Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta

Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta Tekesin katsaus 229/2008

Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta Pertti Kiuru ja Mervi Rajahonka HSEEE Soile Kotala SC-Research Tarmo Lemola, Sami Kanninen ja Kimmo Viljamaa Advansis Oy Petri Mäki-Fränti ja Raija Volk Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos PTT Olavi Lehtoranta, Jukka Hyvönen ja Torsti Loikkanen VTT Bernd Ebersberger Management Center Innsbruck, Innsbruck, Austria Heli Koski ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Tekesin katsaus 229/2008 Helsinki 2008

Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes 2008. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN 1239-758X ISBN 978-952-457-406-8 Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2008

Tekesin alkusanat Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus on monien tekijöiden summa. Innovaatiopolitiikan tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yliopistoja ja korkeakouluja sekä tutkimuslaitoksia entistä tuottavampiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin. Nämä hyödyt leviävät ulkoisvaikutuksina laajemmin koko yhteiskuntaan. Innovaatiopanostuksilla on yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeä merkitys, sillä niiden onnistuminen näkyy yrityksissä uutena osaamisena, uusina toimintatapoina ja uusina tuottavina innovaatioina. Tämä näkyy yritysten menestymisenä liikevaihdon ja tuottavuuden kasvaessa. Tutkimuksen ja koulutuksen kautta tavoitteena on luoda uutta tietämystä ja kyvykkyyttä, uusia toimintatapoja ja innovatiivisuutta. Nämä innovatiivisuuden vaikutukset leviävät monelle eri tasolle yhteistyön ja innovatiivisten yritysten kautta, joka näkyy elinkeinoelämän uudistumisena. Tuottavuus ja talouden kasvu ovat kansallisia tavoitteita, joihin uudet liiketoiminnat, palvelut sekä toimivammat ja joustavammat instituutiot omalta osaltaan myötävaikuttavat. Samalla syntyy verkostotalouden kehittyneempiä muotoja, uusia kilpailuetuja ja elinvoimaisuutta Suomen alueilla. Innovaatiotoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat siis moniulotteiset. Kansalaisten hyvinvointi ja kestävä kehitys näkyvät esimerkiksi uusien innovaatioiden soveltamisessa terveydenhuoltoon ja vanhustyöhön sekä ympäristökysymysten huomioimisessa. Tekesissä vaikuttavuutta kuvataan mallilla, joka koostuu neljästä vaiheesta ja se keskittyy pääosin additionaliteetin ideaan. Ensimmäinen vaihe on panosten additionaliteetti eli miten julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa yritysten omiin t&k-panostuksiin (input additionality). Toinen vaihe on käyttäytymisen additionaliteetti ja se tarkastelee miten julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen ja toimintatapoihin (behavioural additionality). Lopuksi kolmas vaihe on tuotoksen additionaliteetti ja se tutkii minkälainen vaikutus julkisella t&k-rahoituksella on yritysten tuotoksiin ja liiketoiminnan tuloksiin (output additionality). Neljäs vaihe vaikutukset yhteiskuntaan ja kansantalouteen - poikkeaa hieman näistä erillisistä vaiheista, sillä sitä perustellaan enemmänkin innovaatiotoiminnan ulkoisvaikutusten kautta. Yhteiskunnallisten vaikutusten painopiste on viime vuosina ollut Suomen asemoinnissa kansainväliseen innovaatioympäristöön sekä tuottavuuden ja talouskasvun näkökulma. Tekes seuraa hankkeiden vaikuttavuutta muun muassa keräämällä asiakkailtaan vuosittain yli tuhannesta päättyneestä Tekes-hankkeesta niin sanotut jälkiraportointitiedot. Nämä tiedot kerätään erikseen tutkimushankkeista ja tuotekehi-

tyshankkeista kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Aineistoa on kertynyt tähän mennessä vuodesta 1999 lähtien. Aineisto on mittava ja kansainvälisesti ainutlaatuinen julkisen tutkimusrahoituksen tietokanta. Tässä raportissa on koottu yhteen neljän tutkimusryhmän tulokset, jotka perustuvat Tekesin jälkiraportointiaineistoon. Osien 1 ja 2 tavoitteena on testata erilaisia hypoteeseja koskien innovaatioprosessia ja sen hyödyntämistä käyttäen vaihtoehtoisia tilastollisia menetelmiä. Osassa 1 additionaliteetin käsite on jaettu vielä alakäsitteisiin ja näitä testataan erilaisten hypoteesien avulla. Tässä osassa tarkastellaan myös Tekesin ohjelmien vaikutuksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Osa 2 keskittyy lähinnä siihen mitkä ovat julkisen t&k-rahoituksen vaikutukset toimijoiden käyttäytymiseen ja toimintatapoihin (behavioral additionality) ja lisäksi myös esimerkiksi yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseen. Siinä on käytetty myös eksploratiivista lähestymistapaa, jonka tavoitteena on ollut etsiä ja analysoida muita aineistosta esiin nousevia kiinnostavia tuloksia. Osien 3 ja 4 tavoitteena on tutkia Tekesin rahoitusinstrumenttien kannustinvaikutuksia vertaamalla rahoitusinstrumentteja. Osassa 3 keskitytään Tekesin rahoitusinstrumenttien vaikutuksiin, yritysten innovaatioyhteistyöhön ja kasvun mittaamiseen. Tutkimus esittää mielenkiintoisia tuloksia esimerkiksi Tekesin rahoituksen vaikutuksista yritysten innovaatiopanoksiin, yritysten innovaatioprosessien tehokkuuteen ja yritysten patentointiin sekä innovaatioiden kaupallistamiseen ja liikevaihto-osuuteen. Osassa 4 testataan Tekesin eri rahoitusmuotojen kannustinvaikutuksia t&k-projektin onnistumiseen ja yrityksen liiketoimintaan. Tämä tutkimus tarkastelee muun muassa Tekesin vaikuttavuutta niihin yrityksiin jotka hakeutuvat uusille liiketoiminta-alueille. Tässä hankkeessa on pidetty mielenkiintoisia työpajoja ja lopputulos antaa monipuolisen kuvan Tekesin aineiston soveltuvuudesta vaikuttavuuden arviointiin. Tekes kiittää hankkeeseen osallistuneita tutkijoita hyvästä yhteistyöstä ja lopputuloksesta. Tekes

Sisältö Tekesin alkusanat OSA 1 Tekesin hankerahoituksen vaikuttavuus innovaatioprosessia koskevien hypoteesien testaus jälkiraportointiaineistossa....1 1 Johdanto...3 1.1 Tutkimuksen tausta...3 1.2 Tutkimuksen tavoitteet....5 1.3 Tutkimuksen toteutus....5 1.4 Tutkimuksen taustamuuttujat...7 2 Hypoteesien testaus...9 2.1 Hypoteesi 1: Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen... 9 2.2 Johtopäätös hypoteesista 1...12 2.3 Hypoteesi 2: Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta...12 2.4 Johtopäätös hypoteesista 2...14 2.5 Hypoteesi 3: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia sekä vaikuttaa myönteisesti hankeorganisaatioiden toimintatapoihin...14 2.6 Johtopäätös hypoteesista 3...24 2.7 Hypoteesi 4: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia toimi- tai tutkimusalalla.... 24 2.8 Johtopäätös hypoteesista 4...27 2.9 Hypoteesi 5: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti lisäten yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämistä sekä innovaatioiden soveltamista ja tukee sitä kautta suotuisan innovaatioympäristön kehittämistä...28 2.10 Johtopäätös hypoteesista 5...30 2.11 Hypoteesi 6: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti laajemmin yhteiskunnassa mm. työllisyyteen, alueelliseen kehitykseen, kansalliseen osaamispohjaan tai julkisten palvelujen laatuun...31 2.12 Johtopäätös hypoteesista 6...32 2.13 Hypoteesi 7: Teknologiaohjelmatoiminta tukee yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin yritystason tulosten ja vaikutusten syntyä ja tutkimustulosten kaupallistamista sekä lisää myönteisiä ulkoisvaikutuksia toimialan, innovaatioympäristön ja laajemmin yhteiskunnan tasolla...32 2.14 Johtopäätös hypoteesiin 7...34 3 Yhteenveto ja johtopäätökset...35 3.1 Hypoteesien hyväksymisen yhteenveto...35 3.2 Pohdintaa...37

OSA 2 Jälkiraportointiaineisto Tekesin rahoittamien hankkeiden tulosten ja vaikutusten kuvaajana....39 1 Lähtökohdat...41 1.1 Tutkimuksen tavoitteet...41 1.2 Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen additionaliteetin arvioinnista...41 1.3 Behavioraalisen additionaliteetin näkökulma...42 1.3.1 Behavioraalisen additionaliteetin käsitteestä...42 1.3.2 Behavioraalisen additionaliteetin mittaamisesta...43 1.3.3 Tutkimuskysymykset behavioraalisen additionaliteetin näkökulmasta...44 2 Pohdintoja aineiston rajoitteista ja käyttökelpoisuudesta...45 2.1 Yleisiä havaintoja jälkiraportointiaineiston validiteetista...45 2.2 Aineiston validiteetin haasteita erityyppisissä organisaatioissa... 46 3 Vaikutukset hankkeiden toteutukseen...48 3.1 Yleistä...48 3.2 Selittäviä tekijöitä hanketason vaikutusten taustalla...50 3.2.1 Miten hankkeen toteutus oli riippuvainen Tekesin rahoituksesta?... 50 3.2.2 Teknologian kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen...51 3.2.3 Kaupallistamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. 54 3.2.4 Tekesin rahoituksen vaikutukset projektin toteutukseen... 57 4 Liiketoimintavaikutukset...59 4.1 Yleistä...59 4.2 Vaikutukset liiketoiminnan eri osa-alueille...61 4.2.1 Suorat tuotosvaikutukset...61 4.3 Liiketoimintavaikutusten keskeiset ulottuvuudet...62 4.3.1 Uuden liiketoiminta-alueen luominen...63 4.3.2 Yritysyhteistyö...64 4.3.3 Yritystoiminnan tuottavuus ja tehokkuus...64 4.4 Tutkimushankkeiden vaikutukset tutkimustoimintaan...65 5 Vaikutukset yrityksen välittömään liiketoimintaympäristöön....68 5.1 Yleistä...68 5.2 Hankkeiden toimiala- ja verkostovaikutuksiin liittyviä tekijöitä... 69 6 Vaikutukset yhteiskuntaan...72 6.1 Ulkoisvaikutusten jakauma...72 6.2 Taustamuuttujien vaikutus...74 6.2.1 Haastavuus, riskit ja ulkoisvaikutukset... 74 6.2.2 Tavoitteiden saavuttaminen ja kilpailuetujen kehitys...78 6.2.3 Tekesin merkitys, hanketason vaikutukset ja ulkoisvaikutukset...79 6.2.4 Ulkoisvaikutusindeksi...80 7 Johtopäätökset...81 7.1 Huomioita aineiston validiteetista...81 7.2 Julkisen t&k-rahoituksen vaikutus toimijoiden käyttäytymiseen ja toimintatapoihin...82 7.3 Muut aineistosta esiin nousevat johtopäätökset...82

OSA 3 Tuloksia Tekesin rahoituksen kannustinvaikutuksista...85 1 Johdanto...87 2 Kannustaminen t&k-toimintaan ja innovaatioihin...88 3 Politiikkatoimien ja julkisen innovaatiorahoitusjärjestelmän vaikuttavuus...90 4 Julkisen t&k-rahoituksen vaikutusten tutkimisesta Suomessa...91 5 Tekesin rahoitusmuodot ja niiden vaikutukset yrityksiin....93 6 Tekesin rahoitustoiminnan vaikutusten tutkimisessa käytettyjä aineistoja...96 6.1 Jälkiraportointiaineisto...96 6.2 Yrityskohtaiset mikroaineistot...96 6.3 Yritystukitietokanta...97 6.4 Projektikohtaiset tiedot...97 7 Tutkimushypoteesit...98 7.1 Hypoteesi vastausten samansuuntaisuudesta...98 7.2 Hypoteesi rahoitusinstrumenttien vaikutuksesta...98 7.3 Yhteistyöhypoteesi...99 7.4 Kasvuhypoteesit...99 8 Tutkimusaineistot ja kuvailevat tulokset....100 8.1 Projektikohtaiset tiedot....100 8.2 Yrityskohtaiset tiedot...104 8.3 Jälkiraportointiaineisto...106 8.4 Vastausten samansuuntaisuus...110 8.5 Nopean kasvun yritykset...116 9 Tulokset Tekesin rahoituksen vaikutuksesta....119 9.1 Innovaatiokysely...119 9.2 T&k-kyselyt...125 10 Yhteenveto...128 OSA 4 Does Tekes R&D funding promote entrepreneurial innovation and employment growth?...135 1 Introduction...137 2 Tekes-funded projects some key firm and project characteristics...138 3 Government R&D support and innovation performance...142 3.1 Innovation performance descriptive analysis... 142 3.2 Empirical model: patent production function with sample selection...147 4 Tekes funding and employment growth...154 5 Conclusions...158 Tekesin katsauksia...163

OSA 1 Tekesin hankerahoituksen vaikuttavuus innovaatioprosessia koskevien hypoteesien testaus jälkiraportointiaineistossa Pertti Kiuru Mervi Rajahonka HSEEE Soile Kotala SC-Research Tekijöiden alkusanat Tämän tutkimusosion tavoitteena on ollut Tekesin jälkiraportointiaineistoa hyödyntäen testata erilaisia hypoteeseja koskien innovaatioprosessin toteutusta, sen tuotoksia ja vaikutuksia sekä Tekesin tuomaa lisäarvoa. Kiitämme Tekesiä aineiston luovuttamisesta työryhmämme käyttöön tätä tutkimusta varten. Toivomme, että tämä tutkimus yhdessä muiden tämän tutkimuksen kanssa yhtä aikaa suoritettujen tutkimusten kanssa on antanut Tekesille uusia kehitysideoita jälkiraportointiaineiston laajempaan hyödyntämiseen sekä jälkiraportoinnin kehittämiseen palvelemaan entistä paremmin innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden arvioimista.

1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Innovaatiopolitiikan perinteisen perustelun mukaan yritykset ali-investoivat tutkimukseen ja kehitystyöhön. Tämä johtuu siitä, että t&k-toiminta sisältää riskejä, se on kallista eikä yritys saa itselleen kaikkea siitä koituvaa hyötyä. Tuoreempi perustelu liittyy ajatukseen, jonka mukaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen tavoitteena on korjata järjestelmätason, erityisesti oppimiseen ja osaamiseen liittyviä puutteita. Tämä perustelu liittyy ajatukseen, että tieto ja osaaminen ratkaisevat pitkän aikavälin kasvun. Innovaatiopanostukset näkyvät yrityksissä uutena osaamisena, uusina toimintatapoina ja innovaatioina sekä liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuna. Innovatiivisuuden vaikutukset leviävät monelle eri elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tasolle yhteistyön ja innovatiivisten yritysten kautta. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta voidaan kuvata esimerkiksi kuvan 1 avulla. 1 Julkisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi on tullut yhteiskunnassa yhä tärkeämmäksi. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin ja mittaamisen avulla on mahdollista osoittaa julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen hyötyjä yritysten, toimialojen ja kansantalouden tasoilla. Siirtyminen perinteisestä teknologiapolitiikasta kohti innovaatiopolitiikkaa luo myös vaikuttavuuden arvioinnille uusia haasteita, kun arvioitavien vaikutusten kenttä, kohderyhmät ja vaikutusten laatu moninaistuvat. Additionaliteetti-käsite on yleistynyt julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä. Käsite on kehittynyt 1980-luvulla Isossa-Britanniassa ja levinnyt Euroopan Unionin puiteohjelmien arviointityökaluksi. Yksinkertaisimmillaan additionaalisuudessa on kyse julkisen rahoituksen lisäävästä ja edistävästä vaikutuksesta yksityisen sektorin toimintaan. Additionaliteetin alakäsitteet kuvaavat erilaisia kiinnostuksen kohteita vaikuttavuuden arvioinnissa (taulukko 1). Tutkimus- ja ja kehityspanokset Osaaminen Uusi tieto Uudet toimintatavat Verkottuminen Innovaatiot: tuotteet ja palvelut, menetelmät ja prosessit, organisaatio ja toimintatavat Panokset Tulokset Välittömät vaikutukset Uudet yritykset, liiketoimintaalueet ja palvelut Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Tuottavuus Uudistuva elinkeinorakenne Vauraus Alueiden elinvoimaisuus Työllisyys Ympäristö ja terveys Turvallisuus Sosiaalinen hyvinvointi Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Kuva 1. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus. 1 Innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua. Tekes 2006 3

Taulukko 1. Additionaliteetin alakäsitteet 2. ADDITIONALITEETIT I Output additionality (Tuotos-additionaliteetti) II Input additionality (Panos-additionaliteetti) III Behavioural additionality (Toimintatapa-additionaliteetti) IV Cognitive capacity additionality (Kognitiivisuusadditionaliteetti) V Project additionality (Puhdas additionaliteetti) Mistä ollaan kiinnostuneita Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten toiminnan tuloksiin? Olisiko samaan lopputulokseen päästy ilman julkista rahoitusta? Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten omiin investointeihin? Täydentääkö vai korvaako julkinen rahoitus yritysten omia investointeja kokonaan tai osittain? Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten toimintatapoihin? Onko julkinen rahoitus aiheuttanut pysyviä toimintatapojen muutoksia yrityksessä? Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten osaamisen kehittymiseen? Onko julkisella rahoituksella ollut pysyviä vaikutuksia yrityksen sisällä olevan henkisen pääoman, ymmärryksen ja tietämyksen kehittymiseen? Missä määrin julkinen rahoitus on mahdollistanut hankkeita, jotka olisivat muutoin jääneet toteuttamatta? Olisiko hanke toteutettu vai ei ilman julkista rahoitusta? Additionaalisuuden käsitteen myötä julkisen rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan vertaamalla keskenään kahta lopputilannetta, joista toinen on todellinen (yritys on saanut julkista rahoitusta) ja toinen hypoteettinen tilanne (millainen tilanne olisi ollut, jos yritys ei olisi saanut julkista rahoitusta). Vaikka hypoteettista tilannetta ei voida havainnoida, sen estimointiin on kuitenkin olemassa useita menetelmiä. Jälkiraportoinnissa menetelmänä on lähinnä survey-tutkimusmenetelmä, jossa nojataan yritysten kykyyn arvioida hypoteettista tilannetta. Additionaliteetit tarkastelevat yksittäistä julkista rahoitusta saanutta organisaatiota, yritystä tai tutkimuslaitosta. Kuitenkin julkisen rahoituksen vaikuttavuutta tarkasteltaessa perusoletuksena on, että julkisella t&k-rahoituksella on myös ns. ulkoisvaikutuksia, eli yksittäisen yrityksen tukemisesta yhteiskunnalle kokonaisuutena aiheutuvia positiivisia vaikutuksia (spillovers). Ulkoisvaikutukset luovat sen dynamiikan, jonka avulla tieto, ideat ja osaaminen leviävät innovaattoreilta muille toimijoille luoden kasvua ja hyvinvointia. Myös näiden ulkoisvaikutusten kartoittaminen on olennainen osa julkisen rahoituksen vaikuttavuuden tutkimista, mikä näkyykin jälkiraportoinnin kyselylomakkeissa, joissa osa kysymyksistä käsittelee nimenomaan ulkoisvaikutuksia. Additionaliteeteista kolmas, behavioural additionality (toimintatapa-additionaliteetti), on viime aikoina noussut pinnalle julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden arviointiin liittyvissä keskusteluissa. Tämän tyyppisen vaikuttavuustiedon tarve on tunnistettu, mutta näitä aiheita ei tyypillisesti ole sisällytetty ohjelma-arviointeihin, jotka ovat keskittyneet pääosin input- ja output-tyyppisten additionaliteettien mittaamiseen. Kuitenkin viime aikoina tämäkin tilanne on korjaantunut myös Suomessa. Jälkiraportointilomakkeessakin on kysymyksiä, joilla pyritään mittaamaan input- ja output-additionaliteettien lisäksi myös taulukon 1. kolmea viimeistä addtionaliteettia: toimintatapa- ja kognitiivisuus-additionaliteettia sekä puhdasta additionaliteettia. 2 Soveltaen: Luke Georghiou, Bart Clarysse, Geert Steurs, Valentijn Bilsen, Jan Larosse: Innovation Science Technology. Making the Difference. The evaluation of behavioural additionality of r&d subsidies. IWT-Studies 48. IWT-Observatory. Brussels 2004. ja Joonas Pekkanen, Toni Riipinen ja Seppo Leminen: Innovaatio investointina, osa 2. Tekesin rahoituksen vaikutukset yritysten t&k-toimintaan kyselytutkimuksen tulokset. Tekes, Teknologiakatsaus 161/2004, Helsinki. 4

1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on Tekesin jälkiraportointiaineistoa hyödyntäen testata erilaisia hypoteeseja koskien innovaatioprosessin toteutusta, sen tuotoksia ja vaikutuksia sekä Tekesin tuomaa lisäarvoa. Tutkimuksessa on testattu seuraavia hypoteeseja: Hanketason vaikutuksia koskeva hypoteesi Hypoteesi 1: Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen. Organisaatiotason vaikutuksia koskevat hypoteesit Hypoteesi 2: Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta. Hypoteesi 3: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia sekä vaikuttaa myönteisesti hankeorganisaatioiden toimintatapoihin. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat hypoteesit Hypoteesi 4: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia toimi- tai tutkimusalalla. Hypoteesi 5: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti lisäten yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämistä sekä innovaatioiden soveltamista ja tukee sitä kautta suotuisan innovaatioympäristön kehittämistä. Hypoteesi 6: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti laajemmin yhteiskunnassa mm. työllisyyteen, alueelliseen kehitykseen, kansalliseen osaamispohjaan tai julkisten palvelujen laatuun. Ohjelmallisuuteen liittyvä hypoteesi Hypoteesi 7: Teknologiaohjelmatoiminta tukee yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin yritystason tulosten ja vaikutusten syntyä ja tutkimustulosten kaupallistamista sekä lisää myönteisiä ulkoisvaikutuksia toimialan, innovaatioympäristön ja laajemmin yhteiskunnan tasolla. Taulukossa 2 (sivu 6) on esitetty ne Tekesin jälkiseurantalomakkeen kysymykset, joiden avulla kutakin hypoteesia pyritään selittämään. 1.3 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää kuvassa 1 esiintyviä innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden suhteita yksityiskohtaisemmin tarkastelemalla ja tuottamalla tietoa Tekesin laajan jälkiraportointiaineiston sisällöstä. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus on monien tekijöiden summa. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla kannustetaan yrityksiä sekä julkisia tutkimusorganisaatioita yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia entistä tuottavampiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin, joiden hyödyt leviävät ulkoisvaikutuksina, kuten osaamisen kasvuna sekä uusina teknologioina ja innovaatioina laajemmin koko yhteiskuntaan. Ne näkyvät elinkeinoelämän uudistumisena, vaurauden lisääntymisenä ja työllisyyden paranemisena. Samalla alueiden elinvoimaisuus kasvaa. Innovaatiotoiminnalla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja kansalaisten terveyteen. Turvallisuudella ja sosiaalisella hyvinvoinnilla on kasvava merkitys nyky-yhteiskunnassa (Hyvärinen et al. 2007). Tässä tutkimuksessa innovaatiotoiminnan tuloksia, välittömiä vaikutuksia ja vaikutuksia kansantalouteen ja yhteiskuntaan tarkastellaan suhteessa panoksiin. Panoksia katsotaan olevan Tekesin rahoitus, Tekesin ohjelmatoiminnan tuoma lisäarvo, sekä yritysten/tutkimusorganisaatioiden omat tutkimus- ja kehityspanostukset projektin päättymistä seuranneina vuosina. Panoksia on käytetty taustamuuttujina tarkastellessa Tekesin rahoittamien projektien vaikutuksia, jolloin nähdään panosten suhteellinen osuus erityyppisissä vaikuttavuusmuodoissa. Yritysten/tutkimusorganisaatioiden omat tutkimus- ja kehityspanostukset projektin päättymistä seuranneina vuosina voidaan katsoa olevan myös julkisen rahoituksen vaikutuksia, mutta sen lisäksi tätä on käytetty selittä- 5

Taulukko 2. Hypoteesit ja jälkiseurantalomakkeen kysymykset. Hypoteesi H1 Ilman julkista rahoitusta t&k-hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen H2 Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta H3 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia sekä vaikuttaa myönteisesti hankeorganisaatioiden toimintatapoihin H4 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia toimi- tai tutkimusalalla H5 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti lisäten yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämistä sekä innovaatioiden soveltamista ja tukee sitä kautta suotuisan innovaatioympäristön kehittämistä H6 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti laajemmin yhteiskunnassa mm. työllisyyteen, alueelliseen kehitykseen, kansalliseen osaamispohjaan tai julkisten palvelujen laatuun H7 Teknologiaohjelmatoiminta tukee yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin yritystason tulosten ja vaikutusten syntyä ja tutkimustulosten kaupallistamista sekä lisää myönteisiä ulkoisvaikutuksia toimialan, innovaatioympäristön ja laajemmin yhteiskunnan tasolla Jälkiseurantalomakkeen kysymykset 8 Olisiko projektia toteutettu ilman Tekesin rahoitusta? 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? 7 Miten arvioitte Tekesin merkitystä yrityksenne /projektinne kannalta? 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? 9 Yrityksenne/tutkimusryhmänne t&k-kustannukset miljoonina euroina 2 Miten yrityksenne teknologiaan tai innovaatioon perustuva kilpailuetu markkinoihin ja kilpailijoihin nähden /tutkimuskysyntään ja kilpailijoihin nähden muuttui projektin tuloksena? 3 Mitä vaikutuksia projektista on ollut yrityksenne liiketoiminnalle/ tutkimustoiminnalle tutkimuslaitoksessanne? 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? tuke 11 Liiketoiminta-arvio tutu 11/12 Projektin tuloksena syntyi 4 Mitä laajempia vaikutuksia arvioitte projektista olevan toimialalla, liiketoimintaketjussa tai innovaatioverkostossa, jossa yrityksenne toimii / jossa toimitte? Ulkoisvaikutukset elinkeinoelämässä 3 Mitä vaikutuksia projektista on ollut yrityksenne liiketoiminnalle/ tutkimustoiminnalle tutkimuslaitoksessanne? 4 Mitä laajempia vaikutuksia arvioitte projektista olevan toimialalla, liiketoimintaketjussa tai innovaatioverkostossa, jossa yrityksenne toimii / jossa toimitte? Ulkoisvaikutukset elinkeinoelämässä 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? 5 Mitä välillisiä yhteiskunnallisia / laajempia yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia arvioitte projektilla olevan? Ulkoisvaikutukset yhteiskunnassa 1 Miten hyvin projektille asetetut kehittämiseen liittyvät tavoitteet saavutettiin? Miten hyvin projektille asetetut kaupallistamiseen liittyvät tavoitteet on toistaiseksi saavutettu? 4 Mitä laajempia vaikutuksia arvioitte projektista olevan toimialalla, liiketoimintaketjussa tai innovaatioverkostossa, jossa yrityksenne toimii / jossa toimitte? Ulkoisvaikutukset elinkeinoelämässä 5 Mitä välillisiä yhteiskunnallisia / laajempia yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia arvioitte projektilla olevan? Ulkoisvaikutukset yhteiskunnassa tuke 11 Liiketoiminta-arvio tutu 11/12 Projektin tuloksena syntyi 6

mään joitain muita Tekesin panostaman projektitoiminnan vaikutuksia. Varsinaisten panosten lisäksi taustamuuttujina on käytetty projektin luonnetta kuvaavia tekijöitä, kuten projektin tyyppiä (niiltä osin kuin tuloksia ei ole aiemmin ilmestyneessä teknologiakatsauksessa 203/2007, Tekesin vaikuttavuus. Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi ), projektin haastavuutta sekä projektin sisältämiä teknologia-, talous-, markkina- ja resurssiriskejä (arvioitu Tekesin toimesta projektin aloitusvaiheessa). 1.4 Tutkimuksen taustamuuttujat Tekesin rahoitusta, ohjelmallisuutta, yritysten/tutkimusorganisaatioiden omien tutkimus- ja kehityspanostusten projektin toteutuksen jälkeistä muutosta sekä projektien haastavuutta ja riskejä on käytetty tutkimuksessa taustamuuttujina. Seuraavassa on luotu lyhyt katsaus taustamuuttujiin tarkasteltavassa aineistossa. Projektin luonnetta kuvaavia taustamuuttujia ovat projektin tyyppi, projektin haastavuus ja riskit sekä ohjelmatoiminnassa mukana oleminen. Tekesin rahoittamat projektit eroavat toisistaan lähtökohdiltaan, toteuttajatahoiltaan, sisällöltään, toteuttamistavoiltaan sekä päämääriltään. Tekes rahoittaa kolmentyyppisiä projekteja: 1. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja (TUTU_T) 2. Yritysten (lähinnä suurten yritysten) tutkimusja tuotekehitysprojekteja (TUTU_Y) 3. Yritysten (lähinnä pk-yritysten) pienimuotoisempia tuotekehitysprojekteja (TUKE). Taulukossa 3 on esitetty projektien jakautuminen projektin tyypin ja ohjelmallisuuden mukaan: Projektit jakautuvat niiden haastavuuden mukaan seuraavasti: Ei teknologista haastetta (0 %) 0,1 % Uutuusarvoa vain hakijalle (20 %) 0,3 % Uutuusarvoa verkostolle/ alueelle (40 %) 9,7 % Kansallista huipputasoa (60 %) 31,0 % Vaativaa kansainvälistä tasoa (80 %) 47,1 % Kansainvälistä huipputasoa (100 %) 11,7 % Tekes arvioi projektin haastavuustason ja riskit hakuvaiheessa. Haastavuus ja riskiluokittelut on otettu vähitellen käyttöön vuodesta 2001 lähtien, joten käytettävissä olevien arvioiden lukumäärät projektien haastavuus- ja riskiluokista vaihtelevat jonkin verran. Projektin haastavuudelle käytetään kuusiluokkaista jaottelua, jonka mukaan projektit jakautuvat niiden riskien mukaan (taulukko 4). Tekesin rahoittamien projektien suurimmat riskit liittyvät potentiaalisiin markkinoihin. Lähes puolet rahoitetuista yritysprojekteista, joille potentiaalisiin markkinoihin liittyvä riski on arvioitu, pyrkivät kovasti kilpailluille tai aivan uusille markkina-alueille tai kyseessä on vähintään kokonaan uuden tyyppinen tuote tai palvelu. Näiden projektien kohdalla on arvioitu, että yrityksellä on hyvin heikot mahdollisuudet päästä ko. markkinoille tai ainakin markkinoille pääsyyn liittyy vaikeuksia. Projektin volyymia kuvaavia taustamuuttujia ovat toteuttajaorganisaation EU:n kokoluokitus, Tekesin rahoitus projektille sekä toteuttajaorganisaation omat t&k-investoinnit ja niiden muutos projektin päättymisen jälkeen. Taulukko 3. Projektien jakautuminen projektin tyypin ja ohjelmallisuuden mukaan. Projektin tyyppi Tutkimusprojektit Tutkimus- ja tuotekehitysprojektit Tuotekehitysprojektit Yhteensä 36 % 19 % 44 % Ohjelmallisuus Ohjelmassa Ei ohjelmassa 60 % 54 % 40 % 40 % 46 % 60 % Yhteensä 100 % 51 % 49 % 7

Taulukko 4. Projektien jakaantuminen riskiluokituksen mukaan. Ei tunnistettavaa riskiä (0 %) Pieni riski (20 %) Merkittävä riski (40 %) Suuri riski (60 %) Erittäin suuri riski (80 %) Resurssiriskit 8,1 % 54,4 % 28,4 % 7,1 % 2,0 % Talousriskit 19,9 % 41,2 % 26,1 % 9,9 % 3,0 % 1,1 % 21,8 % 45,4 % 23,6 % 8,0 % Teknologiariskit Markkinariskit 3,6 % 14,1 % 38,8 % 33,8 % 9,7 % Projektit jakautuivat toteuttajaorganisaation EU-kokoluokituksen mukaan seuraavasti: Pieni 37,2 % Keskisuuri 7,0 % Suuri 55,8 % Tekes rahoittaa tietyn prosenttiosuuden yritysten tutkimus- tai tuotekehitysprojektin hyväksyttävistä kustannuksista. Rahoitusvaihtoehtoja ovat tuotekehitysavustus, tuotekehityslaina ja pääomaehtoinen tuotekehityslaina tai niiden yhdistelmä. Projektin saama rahoitusyhdistelmä riippuu projektin luonteesta ja yrityksen koosta. Pääosin avustusta saa esiselvityksiin sekä tutkimuksellisiin projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Lainat on tarkoitettu projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote tai palvelu. Rahoitus riippuu projektin haastavuudesta ja markkinaetäisyydestä. Mitä haastavampi projekti on, mitä suurempi sen uutuusarvo ja mitä kauempana kehitettävä tuote/palvelu on markkinoista, sitä todennäköisemmin projekti saa tuotekehitysavustusta. Tässä tutkimuksessa on ollut käytössä Tekesin myöntämän avustuksen, lainan tai niiden yhdistelmän kokonaismäärä euroissa. Tätä on käytetty mittaamaan projektin kokoa. Tekesin rahoitusta ei ole tässä tutkimuksessa eritelty rahoitusmuodon mukaan. Toteuttajaorganisaation omia t&k-investointeja on kysytty kolmena vuotena projektin päättymisen jälkeen. Taustamuuttujana on pääsääntöisesti käytetty muuttujaa, joka on muodostettu ao. investointien näinä kolmena vuotena tapahtuneen muutoksen kehityssuunnan perusteella. Se jakautuu projektityypeittäin taulukon 5 mukaisesti. Tutkimusta varten Tekesistä saatu aineisto tarkistettiin organisaation t&k-kustannusten osalta. Tekesin ohjeiden mukaan aineistosta poistettiin havainnot, jotka eivät osuneet seuraaviin realistisina pidettyihin t&k-kustannusten ala- ja ylärajoihin: TUTU_T: >0-217 Meuroa, TUTU_Y: >0-4000 Meuroa, TUKE: 0-225 Meuroa. Muiden paitsi TUKE-projektien osalta ei siis hyväksytty t&k-kustannuksiksi nollaa. Sen sijaan TUKEhankkeiden osalta t&k-kustannukset voivat olla myös nolla, jos yritys on mennyt konkurssiin. Muutoksia tehtiin yli kuuteensataan projektiin, tietoja joko poistettiin tai ilmiselvissä tapauksissa korjattiin. Kaikki muutokset kirjattiin muutoslogitiedostoon. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi taustamuuttujana käytettiin myös sitä, olisiko projektia toteutettu ilman Tekesin rahoitusta. Tämä muuttuja jakaantui siten, että 22 % projekteista olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta ja 78 % projekteista ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta. Taulukko 5. Projektien jakautuminen t&k-kustannusten kehityssuunnan mukaan projektityypeittäin. T&k-kustannusten kehityssuunta Tutkimusprojektit Tutkimus- ja tuotekehitysprojektit Tuotekehitysprojektit Kasvanut Pysynyt samana Vähentynyt 49,6 % 28,0 % 22,4 % 52,6 % 17,3 % 30,2 % 40,3 % 24,7 % 35,0 % 8

2 Hypoteesien testaus 2.1 Hypoteesi 1: Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen Kysymys 6: Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? ja Kysymys 8: Olisiko projekti toteutettu ilman Tekesin rahoitusta? 3 Reilu viidesosa kysymykseen vastanneista projekteista (22%) olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. Esitetty hypoteesi 1 Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa eli innovaatioprosessi olisi erilainen (hanke olisi ollut suppeampi aikataulultaan tai resursseiltaan tai siinä olisi ollut mukana vähemmän yhteistyökumppaneita) kumoutuu siis osin, koska yleensä projekteja ei toteutettaisi ilman Tekesin rahoitusta. Koska Tekesin rahoitus yrityksille ja muille tutkimusta harjoittaville organisaatioille ei rajoitu pelkästään rahalliseen tukeen, vaan Tekesin tehtävänä on myös antaa mm. asiantuntijatukea projektien toteutukseen, voitaisiin hypoteesia 1 tarkastella vielä Tekesin asiantuntijatuen näkökulmasta. Voidaan siis tarkastella sitä, kuinka suureen osaan niistä projekteista, joita ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta, on tehty projektin aikaisia muutoksia Tekesin toimesta. Vain 2,7 % projekteista on ollut sellaisia, joihin ei tehty projektin aikaisia muutoksia Tekesin toimesta ja jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. Sillä mitä useammilla tavoilla Tekes on vaikuttanut projektin toteutuksen aikaisiin muutoksiin, näyttäisi olevan yhteyttä toteuttajaorganisaatioiden arvioihin siitä, olisiko projektia toteutettu vai ei ilman Tekesin rahoitusta. Mitä useammalla tavalla Tekes oli myötävaikuttanut muutoksiin projektin toteutuksessa, sitä harvemmin projekti olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta. Luonnollisesti Tekesin vaatimat muutokset projektin toteutustavassa ovat melko usein projektin haasteellisuutta ja laajuutta lisääviä ja aikatauluja nopeuttavia, ja Tekesin rahoituksella toteutettuja projekteja ei ehkä siinä laajuudessaan pystyttäisi toteuttamaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä omin varoin. Myöskään sijoittajat eivät ole kovin usein kiinnostuneita pk-yritysten tuotekehityshankkeista. Lukumääräisesti vähiten muutoksia projektin eri osa-alueilla oli tehty tutkimusprojekteihin, joihin oli tehty muutoksia keskimäärin kolmella eri osa-alueella. Yritysprojektit eroavat selvästi tutkimusprojekteista, sillä niissä muutoksia oli tehty enemmän, keskimäärin neljällä eri osa-alueella. Suurten yritysten projekteissa (TUTU_Y) muutoksia oli tehty lukumääräisesti eniten. Mitä haastavampi projekti on ollut, sitä useammalla osa-alueella Tekes on vaikuttanut projektin toteutukseen. Erityisesti kansainvälistä huipputasoa olevissa projekteissa on Tekesin vaikutus ollut merkittävä hankkeen toteutustapaan. Tekesin asiantuntijan tekemällä arviolla projektin haastavuudesta oli yhteyttä siihen, että Tekes oli vaikuttanut projektin yhteistyökumppaneiden määrään, ulkopuolisten resurssien käyttöön, projektin henkilöresursseihin ja laajuuteen. Ohjelmaan kuulumisella oli vaikutusta projektin aikatauluun ja ulkopuolisten resurssien käyttöön (mm. Fisher s exact test) siten, että enemmän muutoksia Tekesin toimesta on tehty niihin pro- 3 Kysymys 8: Projektin toteutuksen riippuvuus Tekesin rahoituksesta; suorat jakaumat projektityypeittäin esitetty teknologiakatsauksessa 203/2007 Tekesin vaikuttavuus; Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi, kuvassa 3.1.1. Kysymys 6:Millä tavalla Tekes vaikutti projektin toteutukseen: Suorat jakaumat vaikutuksista on esitetty Teknologiakatsauksessa 203/2007 Tekesin vaikuttavuus; Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi (kuva 4.3.1). 9

% 60 50 40 Tekesin asiantuntijatuki projektin toteutuksessa. Vaikutus TUKE-projektien toteutukseen ilman Tekesin rahallista tukea. 41 47 49 40 30 20 10 10 14 0 Ei vaikutusta Vaikutusta 1-4:llä osa-alueella Tekesin vaikutus projektin toteutuksessa Ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta Olisi toteutettu Vaikutusta 5-6:lla osa-alueella Kuva 2. Tekesin asiantuntijatuki yritysten t&k-projektien toteutuksessa. Tekesin vaikutus tuotekehitysprojektin (TUKE) toteutuksessa. Projektin ohjelmallisuus vs. ohjelmaan osallistumattomuus YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN MÄÄRÄ Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella ULKOPUOLISTEN RESURSSIEN KÄYTTÖ Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella HENKILÖRESURSSIT Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella AIKATAULU Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella LAAJUUS Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella HAASTEELLISUUS Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella 71 29 78 22 78 22 83 17 77 23 82 18 77 23 81 19 82 18 84 16 77 23 79 21 0 20 40 60 80 100 % Vaikutusta Ei vaikutusta Kuva 3. Tekesin vaikutus projektin toteutuksessa. 10

jekteihin, jotka eivät olleet mukana ohjelmassa. Tarkasteltaessa projektityyppejä erikseen, voidaan havaita, että nämä vaikutukset eivät näy TUTU_Y ja TUTU_T projekteissa, vaan ainoastaan TUKE-projekteissa. Prosenttierot eivät ole suuria, mutta näin suuressa käsiteltävässä aineistossa pienetkin prosentuaaliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Tekesin rahoitus on ollut suurempi siinä joukossa projekteja, jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. Kun tarkastellaan aineistoa projektityypeittäin, huomataan, että TUTU_Tprojekteissa keskiarvot eivät poikkea toisistaan, mutta yritysprojekteissa poikkeamaa on havaittavissa. TUKE-projekteissa Tekesin rahoitus on ollut keskimäärin 40 000 euroa enemmän niissä projekteissa, jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. TUTU_Y-projekteista ne projektit, jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta, ovat saaneet keskimäärin lähes 50 000 euroa enemmän Tekesin rahoitusta kuin projektit, joita ei ilman Tekesin rahoitusta olisi toteutettu. Suurin osa projekteista, jotka olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta, on suurten yritysten projekteja (TUTU_Y). On ymmärrettävää, että näitäkin suurten yritysten projekteja rahoitetaan, esim. Nokian projektit, koska on luultavaa, näillä projekteilla on myös ympäristöönsä (yhteistyökumppaneihinsa, alihankkijoihinsa) t&k-toimintaa lisäävää, säteilevää vaikutusta. Tekesin rahoitus on ollut suurinta, kun Tekesillä on ollut vaikutusta projektin toteutukseen useammalla kuin kolmella eri osa-alueella. Ehkä projektit, joihin on panostettu rahallisesti, ovat olleet kaikin puolin lupaavia (esim. aihepiiriltään mielenkiintoisella tutkimus- ja kehitysalueella), ja niiden kulkuun on myös haluttu Tekesin suunnalta vaikuttaa; esim. lisätä haasteellisuutta ja yhteistyökumppaneita ja nopeuttaa aikatauluja. Kysymyksellä, olisiko projektia toteutettu ilman Tekesin rahoitusta, on yhteyttä arvioidun markkinariskin kanssa siten, että suurempi osa niistä projekteista, joissa ei ollut tunnistettavaa markkinariskiä (0%) tai riski oli pieni (20%), olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta verrattuna suuremman markkinariskin projekteihin 4. Niissä projekteissa, joissa arvioitu markkinariski oli pieni (20%), Tekesin rahoitus oli vaikuttanut normaalia enemmän muutoksiin ulkopuolisten resurssien käytössä. Taulukko 6. Tekesin haastavuusluokittelun assosiaatiot Tekesin vaikutustapoihin projektin toteutuksessa. Tekesin vaikutustavat projektin toteutuksessa Haasteellisuus Laajuus Aikataulu TUKE TUTU_Y TUTU_T Projektit yhteensä X X Henkilöresurssit X X X Ulkopuolisten resurssien käyttö X Yhteistyökumppaneiden määrä X Muutosten lukumäärä X 4 Tulos ei ole aivan tilastollisesti merkittävä (Pearson Chi-Square p=0.056), mutta lineaarista assosiaatiota ja symmetrisyyttä aineistossa on havaittavissa (Linear by linear association, Somers d, Kendall s tau-b and tau-c, Gamma and Spearman Correlation p=0.009-0.012). Tämä yhteys koskee lähinnä yritysprojekteja, sillä vain kolmelle tutkimusprojektille oli määritelty ylipäätään markkinariski. Samoin vain kolmessa tutkimusprojektissa projektille oli määritelty talouteen liittyvä riski. 11

2.2 Johtopäätös hypoteesista 1 Hypoteesi 1 kumoutuu osittain. Ilman julkista rahoitusta projekteja ei yleensä toteutettaisi. Yleisemmin toteuttamatta jäisivät yliopistojen tutkimusprojektit kokonaisuudessaan, ja yritysprojekteista suuremman markkinariskin projektit. Jos projektit kuitenkin toteutettaisiin, toteutustapa olisi ilman Tekesin vaikutusta erilainen ainakin TUKE-projekteissa. TUKE-projektien kohdalla on myös ilmeistä se, että projektin ohjelmallisuudella on vaikutusta siihen, olisiko projektia toteutettu vai ei ilman Tekesin rahoitusta. Ohjelmien ulkopuoliset projektit olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta yleisemmin kuin ohjelmiin osallistuneet projektit, ja näihin ohjelmien ulkopuolelle jääneisiin projekteihin oli tehty useammin projektin aikaisia muutoksia Tekesin vaatimuksesta, kuten esim. muutoksia aikatauluun, yhteistyökumppaneiden määrään, kansainvälisiin yhteyksiin jne. Ohjelmaan kuuluminen vähentää Tekesin rahoituksen vuotovaikutuksia. 2.3 Hypoteesi 2: Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta Hypoteesia testattiin kahden kysymyksen kautta: Kysymys 6: Millä tavalla Tekesin rahoitus (vuoteen 2002)/ Tekes (vuodesta 2003) vaikutti projektin toteutukseen? Lomakkeissa oli vuoteen 2002 tässä kysymyksessä alakohtineen seuraavat sanamuodot: Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? Ei vaikutusta, projekti toteutettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Projektin tavoitetasoa muutettiin (haasteellisemmaksi/vähemmän haasteelliseksi) Projektin laajuutta muutettiin (laajennettiin/ fokusoitiin) Projektin aikataulua muutettiin (hitaampi toteutus/nopeampi toteutus) Projektin henkilöstöresursseja muutettiin (lisättiin/vähennettiin) Ulkopuolisten resurssien käyttöä (lisättiin/ vähennettiin) Projektin yhteistyökumppaneita muutettiin (lisättiin kotimaisia/lisättiin ulkomaisia/ vähennettiin kumppaneiden määrää). Lomakkeissa oli vuodesta 2003 tässä kysymyksessä alakohtineen seuraavat sanamuodot: Millä tavalla Tekes vaikutti projektin toteutukseen? Projektin haasteellisuuteen (kyllä/ei vaikutusta) Projektin laajuuteen (kyllä/ei vaikutusta) Projektin aikatauluun (kyllä/ei vaikutusta) Projektin henkilöresursseihin (kyllä/ei vaikutusta) Ulkopuolisten resurssien käyttöön (kyllä/ei vaikutusta) Projektin yhteistyökumppaneiden määrään (kyllä/ei vaikutusta) Vuonna 2003 käytössä ollut kysymyksen sanamuoto jättää avoimeksi muutoksen suunnan, joten sitä on hankala käyttää tulkinnassa. Tästä syystä hypoteesia on testattu kysymyksen 6 osalta lähinnä vuoteen 2002 käytössä olleen lomakkeen vastausten avulla. Taustamuuttujien suhteen edes jossain määrin merkittäviä eroa syntyi projektin laajuuteen liittyvässä kysymyksessä. Projektin laajuutta muutettiin fokusoimalla keskimääräistä useammin vaativaa kansainvälistä tasoa ja kansainvälistä huipputasoa olevissa projekteissa erittäin suuren resurssiriskin sisältävissä projekteissa suuren ja erittäin suuren talousriskin sisältävissä projekteissa suuren ja erittäin suuren teknologiariskin sisältävissä projekteissa. 12

Taulukko 7. Kysymyksen 6 jakaumat. Vaikutus tavoitetasoon (2003 ) Tavoitetasoa muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Haasteellisemmaksi Vähemmän haasteelliseksi 58 % 42 % 97 % 3 % Vaikutus laajuuteen (2003 ) Laajuutta muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Laajennettiin Fokusoitiin 80 % 20 % 62 % 38 % Vaikutus aikatauluun (2003 ) Aikataulua muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Hitaampi toteutus Nopeampi toteutus 61 % 39 % 21 % 79 % Vaikutus henkilöresursseihin (2003 ) Henkilöresursseja muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Lisättiin Vähennettiin 66 % 34 % 97 % 3 % Vaikutus ulkopuolisten resurssien käyttöön (2003 ) Ulkopuolisten resurssien käyttöä muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Lisättiin Vähennettiin 64 % 36 % 95 % 5 % Vaikutus yhteistyökumppaneihin (2003 ) Yhteistyökumppaneiden määrää muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Lisättiin kotimaisia Lisättiin ulkomaisia 61 % 39 % 81 % 17 % Kysymys 9: Yrityksenne/tutkimusryhmänne t&k-kustannukset miljoonina euroina Toinen hypoteesin testauksessa käytetty kysymys oli 9: Yrityksenne/tutkimusryhmänne t&kkustannukset miljoonina euroina. Kysymys koski kolmea projektin päättymistä seuraavaa vuotta. Kysymyksen osalta on käytetty sekä annettuja euromääräisiä kustannuksia, että niistä tehtyä lisämuuttujaa, joka on muodostettu sillä perusteella ovatko t&k-panostukset kasvaneet, pysyneet samana vai vähentyneet. Sekä TUTU_Y- että TUKE-projektien toteuttajayrityksissä ovat omat t&k-panostukset huomattavasti suuremmat, jos projekti on kuulunut ohjelmaan. Myös projektin haastavuus vaikuttaa organisaation omiin t&k-panostuksiin siten, että haastavammissa projekteissa ovat omat panostukset suuremmat. Riskien osalta ei eroja juurikaan ole. Projektien toteuttajayritysten omat t&k-panostukset ovat hyvin erilaisia riippuen projektityypistä: Tutkimuslaitosten ym. tutkimusprojektit (TUTU_T) Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojektit (TUTU_Y) Yritysten tuotekehitysprojektit (TUKE) Keskimäärin n. 12 Meuroa Mediaani n. 1,5 Meuroa Keskimäärin n. 160 Meuroa Mediaani n. 3,5 Meuroa Keskimäärin n. 1,3 Meuroa Mediaani n. 0,2 Meuroa 13