Aija Saari 15.9.2012 Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve Urheiluopistojen pitäisi mielellään olla esimerkkejä hyvästä eikä perässä hiihtäjiä. Olla enemmän näyteikkuna.
Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Sammandrag 5 Summary 6 1 Liikunnan koulutuskeskukset 7 2 Tutkimuksen tavoite, tarkastelunäkökulmat ja toteutus 9 2.1 Tutkimuksen tavoite 9 2.2 Tarkastelunäkökulmat 9 2.3 Tutkimuksen toteutus 10 3 Tulokset 11 3.1 Muuttuva esteettömyys on haaste 11 3.2 Esteettömyydestä hyötyvät käyttäjät 13 3.3 Esteettömyysosaaminen 15 4 Johtopäätökset ja suositukset 16 5 Liikunnan koulutuskeskusten esittely 18 Eerikkilän Urheiluopisto 18 Itä-Suomen Liikuntaopisto 18 Kisakallion Urheiluopisto 19 Kuortaneen Urheiluopisto 19 Lapin Urheiluopisto 20 Liikuntakeskus Pajulahti 21 Norrvallan liikuntaopisto 22 Solvallan Urheiluopisto 23 Suomen Urheiluopisto 24 Tanhuvaaran Urheiluopisto 24 Urheiluopisto Kisakeskus 25 Varalan Urheiluopisto 26 Virpiniemen Liikuntaopisto 26 Vuokatin Urheiluopisto 27 Lähteet 29 Liitteet 31
Aija Saari: Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitusten tarve Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnan koulutuskeskusten (urheiluopistojen) johdon näkemyksiä opistojen esteettömyydestä ja tarvetta rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitukseen sekä hahmotella kartoitustyön laajuutta. Tutkimusraportti perustuu 14 liikunnan koulutuskeskuksen rehtoreille tai johdolle keväällä 2012 tehtyihin haastatteluihin, joilla selvitettiin koulutuskeskusten nykyisiä liikkumis- ja toimimisesteisten käyttäjien määriä, vammaisurheilun kävijäryhmiä, meneillään olevia ja suunniteltuja rakentamis- ja korjaushankkeita, tehtyjä esteettömyysselvityksiä sekä esteettömyyskartoituksen tarvetta. Haastatteluaineistoa täydennettiin opistojen verkkopalvelujen kautta saadulla tiedolla. Esteettömyyttä tarkasteltiin ESTE-hankkeessa (2009 2011) kehitetyn monitahoisen lähestymistavan kautta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opistoilla ei ole tehty sellaisia esteettömyyskartoituksia, jotka on toteutettu koulutettujen kartoittajien toimesta. Opistojen johdon tieto opiston esteettömyydestä perustuu pääasiassa päivittämättömiin tai vaillinaisiin selvityksiin, kävelykierrostyyppisiin katselmuksiin, satunnaisiin keskusteluihin asiakkaiden kanssa tai myyntipalvelusta ja erityisliikunnan opettajilta saatuun informaatioon. Esteettömyys mielletään edelleenkin suppeana ja pääosin pyörätuolia käyttävien urheilijoiden ongelmana. Aistiympäristön (näkö/kuulo) esteettömyyttä ei tunnisteta. Esteettömyyttä ei osata tarkastella katkeamattomana ketjuna, jossa pyritään mahdollisimman sujuvaan asiointiin pysäköintipaikalta vastaanottoon, majoitus- ja ruokailutiloihin, liikuntatiloihin ja rantasaunalle. Liikkumis- ja toimimisesteisten ohjaajien (esimerkiksi valmentajat tai virkistysryhmien ohjaajat) tai opiskelijoiden tarpeita ei pääsääntöisesti tunnisteta sellaisena seikkana, joka tulisi ottaa huomioon opiston suunnittelussa tai peruskorjauksessa. Esteettömyys on pitkä prosessi. Esteettömyydessä ovat pisimmällä ne opistot, joilla on vuosikymmenien kokemus erityisryhmien toiminnasta, vammaisurheilijoista ja soveltavan liikunnan opetuksesta osana ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Opistojen rakentamista rahoittavan opetus- ja kulttuuriministeriö tulisi selvittää mahdollisuudet toteuttaa yhteismitallinen esteettömyyskartoitus jokaisessa opistossa. Esteettömyydessä pisimmälle ehtineet opistot voisivat toimia opistoverkoston esteettömyysmuutosten vetureina ja konsultteina. Lisäksi opistot voisivat kerätä asiakaspalautetta esteettömyydestä, laatia esteettömien palvelujen aluekartat, päivittää esteettömyys osaksi opiston strategiaa ja järjestää henkilökunnan esteettömyyskoulutusta. 4
Aija Saari: Behovet for tillgänglighetskartläggningar vid utbildningcenter för motion Sammandrag Målet för denna undersökning var att klarlägga hur ledningen av utbildningscenter för motion (idrottsinstitut) såg centrens tillgänglighet och behovet tillgänglighetskartläggningar i de byggda omgivningen och att göra en uppskattning av utredningsarbetets omfång. Forskningsrapporten baserar sig på fjorton intervjuer med rektorer eller ledningen vid utbildningscentren för motion. Intervjuerna utfördes under våren 2012 och de kartlägger för de berörda utbildningscentrens del det nuvarande antalet användare med rörelse- och funktionsnedsättningar, besökargrupper av handikappidrottare, aktuella och planerade bygg- och renoveringsprojekt, genomförda utredningar av tillgänglighet samt behovet för tillgänglighetskartläggning. Intervjumaterialet kompletterades med hjälp av information samlad via institutens websidor. Tillgänglighet granskades med en mångsidig metod utvecklad under ESTE-projektet (2009 2011). Vid undersökningen kom det fram att man inte låtit utbildade utredare utföra tillgänglighetskartläggningar vid instituten. Ledningen av instituten baserar sina kunskaper om tillgänglighet vid instituten huvudsakligen på föråldrade eller bristfälliga utredningsrapporter, inspektioner utförda till fots, sporadiska diskussioner med besökare eller information som ledningen fått av försäljningsavdelningen och ledare för specialmotion. Tillsvidare uppfattas tillgänglighet fortfarande snävt och framförallt som ett problem för idrottare i rullstol. Frågor gällande till- som en obruten kedja t.ex. från parkeringsplatsen till receptionen, inkvarteringen och matsalen, sportutrymmen och strandbastun. Behoven hos de rörelse- eller verksamhetshindrade instruktörer (t.ex. tränare eller instruktörer för rekreationsgrupper) eller studerande erkänns inte som faktorer instituten borde ta hänsyn till vid institutets planering eller renovering. Att åstadkomma en tillgänglig miljö är en lång process. De institut som har tiotals års erfarenhet i specialgruppers och handikappidrottares verksamhet och undervisning i anpassad motion som en del av professionell grund- och tilläggsutbildning har kommit längst i tillgänglighetsfrågan. instituten, reder ut möjligheterna att utföra en tillgänglighetskartläggning. Tillsvidare rekommenderas att de institut som kommit längst i tillgänglighet ges en ledarroll och fungerar som konsulter för förändringar för att utveckla tillgänglighet inom institutnätverket. Dessutom uppmanas instituten att samla kundrespons om tillgänglighet, att sammanställa kartor för regionernas tillgängliga tjänster, att uppdatera tillgänglighet som en del av institutets strategi samt att organisera tillgänglighetsutbildning. 5
Aija Saari: The need for accessibility audits at physical exercise centres Summary This study was carried out in order to investigate the views of PE training centre (sports academy) management on accessibility at the training centres, the need for accessibility audits report is based on fourteen interviews with either the principals or management of PE training centres. The interviews were conducted in spring 2012, and reviewed the training centres current number of users with disabilities, disability sports visitor groups, current and planned construction and renovation projects, accessibility audits already carried out, and the need for further accessibility audit. The interview material was supplemented by information gathered from the training centres online services. Accessibility was studied through a multifaceted approach which was developed during the ESTE project (2009 2011). The study shows that the training centres have not undergone proper accessibility audits by trained evaluators. The sports academies management s knowledge of the training centre s accessibility was primarily based on outdated or incomplete accessibility evaluations, inspections done on foot (or similar), sporadic conversations with customers, or information provided by sales personnel and special sports instructors. Accessibility is still viewed in a narrowminded way and primarily as a problem of athletes using wheelchairs. Accessibility issues for those with sensory problems (vision/hearing) were not recognised. The management is unable to see accessibility as a continuous chain, for example from the car park to reception, to the lodging and dining areas and to the PE halls and the sauna. In addition, the needs of instructors with disabilities (e.g. coaches or instructors of recreational groups) or students with disabilities were not seen as issues that needed to be taken into account in the planning or basic renovation of training centres. Accessibility is a long process. Training centres with several decades experience in adapted physical activities, disability sport and adapted physical education as part of professional basic and further education have made the most progress within accessibility. tion of training centres, looks into the possibility of conducting a commensurable accessibility evaluation. Moreover, it is recommended that the training centres that are the most advanced in terms of accessibility issues are given the role of leaders and consultants for the network of training centres accessibility development. In addition, training centres are encouraged to assemble customer feedback regarding accessibility, to map the region s accessible services, to update accessibility as part of their strategies, and to organise accessibility training for their personnel. 6
1 Liikunnan koulutuskeskukset Valtakunnallisia liikunnan koulutuskeskuksia ovat Eerikkilän Urheiluopisto, Kisakallion Urheiluopisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Lapin Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, Solvallan Urheiluopisto, Suomen Urheiluopisto, Tanhuvaaran Urheiluopisto, Urheiluopisto Kisakeskus, Varalan Urheiluopisto ja Vuokatin Urheiluopisto. Alueellisia liikunnan koulutuskeskuksia ovat Itä-Suomen Liikuntaopisto, Norrvallan liikuntaopisto ja Virpiniemen Liikuntaopisto. Liikunnan koulutuskeskukset ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, joilla on lisäksi oikeus järjestää liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Niiden tehtävänä on järjestää liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta koko väestölle sekä liikunnan järjestöja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta ja valmennustoimintaa. (OKM 2011) Vapaan sivistystyön koulutuksessa liikunnan koulutuskeskukset järjestävät mm. urheilijoiden valmennukseen liittyvää koulutusta sekä urheiluseurojen ohjaajien, valmentajien ja seurahenkilöstön koulutusta yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Lisäksi ne toimivat koko väestölle tarkoitettuina kunto- ja terveysliikunnan koulutuskeskuksina. Vapaa-ajan kurssitarjonta on laaja; lapsi- ja nuorisoliikunnan, perheliikunnan, vammaisliikunnan, erilaisten kansalaisjärjestötoiminnan ja aikuisliikunnan kurssitoiminta sekä lisäksi kilpa- ja huippu-urheilun valmennustoiminta ja muu ohjaajakoulutus. Vapaan sivistystyön koulutustoimintaansa liikunnan koulutuskeskukset saavat suoriteperusteista valtionosuutta. Lisäksi ne voivat saada valtionavustusta kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä rakentamiseen. (OKM 2012a) Huippu-urheilun kehittämistehtävä on annettu kuudelle opistolle. Maaliskuussa 2012 valmistuneen valmennuskeskusarvioinnin (Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU) perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö on määrännyt kuudelle liikunnan koulutuskeskukselle koulutustehtävän huippu-urheilun kehittämiseksi. Kuortaneen, Pajulahden ja Suomen urheiluopistoille määrättiin uusissa ylläpitämisluvissa erityinen koulutustehtävä, ja Vuokatin, Lapin ja Eerikkilän urheiluopistoille määrättiin huippu-urheilua koskeva lajikohtainen koulutustehtävä. Erityinen koulutustehtävä tarkoittaa esimerkiksi huippu-urheilussa vaadittavan osaamisen kehittämistä ja jakamista. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain perusteella myönnetyt ylläpitämisluvat tulivat voimaan vuoden 2012 alussa. (OKM 2012b) Liikunnan koulutuskeskukset järjestävät myös liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Liikunnanohjauksen perustutkinto (LPT) on ammatillinen toisen asteen tutkinto, jonka laajuus on 120 opintoviikkoa. Tutkinnon ammattinimike on liikuntaneuvoja. Ammatillista peruskoulutusta järjestävät Kisakallion Urheiluopisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Lapin Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, Solvallan Urheiluopisto, Suomen Urheiluopisto, Tanhuvaaran Urheiluopisto, Varalan Urheiluopisto ja Vuokatin Urheiluopisto. Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan aikuisille suunnattua perustutkinnon jälkeistä jatko- ja täydennyskoulutusta, jolla pyritään parantamaan ammatillista osaamista. Urheiluopistot järjestävät sekä liikunta-alan että muiden alojen ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joita ovat liikunnan ammattitutkinto, valmentajan ammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto, liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto ja liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto. Lisäksi ammatillisena lisäkoulutuksena järjestetään golfkentänhoitajan ammattitutkinto ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto, yrittäjän ammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto ja erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto. (Urheiluopistojen Yhdistys 2012) 7
Ruotsinkielisinä liikunnan koulutuskeskuksina toimivat Solvalla ja Norrvalla. Viisi opistoa (Kuortane, Lappi, Tanhuvaara, Varala, Vuokatti) toimii myös alueellisen urheiluakatemian keskuspisteenä koordinoiden akatemian toimintaa. Ammattikorkeakoulutasoista liikunnanohjaaja-koulutusta järjestetään Vierumäellä (Haaga-Helia AMK), Rovaniemellä (RAMK) ja Vuokatissa (Kainuun AMK). 8
2 Tutkimuksen tavoite, tarkastelunäkökulmat ja toteutus 2.1 Tutkimuksen tavoite Opetus ja kultturiministeriö myönsi Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:lle 2011 rahoituksen esteettömyysaiheiseen sektoritutkimukseen, jonka tavoitteena 2011 2012 on 1) selvittää liikunnan koulutuskeskusten (urheiluopistojen) johdon näkemyksiä opistojen esteettömyydestä, 2) laatia liikuntapaikkakohtaiset esteettömyyden arviointikriteerit vammaisurheilulajien näkökulmasta, 3) selvittää millaiset sisäliikuntahallien lattiaominaisuudet tarvitaan vammaisurheilun joukkuepeleissä. Tämä raportti keskittyy kuvaamaan liikunnan koulutuskeskusten johdon näkemyksiä esteettömyydestä ja kartoitusten tarpeesta (kohta 1). Kohdat 2 3 raportoidaan erikseen. Sektoritutkimuksen pohjalta saatua tietoa on tarkoitus hyödyntää kun toteutetaan yhdentoista valtakunnallisen ja kolmen alueellisen liikunnan koulutuskeskuksen rakennettujen ympäristöjen yhteismitalliset esteettömyyskartoitukset. Esteettömyyskartoituksella tarkoitetaan ES- KEH-menetelmään (kts. Ruskovaara & Invalidiliitto 2009) pohjautuvaa kartoitusmenetelmää. Koulutetut kartoittajat voivat soveltaa ESKEH-menetelmää sektoritutkimuksessa hankitun tiedon avulla liikunnan koulutuskeskusten kaltaisten monimuotoisten liikkumis- ja urheiluympäristöjen kartoittamiseen. 2.2 Tarkastelunäkökulmat Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on ESTE-hankkeessa (2009 2011) luotu monitahoinen lähestymistapa esteettömyyteen. ESTE- hankkeessa pyrittiin yhdistämään liikunnan ja urheilun erityiset lajikohtaiset esteettömyysnäkökulmat (Kotinurmi, Kouvonen & VAU 2011) sekä eri käyttäjäryhmien kannalta olennaiset, toimimisen ja liikkumisen näkökulmat toisiinsa (Kilpelä 2011). ESTE-hankkeen tapaan myös tässä tutkimuksessa esteettömyyttä tarkastellaan monitahoisesti a) eri vammaryhmien tarpeista käsin (liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteettömyys) ja b) eri toimijaroolien näkökulmista (liikkuja/urheilija, ohjaaja/valmentaja/ vapaaehtoistoimija sekä katsoja). Esteettömyys ymmärretään tässä tutkimuksessa rakennetun ympäristön esteettömyyden ja esteiden näkökulmasta. Saavutettavuusnäkökulmat kuten julkinen liikenne tai asenteellinen, tiedollinen, tiedotuksen, kulttuurinen, taloudellinen ja päätöksenteon saavutettavuus on rajattu pois tästä tutkimuksesta. Toinen tarkastelua ohjaava näkökulma on laki vapaasta sivistystyöstä, joka määrittelee oppilaitosten tarkoitusta ja tehtävää. Sen mukaisesti vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta, [ ] edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaaehtoisessa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. (OKM 2011, 9) 9
2.3 Tutkimuksen toteutus Haastattelut 14 liikunnan koulutuskeskuksen rehtoreille tai tämän nimeämälle johdon edustajalle tehtiin helmi-maaliskuussa (liite 1: haastatteluihin osallistuneet). Haastattelut tehtiin puhelimitse (11) tai henkilökohtaisessa kontaktissa (3) ja ne äänitettiin. Haastattelulla kartoitettiin koulutuskeskusten nykyisiä liikkumis- ja toimimisesteisten käyttäjien määriä, vammaisurheilun kävijäryhmiä, meneillään olevia ja suunniteltuja rakentamis- ja korjaushankkeita, tehtyjä esteettömyysarviointeja tai kartoituksia sekä yhteismitallisen esteettömyyskartoituksen tarvetta (liite 2: teemahaastattelurunko). Haastatteluaineisto litteroitiin seuraavan jäsennyksen mukaan a. Yleistä, tulevaisuudesta (muutos-, lisärakennus- ja peruskorjaustarpeet) b. Yleiset tilat, liikuntatilat esteettömyysnäkökulmasta c. Liikkumis- ja toimimisesteiset käyttäjät (vammaisurheilijat, opiskelijat, työntekijät) 1 d. Kokemuksia, palautetta e. Tehdyt kartoitukset, kartoitustarve f. Oma osaaminen, talon esteettömyysosaajat ja avainhenkilöt 2 Tämän perusteella laadittiin urheiluopistojen lyhyet esittelyt jotka lähetettiin haastateltavien ja heidän valitsemiensa avainhenkilöiden 3 tarkistettavaksi. Haastateltavat saivat ehdottaa korjauksia ja täsmennyksiä tekstiin. Raportin tulosluku koostuu yleisistä tuloksista ja opistokohtaisista esittelyistä. Arkkitehti Niina Kilpelä on toiminut avustajana raportin viimeistelyvaiheessa. 1 Työntekijämääriä tarkastellaan tässä raportissa vain yleisellä tasolla. 2 Avainhenkilötiedot pyydettiin mahdollisten tulevien esteettömyyskartoitusten helpottamiseksi. 3 Liitteessä 1 kuvattujen haastateltavien lisäksi raportin tekstejä ovat täydentäneet Osku Kuutamo ja Virpi Remahl (Pajulahti), Danny Silva (Vuokatti) ja Jyrki Vilhu (Haaga-Helia/Vierumäki). 10
3 Tulokset 3.1. Muuttuva esteettömyys on haaste Liikunnan koulutuskeskukset ovat esteettömyyden kannalta vaativia liikkumisympäristöjä. Ne on yleensä rakennettu luonnonkauniisiin, usein myös mäkisiin paikkoihin järven rannalle. Ne on alkujaan tarkoitettu vammattomien ja toimintakykyisten ihmisten liikuntakeskuksiksi ja leiripaikoiksi. Nykyisin ne ovat omaleimaisia, erikoistuneita ja jatkuvassa muutoksessa. Liikunnan koulutuskeskuksilta (katso Liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön valtionohjauksen kehittäminen, OKM 2011) edellytetään, että niissä huomioidaan koko väestön tarpeet. Siten niiden tulee palvella sekä vanhenevan väestön terveysliikunnan että vammaishuippu-urheilijoiden valmennuksellisia tarpeita. Lisäksi niissä tulee huomioida erilaisille kursseille tai ammatilliseen opetukseen osallistuvat liikkumis- ja toimimisesteiset ohjaajat ja opiskelijat. Tässä mutkikkaassa ja muuttuvassa maailmassa sen ymmärtäminen, että esteettömyys hyödyttää kaikkia eikä ole keneltäkään pois, helpottaa suunnittelijan ja rahoittajan tuskaa. Investoinnit tuottavat itsensä takaisin lisääntyvinä asiakasvirtoina. Tämä tiedetään: Parhaimmillaan esteetön liikkuminen palvelee lähes kaikkia asiakkaita, ei vain liikuntaesteisiä ja silloin investoinnin toteuttamisen perusteet ovat selvästi laajemmat (Tanhuvaara) Tää Suomen ikärakennemuutos, tää on todella tärkeä tutkimus. Seniorikohderyhmissä meilläkin keski-ikä nousee ja sen takia nää esteettömyyskysymykset on tärkeitä. Ja nää on hyvin sitoutuneita nää seniorit. (Kisakallio) Opiston muuttaminen esteettömäksi ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Esimerkiksi tieto esteettömyydestä on muuttunut lyhyessä ajassa. Vain kymmenisen vuotta sitten ja aikansa mittapuulla esteettömäksi rakennettu liikuntatila ei ehkä tänään täytä esteettömälle liikuntatilalle asetettuja vaatimuksia. Esteettömyyskartoituksille on tarve Perusteellinen esteettömyyskartoitus on tehty vain Lapin Urheiluopistolla, tosin sekin on jo kuusi vuotta vanha ja rajasi tarkastelun näkökulmaksi opiskelijoiden esteettömyystarpeet. Muissa opistoissa tehdyt pienimuotoiset, kävelykierrostyyppiset esteettömyyskatselmukset, tai esimerkiksi opiskelijatyönä tehdyt kartoitukset eivät korvaa koulutettujen kartoittajien tekemää esteettömyyskartoitusta. Säännöllistä asiakaspalautetta esteettömyydestä ei ole kerätty missään opistossa. Näin ollen opistojen esteettömyydestä ei ole olemassa yhteismitallista tietoa. Kuvittelisin, että isot asiat on aika hyvin, mutta voi olla pieniä mitä ei ehkä tajua. (Kuortane) Olisi ihan mielenkiintoinen, olisi asiantuntijaraportti, tiedettäisiin kuinka huonoja me ollaankaan. Olisi tieto niistä asioista, voitaisiin ottaa huomioon peruskorjausten yhteydessä. (Eerikkilä) 11
Ei ole tehty kartoituksia tai selvityksiä. Olisin heti valmis ottamaan vastaan tämän avun ajatellen mahdollista urheilulukion tuloa 3 5 vuoden sisällä. Olisi hyvä jos kartoitus olisi tehtynä ennen niitä lukion muutostöitä. Siitä olisi aika paljon hyötyä. (Norrvalla) Liikkumisen esteet tunnistetaan Pyörätuolia käyttävät urheilijat huomataan. Myös heidän esteettömyystarpeitaan tunnistetaan, koska puuttuva hissi tai esteellinen wc-tila on niin konkreettinen ja näkyvä fyysinen, tekemisen tai osallistumisen este. Tästä huolimatta itsenäinen liikkuminen esimerkiksi pyörätuolilla on joissakin opistoissa lähes mahdotonta. Erityisryhmiä kun käy, niin meidän [erityisliikunnan opettaja] sanoo, et pyörätuolit, niin eihän meillä ole muuta kuin ongelmia. Niitten on vaikea toimia täällä meillä. (Eerikkilä) Ongelmat tunnistetaan, mutta vanhan rakennuskannan korjaaminen vaatii tietoa ja resursseja. Neljä vanhaa hyvin esteellistä rakennusta, joissa ovat opetusluokat. Esimerkiksi kun kuntoutuskeskuksen atk-kursseilta on pyörätuolilla tultu meidän puolelle, on saatu monen miehen voimin nostella sisään. (Norrvalla) Ymmärtämisen ja aistiympäristöjen esteettömyyttä ei tunneta Opistojen alueella eri aikakausina rakennetut tilat sijoittuvat laajalle alueelle. Tilojen käyttötarkoitus ja nimet ovat voineet muuttua useampaan kertaan. Tästä seuraa, että opistojen opastejärjestelmät ovat vaikeaselkoiset henkilöille, jotka saapuvat opistolle ensimmäistä kertaa tai joilla on hahmottamisvaikeuksia. Opistoilla ei ehditä tai muisteta muuttaa opasteita saati päivittää niiden toimintalogiikka. Aistiympäristön esteettömyys (esimerkiksi portaiden kontrastiraidat, huomiolaatat, induktiosilmukat) lisäävät kaikkien liikkumisen turvallisuutta, mutta näkö- ja kuulovammaisille henkilöille ne ovat usein osallistumisen edellytys. Toisaalta nämä tunnistetaan huonosti, joten niitä ei osata myöskään huomioida rakentamisessa. Esimerkiksi induktiosilmukka löytyy vain kahden opiston vastaanotosta. Mä oon kirjannut sen ylös Tää tuli vähän uutena sanana [induktiosilmukka], täytyy miettiä tätä (Kisakeskus) Rakentamismääräysten noudattaminen ei takaa katkeamatonta ketjua Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa G1 ohjaa asuntojen, ja F1 julkisten tilojen esteettömyyttä. Lisäksi F2:ssa on turvallisuusmääräyksiä. Määräysten noudattaminen ilman kokonaisvaltaista esteettömyysstrategiaa voi johtaa pistemäisiin esteettömiin ratkaisuihin, kuten Vierumäen Kaskelan toisen kerroksen esteetön wc ja Itä-Suomen Liikuntaopiston päärakennuksen esteetön majoitushuone. Niistä ei kuitenkaan (vielä) löydy hissiä, jolla toiseen kerrokseen pääsee. 12
Tänä päivänä esteettömyyshän huomioidaan joka tapauksessa, on rakennusmääräysasia ja on viranomaisvelvollisuus tarkastaa, että niitä noudatetaan. Estettömyyden soveltamisessa on myös kummallisuuksia: Hissejä pitää laittaa vaikkei niitä tarvittaisikaan. Ravintolaan alatasanteelle tuli hissi, tosin sitä käyttää vain siivooja koneitaan siirrettäessä. Tarkoitan, että säädöksiä sovelletaan kaavamaisesti ja tehdään myös tarpeetonta ja toimitaan taloudellisesta näkökulmasta tehottomasti. (Tanhuvaara) Tonne alashan [luentotilojen luokse] piti rakentaa invahissi, mutta mun aikana sitä ei ole koskaan käytetty. (Eerikkilä) Kokonaisymmärryksen puute näkyy myös siten, että merkittyjä esteettömiä autopaikkoja on vain uusimman rakennuksen läheisyydessä ja esteettömiä wc-tiloja vain muutamassa rakennuksessa. Kulkureiteiltä, joilla on jyrkkiä mäkiä ja/tai portaita puuttuvat opasteet vaihtoehtoisille reiteille. Puutteita paikataan palveluasenteella ja joustavuudella. Ollaan proaktiivisia ja pyydetään käymään [ ] Meidän myyntihenkilöstö, kun ihmiset ottaa yhteyttä, ne pyytää, tulkaa tutustumaan. Ei liikuntaesteisetkään halua olla mitään silmätikkuja, et sua varten joudutaan tekemään erityisjärjestelyjä. (Solvalla) Vanhoissa rakenteissa on aina korjattavaa ja laitettavaa. Ei ole tullut negatiivista palautetta, on niin kiitollista asiakaskuntaa. (Kisakeskus) 3.2 Esteettömyydestä hyötyvät käyttäjät Tutut vammaisurheilijat ja liikunnan erityisryhmiin kuuluvat liikkujat Vammaisurheilijoita käy lähes kaikissa opistoissa. Opistot ovat myös vuosien mittaan saattaneet erikoistua tiettyihin vammaisurheilijaryhmiin. Vakiokävijät osaavat jättää autonsa myös merkitsemättömille paikoille, he löytävät esteettömät wc-tilat ja siirtyvät liikuntapaikoille sujuvasti vaikka huoltokäytäviä pitkin. Tuttujen erityisryhmien tarpeet myös tiedetään ja heidän palvelunsa sujuu joustavasti. Myynti informoi ravintolaa tarjottimien, ja kiinteistön huoltomiehiä siirrettävien luiskien, tarpeesta. Ruokalan lasiseiniä yritetty merkata paremmin. Kiinalainen sokea kaveri, omatoimisesti vaan tänne rävähtää. Porukka vaan auttelee. (Vuokatti) Käytäntö on et jos tulee pyörätuolilla, ei edes jätä pysäköintialueelle autoa vaan tuo tuohon talon viereen, ne tietää minne voi pysäköidä. (Kisakeskus) Ongelmana on, että palveluketjun toimimattomuus ja ulossulkemisen kokemukset eivät houkuttele uusia asiakasryhmiä. Talon tavat eivät avaudu yksittäisille asiakkaille, kurssilaisille ja muille satunnaisille kävijöille. 13
Erilaiset tilastointitavat hankaloittavat seurantaa Yhteismitallista tapaa tilastoida vammaisurheilijoita tai liikkumis- ja toimimisesteisiä asiakkaita ei ole. Vapaan sivistystyön nojalla käyttäjät koodataan viiteen luokkaan, joista vammaiset ovat yksi. Silti vammaisurheilijat voivat kirjautua myös esimerkiksi SUL:n tai Judoliiton tilastoihin. Tilastoinnin yhtenäistäminen saattaisi helpottaa esteettömyyden kehittämistä, mutta yhtenäisen kirjaamistavan luominen ja käytännön toteutus voi olla hankalaa. Yleisurheilu ja jalkapallo ovat suurimmat käyttäjät. Siellä yleisurheilun seassa saattaa olla vammaisiakin. Menee sit sinne SUL:n sisään. Perheissä on enenevässä määrin vammaisiakin ja ne perheet menee terveysliikunnan sisään, ellei se pääkäyttäjä ole joku vammaisurheiluliitto. Pääkäyttäjän mukaan koodataan, et kuka on järjestäjä. (Pajulahti) Esteettömyyttä tarvitsevat opiskelijat ja työntekijät Liikkumis- ja toimimisesteisten opiskelijoiden ja opistoilla työskentelevien ammattilaisten määrä on pieni, mutta toisaalta kaikista ei edes tiedetä. 11 rehtoria muisteli, että opistoissa olisi opiskellut kaikkiaan kolme liikkumis- ja/tai toimimisesteistä opiskelijaa viimeisten noin 10 15 vuoden aikana 4. Heistä kaksi keskeytti opintonsa ja vain yksi valmistui ammattiinsa. Toisten avun varassa oleminen vaatii koko ryhmältä paljon. Kerran on ollut alaraajahalvaantunut opiskelija. Integroitiin vaan kylmän rauhallisesti kaikkeen. Teki kaikki opinnot pt:stä käsin ja oli mukana kaikessa liikunnassa, täällä sitä kannettiin saliin ja silleen. Nää on aika harvinaisia. (ISLO) Joillakin on käsitys, että vammainen nuori ei voisi toimia liikunnanohjaajan ammatissa. Neuvoja kaivattaisiin. Jos se liikuntarajoite on, sanoittaisko niin vakava, ettei pysty itsenäisesti liikkumaan siellä Niin ei pysty tätä ammattiakaan harjoittamaan [ ]. Jos ajatellaan tätä perusopiskelijaa, joka tulee, siel melotaan, siel kiivetään ja tehdään paljon sellaista joka on hankalaa. En sano, että mahdotonta, mutta hankalaa. (Solvalla) Viimevuonna oli hakijana opiskelija, jolla oli jokin diagnoosi, en muista mikä, hän olis voinu hakea myöskin, ootappas nyt, joustavassa haussa, mutta ei ollut hakenut ja sen vuoksi käsiteltiin lainausmerkeissä ei vammaisten haussa, eikä päässyt. Vähän ihmeteltiin että miksi se oli. Ja soitettiin Pajulahteenkin, jos olisi ollut niille tuttu. Olisi hänet niinku huomioitu, ei kuitenkaan voitu Ei koskaan käyny ilmi, miksei hakenut joustavassa haussa. (Varala) Liikkumis- ja toimimisesteisiksi tunnistettuja työntekijöitä on opistoissa vähän. Haastatteluissa muisteltiin kahden tukityöllistetyn toimivan avustavissa, ja kaksi siivoojan tehtävissä. Lisäksi opistoilla on tuntiopettajina entisiä vammaisurheilijoita. 4 Esimerkiksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulun lehtori Jyrki Vilhu täydensi myöhemmin, että myös Vierumäellä opiskelee parhaillaan joitakin liikkumis- ja toimimisesteisiä opiskelijoita. 14
Esteetön pääsy tarvitaan myös henkilökunnan tiloihin sekä urheiluhallien oheistiloihin, kuten kokoustiloihin, varastoihin, sosiaalitiloihin ja kahvioihin. Urheilijoiden lisäksi erilaisten ryhmien ohjaajilla, vastuuhenkilöillä tai esimerkiksi kilpailujen johtajilla voi olla liikkumisen ja toimimisen este. Uuteen ja esteettömään tilaan lipsahtaa esteitä vain siksi, että tätä asiaa ei ole vielä ymmärretty. Areenan kohdalla [ ] olin suunnitteluryhmässä Yläkerrassa on sellaisia tiloja, joihin ei ole tarvis pyörätuolilla mennä. (Vierumäki) 3.3 Esteettömyysosaaminen Esteettömyyden positiivinen kehä Se, että osa opistoista (esimerkiksi Kuortane, Pajulahti ja Lappi) on esteettömyydessä edellä muita opistoja, on seurausta monesta tekijästä. Erityis- ja/tai soveltavaa liikuntaa on järjestetty jo kauan, vammaisurheilijoita käy säännöllisesti, henkilöstö on asiasta kiinnostunutta, esteettömyysmuutoksia tehdään pikkuhiljaa ja uutta rakennettaessa halutaan tehdä kerralla toimivaa. Erityis- ja/tai soveltavan liikunnan opetukseen kuuluvat opetusharjoittelut ja tapahtumat luovat otollisen maaperän järjestö- ja kuntayhteistyönä toteutettaville vammaisurheilun ja erityisliikunnan tapahtumille. Kävijät antavat palautetta ja asiakkuudellaan kannustavat muutoksiin. Vastaavankaltaista positiivista kehää ruokkivat myös esteettömyyden huomioiminen perushankinnoissa, vammaisurheiluryhmät, kehittämishankkeet tai jopa uudet kulkuyhteydet, kuten Kisakallion lähelle linjattu uusi moottoritie. Vuokatissa on lähdetty kehittämään vammaisurheilua korostetun huippu-urheilujohtoisesti ja vasta sen jälkeen pohdittu toimenpiteitä muiden erityisryhmäkävijöiden houkuttelemiseksi opistolle. Niin tai näin, positiivinen palaute ja lisääntyneet kävijämäärät ruokkivat positiivista kehää. On opistoja, joissa tämä kehä on käynnistymättä. Hissejä, luiskia ja esteettömiä wc-tiloja tarvitsevat asiakkaat oppivat välttämään esteellisiä opistoja. Opistoissa ehkä tulkitaan, ettei kysyntää ole. Ajatellaan ettei asia koske meitä. Erityisliikunnan opettajien merkitys on suuri. Erityisliikunnan opettaja [ ] on ainoa joka osaa ajatella, on tekemisissä niitten liikuntaesteisten kanssa ja näkee ne ongelmat. On ihan ylivoimanen ykkönen siinä. Tuo esille tarpeita, kuten ovet jotka pitää avata ja että meillä on kynnys joka paikkaan. (Eerikkilä) Sinikka Tuomisen ajoista lähtien on tehty ja kiinnitetty huomiota. Asiakkaat on selkeesti tyytyväisiä meihin, vaikkei kaikki ole vielä valmista. Ne on kai muualla tottuneet vieläkin huonompiin. (Pajulahti) Osa lajiliitoista on nimennyt yhteistyöopistonsa. Pitäisikö vammaisurheilussakin pitkäjänteisesti kehittää joitakin urheiluopistoja? Kuortane, Pajulahti, Lappi ja Kisakallio ovat jo monipuolisuudessaan ylitse muiden. Pajulahti, Vuokatti ja Kisakallio ovat löytäneet vammaisurheilun tapahtumista jopa markkinaraon: Onhan nää VAU:n kisat ihan valtavat, 20 maata ja 500 urheilijaa. (Pajulahti) 15
4 Johtopäätökset ja suositukset Suositus 1: OKM varaa resurssit opistojen esteettömyyskartoitusten toteuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee varata resurssit kaikkien neljäntoista liikunnan koulutuskeskuksen yhteismitallisen esteettömyyskartoituksen toteuttamiseksi. Kartoituksissa on olennaista 1) arvioida esteettömyyttä toimivana palveluketjuna (esim. Laitinen & Saari 2008), 2) huomioida erilaiset asiakas- ja toimijaryhmät (vrt. ESTE-hanke) ja 3) vammaisurheilun lajikohtaiset erityispiirteet (Kotinurmi & Kouvonen 2011; Kilpelä 2012) sekä 4) lisäksi varmistautua että kartoituksista vastaavat koulutetut kartoittajat. Kartoitustehtävä laajuutta on taloudellisista syistä pakko rajata. Luontevinta on kartoittaa kokonaisuus, joka käsittää pysäköintialueen, vastaanoton, liikunta- ja koulutustilat, oheispalvelutilat sekä toimipisteiden väliset kulkuyhteydet ja piha-alueen. 5 Majoitustilat jätetään kartoitusten ulkopuolelle. Ulkoliikuntatilat kartoitetaan sovelletusti. Yhden koulutuskeskuksen esteettömyyskartoitus vaatii keskimäärin runsaat kahden viikon työpanoksen, siten että pienimpien kohteiden kartoitusraportti vaatii noin viisi, ja suurimpien kohteiden noin 12 työpäivää (liite 3). Suositus 2: Neljä keskeistä opistoa valjastetaan opistoverkoston esteettömyystyön vetureiksi ja konsulteiksi. Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden vapaan sivistystyön kurssitoiminta sekä opiskelijoiden liikunta-alan ammatillinen perus- ja lisäkoulutus tulee keskittää aluksi niihin opistoympäristöihin, joissa opiskeleminen on mahdollisimman esteetöntä. Samalla nämä opistot voivat toimia tukena myös muille opistoille. Erikoistumista puoltaa myös Liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön valtionohjausta pohtinut työryhmä (OKM 2011), joka suosittelee yhteistyötä ja koulutustarjonnan päällekkäisyyksien välttämistä. Toisaalta tällä suosituksella on riskinä, että saavutettavuus ja kielellinen ja alueellinen tasa-arvo heikkenevät. Esimerkiksi ruotsinkielistä liikunta-alan peruskoulutusta ja vapaan sivistystyön kursseja järjestävät opistot (Norrvalla ja Solvalla) ovat liikkumisesteisen opiskelijan näkökulmasta käytännössä lähes mahdottomia opiskelupaikkoja. Erikoistuminen ei myöskään tarkoita sitä, että muut opistot voisivat jättää esteettömyyden huomioimatta. Tämän suosituksen hyödyt ja haitat tulisi arvioida tarkkaan. Hankkeeseen voisi liittyä myös tilastoinnin yhtenäistämiseen tähtäävä kehittämistyö ja esteettömyysmuutosten seurantaan tähtäävä arviointisuunnitelma. 5 Koulutuskeskusten esteettömyyskartoitukset toteutetaan lumettomana aikana. Kartoituksen toteuttamisesta sovitaan aina etukäteen opiston rehtorin ja/tai hallintohenkilön kanssa. Kuvallinen kartoitusraportti luovutetaan opiston käyttöön ja se käydään läpi yhdessä opiston henkilökunnan kanssa. 16
Muita suosituksia: Opistojen omistajatahojen ja henkilökunnan kannattaisi miettiä myös seuraavia esteettömyyttä tukevia toimenpiteitä: Asiakaspalautteen kerääminen esteettömyydestä. Kulkemista ja alueeseen orientoitumista helpottavien aluekarttojen laatiminen rakennuksista ja palveluista. Tähän aluekarttaan tulisi merkitä esteettömät sisäänkäynnit, autopaikat, wc:t ja muut päätoiminnot. Strategian päivitys huomioiden lisääntyvä liikkumis- ja toimimisesteisyys eri asiakasryhmissä (ikääntyvät, vammaisurheilijat, muut erityisryhmät ja terveysliikkujat). Erityis- ja/tai soveltavan liikunnan opettajien hyödyntäminen opiston sisäisinä konsultteina esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asennekysymyksissä (kävelykierrokset, vammaisurheilulajien ja -välineiden kokeilut). Esteettömyyskoulutuksen järjestäminen opiston henkilökunnalle. 17
5 Liikunnan koulutuskeskusten esittely Eerikkilän Urheiluopisto Eerikkilän Urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus Tammelan kunnassa lähellä Forssaa. Opiston omistaa Palloilu Säätiö ja opetusministeriö on myöntänyt Eerikkilälle jalkapallon valmennuskeskuksena erityisen lajikohtaisen koulutustehtävän huippu-urheilun kehittämiseksi. Eerikkilästä valmistuu liikunta-alan ammattilaisia (keskeisimpänä liikunnanohjauksen peruskurssi, liikunnan ammattitutkinto/aikuisliikunta tai seuratoiminta, valmentajan ammattitutkinto), erä- ja luonto-oppaita sekä liikuntaan perehtyviä hoitoalan osaajia. Vammaisurheilijoita ja liikunnan erityisryhmiä (kuten kuurojen liikuntaryhmä) käy satunnaisesti. Joitakin erityisryhmiä käy opistolla lähihoitajien koulutukseen liittyen. Eerikkilään ei ole hakeutunut opiskelemaan tai töihin henkilöä, jolla on jokin liikkumisen tai toimimisen este, eikä urheiluopistoa ole liikunnan suunniteltu erityisryhmiä ajatellen. Esteettömyysnäkökulmasta opisto on haasteellinen. Induktiosilmukoita ei ole. Opasteita ei ole toteutettu esteettömästi. Pysäköintipaikoilla ei ole esteettömiä autopaikkoja. Kulkureiteillä on portaita. Ravintolan ulko-ovella on kynnykset. Saunat sijaitsevat portaiden takana. Esteettömät wc-tilat sijaitsevat vastaanoton, kuntosalin ja ruokalan yhteydessä. Testaushuoneen oviaukot ovat kapeat. Parhaillaan rakennetaan uutta majoitusrakennusta päärakennuksen jatkeeksi. Majoitusrakennukseen on tehty kaksi esteetöntä huonetta ja neljä muuta tilavaa huonetta, vaikkei täydellä invavarustuksella. Esteettömyyskartoitusta ei ole tehty. Itä-Suomen Liikuntaopisto Itä-Suomen Liikuntaopisto (ISLO) toimii alueellisena liikunnan koulutuskeskuksena ja sen taustalla on kaupungin omistama osakeyhtiö. Liikuntaopisto sijaitsee keskellä Joensuun kaupunkia. Opisto itsessään käsittää vain päärakennuksen (luokat, kaksi liikuntasalia, kuntosali) ja majoitustilat. Opetuksessa ja tapahtumissa käytetään paljon kaupungin liikuntatiloja. ISLO tarjoaa koulutuspalveluita liikuntakulttuurin eri osa-alueilla ja antaa liikunnan, liikuntakasvatuksen, urheiluvalmennuksen, urheiluhieronnan sekä liikuntapaikkojenhoitajan koulutusta. ISLO tarjoaa sekä vuoden kestävää ammattiin valmentavaa koulutusta, kuten hierojan, liikunnan, liikuntapaikkojen hoitajan ja valmentajan ammattitutkinnot. Lisäksi tarjotaan ammatillista lisäkoulutusta liikunnanohjauksessa, sekä tanssissa ja somatiikassa. ISLO toimii tiiviissä yhteistyössä Joensuun urheiluakatemian kanssa. Opistolla on satunnaisia liikkumis- ja toimimisesteisiä käyttäjiä. Säännöllisemmin käy harjoittelemassa kaksi liikuntavammaista urheilijaa. Ikääntyvien kuntoklubissa on mukana runsaasti henkilöitä, joilla on toimimisesteitä. Lisäksi liikunnanohjauksen peruskoulutukseen kuuluu tapahtumia, joissa on mukana erilaisia vammaisliikkujia. Ikääntyvien kuntoklubi ja lasten iltapäiväkerho toimivat opiston siivessä uudemmissa ja siten esteettömämmissä tiloissa. Kaupungin kouluverkkouudistuksen takia opisto on siirtymässä pois nykyisistä tiloista. Todennäköisesti omat pienet koulutustilat rakennetaan lähistölle parin vuoden sisällä. Nykyiset majoitustilat säilyvät. 18
Opistolle tultaessa pysäköintialueella on merkittynä kaksi esteetöntä autopaikkaa. Sisääntulon yhteydessä vastaanottoon on luiska, toisessa kerroksessa on esteetön majoitushuone, mutta ei hissiä. Yksi luokka on samassa tasossa vastaanoton kanssa ja ravintola on muutaman portaan takana. Pyörätuolia käyttävä asiakas joutuu siirtymään päärakennuksesta ravintolaan ja esteettömiin wc-tiloihin ulkokautta. Liikuntasaliin on esteetön kulkureitti ja valaistus on hyvä. Suurempaan palloilusaliin on vain portaat eikä hissiä. Induktiosilmukkaa ei ole. Esteettömyyskartoitusta ei ole tehty. Kisakallion Urheiluopisto Kisakallion Urheiluopisto on Lohjalla toimiva valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus, jonka omistaa vuonna 1954 perustettu Kisakalliosäätiö. Viimevuosien aikana opistoa on korjattu ja uudistettu. Kisakalliossa voi opiskella liikuntaneuvojaksi, suorittaa liikunnan ja valmentajan ammattitutkinnon, osallistua liikunta-alalle valmentavaan koulutukseen sekä suorittaa muuta liikunta-alan ammatillista tai täydentävää lisäkoulutusta (esim. kuntotestaus). Näillä linjoilla ei kuitenkaan ole ollut mukana liikkumis- ja toimimisesteisiä opiskelijoita, vaikka opistolla onkin perinteitä erityisryhmien kouluttamisessa, mm. viime vuosituhannella siellä toimi erillinen kuurojen liikunnanopiskeluryhmä. Vammaisurheilijoista säännöllisimmin opistolla käy pyörätuolicurlingin, pyörätuolirugbyn ja kelkkajääkiekon pelaajia. Näiden lajien olosuhteisiin on myös panostettu. Lisäksi käy lähikoulujen erityisryhmiä ja senioriryhmiä. Opistolle tultaessa päärakennuksen edessä on yksi esteetön autopaikka. Muut vammaisen pysäköintiluvan omistavat ohjataan rakennuksen läheisyyteen pysäköintikieltoalueelle. Lisäksi tennishallin edessä on yksi merkitty esteetön autopaikka. Alueen kulkureitit ovat leveitä ja päällystettyjä, mutta rantaan pääsy on jyrkän mäen ja pehmeän hiekan johdosta vaikeaa. Kaikkiin liikuntasaleihin, tennishalliin ja jäähalliin pääsee esteettä. Vastaanottoon johtaa ramppi, vastaanottotila on valoisa ja vastaanoton läheisyydessä sijaitsevat esteettömät wc-tilat. Osa luokista sijaitsee samassa tasossa vastaanoton ja ravintolan kanssa, muihin pääsee hissillä. Näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteettömyyttä ei kuitenkaan ole huomioitu opiston tiloissa. Induktiosilmukkaa ei ole. Opisto on laajentunut ja käynyt läpi monta rakennushanketta viime vuosien aikana. Tämän päivän akuutein tarve on vuonna 1966 rakennetun uimahallin peruskorjaus. Pyörinut siellä OKM:n [peruskorjaus]listoilla monta vuotta. Liikunnan ammattitutkinnossa esteettömyys on yhtenä teemana osana koulutusta ja siihen liittyy tehtävänä esteettömyysselvitys. Opiston kasvu ja toimintojen laajentuminen lisää tarvetta varsinaiselle esteettömyyskartoitukselle. Kuortaneen Urheiluopisto Kuortaneen Urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus, joka sijaitsee Etelä- Pohjanmaalla Kuortanejärven rannalla. Sen omistaa Kuortaneen Urheiluopistosäätiö. Opiston koulutuskeskus järjestää ammatillisena peruskoulutuksena liikunnanohjauksen perustutkintoon tähtäävää 2 3 vuoden koulutusta sekä aikuisten ammatillista lisäkoulutusta ja 19
täydennyskoulutusta esimerkiksi hierojille, liikuntapaikkojenhoitajille ja liikuntapaikkamestareille. Lisäksi opistolla järjestetään liikunta-alan valmennuskursseja. Näillä on opiskellut myös muutama vammainen henkilö. Kuortaneen Urheiluopistolle on myönnetty erityinen koulutustehtävä huippu-urheilun kehittämiseksi. Se arvioitiin maamme parhaaksi valmennuskeskukseksi KIHU:n arvioinnissa. Lisäksi Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskus hallinnoi Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemiaa. Vammaisurheilijoista etenkin yleisurheilijat ovat käyttäneet Kuortaneen valmennus- ja testauspalveluita. Lisäksi keväisin järjestettävä suurtapahtuma vammaisurheilun Junior Games -kilpailut ja vammaisuinnin Loiskutellen-leiri tuovat säännöllisesti nuoria vammaisurheilijoita Kuortaneelle. Opistolla järjestetään useiden eri vammais- ja kansanterveysjärjestöjen koulutusta ja MS-liiton virkistyskursseja. Urheiluopiston alue on kasvanut ja laajentunut vuosien mittaan moneen suuntaan. Kahdessa kerroksessa toimiva Kuortanehalli on isojen tapahtumien sydän. Kuortanehallin sisäänkäynnillä on liiketunnistimella toimivat lasiovet ja vastaanottotiskiä on keskikohdalta madallettu. Kerrosten välissä on hissi. Kuortanehallilta kohti päärakennusta noustessa välissä on jyrkähkö mäki, joka hankaloittaa liikkumista etenkin talviseen aikaan. Varsinaisia merkittyjä esteettömiä autopaikkoja on ylhäällä uuden päärakennuksen edessä ja pysäköintitilaa on lähes jokaisen rakennuksen edessä. Opiston majoitustiloja on uusittu vähitellen ja urakka jatkuu syksyllä. Kolmesta rantasaunasta kahteen on esteetön pääsy. Uimarantaan pääsy on pehmeän hiekan johdosta hankalaa. Fysikaalinen hoitolaitos sijaitsee uimahallin päädyssä. Urheiluhallissa sijaitseva telinevoimistelutila ja painialue on varustettu luiskalla. Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevaa pallohallia käytetään etenkin joukkuepeleihin. Pallohallin yhteydessä sijaitsee auditorio. Päärakennuksessa sijaitsee hotelli, keilahalli, voimistelusali ja pienvoimistelusali. Vähäiselle käytölle jääneestä golfkeskuksesta muokataan parhaillaan palloilutilaa. Jäähallia kunnostettiin kesällä ja uusitut majoitusrakennukset saadaan käyttöön 2012 jouluksi. Liikunnan erityisryhmien lisääntymisen myötä Kuortaneella on pyritty kehittämään esteettömyyttä. Näkemisen, kuulemisen tai ymmärtämisen esteettömyyttä ei ole huomioitu. Induktiosilmukkaa ei ole. Esteettömyyskartoitusta ei ole tehty. Lapin Urheiluopisto Santasport Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen Ounasvaaralla sijaitseva valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus. Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ylläpitämä. Se tarjoaa vapaan sivistystyön liikuntakoulutusta laajasti kaikissa liikunta ja urheilumuodoissa kaiken ikäisille yksittäisille henkilöille, perheille, yhdistyksille, urheiluseuroille ja yritysten henkilöstöille. Erityisosaamisalueita ovat luontoliikunta, liikunnan turvallisuusosaaminen sekä talviurheilu. Opistolle on myönnetty erityinen lajikohtainen koulutustehtävä huippu-urheilun kehittämiseksi lumilajeissa (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty sekä alppihiihto). 20