YBT Oy:n asiakaslehti nro 10 2013 SCA Munksundin jättitoimitus s. 4-5 Lasisydän s. 23 Svappavaara. Villa Valles s. 20 Juha Sipilä YBT:llä s. 17
YBT OY YLITORNIO Valimotie 1 FI-95600 YLITORNIO tel. +358 400 93 0400 fax. +358 420 93 0400 ybt@ybt.fi YBT OY RAAHE Betonimyllärinkatu 1 FI-92120 RAAHE tel. +358 50 582 9415 erkki@ybt.fi KUHMON BETONI OY Valimontie 11 FI-88900 KUHMO tel. +358 400 166 983 eero.pollanen@betoni.inet.fi www.kuhmonbetoni.fi PREFABMÄSTARNA SVERIGE AB Gamla Älvsbyvägen 15 SE-94331 ÖJEBYN tel. +46 10 499 55 00 info@prefabmastarna.se www.prefabmastarna.se Sisällysluettelo Pääkirjoitus 3 SCA Munksund 4-5 Vierailu Öjebynin elementtitehtaalla ja Munksundin paperitehtaalla 6 Agrimarket 7 Resiina-kortteli Oulun maamerkki 8 Lamellivillaelementeissä on monia etuja 10 Paula Aikio-Tallgren 11 Kuhmon Betoni täytti 50 vuotta 12 Asunnot työllistivät Raahen tehdasta 13 Kalle Hautajärvi 14-15 YBT Oy vastaanotti Ylitornion yrittäjäpalkinnon 16 Juha Sipilä vieraili YBT:llä 17 Merja Kyllönen vieraili YBT:llä 17 YBT:n historian virstanpylväät 18-19 YBT Ylitornio Villa Valles 20 Viherrakentajan valinta 22 Luleå Asiakastyytyväisyys 2013 23 Prefabmästarna Sverige AB Öjebyn Oulu YBT Raahe Kuhmon Betoni Terveiset Lasisydämen laulajattarelta 23 Passion Adventuren kuulumisia 24 RoPS 25 YBT lahjakkuuksien yhteistyökumppanina 26-27 Buraset sarjakuva 28 YBT Betoniuutiset nro 10 (12/2013) Korkein luottoluokitus Soliditet 2012 Helsinki Julkaisija: Painos: Päätoimittaja: Toimittajat: Käännökset: Ulkoasu: Paino: YBT Oy 2000 kpl Mika Alapuranen Mika Kulju ja Sami Korkala Riitta Björk ja Kurt Juntti Avalon Oy Erweko Oy 2 Stockholm
YBT elää Ruotsista! Suhdannenäkymät ovat tätä kirjoitettaessa joulukuussa 2013 edelleenkin Suomessa hyvin nihkeät. Virkavallan toimenpiteet yritystukien ja muidenkin päätösten osalta vaikeuttavat negatiivisesti yritysten toimintaedellytyksiin etenkin Pohjois-Suomessa. Onneksi meillä YBT:llä on rakas naapurimaa Ruotsi, jonka kehitys on nousujohteista. Hyvänä mittarina maiden taloustilanteen välillä on bruttokansantuotteen kasvu Ruotsissa ja samanaikainen lasku Suomessa. Ruotsissa koko maa pidetään myös valtion tukemana asuttuna ja esimerkiksi kuljetustuki 400 kilometrin matkalle Ruotsissa on 40 prosenttia, kun se on Suomessa 4,4 prosenttia. YBT on ollut jo vuosia betonielementtien suurin suomalainen viejäyritys, ja vuonna 2013 Ruotsin viennin osuus oli yli 70 prosenttia liikevaihdosta. Ruotsalainen yhteisyrityksemme Lujabetonin kanssa Prefabmästarna Sverige Ab Öjebynissä on lähtenyt hyvin käyntiin ja yhteistyö toimii erinomaisesti. Ensimmäisiä elementtitoimituksia PFM:n tehtaalta on toimitettu myös YBT:n Oulun ja Lapin läänin rakennuskohteisiin. Ruotsista kuuluu myös muita hyviä uutisia, sillä YBT:n suurin meneillään oleva työmaa on Piteåssa SCA Munksundin paperitehtaalla. YBT vastaa uuden meesauunitehtaan elementtitoimituksista suunnittelusta asennukseen. Toimitus on YBT:n historian toiseksi suurin ja arvoltaan yli 40 miljoonaa kruunua. Tärkeänä yhteistyökumppanina tässä ja aiemmissakin Ruotsin projekteissa ovat olleet kaksi diplomiinsinööriä, Arkins Suunnittelu Oy:n Kalle Hautajärvi ja työmaan projektipäällikkö Krister Jansson. Ruotsin viennin merkitystä Suomen markkinoiden vaikeana aikana ei voi korostaa liikaa. Voidaan sanoa suoraan, että YBT elää Ruotsista! Vaikka suhdanteet ja valuuttakurssit vaihtelevat, näyttää kaikkien yritysryppääseemme kuuluvien tehtaiden tulevaisuus hyvältä. Kuhmon Betoni täytti kunniakkaat 50 vuotta, ja tuotantotilojen rakennusinvestoinnit pystytään rahoittamaan tulorahoituksella. Luonnollisesti myös Raahen ja Ylitornion tehtaamme ovat taloudellisesti vakaalla pohjalla, ja YBT tekikin 2013 historiansa parhaan tuloksen. Kaiken kaikkiaan YBT:llä on vahva usko tulevaisuuteen. Meillä on maailman parhaat työntekijät sekä hyvät ja luottamukselliset yhteistyökumppanuudet. Ennen kaikkea asiakkaamme luottavat meihin. YBT aloitti toimintansa vuonna 1992, jolloin Suomi oli historiansa pahimmassa lamassa. Silloin oli pakko uskoa, että rakentaminen ei lopu koskaan. Usko kannatti, sillä yksikään laskusuhdanne ei kestä ikuisesti. Näin on myös tällä kertaa. Periksi ei anneta -asenteella pärjätään kyllä myös jatkossa. Rakentavasti, Juha Alapuranen toimitusjohtaja Juha Alapuranen ja projektipäällikkö DI Krister Jansson SCA Munksundin laajennuksen työmaalla marraskuussa 2013. 3
YBT toimittaa SCA Munksundin laajennuksen Toiseksi suurin yksittäinen toimitus yrityksen historiassa Kolmessa kuukaudessa työmaan elementtiasennukset ovat jo loppusuoralla, minkä tärkein edellytys on taas kerran ollut saumaton yhteistyö pääurakoitsija Nåiden Bygg Ab:n kanssa. 4
YBT vastaa betonielementtien kokonaistoimituksesta suunnittelusta asennukseen SCA (Svenska Cellulosa Aktiebolaget) Munksundin paperitehtaalle Piteåån, jonne rakennetaan uusi meesauuni. Meesauuni on jättimäinen laitos, jossa meesa poltetaan kalkiksi osana sellunvalmistusta. Elementtitoimitus käsittää runkoelementtejä, pilareita, palkkeja, välipohja- ja kattolaattoja, lattiarännejä, tiilipintaisia julkisivuelementtejä sekä sisäseiniä. Elementit tulevat yhteensä neljään uuteen rakennukseen: Meesan märkäpään ja kuivapään lähes 40 metriä korkeat rakennukset, biopolttoainetehdas ja koneistorakennus. Meesauuni on suuri kalteva ja pyörivä teräsputki märkä- ja kuivapään välillä. Elementtejä projektiin tulee noin 1200 kpl. Kokonaisuudessaan urakka kestää ensi kevääseen asti. Kauppahinta on 4,5 miljoonaa euroa, mikä tekee sopimuksesta toiseksi suurimman koko YBT:n historiassa. Ainoastaan vuoden 2005 toimitus LKAB:lle on ollut suurempi. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että Ruotsin vientimme vetää edelleen erinomaisella tavalla, kuvailee YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen. YBT:stä on tullut vuosien varrella SCAkonsernin vakiotoimittaja, kun tehtaita on laajennettu useammassa vaiheessa. YBT teki ensimmäiset toimitukset SCA:lle jo vuonna 2006. Kaikkien SCA-projektiemme suunnittelusta on vastannut oululainen Arkins Suunnittelu Oy, jonka suunnittelupäällikkönä on DI Kalle Hautajärvi. Tärkeässä roolissa Ruotsin vientimme kannalta on ollut myös projektipäällikkömme Krister Jansson, joka tekee hyvää työtä vuodesta toiseen, kertoo Juha Alapuranen. Toimitusjohtaja Alapurasen mukaan tuorein toimitus ei kuitenkaan syö YBT:n kapasiteettia kokonaisuudessaan. YBT:n kaikki tehtaat pystyvät edelleen myös nopeisiin toimituksiin, toteaa Alapuranen. 5
YBT vieraili Öjebynin elementtitehtaalla ja Munksundin paperitehtaalla Toimituksia Suomeen Öjebynin tehtaalta! PFM:n tuotantopäällikkö Leif Juntti. PFM:n toimitusjohtaja Rolf Skoog. YBT:n Raahen ja Ylitornion tehtaiden työntekijöitä ja koko joukko yhteistyökumppaneiden edustajia kävi syyskuussa 2013 tutustumassa Prefabmästarna Sverige AB:n toimintaan Ruotsin Öjebynissä. YBT omistaa Prefabmästarna Sverige AB:n tasaosuudella yhdessä Lujabetonin kanssa. Markkinatilanteemme oli syksyn (2013) mittaan haastava ja olemme tehneet töitä laajalla säteellä. Suhtaudumme kuitenkin talveen erittäin luottavaisin mielin, kertoo Prefabmästarna Sverige AB:n toimitusjohtaja Rolf Skoog. Loppuvuodesta 2013 Öjebynin tehtaalta toimitettiin elementtejä mm. Tukholman parkkitaloprojektiin, Piteån kulttuuritalon rakennustyömaalle ja kalanjalostuslaitokselle Norjan Gratangeniin. Melkein uutena aluevaltauksena ovat toimitukset Suomeen. Toimitamme elementtejä Suomeen ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Hyvä Suomi! hehkuttaa Rolf Skoog. YBT:n edustajat kävivät myös tutustumassa SCA Munksundin paperitehtaaseen Piteåssa, jonne rakennetaan uusi meesauuni. YBT:n osalta kyseessä on suuri beto- nielementtien kokonaistoimitus suunnittelusta asennukseen. Matkan aikana suunniteltiin YBT:n asiakasvideon päivitystä ja kerättiin materiaalia joulukuun asiakaslehteä varten. Ekskursio sisälsi myös virkistäytymistä kuuluisassa Pite Havsbad-kylpylässä. 6
Agrimarketin tuotantorakentamisesta Pohjanmaalla vastaava Erkki Kangasvieri ja ylitorniolainen maanviljelijä Mikko Savikuja tarkkailemassa YBT:n toimittamia elementtejä. Agrimarket luottaa YBT:n laatuun YBT on toimittanut betonielementtejä maatalousrakentamisen tarpeisiin koko historiansa ajan. Vuonna 2013 tämä erikoisala sai yrityksen toiminnassa valtakunnallisen ulottuvuuden, kun yhteistyösopimus Agrimarketin kanssa solmittiin. Agrimarket-ketju tekee maatalous-, kone-, puutarha- ja harraste-eläintuotekauppaa. Agrimarketit ovat maanlaajuinen myymälä- ja palveluverkosto, jonka muodostavat Hankkija Oy, Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Suur-Seudun Osuuskauppa ja Kymenlaakson Agrimarket Oy. - Agrimarket on yksi maan johtavia toimijoita maataloudessa. Laaja myymäläverkosto, verkkokauppa ja monikanavaisuus mahdollistavat asiakkaidemme luotettavan palvelun koko maassa. Haimme betonielementteihin kriteereitämne vastaavaa toimittajaa ja YBT:n hyvälaatuiset tuotteet, toiminnan vastuullisuus ja luotettavuus vakuuttivat, sanoo Agrimarketin tuotantorakentamisen myyntipäällikkö Kari Lehtiniemi. Kokonaisuudessaan YBT:n näytöt puhuivat puolestaan yhteistyökumppania valittaessa: - Laaja tuotevalikoima, toimitusvarmuus sekä vakavaraisuus ja hyvä maine asiakaskentässä, lisää Agrimarketin tuotantorakentamisesta Pohjanmaalla vastaava Erkki Kangasvieri. Kangasvieri korostaa, että yhteistyö YBT:n kanssa takaa toimintavarmuuden ja laadun ympäri Suomea. Myös Agrimarketin laaja myymäläverkosto auttaa tuotteiden valtakunnallisessa myynnissä. Tällä hetkellä eteläisin toimituskohde on ollut Piikkiössä, ja vuoden 2014 mittaan valtakunnallisuuden odotetaan kasvavan. Malliesimerkki onnistuneesta yhteistyöstä löytyy YBT:n kotikulmilta: - Mikko Savikujan kohteessa toimitukset menivät osaltamme juuri niin kuin asiakkaan kanssa sovittiin. Ja tyytyväisyys toimittamiemme tuotteiden kohdalla on ollut 100 prosenttia, päättää Kangasvieri. 7
Resiina-korttelista tulee Oulun maamerkki. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy YBT toimittaa Oulun suurimman ja korkeimman asuntokohteen betonielementit Vuoden 2015 maaliskuussa Oulun keskustan maamerkkinä seisoo 12-kerroksinen asuinkerrostalo Resiina. YBT ja Resiina-korttelia rakentava YIT ovat sopineet elementtitoimituksista korttelin kahteen ensimmäiseen kerrostaloon, joten YBT:n työn jälki näkyy pitkälle. Etu-Lyötyn modernille kerrostaloalueelle nousevan Resiinan julkisivuissa käytetään YBT:n ohutrapattuja elementtejä. Samanlaisia julkisivuja ei Oulussa juuri ole. Ehkä Oulun kaupungin kaavoituksessa mieli on muuttunut hieman ja nyt sallitaan myös korkeampi rakentaminen, kohteen vastaava rakennusmestari Jorma Manninen arvelee. 8
Resiina-korttelin rakentaminen aloitettiin alhaalta. Resiinan elementtikatselmus joulukuussa 2013 YBT:n Ylitornion tehtaalla. Vasemmalta rakennesuunnittelija Lauri Klementti, YIT Rakennuksen Marjatta Sipola ja Jani P. Lahti, YBT:n tuotantopäällikkö Pertti Pirttikoski, valvoja Risto Lohi sekä työmaan vastaavat Jorma Manninen ja Jari Mäki-Penttilä. YBT on toimittanut vastaavia elementtejä pääkaupunkiseudulle jo viime vuosituhannen puolella. Yhtenäinen ja saumaton julkisivupinta on tyylikäs ja elementtiratkaisu nopeuttaa myös rakentamista. Saamme nopeasti rakennuksen vaipan tiiviiksi ja lämmöt päälle. Resiina on projektina haastava, sillä maan päälle tulee 12 kerrosta ja maan alle kaksi. Asuntojen lisäksi rakennuksiin tulee myös liiketilaa. Tämä on ehdottomasti mielenkiintoisin asuntokohde, jossa olen ollut mukana. Rakentaminen alkoi yli viisi metriä pohjaveden pinnan alapuolelta. Elementtejä alkoi nousta maan pinnalle loppuvuodesta. YBT:n elementtejä paraatipaikoilla YBT toimittaa kahden ensimmäisen tornitalon pilarit sekä sokkeli-, väliseinä-, sisäkuorija nauhaelementit. Myös parvekkeiden ulokelaatat ja rapatut ulkoseinäelementit tulevat YBT:ltä. Kaiken kaikkiaan ensimmäisen talon toimitus käsittää 374 elementtiä. Manninen on aiemminkin tehnyt yhteistyötä YBT:n kanssa. YBT:n toimitusvarmuus on todella hyvä. Kun elementtitoimitus luvataan tietyksi päiväksi, se myös tulee silloin. Lisäksi yhteydenpito YBT:n ja asiakkaan välillä on kaksisuuntaista, mikä on todella hyvä asia. YBT on valikoitunut YIT:n näyttävimpien kohteiden toimittajaksi pohjoisessa. YBT toimitti betonielementtejä muun muassa Oulun Merijalinraittiin sekä Raahen Merisimpukkaan. 9
Lamellivillaelementeissä on monia etuja As. Oy Ison-Antintie 5 Helsingissä on toteutettu YBT:n elementeillä. Lakewood Oy:n Hannu Taskinen tutustui YBT:n toimintatapaan rakentaessaan arvopaikalle Helsingin Marjaniemeen neljä paritaloa YBT:n elementeistä. Yhteistyö jatkuu myös aluillaan olevassa pientaloprojektissa. Ensimmäisellä kerralla opettelimme pelikaverin toimintatapoja ja nyt tiedämme mihin lähdemme. Kokeilu oli positiivinen, YBT osoittautui laadukkaaksi ja asiakaslähtöiseksi kumppaniksi, Taskinen sanoo. Keväällä valmistuneeseen kohteeseen (As. Oy Ison-Antintie 5) YBT toimitti rungon ja seinät. Loppuvuodesta aloitettuun kohteeseen tulevat YBT:n kautta myös ontelolaatat. Varma ja nopea elementti Alalla 28 vuotta toiminut Taskinen valitsi molempiin kohteisiin YBT:n lamellivillaelementit. Ratkaisu sopii kaikin puolin hyvin Lakewood Oy:n tarpeisiin. Valvotuissa olosuhteissa tehdyissä elementeissä työvirheiden mahdollisuus on minimoitu. Lisäksi kosteuden hallinta toimii, kun elementit tehdään kuivissa ja lämpimissä halleissa. Ammattirakentajalle hinta on luonnollisesti tärkeä tekijä, mutta ei kaikki kaikessa. Sekin täytyy ottaa huomioon, miten tuotteet soveltuvat toimintaan ja minkälaiset toimintatavat yhteistyökumppanilla on. Kun toimitus tulee sovitusti, rakentajalla on paremmat mahdollisuudet pysyä itse aikataulussa. Aika on rahaa ja tällä alalla työmaiden kierto pitää saada järkeväksi. Lamellivillaelementit nopeuttavat myös itse rakentamista. Seitsemän viikkoa elementtitoimituksesta taloissa oli lämmöt päällä. Vaikka maailmanlaajuiset talousmyllerrykset heilauttelevat kuluttajien kysyntää, pitkään alalla toimineet kyllä tietävät rakentamisesta olennaisen: se ei lopu koskaan. Ei ihmisten halu asuntojen ostoon ole hävinnyt mihinkään, mutta kyky on monestakin syystä. Kun patoutuma purkaantuu, asuntokauppa käy taas kovasti. Lähinnä pääkaupunkiseudulla toimiva Lakewood Oy rakentaa asuintaloja kerrostaloista pientaloihin ja toteuttaa myös saneerauksia. 10
VIERASKYNÄ Erikoistumalla ja rohkiasenteella markkinoiden metsästykseen Luin äskettäin mielenkiintoisen kuvauksen yritysten muuttuvista toimintaympäristöistä. Menestyvät yritykset ovat muuttuneet pysyvistä viljelijöistä vaeltajiksi, jotka jatkuvasti joutuvat etsimään paikkaansa maailmalla. Muutos on ajanut yrityksiä entistä kovatahtisempaan erikoistumiseen. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan erikoistuminen on juuri menestyvien kasvuyritysten salaisuus, eikä niinkään toimialan kollektiivinen kasvu. Tämä on lohduttava tieto niille firmoille, jotka eivät kuulu valtion virallisiin kasvuklustereihin. Kasvuyritykset ovat kuitenkin usein perinteisten toimialojen yrityksiä, jotka ovat rohjenneet laajentua ja vieläpä kansainvälistyäkin taloustaantumista huolimatta. On mainiota, että Suomessa satsataan nyt kovasti kansainvälistymishankkeisiin ja erilaisiin koulutuksiin. Hanketta pukkaa toisen perään, mutta monet rajan yli Ruotsiin ja Norjaan menneet yrittäjät tietävät, että yksinkertainen on kaunista. Bisneksessä tärkeää on läsnäolo, niin asiakkaan mielessä kuin silmissäkin. Kauppa tehdään edelleenkin ihmisten kesken, eivät niitä yritykset tai korporaatiot tee. Kulttuurieroista ei kannata tehdä uskontoa, sillä maalaisjärjellä ja huumorilla pääsee pitkälle. Aluepolitiikkaa pidetään Suomessa aikansa eläneenä terminä, jonka huippukautta olivat 1960-1970-luvut. Se on harmi, sillä esimerkiksi Norja näyttää mallia mutkattomasta pohjoisten alueiden aluepolitiikasta. Norjassa tunnustetaan pohjoisen elinympäristön erityisolosuhteet ja laitetaan reilusti houkuttimia sekä ihmisille että yrityksille. Verohuojennukset ja muut Pohjois-Norjassa sovellettavat aluepoliittiset tuet ovat pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia. Tällä on iso ero Suomen vastaaviin lyhytaikaisiin kokeiluihin, jotka loppuvat usein ennen kuin yritykset tai kansalaiset ovat niiden olemassaoloa edes huomanneet. Fiksu ja terve aluepolitiikka on kuitenkin edelleen tervetullut kädenojennus pohjoisessa ja harvaan asutuilla alueilla toimiville yrityksille. Sen sijaan Suomessa jaksetaan väitellä vuodesta toiseen yritysten kuljetustuen oikeutuksen perään. Lappilaiset yritykset ihmettelevät, miten kuljetustuki voisi edes teoreettisesti vääristää kilpailua. Kuljetustuella ei faktisesti voi tehdä muuta, kuin tasata etäisyyksistä johtuvia kuljetuskustannukset. Mielestäni osuvampi kuljetustuen slogan onkin, että Samalle viivalle. Ylitorniolainen YBT on loistava esimerkki pohjoisesta osaajasta, joka on pärjännyt koko olemassaolonsa ajan hankalissakin markkinatilanteissa nimenomaan erikoistumalla ja rohkiasenteella. Paula Aikio-Tallgren Lapin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja 11
Kuhmon Betoni täytti 50 vuotta Toiminta alkoi Mammankaivon montulla toukokuussa 1963 Toisen polven betonimies Kuhmon Betoni Oy:n toimitusjohtaja Eero Pöllänen. Kuhmon Betoni syntyi keväällä 1963, kun Oskari Pöllänen hankki omistukseensa Kuhmon Sementtivalimon. Yrityksen ensimmäinen lehti-ilmoitus julkaistiin 12. toukokuuta 1963, jota voidaan pitää Kuhmon Betonin syntymäpäivänä. Yrityksen toimintaperiaatteet tulivat esille jo ensimmäisestä lehti-ilmoituksesta, jossa Pöllänen kertoi seuraavaa: Pitkäaikainen kokemukseni alalla ja tunnollisuus normivaatimuksissa takaavat tuotteiden ensiluokkaisen laadun. Oskari Pöllänen oli tuossa vaiheessa jo kokenut betonimies, sillä hän oli tehnyt jo aiemmin tiiliä ja kaivonrenkaita omassa pihapiirissään. Yrityksen toiminta alkoi Mammankaivon montulla Kuhmon keskustan tuntumassa, ja nykyiselle paikalle teollisuusalueelle muutimme 1970-luvun alussa. Aluksi tuotteet menivät maatalousrakentamiseen, mutta vuonna 1980 siirryimme valmistamaan myös elementtejä. Toiminnan laajentuessa yrityksen nimi muutettiin Kuhmon Betoniksi, kertoo Oskari Pölläsen poika Eero Pöllänen. Kuhmon Betonin nykyinen toimitusjohtaja Eero Pöllänen on toisen polven betonimies, joka valmistui rakennusinsinööriksi vuonna 1978. Samana vuonna hän hankki 10 prosentin osuuden yrityksestä. Päivääkään en ole ollut muissa töissä. Vuonna 1983 sain ensimmäisen luokan betonityöjohtajan pätevyyden ja samana vuonna hankin isäni perustaman yrityksen koko osakekannan omistukseeni, muistelee Pöllänen. Pölläsen mukaan yrittäjänuran kovimmat vaiheet osuivat 1990-luvun alun lamaan. Kokemuksen perusteella nykyiset suhdanneherkät ajat eivät ole uusi kokemus. Nyt näyttää vähän pilviseltä, toivottavasti taivas taas selkenee, toteaa Pöllänen. Parasta AAA-luokkaa Nykyään Kuhmon Betonin päätuotteita ovat betonijulkisivut, siltaelementit, melukaide-elementit ja vaativat erikoiselementit. Yrityksen tuotteita toimitetaan koko Suomen alueelle. Vuonna 2009 Alapurasen veljekset Juha, Reijo ja Mika tulivat Kuhmon Betonin enemmistöosakkaiksi. Eero Pöllänen omistaa edelleen kuudesosan yrityksestä. Meille on monella tapaa suurta hyötyä vahvasta omistajasta, joka parantaa kilpailukykyämme. Täydennämme hyvin YBT:n tuotevalikoimaa ja samalla maantieteellistä toimialuetta, kertoo Eero Pöllänen. Kuhmon Betonin valmistamat betonielementit sekä tiehallinnon siltaelementit kuuluvat Inspecta Sertifiointi Oy:n rakennustuotteiden tarkastustoiminnan piiriin. Kuhmon Betoni kuuluu parhaaseen AAA-luottoluokitukseen. Kuhmon Betonin tehtaan tuorein laajennus valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Yhteensä uutta tilaa syntyy 700 neliötä, josta kaksi kolmasosaa on tuotantotilaa. Minulle on erittäin tärkeä asia, että isäni perustama yritys pysyy elinvoimaisena ja työpaikat säilyvät, summaa Pöllänen tähänastista elämäntyötään. 12
Asunnot työllistivät Raahen tehdasta Erkki Maliniemi K.Oy Meritähden parvekkeella, joka on valmistettu uudella hiekkapuhallusta jäljittelevällä Okarian mattopinnalla. YBT:n Raahen tehtaalla keskityttiin viime vuonna enimmäkseen asuntorakentamisen elementtituotantoon. Mahdollinen ydinvoimalan tuleminen alueelle on näkynyt jonkin verran tehdashallien laajennuksina. Täällä ollaan odottavalla kannalla, Raahen tehdaspäällikkö Erkki Maliniemi sanoo. Kaiken kaikkiaan Raahessa alkuvuosi oli hieman rauhallisempaa, mutta tahti kiihtyi koko ajan loppuvuotta kohti. Raahen tehtaasta toimitettiin kuluneen vuoden aikana elementtejä muun muassa As. Oy Merihelmeen Raaheen, TA-Asumisoikeus Oy:n kerrostalokohteeseen Jyväskylään ja Kalajoelle Kiinteistö Oy Hiekkasärkkien Meritähteen. Kalajoen näyttävä huoneistohotelli valmistuu mukavasti ennen kesän lomaasuntomessuja. Muun muassa Oulun asunto-osakeyhtiökohteet kuten Resiina, Viskaali ja Skuutti tietävät tekemistä myös uudelle vuodelle. Myös pääkaupunkiseudulla on aluillaan As. Oy Helsingin Kukkaniityntie 17. YBT:n kiitelty toimitusvarmuus syntyy asenteesta ja hyvästä suunnittelusta. Panostamme asiaan paljon ja pystymme muuntautumaan joustavasti. YBT:n muut tehtaat voivat mahdollisuuksiensa mukaan auttaa, jos yhdellä tulee kiire, Maliniemi kertoo. 13
Henkilökuvassa Kalle Hautajärvi Sanansa mittainen mies Kalle Hautajärvi esittelemässä SCA Munksundin tehtaan laajennuksen rakenteita. FAKTABOKSI Kalle Hautajärvi s. 1961 Salla DI Oulun yliopisto 1986 Finnmap Oy 1986-1990 Arkins Suunnittelu Oy 1990- Perheessä vaimo ja kaksi aikuista lasta Harrastukset: metsästys, kalastus, kuntoilu, metsänhoito ja lukeminen Arkins Suunnittelu Oy:n rakennesuunnittelijan DI Kalle Hautajärven ja YBT:n yhteistyö alkoi Norjan projekteissa vuonna 1998 eikä loppua ole näkyvissä. Sallassa syntynyt Kalle Hautajärvi oli tehnyt jo pitkän ammattiuran ennen tapaamistaan YBT:n toimitusjohtajan Juha Alapurasen kanssa 15 vuotta sitten. Oulun yliopiston kasvatti viihtyi Helsingissä vuodet 1986-1990, minkä jälkeen miehen omien sanojen mukaan piti päästä takaisin pohjoisen metsästysmaille. Työskentelin Suomen suurimmassa toimistossa Finnmapissa, josta siirryin nykyisen työnantajani Arkinsin leipiin. Lähes heti palattuani pohjoiseen iski vuosien 1991-1993 suuri lama, minkä jälkeen töitä 14
YBT:n miesten sanaan voi aina luottaa YBT:n luottomiehenä Hautajärvi on ollut elementtien rakennesuunnittelijana kaikissa suurissa teollisuusprojekteissa, joista haastavimpia ovat olleet LKAB:n rikastamo Jällivaarassa ja Northlandin terminaali Pitkäjärvellä Svappavaarassa sekä Boden energin voimalaitos. - Projekteissa suurimmat haasteet ovat olleet tiukka aikataulu ja massiiviset kuormitukset, jotka rakenteiden pitää kestää, korostaa Hautajärvi. Työmäärältään suurin projekti on ollut SCA:n Munksundin paperitehtaan laajennus. Projekti ei käsittänyt pelkästään elementtisuunnittelua, vaan myös rungon rakennesuunnittelun kokonaisuudessaan, toteaa Hautajärvi. Hautajärven mukaan Arkinsin ja YBT:n sujuvassa yhteistyössä ei ole mitään suurta salaisuutta, vaan kaikki perustuu pohjoisen miesten suorasukaiseen ja rehtiin meininkiin. YBT:n miesten sanaan voi aina luottaa, mikä on kaiken mielekkään yhteistyön perusta. Henkilökemia toimii, kehuu Hautajärvi. Diplomi-insinööri Kalle Hautajärvi ja YBT Betoniuutisten vakiotoimittaja Mika Kulju tutustumassa Lapin sodan taistelupaikkoihin Ranuan Ylimaassa 8. lokakuuta 2013. Samana päivänä julkaistiin Kuljun teos Lapin sota 1944-1945. Tarkan työn ammattilainen ei ollut muualla kuin Venäjällä, josta minulla oli jo ennestään kokemusta, muistelee Hautajärvi. Venäjän vuodet olivat Hautajärven mukaan värikkäitä, sillä niiden aikana itäinen naapurimaa siirtyi kommunismista kapitalismiin. Hautajärvi näki koko suuren ja mahtavan kaikessa laajuudessaan. Neuvostoliiton projekteissa aloitin vuonna 1989 Kostamuksen huonekalutehtaan pää- ja rakennesuunnittelijana, ja viimeisin Venäjän projekti on ollut vuonna 2010 Pietariin tennisklubi. Sotilaskyläprojekteja oli 1990-luvulla tosi paljon ympäri Venäjää, suurimmat projektimme olivat Murmanskin kahden valtion omistaman pankin suunnittelutehtävät, kertoo Hautajärvi. Hautajärven kansainvälinen kokemus ei rajoitu pelkästään Venäjälle, vaan hänen asiantuntemustaan on hyödynnetty Japanin vientihankkeita myöten. YBT:n työntekijät tuntevat Hautajärven äärimmäisen tarkkana ja särmänä ammattilaisena, joka puuttuu projektissa jokaiseen pieneenkin yksityiskohtaan. Tässä työssä pitää olla äärimmäisen tarkka. Lisäksi tarvitaan nopeaa matemaattista asioiden ratkaisukykyä ja kolmiulotteista ajattelua. Jokainen projekti on erilainen, ja jokaisessa maassa on oma toimintakulttuurinsa. Kahta samanlaista työpäivää ei ole. Siksi työ on mielekästä, päättää Hautajärvi. 15
Ylitornion Yrittäjät Oy:n yrittäjäpalkinto pitkän linjan perheyritykselle Yrittäjäpalkinnon luovutustilaisuudessa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reeta Laitinen, Ylitornion Yrittäjien puheenjohtaja Mirja Heinonen, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Alapurasen veljekset Reijo, Mika ja Juha sekä puhumassa Ylitornion kunnanjohtaja Tapani Melaluoto. YBT Oy vastaanotti lauantaina 26. lokakuuta 2013 Ylitornion yrittäjäpalkinnon, josta yrityksen perustajat ovat erittäin kiitollisia ja ilahtuneita. Palkinnon kunniaksi julkaisemme tiivistelmän YBT:n tarinasta. Alapurasen perheessä yritystoiminta alkoi jo vuonna 1958, jolloin Erkki Alapuranen perusti Ylitornion Sementtivalimon Nuotiorannalle. Perheen pojat tottuivat pienestä pitäen yrityksen töihin ja päättivät seurata isänsä jalanjälkiä yrittäjinä. Vuonna 1991 Erkki, Juha, Reijo ja Mika Alapuranen alkoivat suunnitella uutta yritystä. Tärkeässä roolissa uuden yrityksen perustamisvaiheessa oli Ylitornion silloinen kunnanjohtaja Tuomo Karjalainen, joka osasi pitää paikkakunnan yritysten puolta. Ylitorniolle oli myönnetty merkittävä KTM:n avustus vastaanottohallin rakentamiseen, mutta hanke oli kuivunut kasaan. Karjalaisen peräänantamattomalla asenteella avustus taisteltiin käytettäväksi uuden teollisuushallin rakentamiseen. Alapurasten perheyritys YBT näki päivänvalon vuonna 1992, jolloin perustajilta vaadittiin vahvaa tulevaisuudenuskoa. Suomi oli tuolloin ajautumassa historiansa syvimpään lamaan, jota kesti rakennusalalla vuoteen 1996 saakka. Vuosina 1992-1996 Suomessa kaatui peräti 70 betonialan yritystä. YBT kuitenkin selvisi vaikeista ajoista ja nousi menestyjäksi jo ennen vuosituhannen vaihdetta. YBT:n historian yksi kohokohdista nähtiin vuonna 2005, kun LKAB:n massiivinen viiden miljoonan euron yksittäinen tilaus merkitsi liikevaihdon tuplausta. Kun kesällä 2008 vietettiin Alapurasten perheyritysten 50-vuotisjuhlia, oli YBT:n liikevaihto yli 10 miljoonaa euroa. Samoissa juhlissa puhunut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen maalasi Lapille hienoa lähitulevaisuutta, ja kaikkiaan tunnelma oli hyvin optimistinen. Kaikki kuitenkin muuttui jo saman vuoden lokakuussa, jolloin rakennusala syöksyi rytinällä laskusuhdanteeseen. Joulukuussa YBT joutui lomauttamaan kaikki työntekijänsä, ja vuoden 2009 liikevaihdon pudotus oli peräti 60 prosenttia. Näistäkin kovista ajoista on selvitty, ja kuluvana vuonna YBT:n liikevaihto tulee olemaan noin kahdeksan miljoonaa euroa. Mistään noususuhdanteesta ei voida kuitenkaan puhua, sillä tuleva talvi tulee olemaan rakennusalalla erittäin haasteellinen. Kaikkiaan viimeiset pari vuotta ovat olleet hyvin tapahtumarikkaita. Vuoden 2012 kesällä YBT osti yhdessä Lujabetonin kanssa Piteån Öjebynistä tehtaan konkurssipesän, jonka pohjalle perustettiin tasaosuuksin yhteisyritys Prefabmästarna Sverige AB, joka on yrityksenä noin puolet suurempi kuin YBT. Öjebynin tehtaan ansiosta YBT on onnistunut vahvistamaan asemiaan Ruotsin markkinoilla. Vuosien varrella Alapurasen veljekset ovat oppineet arvostamaan niitä tekijöitä, 16
Ylitornion visiittinsä yhteydessä Juha Sipilä vieraili myös YBT:n tehtaalla ja pääkonttorilla. Sipilä oli vakuuttunut näkemästään. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka kättelee kuvassa Ylitornion kunnanjohtajan Tapani Melaluodon kanssa. Kuvassa myös Reeta Laitinen, Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren ja kansanedustaja Simo Rundgren. jotka ovat nostaneet YBT:n Ylitornion toiseksi suurimmaksi työnantajaksi heti kunnan jälkeen. Kaiken perustana ovat olleet vanhempien antama roolimalli, perheen yhtenäisyys, uskolliset asiakkaat ja ennen kaikkea erinomaiset työntekijät. YBT:n historia sai alkunsa Nuotiorannan kylästä. YBT onkin Nuotiorannan koulun 3.-4.-luokan kummiyritys, jonka vieraana oppilaat kävivät tammikuussa 2013. Samana päivänä YBT:llä vieraili liikenneministeri Merja Kyllönen, jolle lapset lauloivat onnittelulaulun syntymäpäivän kunniaksi. Aikuiset keskustelivat Kyllösen kanssa muun muassa kuljetustuesta, kun taas lasten suurimman kiinnostuksen kohteena oli YBT:n oma nosturi. Tehtaalla vierailun yhteydessä liikenneministeri tutustui muun muassa graafisen betonin valmistukseen. 17
YBT:n historian virstanpylväät 1958-2002. Ylitornion Sementtivalimo ja Betoniasema Oy toimi Nuotiorannalla Erkki Alapurasen johtamana. 1992 Ylitornion Betonituote Oy perustettiin. 1993 Tuotannollinen toiminta alkoi Kopanmäen teollisuusalueella. Ensimmäinen työkohde oli Ylitornion Kallijoen siltaelementtitoimitus Lapin Metsälautakunnalle. Ensimmäinen tilikausi päättyi 20 vuotta sitten 31.12.1993. 2003 Ylitornion Betonituote palkittiin Länsipohjan Yrittäjien alueellisella yrittäjäpalkinnolla Saariselän yrittäjäjuhlassa. 1998 YBT:n omistajista Juha ja Reijo Alapuranen lähtivät mukaan Ruotsin Vuollerimissä kattotiiliä valmistaneeseen tehtaaseen (Aroof Arctic AB), joka jouduttiin ajamaan alas 2000-luvun alussa. 1958 1992 1993 1998 18
BETONIUUTISET 2004 YBT laajentui Raaheen Ruskon Betonilta vuokraamiin tehdastiloihin, jossa työskentelee nykyään keskimäärin 12 työntekijää. 2008 Parasta betonista vuodesta 1958 historiateos julkaistiin. Alapurasten 50-vuotista betoniyritystoimintaa juhlittiin asiakkaiden, henkilökunnan ja sidosryhmien edustajien kanssa. 2009 YBT:n omistajat mukaan Kuhmon Betoni Oy:n omistajiksi Kuhmo Invest Oy:n ostettua 5/6 yhtiöstä. Kuhmon Betoni Oy on toiminut vuodesta 1963 asti ja työllistää 12 betoniammattilaista. 2005 YBT ja Ruskon Betoni ostivat tasaosuuksin YM-Elementti Oy:n liiketoiminnan irtaimistoineen. Nord Elementti perustettiin ja Juha Alapuranen perustetun yhtiön toimitusjohtajaksi. 2003 2004 2005 2007 YBT:n panostukset koulutukseen ja oppilaitosyhteistyöhön palkittiin vuoden koulutusmyönteisen työyhteisön palkinnolla. 2007 2013 Ylitornion Yrittäjät Oy:n yrittäjäpalkinto. 2012 YBT ja Lujabetoni ostivat tasaosuuksin Ruotsin Öjebynissä alun perin vuonna 1916 perustetun betonielementtitehtaan. Perustettu Prefabmästarna Sverige Ab työllistää keskimäärin 60 työntekijää. 2008 2009 2007 Nord Elementti osti Rajavillen liiketoiminnat (yhtiön nimeksi Rajaville Oy). Omistajiksi tulivat Parma Oy 47,5 % osuudella ja YBT, Ruskon Betoni Oy ja Betset Oy kukin 17,5 % osuuksilla. Kuusi vuotta myöhemmin Parma osti koko osakekannan. 2012 2013 19
Yksilöllinen kivitalo Kiimingissä Villa Vallesissa on uskallettu käyttää myös väriä. Persoonallisen ratkaisun ansiosta tontin neliöt ovat tehokkaasti käytössä. Katja ja Harri Saarisen omakotitalo Kiimingissä on monella tavalla persoonallinen ratkaisu. Ennestään tuttu YBT oli luonteva valinta Villa Vallesin elementtitoimittajaksi. Elementit tulivat juuri sovittuna ajankohtana ja niiden asentaminen oli helppo aloittaa, Harri Saarinen kertoo. Hyvissä ajoin tehtyjen elementtien pinnoitustyöt pystyi myös aloittamaan heti tarvittaessa, koska ne olivat ehtineet kuivaa tarpeeksi. Villa Vallesin ulkoseinien lamellivillaelementtien lisäksi myös väliseinäelementit, ontelolaatat ja autotallirakennuksen elementit tulivat YBT:n kautta. Äänieristyksen takia halusimme betonisen välipohjan ja siitä lähti idea kivitalosta. Perheessä on kaksi lasta ja kaksi koiraa. Talon valmistuttua meillä on huomattavasti enemmän tilaa kuin aiemmin. Saariset eivät tyytyneet perusratkaisuun. Asunnossa on puolittainen kellarikerros ja kaksi kerrosta maan päällä. Kattoalan osaajana Harri Saarinen ideoi asuintalon katot terasseiksi. Kattoterassia on kaikkiaan noin 170 neliömetriä. Perinteistä kattoa meillä ei ole juuri lainkaan, autotallissakin on viherkatto. 20