KIRJALLINEN KYSYMYS 918/2010 vp Elokuva- ja tv-koulutuksen turvaaminen Lahden ammattikorkeakoulussa Eduskunnan puhemiehelle Elokuva- ja tv-koulutusta on annettu Lahdessa jo 25 vuotta. Lahden Muotoiluinstituutin elokuvaja tv-työn osastolta valmistuneilla on alalla osaavien ja luotettavien työntekijöiden maine. Elokuvakoulutus on Taideteollisen korkeakoulun Elokuva- ja lavastustaiteen linjan rinnalla arvostetuinta elokuvakoulutusta Suomessa. Nyt on osattava tehdä ero elokuvakoulutuksen sekä video- ja viestintäkoulutuksen välillä. Lahdessa koulutetaan elokuva-alan ammattilaisia. Henkilöitä videoalan tarpeisiin Suomessa koulutetaan monissa kaupungeissa eri opistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Video- ja viestintäalan koulutus on valtakunnassa kovin kirjavaa, ja opiskelijoita valmistuu liikaa suhteessa olemassa oleviin työpaikkoihin. Lahdessa tilanne on päinvastainen. Mielekkäät ryhmäkoot, noin 10 opiskelijaa/vuosikurssi, mahdollistavat yksilöllisen opetuksen, joka on ehdoton vaatimus elokuvataiteen ammattilaisia koulutettaessa. Tämän ansiosta opiskelijat pystyvät tekemään vuosittain kymmeniä harjoituselokuvia, mikä antaa korvaamatonta käytännön kokemusta, jota ei saada massaluennoilta. Lahdessa opiskelijat suuntautuvat alusta lähtien yhteen elokuvan osa-alueeseen, esimerkiksi kuvaukseen, jolloin he voivat käyttää nelivuotisen opiskeluaikansa tehokkaasti oman erityistaitonsa kehittämiseen. Lahti on myös Suomen ainoa ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa elokuvaohjaajia. Ohjaajalinjan puute muissa kouluissa on verrattavissa vaikkapa kuvaajien tai leikkaajien puuttumiseen, sillä elokuvantekoa ei voida täysipainoisesti opettaa ilman ohjaajaopiskelijoita. Koulutuksen korkeaa tasoa todistaa se, että koulusta valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisaste on korkea ja että koulutuksen läpäisyaste on hyvä. Elokuva- ja tv-työn suuntaumisvaihtoehdolla on harvinaisen hyvä oppimisympäristö Lahdessa. Lahden kaupunki sijoitti muutama vuosi sitten osaston kaluston ja laitteiden uusimiseen kolme miljoonaa euroa. Vuosikymmenten mittaan Lahteen on sijoitettu valtion ja kaupungin rahoja kymmeniämiljoonia euroja. Lahdessa opiskelijoilla on myös käytössä elokuvateatteri koulun välittömässä läheisyydessä. Elokuvateatteri Kino Iiriksessä on opiskelijoilla mahdollisuus nähdä alan koulutukselle tärkeitä eurooppalaisia ja kaukaistenkin elokuvamaiden tuotantoja. Elokuvateatteri on myös koulun käytettävissä kustannuksitta oppilaiden lopputöiden esittämiseen ja arviointiin. Pyhäniemen kartano kuvauspaikkana sekä Radio- ja tv-museo tukevat osaltaan Lahden koulutusasemaa. Muotoilu- ja taideinstituutin elokuvaosasto on ulkomaita myöten arvostettu brändi ja kotimaisten ammattilaisten tuntema laadun tae. Jos elokuvakouluja on välttämätöntä vähentää, on ihmeellistä, että lakkauttaminen haluttaisiin aloittaa yhdestä elokuva-alan arvokkaimmista kouluista. Tämä olisi isku paitsi suomalaiselle elokuvaopetukselle myös Suomen elokuvakulttuurille sekä luovien alojen tulevaisuudelle kokonaisuudessaan. Versio 2.0
Esimerkiksi Muotoiluinstituutin valokuvauksen ja graafisen suunnittelun osastoille otetaan noin 10 opiskelijaa vuosittain aivan kuin elokuva- ja tv-työn osastollekin. Mikäli osaston lakkauttamisen syynä on se, että kymmenen vuosittaista aloituspaikkaa sisältävä opetus tulee sulauttaa suurempiin yksiköihin ja kolutusta järjestää vain suuntautumisvaihtoehdoissa, joissa aloituspaikkoja on vähintään 40, vaarantuu muotoilun opetus näiltä osin Lahden ammattikorkeakoulussa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Suomen vanhimpiin ja maineikkaimpiin kuuluvan Lahden Muotoiluinstituutin elokuva- ja tv-työn osaston toiminnan turvaamiseksi osana luovien alojen kehittämistä? Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2010 Jouko Skinnari /sd Matti Kauppila /vas Tuija Nurmi /kok Ilkka Viljanen /kok Kalle Jokinen /kok 2
Ministerin vastaus KK 918/2010 vp Jouko Skinnari /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jouko Skinnarin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 918/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Suomen vanhimpiin ja maineikkaimpiin kuuluvan Lahden Muotoiluinstituutin elokuva- ja tv-työn osaston toiminnan turvaamiseksi osana luovien alojen kehittämistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tulevaisuuden työvoimatarpeisiin pohjautuvien ennakointien perusteella kulttuurialan ammattikorkeakoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta on runsaasti ylitarjontaa. Myös kulttuuripolitiikan Strategia 2020:ssä on kiinnitetty huomiota kulttuurialojen koulutuksen oikeaan mitoitukseen ja koulutuksen työelämävastaavuuden tärkeyteen osana luovuuden ja muiden kulttuuripoliittisten tavoitteiden edistämistä. Kulttuurialan koulutuksen saaneet eivät tällä hetkellä työllisty riittävästi omalle alalleen. Vaikka taide- ja kulttuurialojen merkityksen ennakoidaan tulevaisuudessa kasvavan, ei taiteen tekemisestä elantonsa saavien joukko juurikaan laajene. Ennakointien perusteella ammattikorkeakoulujen viestinnän koulutusta tulisi supistaa noin 250 aloittajan verran. Viestintäalan supistamistarpeet edellyttävät ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämistä ja uudelleensuuntaamista. Ammattikorkeakoulujen viestinnän koulutuksessa on koulutettu monenlaisia viestintäalan ammattilaisia. Vuoden 2009 alusta lukien ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakennetta muutettiin siten, että viestinnän koulutusohjelman lisäksi perustettiin elokuvan ja television sekä journalismin koulutusohjelmat. Ratkaisulla profiloitiin viestinnän koulutusta selkeämpiin kokonaisuuksiin. Tavoitteena oli myös kehittää alan koulutusrakenteita keskittämällä elokuva- ja tv-alan koulutusta entistä harvempiin ammattikorkeakouluihin. Elokuva- ja tv-alan koulutuksen kustannukset ovat alan erikoisluonteen vuoksi korkeat. Korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta vahvistetaan rakenteellisella kehittämisellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat -asiakirjan vuonna 2008. Tavoitteena on luoda korkeakouluihin rakenteet, jotka tarjoavat riittävän vahvan ja monipuolisen pohjan laadukkaalle ja myös työ- ja elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottavalle koulutus- ja tutkimustoiminnalle. Tämän vuoksi suuntaviivoissa linjattiin, että ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien sisäänottojen tavoitekoko olisi pääsääntöisesti vähintään 40 opiskelijaa. Tällä sisäänottojen tavoitekoolla voidaan turvata riittävät voimavarat ja opettajamäärä laadukkaalle koulutukselle ja tutkimukselle. Kaikilla koulutusaloilla ja kaikissa koulutusohjelmissa ei kuitenkaan pienen koulutustarpeen vuoksi voida toteuttaa 40 opiskelijan sisäänottoa. Pienissä koulutusohjelmissa tulisi kuitenkin olla vastaavat resurssit kuin vähintään 40 aloittajan koulutusohjelmissa laadukkaan koulutuksen, tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan sekä alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Osana rakenteellista kehittämistä korkeakoulut ovat uudistaneet strategiansa painopistealojensa ja profiileidensa kirkastamiseksi. Lahden 3
Ministerin vastaus ammattikorkeakoulu on strategiassaan määrittänyt painopistealoikseen muotoilu-, ympäristö- ja innovaatiotoimintojen kehittämisen. Viestintäala tai elokuvakoulutus ei siis ole ammattikorkeakoulun valitsemien painopistealojen joukossa. Lahden ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmassa on 48 nuorten koulutuksen aloituspaikkaa, ja se sisältää neljä erilaista suuntautumisvaihtoehtoa: elokuva- ja tv-ilmaisu, graafinen suunnittelu, multimediatuotanto ja valokuvaus. Lahden ammattikorkeakoululle ei ole myönnetty viestinnän koulutusohjelman lisäksi uutta erillistä elokuvan ja television koulutusohjelmaa, koska nykyisen viestinnän koulutusohjelman jakaminen kahdeksi pieneksi koulutusohjelmaksi ei tue rakenteellisen kehittämisen tavoitteita, ellei ammattikorkeakoulu ole valmis luopumaan joistakin koulutuksista toisten vahvistamiseksi. Opetuksen kehittämisen edellytyksistä ja koulutusyksiköiden toimintakyvyn säilymisestä huolehtiminen on olennaista tilanteessa, jossa kulttuurialan koulutusta tulee valtakunnallisesti vähentää. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Lahden ammattikorkeakoulun ja sen ylläpitäjän välisessä neuvottelussa tänä keväänä sovittiin, että Lahden ammattikorkeakoulu ja Metropolia-ammattikorkeakoulu neuvottelevat keskenään viestinnän sekä elokuva- ja televisioalan koulutuksen työnjaosta. Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 918/2010 vp Jouko Skinnari /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 918/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Jouko Skinnari /sd m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att se till att verksamheten vid avdelningen för film- och televisionsarbete vid Lahtis designinstitut, vilken hör till landets äldsta och mest ryktbara, säkerställs som ett led i utvecklingen av branscherna för kreativ verksamhet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utifrån prognostiseringar av framtidens arbetskraftsbehov finns det ett stort överutbud av utbildningar inom kulturbranschen vid yrkeshögskolor och inom den grundläggande yrkesutbildningen. Även i den kulturpolitiska strategin 2020 har man fäst uppmärksamhet vid en adekvat dimensionering av utbildningen inom kulturbranscherna och vid att det är viktigt att utbildningen svarar mot arbetslivets behov som ett led i främjandet av kreativitet och övriga kulturpolitiska mål. De som har genomgått en utbildning inom kulturbranschen får för närvarande inte arbete i tillräcklig utsträckning inom den egna branschen. Trots att den betydelse som konst- och kulturbranscherna har kommer att öka i framtiden, ökar inte antalet personer som får sin utkomst via konst nämnvärt. Enligt prognostiseringarna bör utbildningen inom kommunikation vid yrkeshögskolorna skäras ner med 250 nybörjarplatser. Kommunikationsbranschens nedskärningsbehov förutsätter en minskning och omläggning av yrkeshögskolornas nybörjarplatser. Många slags yrkesutbildade personer inom kommunikation har utbildat sig inom någon av yrkeshögskolornas utbildningar i kommunikation. I början av 2009 förändrades strukturen för yrkeshögskolornas utbildningsprogram så att det utöver kommunikation skapades nya utbildningsprogram i film- och televisionsproduktion och journalistik. I och med detta beslut profilerades utbildningsprogrammet i kommunikation i tydligare helheter. Målet var också att utveckla branschens utbildningsstrukturer genom att koncentrera film- och televisionsutbildningen till allt färre yrkeshögskolor. Utbildning inom film och television har getts vid små enheter vars kostnader är höga på grund av branschens speciella karaktär. Kvaliteten på och genomslagskraften hos högskolornas utbildnings-, forsknings-, utvecklingsoch innovationsverksamhet stärks genom en strukturell utveckling. Undervisnings- och kulturministeriet publicerade ett dokument om riktlinjerna för högskolornas utveckling 2008. Målet är att skapa strukturer i högskolorna vilka ger en tillräckligt stark och mångsidig grund för en utbildning och forskning av hög kvalitet som också beaktar arbets- och näringslivets behov. Till följd av detta stakades det ut riktlinjer för att utbildningsprogrammen vid yrkeshögskolor huvudsakligen skall ha minst 40 studerande som mål vid intagningen. Utifrån målet för storleken på antalet nybörjarplatser kan man säkerställa tillräckliga resurser och antalet lärare för utbildningen och forskningen. Inom samtliga utbildningsbranscher och utbildningsprogram kan man dock inte på grund av ett ringa utbildningsbehov inte ta in 40 nya studerande. Inom de mindre utbildningsprogrammen bör man dock ha motsva- 5
Ministerns svar rande resurser som inom de utbildningsprogram som har minst 40 nybörjarplatser för att stärka utbildningen, forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamheten och den regionala verkningsfullheten. Högskolorna har som en del av den strukturella utvecklingen omarbetat sina strategier för att klargöra sin profil och insatsområdena inom utbildningen och forskningen. Lahtis yrkeshögskola har i sin strategi slagit fast som insatsområden utvecklingen av verksamheterna för formgivning, miljö och innovation. Bland yrkeshögskolan insatsområden finns således inte branschen för mediekultur och filmutbildning. Lahtis yrkeshögskolas utbildningsprogram i kommunikation har 48 nybörjarplatser för unga och innehåller fyra inriktningar: film- och televisionsproduktion, grafisk design, multimedieproduktion och fotografering. Lahtis yrkeshögskola har utöver utbildningsprogrammet i kommunikation inte beviljats ett nytt och separat utbildningsprogram för film och television eftersom uppdelningen av det nuvarande utbildningsprogrammet för kommunikation i två mindre utbildningsprogram inte stödjer målen med den strukturella utvecklingen om yrkeshögskolan inte är beredd att avstå från vissa av sina utbildningsprogram för att stärka sina insatsområden. Det är viktigt att se till att det finns förutsättningar för en utveckling av utbildningen och att utbildningsenheterna även i framtiden är handlingskraftiga då vi närmar oss en situation där utbildningen inom kulturbranschen ska skäras ner i hela landet. I vårens förhandlingar mellan undervisnings- och kulturministeriet och Lahtis yrkeshögskola och dess huvudman avtalades det om att Lahtis yrkeshögskola och yrkeshögskolan Metropolia förhandlar om en arbetsfördelning inom utbildningen i kommunikation och inom film- och televisionsbranschen. Helsingfors den 1 december 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 6