TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo

Samankaltaiset tiedostot
Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa 2010

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Palveluraportti. Varhaisen tuen palvelut Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa sekä Varsinais-Suomessa 2010

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2012

26 järjestöä: - Auralan Nuoret ry. - KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry. Suomen piiri ry. - Nuorten Ystävät. - Operaatio TOIVO ry

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Raisiossa ja Varsinais-Suomessa 2010

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Lastensuojelujärjestöjen palvelut osana kunnan palvelutarjontaa. Raportti kuntakyselystä 2015.

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

MLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen

Perheet keskiöön! -hanke. Kaisu Muuronen ja Kaisli Syrjänen

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

MLL kunnan kumppanina

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen

Leija-hanke Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

Järjestöjen ja vähän muutakin näkökulmaa Lape kehittämiseen

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: nuortenturku(at)turku.fi

Mikä tekee perhekeskuksen kohtaamispaikasta saavutettavan ja osallisuuteen mahdollistavan? Ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

Nuorten tukeminen netissä

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

PerhePesä yhdessä toimien perheiden parhaaksi

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

Lapsettaako? Ohjeet tulevat kuvina. Ole tarkkana. Kolme eri tehtävää.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Suomen CP-liitto ry.

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Yhdistyksen toiminnan esittely

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Monitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella lasten ja perheiden hyvää arkea vahvistamassa

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet. MIPA-työpaja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

Hakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Vuosikertomus Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Transkriptio:

TIEDOTE Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna 2011 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Kyselyyn vastanneet järjestöt Kyselyn keskeiset tulokset vuodelta 2011 Keskeiset järjestöjen tarjoamat varhaisen tuen palvelut Järjestöjen tarjoamat varhaisen tuen palvelut kohderyhmittäin Järjestöjen palveluita tuottavat ammattilaiset ja vapaaehtoiset Kuntakumppanuudet ja järjestöjen mahdollisuudet lisätä varhaisen tuen palveluja kunnissa Järjestöjen varhaisen tuen toiminnan rahoitus vuonna 2011 2 2 3 4 5 5 6 ry:n Yhdessä enemmän -hanke keräsi alkuvuonna 2012 tietoa jäsenjärjestöjensä tarjoamista varhaisen tuen palveluista vuodelta 2011. Tiedonkeruu toteutettiin Webropolkyselynä. Kyselyllä selvitettiin jäsenjärjestöjen tarjoamia varhaisen tuen ammatillisia ja vapaaehtoisuuteen perustuvia palveluja vuodelta 2011. Varhaisen tuen palveluilla tarkoitetaan niitä järjestöjen palveluja, jotka on suunnattu koko ikäluokalle riippumatta mahdollisesta erityisen tuen tarpeesta. Järjestöiltä kerättiin tietoa palvelujen tarjonnasta, kohderyhmistä, käytöstä, asiakasmääristä ja resursseista. Lisäksi kerättiin tietoa palvelujen rahoituksesta, kuntasopimuksista ja vapaaehtoistoiminnasta. Järjestöjen palveluja tarkasteltiin Yhdessä enemmän - hankkeen pilottikunnissa, joita ovat Turku, Raisio, Salo, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Tietoa kerättiin kootusti myös koko Varsinais- Suomen alueelta. Erityistä huomioitavaa kyselystä Järjestyksessä kolmas järjestökysely lähetettiin 21.2.2012 emojärjestön lisäksi ry:n 28 jäsenjärjestölle. Kyselyyn vastasi 14 järjestöä. Kysely poiki jäsenjärjestöjen edustajilta melko paljon kritiikkiä. Se koettiin liian pitkäksi ja monimutkaiseksi. Lisäksi osa kysymyksistä oli tulkinnanvaraisia. Järjestöjen varhaisen tuen palvelujen kokonaiskäyttöä kartoittavat kysymykset aiheuttivat vaikeuksia epäselvällä kysymyksenasettelulla. Osa vastaajista on tilastoinut kävijämäärät (yksilöityjä kävijöitä), osa taas käyntimäärät (ei yksilöityjä kävijöitä vaan kokonaismäärä), joten tarkkaa tietoa todellisista asiakasmääristä ei ole mahdollista saada vuodelta 2011. Myös kysymykset, jotka koskivat kuntakohtaisen tiedon keräämistä ja asiakasmääriä, aiheuttivat ongelmia edellä mainitusta syystä. Lisäksi vastaajien vähäinen lukumäärä vaikeuttaa relevantin tiedon keräämistä. 14 kyselyyn vastanneesta järjestöstä 6 ei kerää kuntakohtaista asiakastietoa lainkaan, ja 3 järjestöä tilastoi kuntakohtaisesti vain osan palveluistaan. Koska vain 5 järjestöä tilastoi kattavasti kuntakohtaiset asiakastiedot, ei niistä saada tarkoituksenmukaista informaatiota. Seuraavaa kyselyä ollaan selkeyttämässä ja kehittämässä. Vuoden 2013 kysely pyritään saamaan sellaiseksi, että kyselyyn olisi helppo ja nopea vastata, kerätty tieto olisi luotettavaa ja tarkoituksenmukaista sekä palvelisi myös rahoittajien raportointivaatimuksia. Lisätietoja kyselystä ja sen tuloksista antaa koordinaattori Kirsi Broström, puh. 044 5355 134, s-posti: kirsi.brostrom@vslapset.fi.

Sivu 2 Kyselyyn vastanneet järjestöt Suurimmalla osalla järjestöistä on toimipaikka Turussa. Folkhälsans Förbund rf, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Suomen Uusperheellisten liitto ry ja Turun Seudun Yksinhuoltajat ry järjestävät lisäksi toimintaa paikallisyhdistystensä tai emojärjestön toteuttamana Varsinais-Suomen muissa kunnissa. Folkhälsans Förbund rf liittyi ry:n jäseneksi vuonna 2011. Jäsenjärjestöt palvelevatkin yhä paremmin ja kattavammin myös Varsinais-Suomen ruotsinkielistä väestöä. TIETO PALVELUISTA ANTANEET JÄRJESTÖT VUONNA 2012 (YHTEENSÄ 14) Folkhälsans Förbund rf Kataja ry KOTA- Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry Operaatio TOIVO ry Raide ry Suomen Uusperheellisten Liitto ry Turun Kaupunkilähetys ry, Nuorten tuettu asuminen Turun seudun elatusvelvolliset ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Kyselyn keskeiset tulokset vuodelta 2011 1. Järjestöt arvioivat, että asiakasmäärät ja toimintaan osallistuneiden määrät ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet aiempiin vuosiin verrattuna. Järjestöjen palvelut tuleekin yhä painokkaammin nähdä tärkeänä osana täydentämässä kunnan peruspalveluja ja tuomassa niihin oman lisänsä. 2. Järjestöillä on hyvä mahdollisuus laajentaa toimintaa kuntien kysynnän ja kuntien tarpeiden mukaan edellyttäen, että kunnat solmivat järjestöjen kanssa aitoja, yhteistyöhön perustuvia kumppanuuksia tai tukevat järjestöjen toimintaa rahallisesti ostamalla varhaisen tuen palveluja. 3. Vapaaehtoiset ovat merkittävässä roolissa tuottamassa järjestöjen palveluja. Järjestöjen kaikista toimijoista noin puolet on vapaaehtoisia ja vertaisia. Vapaaehtoiset ja vertaiset koulutetaan toimeensa, ja heidän ammattitaitoaan ja jaksamistaan ylläpidetään erilaisin tukimuodoin. Vapaaehtoistyön koordinointi ja ylläpitäminen vaatii järjestöiltä riittävästi resursseja.

Sivu 3 Keskeiset järjestöjen tarjoamat varhaisen tuen palvelut Kyselyyn vastanneista 14 järjestöstä 13 on ilmoittanut tarjoavansa varhaisen tuen palveluja. Järjestöjen tarjoamia keskeisiä varhaisen tuen palveluja olivat vuonna 2011 kurssi-, koulutus- ja opetustoiminta, neuvontapalvelut, lapsi -, nuoriso- ja perhetyö sekä vertaistukitoiminta. Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö pitää sisällään kohtaamispaikat, perhekahvilat ja perhekeskukset, harrastus-, kerhoja vapaa-ajantoiminnan, tukihenkilötoiminnan, tukiperhetoiminnan, tukioppilastoiminnan, perhetyön, erilaiset elämäntilanteisiin liittyvät info- ja tiedotustilaisuudet sekä päihdetyön. Myös neuvontapalvelut pitävät sisällään useita eri toimintamuotoja - lakiasiainneuvonnan, neuvonnan ja konsultaation netti- ja puhelinpalveluna, henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan sekä kriisi- ja keskusteluavun. Lähes kaikki vastanneet järjestöt tarjoavat kurssi-, koulutus- ja opetustoimintaa sekä neuvontapalveluita. Lapsi-, nuoriso- ja perhetyötä tarjoaa kyselyyn vastanneista järjestöistä yhdeksän ja vertaistukitoimintaa kahdeksan. Lasten ja nuorten asumispalveluita tuottavat järjestöt eivät juuri tarjoa varhaisen tuen palveluita. Kuvio 1. Järjestöjen tarjoamat palvelut

Sivu 4 Järjestöjen tarjoamat varhaisen tuen palvelut kohderyhmittäin ry:n jäsenjärjestöt tarjoavat varhaisen tuen palveluita nuorille ja nuorille aikuisille, aikuisille, vanhemmille ja perheille sekä kouluikäisille lapsille ja nuorille. Alle kouluikäisille lapsille palveluita tarjoaa vain viisi kyselyyn vastannutta järjestöä, mutta näiden viiden joukossa ovat jäsenjärjestöistä suurimmat palveluntarjoajat, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais -Suomen piiri ry ja Folkhälsans Förbund rf. Kyselyyn vastannut Varsinais -Suomen Perheterapiayhdistys ry ei tuota suoraan palveluja, joten yhdistys puuttuu siksi alla olevasta taulukosta. Taulukko 1. Varhaisen tuen palveluiden kohderyhmät järjestöissä vuonna 2011 JÄRJESTÖ ALLE KOULU- IKÄISET LAPSET KOULU- IKÄISET LAPSET JA NUORET NUORET JA NUORET AIKUISET AIKUISET, VANHEM- MAT, PERHEET (7-17-V) (18-25-V) Folkhälsans Förbund rf X X X X Kataja ry X Mannerheimin Lastensuojeluliiton X X X X Varsinais-Suomen piiri ry Omaiset mielenterveystyön tukena X X X Lounais-Suomen yhdistys ry Operaatio TOIVO ry X X Raide ry X X Suomen Uusperheellisten Liitto ry X Turun Kaupunkilähetys ry, Nuorten X X tuettu asuminen Lounais-Suomen X X X X Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus Turun seudun elatusvelvolliset ry X X X X Turun Seudun Yksinhuoltajat ry X X X X Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry X X X

Sivu 5 Järjestöjen palveluita tuottavat ammattilaiset ja vapaaehtoiset Suurimmassa osassa kyselyyn vastanneista järjestöistä toimi koulutettuja vapaaehtoisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden varhaisen tuen parissa. 13 järjestöä vastasi kysymykseen, niistä 9 järjestöä tarjosi vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa. Järjestöjen keskeisimmät vapaaehtoisvoimin ylläpidettävät palvelut ovat tukihenkilötoiminta (6 järjestöä), vertaisryhmätoiminta (6) ja erilaisten koulutusten, kurssien sekä infotilaisuuksien pitäminen lapsille, nuorille ja lapsiperheille (5). Järjestöjen keskeisimmät ammattilaisten voimin ylläpidettävät toiminnot ovat koulutus, kurssit ja infotilaisuudet lapsille, nuorille ja lapsiperheille (10 järjestöä), erilainen ohjaus- ja neuvontatyö (6), kriisi- ja keskusteluapu (6) sekä vertaisryhmätoiminta (6). Kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä koulutuksen muotoja vapaaehtoisille järjestöissä tarjotaan. Järjestöt tarjoavat vapaaehtoisilleen monipuolista tukea. Useimmiten tuki koostuu työnohjauksesta, vapaaehtoistyön peruskoulutuksesta, vapaaehtoisten keskinäisestä vertaistuesta, virkistäytymisestä ja erilaisesta vapaaehtoistyön lisäja jatkokoulutuksesta. Kuntakumppanuudet ja järjestöjen mahdollisuudet lisätä varhaisen tuen palveluja kunnissa Tietyt järjestöjen tarjoamat varhaisen tuen palvelut edellyttävät vastanneiden järjestöjen mukaan sopimuksen tekemistä kunnan kanssa. Useimmat varhaisen tuen palvelut ovat kuitenkin kaikille avoimia ilman erillistä sopimusta. Kuntakumppanuuksia edellyttivät esimerkiksi seuraavat järjestöjen tarjoamat palvelut: maahanmuuttajien psykologipalvelut läheistoiminta lastenhoito perhekeskustoiminta perhepalvelut erilaiset tukihenkilötoimintamuodot tukioppilastoiminta valvotut tapaamiset ehkäisevä päihdetyö Lakiasiainneuvonta, ohjaus ja neuvonta, kriisi- ja keskusteluapu, kriisi/turvamajoitus, sekä koulutus, kurssit ja infotilaisuudet eivät edellyttä- neet kuntasopimuksia kyselyyn vastanneilta järjestöiltä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet laajentaa toimintaa kuntien kysynnän ja tarpeiden mukaan edellyttäen, että kunnat solmivat järjestöjen kanssa yhteistyöhön perustuvia kumppanuuksia tai tukevat järjestöjen toimintaa rahallisesti ostamalla varhaisen tuen palveluja. Järjestöt nostivat esille mahdollisuuden lisätä esimerkiksi seuraavia palveluja kunnille: uusperhekoulutus kunnan työntekijöille parisuhdeluennot ammattilaisille parisuhdekurssit mielenterveyden tukeminen ammatillinen ja vapaaehtoisten antama kriisiapu päihteitä käyttävien nuorten läheisille suunnatut palvelut erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten ryhmätoiminta ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät ja tukihenkilötoiminta sekä kurssit ja leirit mielenterveyspotilaiden omaisille Esille nousee erityisesti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, jonka palveluja voidaan laajentaa kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa. Toiminnan laajentaminen edellyttää sopimuksia kuntien kanssa. Järjestöjen palvelujen lisäämisen mahdollisuuksia kartoittavissa avoimissa kysymyksissä (vastauksia 5 kpl) korostuivat kuntien riittävä budjetointi varhaiseen tukeen sekä järjestöjen toive aitoon kumppanuuteen, jossa toimintaa toteutettaisiin yhdessä kuntien kanssa. Kaikilla tarkastelussa mukana olleilla kunnilla (Masku, Mynämäki, Nousiainen, Raisio, Salo, Turku) oli palvelusopimuksia järjestöjen kanssa.

Sepänkatu 3 20700 Turku Puh. 044 5355 132/138 S-posti: toimisto@vslapset.fi www.vslapset.fi ry lukuina Perustettu Turussa vuonna 2002 Yhdistyksessä on mukana 28 jäsenjärjestöä Jäsenjärjestöissä on yhteensä n. 13 000 jäsentä Jäsenjärjestöissä toimii n. 250 palkattua työntekijää ja n. 1500 vapaaehtoistyöntekijää Järjestöjen varhaisen tuen toiminnan rahoitus 2011 Järjestöjen varhaisen tuen toiminnan rahoitus tulee useasta eri lähteestä. Yksittäinen palvelu saatetaan rahoittaa käyttämällä esimerkiksi sekä kunnan toiminta-avustuksia/ maksusitoumuksia että asiakasmaksuja. Raha-automaattiyhdistys, järjestöjen oma varainhankinta ja kuntien rahoitus olivat merkittävimmät varhaisen tuen palvelujen rahoituksen lähteet. Lisäksi järjestöjen palveluja rahoitettiin asiakasmaksuilla sekä muulla rahoituksella. Kuvio 2. Yksittäisten varhaisen tuen palvelujen rahoituslähteet Tietoa ry:stä ry seuraa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. Yhdistys edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilaa Varsinais-Suomessa. tekee toimialaansa kuuluvia aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. järjestää kokouksia, esitelmä-, luento- ja neuvottelutilaisuuksia. harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja tutkimustoimintaa. järjestää lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimiville palveluohjausta sekä yhteistyön ja laadun kehittämistoimintaa. Keskinäisellä yhteistyöllä vahvistetaan järjestöjen asemaa ja roolia kuntien kanssa tehtävässä lastensuojelutyössä. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja myös kustannustehokkaita palveluja ja toimintoja, joista lapset, nuoret ja lapsiperheet hyötyvät.