Kalastajakirje 2016
Liki 180 kalastajaa Rekisteröityneiden kaupallisten kalastajien määrä on noussut nopeasti Kainuussa ja Koillismaalla. Kesän alkaessa rekisterissä oli noin 180 kalastajaa, jotka joko asuvat tai kalastavat Kalaleaderin toiminta-alueella. Tarkkaa lukemaa on vaikea osoittaa, koska osa rekisteröityneistä on yrityksiä, joissa voi työskennellä useampia kalastajia. Rekisterissä olevista kalastajista noin 60 kuuluu 1-ryhmään. Kainuun alueella kalastajia on vajaat 110, Koillismaalla noin 60 ja Pyhäjärvellä 10. Kuntakohtaisessa tilastossa eniten kalastajia on Kajaanissa (46) ja Kuusamossa (38). Puolangalla ja Ristijärvellä kaupallisia kalastajia ei ole lainkaan. Pelkästään 1-ryhmän kalastajista vastaavaa tilastoa ei ole, koska kalatalousryhmälle luovutetussa kalastajarekisterin yhteystieto-otteessa ei ole mainintaa siitä kumpaan ryhmään kalastaja kuuluu. Jalostusyrityksiä alle 10 Toimivia kalanjalostusyrityksiä on alueellamme alle 10. Niiden lisäksi kala virtaa jalostettavaksi erityisesti Oulun suuntaan sekä Pohjois-Karjalaan, sekä pieneltä osin myös pääkaupunkiseudulle. Kalanviljelijöitä noin 30 yritystä Aktivaattorin yhteystietolistassa on 29 kaupallisen vesiviljely-yrityksen yhteystiedot. Varovaisestikin laskien aktiiviviljelyn lupamäärät ylittävät 1000 tonnin rajan, mutta tämä ei kerro koko totuutta, koska hyvin suuri osa tuotannosta on poikasviljelyä. Vesiviljelyssä on näkyvissä laajennushaluja, joten toivotaan että nämäkin numerot saadaan korjata lähiaikoina. Kainuun kalatalouskeskuksella uusi toiminnanjohtaja Kainuun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana on aloittanut Jaakko Muurimäki. Vaasasta kotoisin oleva Jaakko on valmistunut vuonna 2012 iktyonomiksi Turun ammattikorkeakoulusta. Valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt Ammattiopisto Livialla kalanviljelyn opettajana sekä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksessa kalastusmestarina. Kainuun kalatalouskeskus on neuvontajärjestö, jonka tehtäviin kuuluu mm. kalaveden osakaskuntien ja yhteisöjen toiminnanohjaus sekä kalanpoikasten viljely ja välitys. Jatkossa Kainuun kalatalouskeskus saattaa laajentaa toimintaansa myös tutkimuspuolen töihin sekä erilaisiin kalakantojen hoitoon liittyviin tehtäviin. Vireillä olevia ja käynnistyviä hankkeita Koillis-Suomen aikuiskoulutuskeskus aloittaa kalastajille suunnatun veneenrakennuskoulutuksen syksyllä. Koulutuskustannukset on tuettu Kalaleaderin kautta, kalastajille itselleen jää kustannettavaksi veneen materiaalikustannukset. Rakennettava vene on 6,5 metriä pitkä ja 2,3 metriä leveä, ja suunniteltu erityisesti rysä- ja katiskalastukseen soveltuvaksi ja 20-30 hevosvoiman perämoottorilla toimivaksi. Vene on myös itsetyhjentyvä, joten sen huolto on helppoa. Veneen rakennusmateriaalina ovat vaneri ja lasikuitu. Veneen suunnittelija ja kurssin opettaja on veneveistäjä Hannu Hietala. Koulutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Anita Saarela-Myllylään Koillis-Suomen aikuiskoulutuskeskukseen, puh 040 5056319. Särjestä on jo muodostunut Koillismaan Luonnonkalan kalastajille merkittävä talouskala, se yltää hyvälle hopeasijalle heti muikun jälkeen. Lisätietoja Juha Korhonen, Luonnonkala Oy puh 040 7317526 ja Kirsi Kuosku, Naturpolis Oy puh 0400 375930 Aktivaattorilla on paraikaa työn alla neuvotteluja kehittämishankkeista esimerkiksi jalostusyritysten toiminnan kehittämiseksi koko Kainuun ja Koillismaan alueella, kalastajien kalankäsittelykoulutuksia ainakin pari toteutuskertaa, sekä kalankasvatuksen puolelta lammikkoviljelyn kehittämisen hanke. Nämä keskustelut ovat vielä alkuvaiheessa, joten näiden täsmällisempi tiedottaminen jää tuonnemmaksi. Näistäkin lisätietoa aktivaattorilta, puh 050 4340150. Naturpolis Oy ja Koillismaan Luonnonkala Oy aloittavat särjen talvikalastusta kehittävän hankkeen yhteistyössä Kuusamon osakaskuntien kanssa. Hanke odottaa vielä ELY-keskuksen rahoituspäätöstä, Kainuun ja Koillismaan Kalaleader on jo rahoituksen omalta osaltaan puoltanut. Hankeessa kehitetään erityisesti talvikalastusvälineistöä, mutta myös menetelmiä ja tietämystä särjen liikkeistä talviaikaan. 2 3
Osuuskunnasta helpompi yritysmuoto kalastajille Alueellamme on paljon osa-aikaisia kalastajia, joilla miettimisen aihetta varmasti tulee siitä, kuinka kalat kannattaa myydä ja miten se vaikuttaa mahdolliseen työttömyysturvaan. Kaupallista kalastusta harjoittavien täytyy käytännössä olla jonkinlaisia yrittäjiä, sillä palkansaajia alalla on todella vähän, eikä välimuotoja juuri ole. Käytännössä toiminimiyrittäjyys on vallitseva muoto, mutta muitakin vaihtoehtoja on, myös kevyempiä. Erityisesti työttömälle sivutoimiselle kalastajalle yritystoiminta ja kalan myynti voi aiheuttaa ongelmia, kun kaikki lakisääteiset velvoitteet ja vaikutukset vaikkapa työttömyysturvaan tai eläkkeeseen pitää ottaa huomioon. Erilaisia velvoitteita on kourallinen, ja muutoin työttömälle henkilölle huolta aiheuttaa yrittäjäksi leimaaminen. Yrityksen perustaminen ei kuitenkaan ole aina välttämätöntä, eikä työvoimaviranomainenkaan aina tulkitse kalastajaa päätoimiseksi yrittäjäksi. Pääosassa toiminnan laajuus Olipa yritysmuoto mikä tahansa, työvoimaviranomaisen tulkintaohjeet kalastajan statuksesta perustuu yrittämisen laajuuteen. Tuloilla ei sinänsä ole tässä tulkinnassa merkitystä, vaan nimenomaan työllistävyydellä. Jos työtön alkaa kalastaa myydäkseen kalaa, kysytään ensisijaisesti siihen käytettyä aikaa. Jos kalastaja on aiemminkin kalastanut, päätyön ohella, on kalastusyrittäminen helposti tulkittavissa sivutoimiseksi. Jos kalan myynti on uutta toimintaa, on selvitettävä toiminnan laajuutta erikseen. Kalastaja voidaan tulkita sivutoimiseksi, kausiluonteiseksi tai päätoimiseksi yrittäjäksi. Sivutoiminen yrittäjä voi saada työttömyysturvaa, johon tulojen määrä toki vaikuttaa. Tämä kannattaa selvittää erikseen työvoimatoimistosta ja omasta työttömyyskassasta. Kausiluonteinen yrittäjä on esimerkiksi kalastaja, joka kalastaa vain kesäisin tai vain talvisin. Kun yritystoiminta ajoittuu korkeintaan 6 kk ajalle, voi muulta osin olla työttömyysturvan piirissä. Päätoiminen yrittäjä on kalastaja, joka käyttää kalastukseen ( ja myyntiin, välinehuoltoon, jalostukseen yms) yli 6 kk vuodesta, eikä voi kalastustyönsä lisäksi työllistyä muuhun työhön. Tässä tulkinnassa ei kuitenkaan oteta kantaa kalastuksen tuloon tai kalastajan rekisteröitymisryhmään. Kannattaa huomata, että yrittäjä, erityisesti kalastaja voi hyvin tyypillisesti olla sekä kausiluonteinen että sivutoiminen. Yrittäjän puolison aseman tulkinta Yrittäjätalouksissa myös puolison asema yritystoiminnassa tulee selvitettäväksi, jos puoliso on työtön. Puoliso voidaan tulkita myös yrittäjäksi, jos hän osallistuu yrityksen toimintaan, esimerkiksi kalankäsittelyyn tai välinehuoltoon. Myös tässä tapauksessa pätee mainittu 6 kk sääntö, eli myös puoliso voi olla kausiluonteisesti yrityksessä työllistyvä. Tulkintavaikeuksia voi tulla myös tapauksessa, jossa puolisolle ei enää riitäkään työtä toisen puolison yritystoiminnassa. Tässä tapauksessa myös yritystoiminnan tuloksella on merkitystä. Osuuskuntamallit mahdollistavat eri tulkintoja Jos kalastajat päättävät järjestäytyä osuuskunnaksi kalastuksen tai myynnin helpottamiseksi, voi tulkinnoissa olla vaihtelua. Joissain tapauksissa kalastajan on myös mahdollista liittyä jo olemassa olevaan osuuskuntaan. Laskutusosuuskunnaksi nimitetään sellaisia osuuskuntia, joissa osakkailla ei ole työsopimuksia, vaan osuuskunnan tehtävä on lähettää kalastajan määrittämä lasku kalan ostajalle. Tämän jälkeen osuuskunta pidättää laskusta verot, sosiaalija eläkemaksut ja maksaa kalastajalle tämän oman osan palkkana. Koska tällöin kalastaja työllistää itse itsensä, katsotaan hänet yrittäjäksi. Myös tässä tapauksessa yrittäminen voi olla sivutoimista, kausiluonteista tai päätoimista. Laskutusosuuskunnan jäsenelle ei myöskään kerry työssäoloehtoa, eli jos kalastaja jää osuuskunnasta pois, työttömäksi, ei hänelle ole kertynyt ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Laskutusosuuskuntia on olemassa eri puolilla maata. Osuuskunnan sijainnilla ei sinänsä ole merkitystä, jos ja kun osuuskunta huolehtii vain laskutuksesta. Työosuuskunnissa kalastaja solmii osuuskunnan kanssa työsopimuksen, ja hänelle maksetaan palkkaa työmäärän tai tuloksen mukaan. Koska hänellä on työsopimus, hänelle kertyy myös työssäoloehdon mukaisesti ansiosidonnaista tukea. Jos osuuskunnassa on jäseniä yli 7 henkilöä, ei osuuskunnan jäseniä katsota yrittäjiksi, vaan työntekijöiksi. Työntekijän osalta byrokratia työttömyyden sattuessa on jonkin verran helpompaa kuin yrittäjän luopuminen yritystoiminnasta. Osuuskuntamuodot eivät ole virallisia tai sääntöihin perustuvia, vaan jako on tehty edellä mainitun työllistämisen mallin mukaisesti. Kalastajien osalta työosuuskunta voi olla harvinaisempi tapaus, muttei mahdoton tai mitenkään kielletty. Osuuskunnan toiminnasta riippuen se voi toimia myös yhteisostojen mahdollistajana esimerkiksi pakkausmateriaaleissa tai yhteisömuotoisena, tukikelpoisena kalastusyrityksena hankkimassa kalastajien yhteisiä investointeja. Kalastustulo, osuuskunta ja työttömyysturva Kalastuksesta tuloja saava voi saada työttömyysturvaa vain sellaisissa tapauksissa, joissa kalastusyrittäminen on sivutoimista tai kalastaja on osa-aikaisessa työsuhteessa. Yrittäminen voi siis olla kausiluonteisuuden takia keskeytyksessä tai kokonaisuudessaan niin vähäistä, ettei estä työllistymistä. Kohtelu on tämän osalta samanlaista, olipa kalastaja sitten toiminimen turvin tai laskutusosuuskunnan kautta toimiva. Työsuhteessa, esimerkiksi työosuuskunnan kautta toimittaessa, tulkintaa tehdään osuuskunnan sääntöjen, työmäärän ja työsopimuksen ehtojen kautta. Työttömuusturvan määrästä on säädetty, että 300 euroa kuussa alittavalta osin sivutoimen tulo ei vaikuta työttömyysturvaan. Tästäkin tulosta pitää kuitenkin ilmoittaa työttömyyskassalle. Jos kalastaja on kuitenkin määritetty päätoimiseksi yrittäjäksi, tai kausiluonteinen yrittäjä on paraikaa yritystä pyörittämässä, hän ei ole työttömyysturvan piirissä tuloista riippumatta. Heikollakaan tuloksella ei työttömyysturvaa voi saada. Tämän perustelu on toisaalta siinä, että päätoiminen yrittäjä ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, toisaalta työttömyysturvalla ei voida paikata heikkoa yritystulosta. Suomen sisävesiammattikalastajat ry Suomen sisävesiammattikalastajat ry on ammattikalastajien etujärjestö Suomen sisävesillä. Yhdistyksen tarkoituksena on luoda suotuisat edellytykset elinkeinon harjoittamiselle ja valvoa sisävesikalastajien etuja. Yhdistys pyrkii edistämään kalastajien välistä yhteistyötä sekä edistämään verkostoitumista eri kalatalouden toimijoiden kanssa. Tavoitteidensa saavuttamiseksi yhdistys pyrkii järjestämään hankkeita, kursseja ja koulutustilaisuuksia. Yhdistys antaa myös lausuntoja sekä järjestää erilaisia tapahtumia yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yhdistys pyrkii myös tiedottamaan jäseniään ajankohtaisista aiheista jäsenkirjeillä, jotka toimitetaan postitse sekä sähköpostitse. Liittyessäsi järjestöön, saat käyttöösi myös jäsenedut ja alennukset yhteistyökumppaneilta. Jäseneksi liittyminen on helppoa; täytä jäsenhakemus vaikkapa osoitteessa www.ssak.fi/toiminta/liittyminen/ tai laita jäsenhakemus postitse osoitteella Puromäentie 131, 43130 Tarvaala tai sähköpostitse info@ssak.fi ja liitteeksi todistus ammattikalastajarekisteristä. Jäsenmaksut kaudelle 2016-2017 näet alla. Ei liittymismaksuja. Liittyessäsi kannatusjäseneksi, pääset seuraamaan järjestön tapahtumia, mutta et saa käyttöösi jäsenetuja ja alennuksia. Liikevaihtoluokka Jäsenmaksu yli 100 000 100 100 000-50 001 75 10 000-50 000 50 alle 10 000 30 Kannatusjäsen 20 Jäsen seurat 50 Lisätietoja Suomen sisävesiammattikalastajat ry Juha Piilola Puheenjohtaja Puh: 044-5740561 Osoite: Puromäentie 13143130 Tarvaala Kotisivut: www.ssak.fi sähköposti: info@ssak.fi 4 5
Sähköinen kalastajakysely etsi koulutustarpeita Aktivaattori lähetti kaikille kalastajille kyselyn koulutustoiveista. Hyvin suuri osa vastasi ja näiden toiveiden perusteella koulutuksia pyritään toteuttamaan. Keväällä ja kesän aikana toteutettu pienimuotoinen sähköinen kalastajakysely tarkoitti sähköpostilla ja tekstiviesteillä lähetettyjä kutsuja vastata nettisivulla olevaan lomakkeeseen. Noin sadasta sähköpostilla lähetetystä kutsusta kertyi n 60 vastausta, ja muutama tuli lisää tekstiviestilinkein. Yhteystietojen tarkennuksen lisäksi kyselyn pääasia oli koulutustarpeiden tiedustelu. Lisäksi tilastotietona kertyi jonkin verran tietämystä kalastustavoista, sekä aktivaattorille tärkeää tietoa kalastajien rekisteriryhmästä. Rekisterinpitäjä eli ELY-keskus ei luovuta rekisteriryhmätietoa eteenpäin, joten tämä tieto täytyi sen vuoksi kysyä erikseen. Käytännössä investointitukien raja on sama kuin tuo rekisteriryhmän raja, joten tällä on sen vuoksi merkitystä. Kalankäsittelyn koulutus kiinnostaa Koulutusideoina esitettiin kyselyssä samoja aiheita joita aiemmin on kysellyt Koillis-Suomen aikuiskoulutuskeskus. Ylivoimaisesti suosituimmat koulutusideat olivat kalankäsittelyyn liittyviä. Kalankäsittelyn uudet menetelmät keräsi yli 90% kiinnostuksen, ja myös jo valmisteltu koulutus Kalankäsittelyn ABC ylitti 80% rajan. Näiden jälkeen seuraavaksi kiilasi Pyydysrakennuksen koulutus hivenen vajaan 80% kiinnostuksella. Tässä koulutuksessa oli kuitenkin todennäköisiä osallistujia jopa enemmän kuin Kalankäsittelyn ABC-koulutuksessa. Kyselyn keskikastiin jäivät Turvallisuuskoulutus, Yrityksen taloushallinto sekä Veneenrakennuksen koulutus, joissa kaikissa kiinnostus noin 60-70% kyselyyn vastanneilla. Näiden keskinäisestä järjestyksestä Veneenrakennuksen koulutus kuitenkin keräsi eniten todennäköisiä koulutettavia. Sen sijaan Vuokraveneen kuljettajan koulutus ei saanut kiinnostusta kuin noin kolmannekselta vastaajista. Vastanneissa oli sekä 1- että 2-ryhmän kalastajia. Pelkissä 1-ryhmän kalastajien vastauksissa järjestys oli sama, mutta erot korostuivat entisestään. Verkkokalastus edelleen suosituinta Kaikista vastanneista liki 90% kalasti verkoilla, mutta rysäkalastuksenkin osuus on huomattava, peräti 70%. Myös katiskat kipuavat liki joka toisen kalastajan pyydysvalikoimaan. Nuottakuntiin kuuluviakin oli 40% vastaajista, ja myös troolarien edustajat vastasivat kyselyyn. Kysely edelleen auki vastaajille Jos muistit tämän luettuasi saaneesi kyselystä tekstiviestin, voit edelleen käydä vastaamassa lomakkeeseen. Kysely on avoin, ja kaikki vastaukset ovat merkittäviä koulutuksia suunniteltaessa. Tietenkin myös kaikki uudet ideat ovat tervetulleita. Useimmilla kalastajilla alkutuotantoilmoitus tekemättä Pikaisessa tarkastelussa Kainuussa osoittautui, että alueen yli sadasta kaupallisesta kalastajasta vain kymmenkunta on tehnyt alkutuotantoilmoituksen. Alkutuotantoilmoitus tarkoittaa sitä, että elintarvikelainsäädännön mukaan jokaisen alkutuottajan on ilmoitettava kunnalliselle elintarvikevalvonnalle alkutuotantopaikka. Kalastajalla alkutuotantopaikka on se paikka, jossa alkutuotantoon laskettava toiminta tapahtuu. Usein tämä paikka on vene, mutta se voi olla myös muu paikka. Maalla ollessa tuo paikka voi olla ilmoitettu tai tarkastettu elintarvikehuoneisto, kuten kalasataman kalankäsittelyhalli tai oma yksityinen kalankäsittelytila. Kalan myynti ammattimaisesti edellyttää alkutuotantopaikan ilmoittamista, mutta valvonnan puutteessa tämä näyttää unohtuneen. Kala-alalla alkutuotannolla tarkoitetaan elävien kalastustuotteiden pyyntiä, viljelyä ja keräämistä tarkoituksena niiden saattaminen markkinoille. Kalastustuotteisiin kuuluvat kalat, ravut ja nahkiaiset. Alkutuotannon tuotteita ovat esimerkiksi jäitetty, perkaamaton kala muovisäiliöissä tai styrox-laatikoissa sekä elävät kalat tai ravut tai veneessä perattu, jäitetty kala styrox-laatikoissa. Pakkausmateriaalien on oltava helposti puhdistettavia ja tarvittaessa helposti desinfioitavia. Styrox-laatikot eivät täytä tätä vaatimusta, joten niitä ei tulisi käyttää uudelleen. Alkutuotantoa on Kalan teurastus Verenlasku Vain kalastusaluksella tehtynä pään poistaminen, sisälmysten ja evien poistaminen Jäähdyttäminen ja pakkaaminen laatikoihin Peratun tai perkaamattoman kalan kuljetus alkutuotantopaikalta ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon, kuten kauppaan, jalostajalle tai suoramyyntipisteeseen Alkutuotantoa ei ole Perkaaminen, jos tämä tapahtuu muualla kuin kalastusaluksella Fileointi, paloittelu Jalosteiden valmistus Pakastus Pakkaaminen Varastointi Kalastaja tai kalanviljelijä voi alkutuotannon toimijana toimittaa rajattomasti alkutuotannon tuotteita kala-alan laitoksiin, tukkuliikkeisiin ja vähittäiskauppaan. Kalastaja tai kalanviljelijä voi ilman elintarvikehuoneisto- tai laitoshyväksyntää toimittaa enintään 5000 kg alkutuotannon tuotteita suoraan lopulliselle kuluttajalle myös torimyyntinä. Alkutuotantopaikasta ilmoittaminen Toimija tekee ilmoituksen alkutuotantopaikasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Elintarvikeviranomaisia ovat Kainuussa Kainuun sote -kuntayhtymä Pyhäjärvellä Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Koillismaalla Kuusamon kaupungin ympäristöterveydenhuollon yksikkö Useimmiten vaaditaan myös omavalvontasuunnitelma Kalastajalla on oltava kirjallinen kuvaus omavalvonnastaan aina, jos hän toimittaa kalaa muuallekin kuin suoraan kuluttajalle. Omavalvonnan kuvaamisella tarkoitetaan niiden toimintatapojen kuvaamista, joilla toimija pyrkii varmistamaan, että elintarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset ja alkutuotannon tuotteet ovat turvallisia. Omavalvonnan kuvauksessa ei siis edellytetä säännöllisesti tapahtuvaa tehtyjen toimenpiteiden kirjaamista. Kirjallista omavalvonnan kuvausta ei tarvita jos kalastaja toimittaa kalaa ainoastaan suoraan kuluttajalle. Kalan kuljetuksesta vääriä käsityksiä Kalan kuljetukseen näyttää liittyvän vääriä käsityksiä. Yleisesti on hyvin tiedossa, että kalaa saa kuljettaa jäitettynä styrox-laatikoissa kahden tunnin matkan ajan tavallisessa pakettiautossa. Väärinkäsitys liittyy siihen, että usein luullaan kuljetusajan ylityksen tarvitsevan jäähdytysjärjestelmän autoon. Näin ei kuitenkaan ole. Jos kalan kuljetusaika ylittää kaksi tuntia, vaaditaan kuljetuksesta rekisteröivä lämpötilanseuranta. Investointina rekisteröivä lämpötilaseuranta on huomattavasti edullisempi kuin jäähdytysjärjestelmä, mutta sen käyttäminen edellyttää tietenkin huolellisuutta. Kaikissa tapauksissa kylmäkuljetus tulee olla kuvattuna omavalvontasuunnitelmaan. 6 7
Kalatalouden tukimahdollisuudet tiivistetysti Viime vuonna käynnistynyt Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) tarjoaa investointitukia kalastajalle, kalankasvattajalle sekä jalostajalle. Tukea saadakseen täytyy hakijan olla tukikelpoinen, ja tuettavan investoinnin kohteen täytyy niinikään osua artikloissa määrättyihin ehtoihin. Tukiehtoja on runsaasti, sekä sallivia että poissulkevia. Tässä esiteltynä siksi vain pääpiirteet. Yleisohjeeksi voisi kuitenkin sanoa, että kannattaa olla yhteydessä aktivaattoriin, sillä säännöt ja käytännöt täsmentyvät, eikä kannata liian helposti lannistua byrokratian alle. Käytännössä kaikki pienet investoinnit on rajattu tukien ulkopuolelle siten, että minimi maksettava tuki on 1000 euroa. Tuki vaihtelee eri kohteissa 25-50% välillä, joten investoinnin on oltava minimissään 2000 ja 4000 euron välillä jotta tukea voisi saada. Yksittäiseen pieneen investointiin ei siis aina ole mahdollista saada tukea. Aktivaattorin ja kalaleaderin rooli muuttunut Aiemmin pienet investointituet osoitettin Kalaleaderille, mutta tällä ohjelmakaudella haku tapahtuu sähköisesti suoraan ELY-keskuksesta. Haku on mahdollista tehdä myös paperilomakkeella, mutta se ei ole suositeltavaa. Kala-asioiden osalta Kainuun ELYn toiminnot on yhdistetty Lapin ELY-keskukseen, joten hakemuksen käsittely voi tapahtua joko Kajaanissa tai Rovaniemellä. Varmat ei-vastaukset Tukiasetuksesta ja -ohjeista voi poimia muutamia melko selkeitä linjauksia, mihin tukea ei kannata hakea. Alla listausta ja tarkennuksia. Autot; autoihin tukea ei myönnetä millään perusteella, mutta jos kalastaja on hankkimassa autoa, joka soveltuu oman saaliin kuljettamiseen tai torimyyntiin, voidaan auton varustelua tukea. Tällöin on siis eroteltava itse ajoneuvo ja varusteet. Veneet; uusien kalastusaluksien rakentaminen tai tuonti on erikseen kielletty. Käytettyjä aluksia voidaan tukea vain, kun kyseessä on nuoren kalastajan ensimmäisen aluksen hankinta. Jos investoinnin kohteena ei ole varsinainen kalastusalus, menee tilanne tietenkin erikseen harkittavaksi. Pyydykset; pyydyksiä ei voida tukea, koska kalastuskapasiteetin lisäämistä ei saa tukea. Tämä juontuu koko Eurooppaa koskevasta säännöstelystä. Pyydyksiin liittyvissä tuissa on kuitenkin mahdollisuus tukea valikoivia pyydyksiä, mikä saattaa tuoda valoa esimerkiksi rysäpyydysten osalta. Tämä tulkinta on valitettavasti vielä tarkasteltavana. Yrityksen omistuksen siirto; yrityksen ostoon tai sukupolvenvaihdokseen liittyvää omaisuusjärjestelyä ei voida tukea EMKR-varoin. Korvausinvestoinnit; vanhan rikkoutuneen tai loppuun kuluneen laitteen korvaamista ei rahoiteta. Tästä poikkeuksena ovat alusten moottorit, joille on oma toimenpiteensä, sekä joissain tapauksessa moottorikelkat. Näissä tapauksessa korvausperusteena ovat parantuva taloudellisuus ja ympäristövaikutusten merkittävä pienentyminen. vaihtoa korkeintaan saman tehoiseen sekä selvitystä siitä että kalastettava kalakanta ei ole ylikalastettu. Muikun kalastuksen osalta tämä selvitys on jo valtakunnallisesti tehty. Edellä mainittujen lisäksi on erilliseen, määräaikaiseen hakuun jo avattu innovaatio-ohjelmat kalastukseen ja kalastuksen ympäristöinnovointeihin. Myös kunnille suunnattu kalasatamien kehittämisen määräaikainen haku on avattu. Kalanjalostuksen tuet Jalostusyrityksille, eli sellaisille yrityksille jotka jalostavat muuta kuin itse kalastettua kalaa, on tuki huomattavasti rajatumpaa. Isoille yrityksille tukea ei suunnata lainkaan, ja pk-yrityksilläkin tuki on maksimissaan 20%. Ehkä tästäkin johtuen tukea on kyselty hyvin vähän. Monialaisten yritysten kannattaa muistaa, että jos kalatuotteiden liikevaihto on maksimissaan 40% kokonaisliikevaihdosta, yritys voi hakea tukea myös maaseuturahastosta. Tapauksesta riippuen tuki voi olla tällöin parempi. Vesiviljelyn tuet Vesiviljelyssä tuki on pääasiassa osoitettu yrityksille. Näistä tukitoimenpiteistä eniten käytettyjä ja kysyttyjä ovat seuraavat. Vesiviljelyn tuottavat investoinnit; toimenpiteessä on lueteltu laaja kirjo erilaisia toimia, joilla yritysten tuottavuutta voidaan parantaa. Myös eläinterveys on tässä mainittuna, sekä täydentävät toimet eli sivuelinkeinot, kuten kalastajillakin. Neuvontapalvelut; näitä palveluita on käytetty esimerkiksi uuden tai olemassa olevan laitoksen ympäristölupaprosessin konsultointipalveluiden hankintaan. Myös muuta konsultointia on mahdollista tukea. Lisäksi muita rahoitettavia investointeja ovat esimerkiksi eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat toimet, vakuutukset, sekä erityisesti tekniset innovaatiot. Kalaleaderin tarjoama tuki Kalaleader keskittyy tällä ohjelmakaudella erityisesti paikallisten kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Tämä tarkoittaa sellaisia kehittämishankkeita, joiden tarve on osoitettu paikallisen strategian mukaisiksi. Rahoittajana Kalaleaderilla on jonkin verran vapaammat kädet kuin investointitukien osalta, mutta ehtojakin löytyy. Kehittämishankkeissa hakijoina voivat olla julkiset hakijat (kunnat yms), yksityiset henkilöt tai yrittäjät tai yksityiset hakijat kollektiivisesti yhdessä. Näiden kesken rahoitusmäärä vaihtelee. Erityisesti kannattaa huomata, että yksityiset investoinnit eivät ole sallittuja Kalaleaderin tuella. Kaikki investointituet menevät siis tarkasti ELY-keskuksen käsittelyssä. Samoin rajattuja ovat kaikki kalanjalostuksen tuet, myös julkisilta hakijoilta. Kaikissa tapauksissa hankkeiden tulosten on oltava julkisia, mikä rajoittaa joissain tapauksissa yritysten kehittämishankkeita. 8 Aktivaattori voi avustaa hakemuksen täyttämisessä ja antaa vinkkejä ja ohjausta haun suunnittelussa. Sen sijaan aktivaattori ei voi itse täyttää hakemusta. Aktivaattori ei muutenkaan osallistu hakemuksen käsittelyyn. Tuet ovat tiukasti säädöksillä rajoitettuja, joten aktivaattorin apua kannattaa käyttää ajoissa. Kalastajan tuet Tuettavia kalastajia ovat sellaiset kalastajat, joiden kalasta saama liikevaihto ylittää 10 000 euroa vuodessa. Tämä liikevaihto voi kertyä itse pyydetyn kalan myynnistä tai itse pyydetystä kalasta tehtyjen jalosteiden myynnistä. Jos kalastajalla on myös muuta yritystoimintaa, täytyy kalatalouden tulo erotella. Käytännössä tämä raja on siis sama kuin 1-ryhmän kaupallisilla kalastajilla. Myös sellaiset kalastajat, joilla liikevaihto on vasta kasvamassa, ovat tuen piirissä. Tällöin haussa on esitettävä liiketoimintasuunnitelma, joka osoittaa, kuinka liikevaihdon pitäisi seuraavan kolmen vuoden kuluessa ylittää tuo säädetty 10 000 euron raja. Yleisimmät tuet Kalastukseen liittyviä tukiartikloita on kaikkiaan kahdeksan, mutta osa niistä on tarkoitettu julkisille hakijoille, kuten kunnille. Alla lyhyt kuvaus niistä kohteista, joita yleisimmin on kysytty. Näiden lisäksi on muitakin mahdollisuuksia, eli aina kannattaa kysyä. Kaikkia tukiehtoja ei siis ole alla lueteltu. Toiminnan monipuolistaminen; jos kalastaja haluaa laajentaa toimintaansa esimerkiksi kalastusmatkailuun, ravintolatoimintaan, koulutukseen tai vaikka ympäristöpalveluihin, voi näihin investointeihin saada tukea. Nuorten kalastajien käynnistysvaiheen tuki; alle 40-vuoden ikäinen kalastaja voi saada tukea ensimmäisen aluksen hankintaan. Terveys ja turvallisuus kalastuksessa; investointeihin jotka parantavat turvallisuutta kalastuksessa voi saada tukea. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi nosturit, joilla voidaan vähentää rasitusvammoja. Saaliin arvon lisääminen; tämän toimenpiteen avulla voidaan rahoittaa kaikki investoinnit, joiden avulla kalastaja voi itse nostaa saaliinsa laatua tai arvoa (jalostusinvestoinnit), tuoda saaliinsa markkinoille (moottorikelkat ja mönkijät) tai myydä oman saaliinsa (suoramyyntikalusto). Myös veneisiin tehtävät kalustoinvestoinnit voidaan joissain tapauksissa perustella tällä artiklalla. Moottorinvaihto; kalastusaluksen moottorinvaihtoa tuetaan tarkoin ehdoin. Sisävesillä tämä edellyttää Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma valmistui Pitkään valmisteltu suunnitelma julkaistiin keväällä tittelillä Vesiviljelyn sijainninohjaus-suunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesille. Suunnitelma osoittaa vesiviljelylle myös uusia mahdollisia paikkoja, mutta suurin osa potentiaalisista paikoista on jo käytössä. Suunnitelmassa huomioidaan myös mahdollisuudet tuotannon lisäämiseen nykyisissä laitospaikossa. Sijainninohjaussuunitelma on Kalaleaderin rahoittama ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama. Dokumentti on ladattavissa osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn: 978-952-326-244-7 9
Oulujärvi pilottina Luken hankehakemuksessa Luonnonvarakeskus hakee rahoitusta laajaan hankkeeseen, jossa tavoitteena on parantaa kalavarojen elinvoimaisuutta, tuottoa ja kestävää hyödyntämistä erityisesti tukemalla kalavarojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää menetelmiä alueelliseen kalatalouden suunnitteluun ja kalastuksen säätelyyn, joiden avulla parannetaan kalastuksen kestävyyttä ja taloudellista tulosta. Tavoitteena on myös kehittää uusia kustannustehokkaita menetelmiä luonnon kalakantojen palauttamista ja vahvistamista tukevan menestyvän poikas- ja istukasmateriaalin tuottamiseksi. Merkittävää roolia hankkeessa on kaavailtu myös Oulujärvelle, joka yhtenä pilottivesistönä pääsisi nauttimaan hankkeen tuomista hyödyistä. Oulujärvi soveltuu hyvin esimerkkitapaukseksi tällaiseen työhön, koska järvestä on kerätty pitkään tutkimusaineistoa. Siten Oulujärvi varmasti hyötyisi hankkeesta merkittävästi, kiteyttää Paltamon Lukessa työskentelevä erikoistutkija Pekka Hyvärinen. Hanke koostuu useasta osasta, jotka on tarkoitus toteuttaa 2017 2021. Pääosassa lisääntymisen varmistaminen Suurin osa työstä liittyy kalojen luonnonvaraisen lisääntymisen ja kalavarojen luontaisen kestävyyden turvaamiseen. Tutkimuksella ja mittaamisella pyritään tuottamaan parhaat mahdolliset keinot sääntelyyn. Iso hanke pitää sisällään mm. uuden kalavaramallinnuksen muodostamisen, mikä mahdollistaa tarkemman kalastuksen, istutusten ja muiden hoitotoimien suunnittelun ja ohjauksen. Hankkeen taustalla on tieto siitä, että istutukset ovat olleet monin paikoin heikkotuottoisia ja että istutusmäärät tulevat varmasti laskemaan. Siksi istutusten tuloksellisuutta niin ekonomisesti kuin ekologisestikin on saatava parannettua. Istutuksiin kaivataan lisää tehoa Istutuksien heikkoa tehoa selittää osin se, että laitosviljelyn varassa oleviin kalakantoihin on valikoitunut enemmän sellaisia yksilöitä, jotka menestyvät hyvin kasvatusaltaassa, mutta eivät välttämättä selviydy luonnon vesissä istutuksen jälkeen. Istukaskalojen villiyttäminen muodostaakin oman osansa hankkeessa. Myös viljelymenetelmiä on tarkoitus kehittää istukkaiden laadun optimoimiseksi. Esimerkiksi Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa (www. kfrs.fi) kehitetyllä ns. virikekasvatuksella on jo aiemmin saatu lupaavia tuloksia niin kasvatuksen aikana kuin istutuksen jälkeen. Tarkoitus on kehittää virikemenetelmää edelleen mm. erilaisiin tuotanto-olosuhteisiin sopivaksi. Tutkimuslinjoja tarjolla myös yritysyhteistyöhön Vaikka nyt esitelty kokonaisuus on huomattavan laaja, on tutkimusideoita ja aloitteita vielä tukuittain varastossa. Esimerkiksi kalatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen joko biokaasutuotannossa tai lannoitteena on yksi iso mahdollisuus, samoin uusien viljelylajien kuten ahvenen kasvatuksen pilottikokeet ovat olleet lupaavia. Erityisesti nämä viimeksi mainitut tutkimusideat ovat kokonsa osalta mahdollisia myös Kalaleaderin rahoituksen turvin. Yrittäjäkumppaneille merkittävää on, että tutkimusyhteistyö nostaa mahdollisten investointitukien osuutta. Lisätietoja tutkimusyhteistyöstä voi kysellä suoraan Pekka Hyväriseltä, Paltamon Luken yksiköstä. Paltamo esitteli kehittämisstrategiaa Paltamon kunta kutsui noin 90 lähialueen ammattikalastajaa kuulemaan kunnan kehittämistavoitteita kalastuksen osalle. Kunnan esittelemässä suunnitelmassa tavoitteet on jaettu kolmeen etenemisvaiheeseen. Alkuvaiheen tavoite on syventää kalastajien yhteistyötä, kehittää osaamista ja luoda pohjaa ryhmätyölle. Toisessa vaiheessa investoidaan Metelin sataman palveluiden kehittämiseksi, siten että nykyinen betoninen purkulaituri laajennetaan ja varustetaan nosturilla. Suunnitelman loppuvaiheessa häämöttää alkutuotantotilaksi suunniteltu kalatalo. Kalatalon yksi sijaintivaihtoehto on Metelin sataman läheisyydessä. Purkupaikan ja kalatalon investoinnit edellyttävät että kalastajien yhteistyö kehittyy, ja kalastajat sitoutuvat hankkeeseen. Alkuvaiheen koulutus- ja yhteistyöhanke on tarkoitettu nimenomaan tämän varmistamiseksi, kertoo Paltamon hanketta suunnitteleva Simo Kemppainen. Purkupaikan ja myös kalankäsittelytilan tehtävä on mahdollistaa myös vähempiarvoisen saaliin pyytäminen kannattavasti. Kuhan pyynnissä jalostus ei ole välttämätöntä, mutta esimerkiksi särjen tai Facebookissa julkaistua Esimerkki tuetusta pienestä, mutta merkittävästä hankkeesta. Kalastaja rakennutti omaan rantaansa betonielementtien avulla purkupaikan, ja voi nyt purkaa saaliinsa huomattavasti helpommin ja turvallisemmin omaan rantaansa. kuoreen kalastuksessa saalismäärät ovat isot, jotta toiminta olisi kannattavaa. Yksityisen purkupaikan, tai nykyisten purkupaikkojen, kalusto ei välttämättä riitä saaliin käsittelyyn. Tilaisuudessa olivat läsnä myös Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä sekä ostajat Markku Manninen ja Aki Joensuu. Myös Hätälän kannalta alkutuotannon jalostus olisi sopivaa, sillä he ostavat myös fileeksi jalostettua kalaa. Kalastajille esimerkiksi ahvenfileen arvo pyöreään kalaan verrattuna on jopa kuusinkertainen. Ahvenen filesaanto on noin kolmanneksen luokkaa, joten työllekin jää palkkaa. Hanke on vasta valmisteluvaiheessa, joten sitovaa kiinnostusta tai kustannuksia ei vielä ole selvillä. Nyt tilaisuudessa olleista 12 kalastajasta kuusi ilmaisi olevansa myös jatkossa aiheesta kiinnostunut. Hankeen työ jatkuu valmistelulla ja ensimmäisen vaiheen rahoitushaulla. Lisätietoja hankkeesta antaa Simo Kemppainen, puh 0405210507. Idea siitä kuinka verkot voidaan puhdistaa liiasta levästä. Puhdistus onnistuu selkäämällä kokiessa, kun verkot laskiessa ohjataan kuvan mukaisen pesevän haarukan kautta takaisin järveen. Pesuri on reilusti laidan ulkopuolella, jotta leväinen vesi ei tulisi veneeseen. Tämä helpottaa verkkopyyntiä heinäkuussa. Idean toteuttaja on kalastaja Mika Kraskoff, jonka kanssa kuvassa testataan toimintaa. Kertokaapas lisää hyviä ideoita, kerätään vaikka kirja jos ei kaikki mahdu Facebookiin! Elementit ovat noin 1,5 metriä syvät, joten pienen veneen saa turvallisesti laituriin kiinni. Kustannukset olivat kohtuulliset, ja niistä EMKR-rahoitus kuittasi ison siivun. Käyttöikää betonisella ja reilusti raudoitetulla purkupaikalla pitäisi olla vähintään tarpeeksi. 10 11
MainosB2B.fi Aktivaattorin ja Kalaleaderin yhteystiedot Aktivaattori Mika Halttu puhelin 050 4340150 sähköposti mika.halttu@oulujarvileader.fi Posti- ja käyntiosoite Kainuun ja Koillismaan Kalaleader Oulujärvi Leader ry Kalliokatu 4 87100 Kajaani www.kainuunkalaleader.fi/ www.facebook.com/kainuunkalaleader Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama