiseksi, kun taas iltalukio on yleensä sivutoimista. Poikkeuksen iltalukion sivutoimisuuteen muodostaa tilanne, jossa opiskelija siirtyy kesken opintojensa päivälukiosta iltalukioon. Tällöin myös iltalukiossa opiskelu tulkitaan päätoimiseksi ja se estää työttömyysturvan saannin. Toinen väliinputoamistilanne voi syntyä niin, että työtön aikuislukion opiskelija ei saa opintotukea eikä työmarkkinatukea. Kun kaksoistutkinnosta on jäljellä enää lukio-opiskelu aikuislukiossa, ei opintojen laajuus oikeuta opintotukeen. Toisaalta tällöin voidaan työmarkkinatukihakemuskin hylätä sillä perusteella, että kaksoistutkintoa opiskeleva ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, ennen kuin molemmat tutkinnot on saatu päätökseen. Työttömän opiskelijan kannalta tilanne tuntuu varmasti kohtuuttomalta ja epäoikeudenmukaiselta. Jos toimeentulo-ongelmat muodostuvat liian suuriksi, opiskelija saattaa keskeyttää opintonsa, koska tällöin opinnot eivät ole enää esteenä työmarkkinatuen saamiselle. Kokonaisuutena lopputulos on epätyydyttävä, koska kesken jääneet opinnot eivät juurikaan paranna työttömän työllistymisedellytyksiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen opinto- ja työmarkkinatuen aiheuttamista väliinputoamisongelmista ja mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi? Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2002 Reijo Laitinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Laitisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 349/2002 vp: Onko hallitus tietoinen opinto- ja työmarkkinatuen aiheuttamista väliinputoamisongelmista ja mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena on turvata työttömän henkilön työnhaun aikainen toimeentulo. Opiskeluajan toimeentulo turvataan puolestaan opintotuella. Opintotukilainsäädännön ja työttömyysturvalainsäädännön päätoimisen opiskelun määritelmät ovat pääosin yhteneväiset. Opintotukiasetuksen (260/1994) 3 :n mukaan lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Lisäksi edellytetään, että opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin taikka kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukioopinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi. Säännöksen tarkoituksena on rajata opintotuki nuorille järjestettävään lukiokoulutukseen. Aikuisille järjestettävään lukiokoulutukseen ei opintotukea myönnetä, koska aikuiskoulutuksena järjestetyn lukio-oppimäärän mukainen laajuus on suunniteltu siten, että opinnot voidaan suorittaa työn ohessa. Säännöksen lähtökohtana on ollut myös lukio-opintoja suorittavien aikuisten oikeus työttömyysturvaan. Työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) 15 :n mukaan työmarkkinatuen saamisen edellytyksistä on voimassa, mitä työttömyysturvalain 4 a, 5, 5 a ja 5 b :ssä säädetään työttömyyspäivärahasta. Työttömyysturvalain 5 b :n mukaan henkilöllä, joka on katsottava päätoimiseksi opiskelijaksi, ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Päätoimisena pidetään työttömän henkilön aloittamia päiväopetuksena järjestettyjä lukio-opintoja. Henkilön työttömänä aloittamaa muuta opiskelua pidetään myös päätoimisena opiskeluna, jos opintojen vaatima työmäärä, ottaen huomioon koulutus- tai opetussuunnitelman mukainen laajuus, opiskelun sitovuus, henkilön aikaisempi työssäolo ja aiemmin hankkima koulutus, on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin. Henkilöllä, joka muussa kuin sisäoppilaitoksessa harjoittaa aikuisille tarkoitettuja lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus on vähemmän kuin 75 kurssia, ei kuitenkaan katsota päätoimiseksi opiskelijaksi. Koulutusta koskeva lainsäädäntö mahdollistaa sen, että ammatillisen koulutuksen opiskelija suorittaa samanaikaisesti myös lukio-opintoja ja ylioppilastutkinnon tai että lukiossa opiskeleva suorittaa samanaikaisesti myös ammatillisia opintoja. Opiskelija voi kuitenkin olla yhtä aikaa kirjoilla vain yhdessä koulutusmuodossa. Käytännössä kahta tutkintoa opiskeleva opiskelija suorittaa ensin ammatillisen tutkinnon, johon hän saa opintotukea ja kirjoittautuu sen jälkeen lukioopintoihin. Yleensä lukio-opinnot suoritetaan 2
Ministerin vastaus KK 349/2002 vp Reijo Laitinen /sd tällöin aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Aikuisille tarkoitetussa lukio-opetuksessa kurssimäärä on vähintään 44. Jos ammatillinen tutkinto on suoritettu ja opiskelija jatkaa aikuislukiossa lukio-opintoja, ei hän ole opintotukieikä työttömyysturvalainsäädännön mukaan enää päätoiminen opiskelija. Työvoimaviranomaiset kuitenkin pitävät opiskelua päätoimisena siihen saakka, kun sekä yleissivistävät ja ammatilliset opinnot on suoritettu. Kun opiskelija ottaa opintoja suunnitellessaan huomioon etuuksien määräytymisperusteet, ei järjestelmien väliinputoamista välttämättä tapahdu. Tulkinta, jonka mukaan ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavia opiskelijoita pidetään päätoimisina opiskelijoina, on ongelmallinen. Opetusministeriö aikoo neuvotella toimenpiteistä, joilla edistetään eri viranomaisten yhdenmukaisia ratkaisuja. Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 2002 Kulttuuriministeri Suvi Lindén 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Reijo Laitinen /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 349/2002 rd: Är regeringen medveten om problemen av att vissa missgynnas av studiestödet och arbetsmarknadsstödet och vad avser regeringen göra åt saken? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Systemet med utkomstskydd för arbetslösa skall trygga den arbetslösa personens utkomst medan han söker arbete. Utkomsten under studietiden skall tryggas genom studiestöd. Definitionerna av heltidsstudier sammanfaller i huvudsak i lagstiftningen om studiestöd med lagstiftningen om utkomstskydd för arbetslösa. Enligt 3 förordningen om studiestöd (260/1994) betraktas gymnasiestudier som heltidsstudier när deras omfattning enligt lärokursen är sammanlagt minst 75 kurser. Dessutom krävs att den studerande under terminen deltar i minst 10 kurser eller studier som motsvarar dem eller i minst två prov som ingår i studentexamen. Gymnasiestudier som ordnas i internat betraktas dock alltid som heltidsstudier. Avsikten med denna bestämmelse är att begränsa studiestödet till att gälla ungdomarnas gymnasieutbildning. För de vuxnas gymnasieutbildning beviljas inget studiestöd, eftersom gymnasiets lärokurs anordnad som vuxenutbildning har dimensionerats så att studierna kan slutföras vid sidan av arbetet. Utgångspunkten i bestämmelsen har också varit att vuxna som bedriver gymnasiestudier har rätt till utkomstskyddet för arbetslösa. Enligt 15 lagen om arbetsmarknadsstöd (1542/1993) gäller för arbetsmarknadsstöd det som bestäms om arbetslöshetsdagpenningen i 4 a, 5, 5 a och 5 b lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Enligt 5 b lagen om utkomstskydd för arbetslösa har en person som skall anses vara studerande på heltid inte rätt till arbetslöshetsdagpenning. Såsom studier på heltid betraktas studier i form av dagundervisning som en arbetslös har inlett vid ett gymnasium. Studierna för en person, vilken såsom arbetslös inleder andra studier, betraktas som studier på heltid om den arbetsmängd som studierna kräver med beaktande av utbildnings- eller studieplanens omfattning, studiernas bindande natur, den tid personen tidigare har varit i arbete och den utbildning han tidigare förvärvat, är så stor att den utgör hinder för mottagande av heltidsarbete på de villkor som allmänt tillämpas på arbetsmarknaden. Den som bedriver gymnasiestudier för vuxna som inte är internatstudier vars omfattning enligt lärokursen understiger 75 kurser anses dock inte vara studerande på heltid. Utbildningslagstiftningen ger en studerande inom yrkesutbildningen möjligheten att samtidigt slutföra också gymnasiestudier och avlägga studentexamen eller en gymnasieelev möjligheten att samtidigt bedriva yrkesstudier. En studerande kan dock samtidigt vara registrerad bara för en utbildningsform. I praktiken avlägger den som studerar för två examina först en yrkesexamen för vilken han får studiestöd för att sedan skriva in sig för gymnasiestudier. I allmänhet slutförs gymnasiestudierna då enligt lärokursen för vuxna. Gymnasiets lärokurs för vuxna omfattar minimum 44 kurser. Om en yrkesexamen har avlagts och en studerande fortsätter med gymna- 4
Ministerns svar KK 349/2002 vp Reijo Laitinen /sd siestudier i ett vuxengymnasium, så är han vare sig enligt studiestödslagarna eller i lagstiftningen om utkomstskydd för arbetslösa längre heltidsstuderande. Arbetskraftsmyndigheterna betraktar dock studier som heltidsstudier tills både de allmänbildande studierna och yrkesstudierna är slutförda. Om en studerande i studieplaneringen sätter sig in i grunderna för de förmåner som beviljas, behöver han inte med nödvändighet se sig missgynnad av systemet. Den tolkning enligt vilken en studerande anses som heltidsstuderande/eller inte som heltidsstuderande efter att ha slutfört yrkesstudier för att fortsätta med gymnasiekurserna för vuxna är nog problematisk. Undervisningsministeriet kommer att förhandla om vissa åtgärder som främjar enhetliga lösningar vid myndigheterna. Helsingfors den 14 maj 2002 Kulturminister Suvi Lindén 5