Pelop Kustannusvaikuttavuusanalyysin mahdollisuudet pelastustoimen palvelujen optimoinnissa Tuomas Laine, tutkija Tampereen Johtamiskorkeakoulu 24.8.2015
Taustaa Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Kustannus vaikuttavuus- ja kustannushyötyanalyysin soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia Pelastustoimen palvelujen optimoinnissa Hanke sisältää menetelmien teoreettisten kysymysten ja sovelluskelpoisen tutkimuskirjallisuuden tarkastelun ohella myös analyysimenetelmien empiirinen testauksen kahden palvelun osalta Tutkimushanke toteutetaan ajalla 1.10.2014-29.2.2016 Suurimpana rahoittajana toimii Palosuojelurahasto Tutkimus toteutetaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Tutkimuksen vastuuprofessoreina toimivat Hannu Laurila (taloustiede) ja Lasse Oulasvirta (julkinen taloushallinto) Hankkeen ohjausryhmä koostuu kuntaliiton, Pelastusopiston, sisäministeriön ja pelastuslaitosten edustajista (Keski Suomi, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Helsinki, Pohjois Savo ja Keski Uusimaa)
Tavoitteet Mitä lisäarvoa menetelmät voivat antaa tietojohtamisen välineinä? Menetelmien tuottamaa tietoa tarkastellaan erityisesti johtamisen ja toiminnan suunnittelun näkökulmasta jalansijaa uudenlaiselle tietojohtamiselle ja Evidence based toimintatavalle Pystytäänkö toiminnan vaikuttavuutta ja hyötyjä mittaamaan? Voidaanko resursseja allokoida tehokkaammin? Mitkä rakenteet ja käytännöt mahdollistavat palvelujen arvioinnin? Mitkä tekijät ja seurannan välineet toimivat esteenä tiedon muodostamiselle ja menetelmien hyödyntämiselle?
Lähtökohdat Kustannus hyötyanalyysi (KHA) ja Kustannus vaikuttavuusanalyysi (KVA) ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana julkisen päätöksenteon välineinä Menetelmiä on käytetty mm. tuomioistuinten päätösten, julkisen säännöstelyn, rakennushankkeiden-, terveydenhuollon ja sosiaalisten ohjelmien arvioinnissa. Menetelmien käytettävyydestä ja niiden tuottamista hyödyistä on paljon positiivisia tuloksia Pelastusalalla hyödynnetty jonkin verran palovaroittimien ja sprinklereiden vaikuttavuustutkimuksessa KHA tai KVA ei ole Suomessa aikaisemmin hyödynnetty pelastusalan päätöksenteon ohjaamisessa
Kustannus hyötyanalyysi
Kustannus vaikuttavuusanalyysi
Pelastustoimen palvelut Pelastustoimen tehtävät ovat pitkälti lakiin perustuvia tehtäviä mm. valvontatehtävistä, ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta sekä pelastustoiminnasta koostuvia kokonaisuuksia Alueellisilla pelastuslaitoksilla on kuitenkin harkintavaltaa ja paikallista tietämystä, joka heijastuu tapaan miten palveluja järjestetään, allokoidaan ja tuotetaan parhaalla tarkoituksenmukaisella tavalla Edellytykset palvelujen vaikuttavuuden mittaamiseksi vaihtelevat myös palvelujen välillä Alueellisia eroja havaittavissa mm. Valvontatehtävät ja kohteet voidaan jakaa useilla eri tavoilla. Alueilla on mm. erilaisia tapoja luokitella ja kirjata valvontatoimenpiteet Valistusta ja viestintää järjestetään ja seurataan vaihtelevasti ei kerättyä tietoa viestin vastaanottajasta Toimenpiteet saattavat erota hieman myös sisällöltään mm. toimenpiteen suorittajan työkokemus, koulutustausta ja persoona vaihtelevat
Valvonnan kustannus vaikuttavuuden mittaaminen Kustannusanalyysi Panos tuotos tarkastelu Miten paljon suoritteita tuotetaan annetuilla resursseilla Vaikuttavuusanalyysi Valvontatyypin vaikutus kohteeseen Alentuntunut onnettomuusriski ja odotusarvo eri kohdetyypille Päätösmuuttujat: Palofrekvenssi, palokuolemat, onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset, riskipitoisten kohteiden lukumäärä, vahinkojen rajoittaminen Kustannus vaikuttavuusanalyysi Yhdellä eurolla saavutettu vaikutus paloturvallisuuteen eri riskitason kohderyhmissä. Esim. Kustannus vähentyneestä riskistä, kustannus alentuneesta palofrekvenssistä jne. KVA edellyttää tietoa panoksien määrästä, panosten kustannuksista, tuotetusta toimenpiteestä ja päätösmuuttujista (rakennuspalo, rakennuspalovaara) Suomessa seurataan erityyppisten tarkastustoimenpiteiden määrää, vahinkojen lukumääriä ja aiheutuneita haittoja (suorien kustannusten osalta), joka periaatteessa mahdollistaa vaikuttavuusanalyysin toteutuksen
Pilotin tavoite Havaita ja määritellä esteet ja edellytykset johdonmukaiseen toiminnan vaikuttavuuden analysointiin Analyysin avulla mahdollista havaita eri tarkastustoimenpiteiden erot vaikuttavuudessa eri kohde ja riskityyppien osalta Tarkastusfrekvenssin vaikutus onnettomuustodennäköisyyteen eri kohdetyypeissä ja riskiryhmissä Havaita kustannusten ja resurssien kohdistamisesta syntyvät vaikuttavuuserot Ekonometristen menetelmien soveltuvuus Lisäksi mahdollisuus vaihtoehtoisten toimenpiteiden keskinäiseen vertailuun mm.: Palotarkastus asuinrakennuksessa vs. omavalvonta Toimintatapojen muutoksista syntyneet vaikuttavuuserot mm. 2011 lakimuutos
KVA Palotarkastus Vaikuttavuusanalyysin toteuttaminen vaatii riittävän määrän havaintoyksiköitä, jotta analyysin sisäinen ja ulkoinen luotettavuus voidaan varmistaa Mahdollisimman hyvä kvasikokeellinen asetelma Kaikki kohdetyypeissä ja tarkastuslajeissa havaittavat erot voidaan huomioida Tietolähteet: Toimenpiteet (Merlot), kohteet (rakennustietokanta ja Merlot) ja onnettomuudet (Pronto) Poiminta: Valvontatoimenpiteet ja onnettomuudet vuosina 2008 2014 Viiden pelastuslaitoksen alueilta Noin 352 000 valvontatoimenpidettä Noin 13 000 rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa
Haasteet: KVA Palotarkastus Merlot tietojen poiminta Kohdetyyppien määrä Yhteensä 122 kohdetyyppiä Aluekohtaisesti kohdetyyppien määrä vaihtelee 44 kohdetyypistä 89 kohdetyyppiin Alustava selitys: kohdetyyppien luokittelussa käytetään vanhoja luokituksia, uusia luokituksia (A luokitus) ja näiden yhdistelmiä Kohdetyyppien kirjaaminen ja transformaatio perustunut vaihtelevasti Merlotin alkuperäisiin kohdetyyppeihin, rakennusluokitteluun (1994) ja aluekohtaisiin erityisluokkiin Erityisluokat perustuvat alueellisiin laskuttamiseen ja toiminnan järjestämiseen rinnastettaviin tekijöihin. Vanhojen luokitusten mukana olo selittyy osittain alueellistamiseen liittyvän integraation keskeneräisyydellä
Haasteet: KVA Palotarkastus Valvontalajien määrä Valvontalajien kirjaamisessa suuria paikallisia eroja Yhteensä 57 erilaista tarkastuslajia. Aluekohtaisesti tarkastuslajien määrä vaihtelee 16 tarkastuslajista 30 tarkastuslajiin Jokaisella alueella omat ominaispiirteensä ja tausta-ajatus Merlot sisältää vanhoja, jo poistuneita tarkastusluokkia Kohdetiedot Pronton poiminnasta noin 30 prosenttia havainnoista ei sisällä rakennustunnusta, joka vaikeuttaa kohdistamista Väestötietojärjestelmän ylläpitämät Rakennustiedot eivät kaikilta osin ajantasalla Kustannukset Ei käytössä olevaa toimintopohjaista kustannuslaskentaa
Tähän mennessä havaittua Ensimmäiset vaikuttavuusestimaatit syys lokakuun aikana Pelastustoimen käytössä olevat tietojärjestelmät pitävät sisällään paljon tietoa kohteista, toimenpiteistä ja onnettomuuksista Suuri määrä hyödyllistä tietoa, joka mahdollistaa valvontatoimenpiteiden vaikuttavuuden analysoinnin, mutta tietojen yhdistäminen työlästä ja haastavaa Kirjaamiseen liittyvät standardit helpottaisivat vaikuttavuuden mittaamista huomattavasti Alueiden välillä Merlot vs Pronto Tarkastustyypit määritelty eri tavalla Pelastuslaitosten väliset kirjaamisrutiinit ja luokittelut Yhtenäiset kohde ja tarkastustiedot Yhtenäinen termistö
Kiitokset Tuomas Laine Tuomas.laine@uta.fi +358 50 318 7392