ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016
Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla aivastukset sekä nenän ja silmien kirvely. Oireet ovat yksilöllisiä! Ristiallergia tarkoittaa sitä, että esim. siitepölyallergian vuoksi todennäköisyys olla allerginen tietyille juureksille on suuri. Atopia tarkoittaa allergian kohteen periytymistä. Atoopikoilla allerginen reaktio syntyy voimakkaasti ja nopeasti.
Allergian ilmenemismuotoja Atooppinen ihottuma: Yleinen tulehduksellinen pitkäaikainen tai uusiutuva ihosairaus, oireena hilseilevä, punoittava ja kutiseva ihottuma. Hoidetaan runsaalla ja säännöllisellä rasvaamisella sekä tarpeen mukaan lääkehoidolla. Kosketusihottumareaktio: Nopea allerginen reaktio voi aiheutua ruoka-aineista tai eläimistä, 80% siitä käsissä. Hidas kosketusallergia syntyy viikkojen tai vuosien kuluessa, oireilee iholla kutinana, kirvelynä ja punoituksena, tulehtuu helposti raapimisen myötä.
Allergista nuhaa aiheuttaa tuulipölytteisien kasvien (esim. koivu, leppä, heinät) siitepöly sekä eläinallergeenit. Muita oireita ovat silmien kutina ja tukkoiset hengitystiet. Alleriget silmäoireet ovat yleensä kutinaa, punoitusta, kirvelyä, roskan tuntua silmässä ja joskus valonarkuutta. Toinen nimi oirehtimiselle on silmän sidekalvon tulehdus. Hoidetaan silmätipoilla ja allergialääkkeillä. Ruoka-aineallergiat ovat yleisiä lapsilla, mutta ne kuitenkin helpottuvat yleensä lapsen kasvaessa. Ruokaaineallergioiden myötä ruokavalio yksipuolistuu, joten kannattaa olla rohkea ja kokeilla, jos pystyisikin syömään oireita aiheuttavaa ruokaa. Oireita voivat olla mm. huulten, suun tai kielen kutina tai turpoaminen.
Lääkeallergia aiheuttaa yleisimmin hitaan allergisen reaktion, joka ilmenee esim. voimakkaana ihottumana. Yleisiä allergian aiheuttavia lääkeaineita ovat penisilliini, sulfa sekä asetyylisalisyylihappo. Voimakkaan reaktion ilmetessä tulee mennä lääkäriin. Anafylaktinen sokki tarkoittaa voimakasta ja äkillistä yliherkkyysreaktiota, joka voi aiheutua esim. ampiaisen tai mehiläisen pistosta tai tietyistä ruoka-aineista. Oireita ovat kihelmöinti, kutina, nokkosrokkopaukamat, turvotus, kurkun kuristaminen, hengen salmautuminen ja äänen käheytyminen. Anafylaktinen sokki voi olla hengenvaarallinen, joten uhkaavan tilanteen tullen tulee soittaa 112. Ensiapuna toimii adrenaliinikynäruiskulla pistäminen reiteen tai olkavarteen.
Allergian ennaltaehkäisy - Ympäristötekijöillä on suuri vaikutus allergian puhkeamisessa. - Infektiotautien (virusten, bakteerien tai sienten aiheuttamia tulehdustiloja, esimerkiksi vesirokko) vähentyminen ja ylipuhdas elinympäristö aiheuttavat lapsen immuunipuolustuksen kehittymistä virheelliseksi. Näin elimistö voi alkaa reagoida vaarattomiin ympäristössä oleviin proteiineihin (esim. siitepölyhiukkasiin -> siitepölyallergia). -> Tällaista reaktiota kutsutaan hygieniahypoteesiksi.
- Suomessa noin puolessa miljoonassa kodissa asuu lemmikkieläin. Eläinallergiaa esiintyykin noin 15 prosentilla suomalaisista. Lemmikkien uskottiin aiemmin lisäävän allergioita. Jotkut eläimet (esim. koira) saattavat oikeastaan vähentää allergioita. Jyrsijät (muun muassa marsu) taas saattavat lisätä allergioiden määrää. Kissasta taas ei ole tietoa. - Joissain tutkimuksissa on mietitty lemmikin hankkimisen merkitystä allergian ehkäisyssä. Arvellaan, että selitys löytyisi niiden kuljettamista mikrobeista. Jos lemmikin hankkii lapsen ollessa alle yksivuotias, antaa se paremman suojan allergialta.
- ympäristön kemikalisoituminen ja ilman pienhiukkasten lisääntyminen vahvistaa allergian riskiä. - jos raskausaikana tai varhaislapsuudessa altistuu liian vähän mikrobeille, kasvaa riski sairastua allergiaan myöhemmin. - onkin tehty tutkimus, jonka mukaan maaseudulla asuvilla lapsilla on vähemmän allergiaa kuin kaupungissa asuvilla lapsilla.
- kehon sisäinen mikrobikanta vaikuttaa myös allergian puhkeamiseen. Normaalifloora (ihmisten suolistossa yhteiselämässä eläviä mikrobeja) suojaa allergialta. Jatkuvia antibioottikuurit eivät ole suositeltavia, sillä ne saattavat tuhota haitallisten aineiden lisäksi myös hyödyllisiä aineita. - ruokavalio näyttää vahvistavan suoliston mikrobikantaa, eli auttavan allergioilta suojautumisessa.
Allergian kehittyminen Allergialle ja allergiaoireille ei löydy yksinkertaista syytä, mistä ne johtuvat. Allergian aiheuttamia aineita kutsutaan allegeeneiksi. Ensin allergeeni pääse elimistöön kehon limakalvojen, suun tai ihon kautta. Kehon puolustusjärjestelmä tunnistaa allergeenin proteiinin ja elimistö herkistyy monimutkaisen solutason tapahtumasarjan myötä. Allergiaoireet eivät ilmene vielä ennen elimistön herkistymistä. Saman allergeenin päästessä taas kehoon jatkuu allergeeninen reaktio.
Jotkut allergiset reaktiot ovat nopeita, ja toiset hitaita. Nopeat kehittyvät allergeenille altistumisen jälkeen muutaman minuutin kuluessa ja hitaat taas päivien tai jopa viikkojen aikana ilmaantuviin. - > allergisen tapahtumaketjun seurauksena syöttösolut (tunnetaan myös allergiasoluina) vapauttavat muun muassa histamiinia. -> kutsuu tulehdussoluja paikalle. - > osa allergista reaktiota, aloittaa erilaiset allergiset oireet kehon altistuneessa osassa.
Allergian tunnistaminen - lääkärin kanssa yritetään tunnistaa allergeeni, joskus omat kokemukset riittävät varmistamaan allergiaoireiden aiheuttajan, mutta usein tarvitaan laboratoriotestejä. - voidaan testata myös ihopistokokeella (tunnetaan myös Prick-testinä): laitetaan tippa allergeenia potilaan kyynärvarren sisäosaan; jos tulee ihoreaktio, potilas on allerginen kyseiselle aineelle. Ihminen voi olla herkistynyt jollekin allergeenille, vaikkei hänellä olisi allergiaoireita.
- allergiaterveysajattelu = hyvä arki allergiasta huolimatta ja sen kanssa. - allergiaa voidaan hoitaa esimerkiksi histamiinilääkityksellä tai siedätyshoidolla. Siedätyshoito estää yleensä 3-5 vuotta, jonka aikana pistetään käsivarteen allergeenia. Näin elimistö tottuu allergeenin läsnäoloon. Lopputulos siedötyshoidosta voi säilyä loppuelämän ajan.
- allergia luokitellaan kansantaudiksi. Kansantaudeilla tarkoitetaan yleisesti sairauksia, joilla on suuri merkitys kansanterveydelle. Allergia täyttää tämän kriteerin, sillä se vaikuttaa ainakin kahden miljoonan suomalaisen elämään. - allergian ja astman kustannukset olivat Suomelle vuonna 2014 1,5 miljardia euroa. Summa koostuu suorista kustannuksista (esimerkiksi lääkekorvaukset ja sairaanhoitajakäynnit) ja epäsuorista kustannuksista (esimerkiksi ennenaikaisen eläkkeen aiheuttamat kustannukset), vaikka vain joka kymmenes on joutunut olemaan pois töistä allergian takia.
Astma - astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus - ahtauttaa keuhkoputkia -> keuhkoputkiin erittyy limaa - ei ole kovin yleinen sairaus, vain noin 7-10 % väestöstä - voi sairastua minkä ikäisenä tahansa - oireet voivat alkaa hiljalleen tai yllättäen astmakohtauksena - oireet vaihtelevat, esimerkiksi yskä tai hengenahdistus - hoidetaan tulehdusta hillitsevillä ja keuhkoputkia avaavilla lääkkeillä - lapsuusiän astma paranee usein kokonaan - mahdollisuus periytyä - syynä voi olla ilman epäpuhtaudet - hoitamaton astmakohtaus voi synnyttää keuhkoihin pysyviä toimintavaurioita