Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Samankaltaiset tiedostot
Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

yhdistysten yhteenliittymät täyttävät myös tämän lomakkeen

ASIA: OHJEET HAETTAESSA ETNISTEN SUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNTAAN

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

Miten meillä menee? Kartoitus väestösuhteiden tilasta Suomessa - painopisteenä vastaanottokeskuspaikkakunnat. Etno-foorumi 1.6.

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Johdatus luottamukseen. Kulttuurit kohtaavat vastaanottokeskuksissa

Lausunto. Voitte halutessanne kirjoittaa tähän saatteen lausunnolle tai kertoa yleisiä havaintoja ohjelmasta.

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

VASTUULLISEN MAAHAMUUTTOKESKUSTELUN TEESIT. ETNO toteaa, että..

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja paikallistoimijoiden valmius torjua ennakkoluuloja ja syrjintää

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Asukkaiden osallistuminen maakuntalaissa

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

, Helsinki OHRY 02/17

Kokouksen avaus Etnon puheenjohtaja, oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa avasi kokouksen klo

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

SISÄLLYS. N:o 94. Tasavallan presidentin asetus

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta

Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

strategia OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN

Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus

Osallisuus ja maakunta. Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkosto

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén

Järjestö 2.0: mukana muutoksessa valtakunnallinen koordinaatiohanke. Lähtötilannekartoituksesta

TRUST hankeen OHRY II

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Maakunnat ja palvelut

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Somalien ja venäläisten näkökulma

Osallisuussuunnitelma

Uudistunut nuorisolaki

Helsingin osallisuusmalli. Osallisuustyöryhmä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

Helvi Sipilä seminaari

AMEO-strategia

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

SISÄASIAINMINISTERIÖ. Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?

FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

J Y T R Y Satakunnan järjestöyhteistyöryhmä

MIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA?

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

ETNON TEESIT: Kaikki nuoret mukaan! Nollatoleranssi rasismille!

OM Oikeusministeriö. Hei, kiva että asia järjestyy! Tässä Nerimanin tiedot: Neriman Al Take Nuorisolautakunta, varapuheenjohtaja Daisy Young Club ry

Elämää elinvoimaisella alueella

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Nuoret ja turvallisuus , Eduskunta

Lähidemokratian vahvistaminen

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Transkriptio:

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama, neuvoa-antava ja laajapohjainen asiantuntijaelin. Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on ainutlaatuinen foorumi, jossa eri väestöryhmillä ja valtion viranomaisilla on yhteinen ja yhdenvertainen neuvotteluasema.

ETNO:n rakenne Valtakunnallinen ETNO 33 jäsentä (+varajäsenet): Ministeriöt (5) Eduskunta-puolueet (8) Kuntaliitto (1) Työmarkkinaosapuolet (2) Järjestöt ja uskonnolliset yhdyskunnat (10) Alue-ETNOt (7) Lisäksi on nimitetty pysyviä asiantuntijoita. Alueelliset ETNO:t Vähintään 10, enintään 14 jäsentä (+varajäsenet): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kunnat Järjestöt ja uskonnolliset yhdyskunnat Työmarkkinaosapuolet Aluehallintovirastot Lisäksi on nimitetty pysyviä asiantuntijoita

ETNO:n organisaatio Valtakunnallinen ETNO + 7 alueellista neuvottelukuntaa Etelä-Suomen ETNO Länsi-Suomen ETNO Pirkanmaan ja Keski- Suomen ETNO Itä-Suomen ETNO Pohjanmaan ETNO Pohjois-Suomen ETNO Lapin ETNO

ETNO:n tehtävänä on: Lisätä keskustelua ja tiedonvaihtoa viranomaisten, poliittisten puolueiden ja järjestöjen välille. Saada maahanmuuttajataustaisten ja etnisten vähemmistöjen ääni kuuluviin poliittisessa valmistelussa ja päätöksenteossa. Tarjota laaja-alaista maahanmuuton asiantuntemusta viranomaisille. Lisätä yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta eri väestöryhmien välille.

Tulokset: Peräänkuulutetaan ETNO:n työltä: Aiempaa konkreettisempia tuloksia. Suurempaa näkyvyyttä julkisessa keskustelussa. Lisää vaikuttavuutta Enemmän resursseja Väestöryhmien väliset suhteet Myönteinen vuorovaikutus ryhmien välillä Hyväksytään monimuotoisen yhteiskunnan etuja

Mistä puhutaan, kun puhutaan hyvistä (etnisistä) suhteista? Hyvät etniset suhteet tarkoittavat eri väestöryhmien pyrkimystä yhteistyöhön ja myönteiseen vuorovaikutukseen. Hyvät etniset suhteet ilmenevät ryhmien välisissä myönteisissä asenteissa, ihmisten kokemuksissa yhdenvertaisista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa sekä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden kokemuksissa.

Hyvien etnisten suhteiden osa-alueet Asenteet Tapa, jolla ihmiset suhtautuvat muihin ja miten he uskovat muiden suhtautuvan heihin, vaikuttaa heidän osallistumiseen yhteiskunnan toimintoihin. Tämä vaikuttaa myös siihen, millaiseksi he kokevat oman vaikutusvaltansa suhteessa muihin.

Hyvien etnisten suhteiden osa-alueet Henkilökohtainen turvallisuus Se, kuinka turvalliseksi yksilöt ja heidän läheisensä kokevat olemassaolonsa yhteiskunnassa on hyvä indikaattori henkilökohtaisesta turvallisuudesta. Jokaisella ihmisellä on tarve saada olla oma itsensä ja kuulua joukkoon. On tärkeää vahvistaa eri vähemmistöjen omaa identiteettiä ja tunnetta, että he ovat osa asuinaluettaan ja yhteiskuntaa.

Hyvien etnisten suhteiden osa-alueet Vuorovaikutus Ihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen vaikuttavat henkilökohtaiset sosiaaliset verkostot sekä kokemukset yhteenkuuluvuudesta tai eristäytyneisyydestä. Vuorovaikutuksen puute voi johtaa yhteisöjen jakautumiseen (segregoitumiseen). Jos segregoituminen vakiintuu, eri ihmisryhmät elävät rinnakkain, mutta ovat vain vähän tai eivät lainkaan tekemisissä keskenään. Samalla ymmärtämys muita kohtaan voi vähentyä ja stereotypiat sekä kielteiset asenteet voivat voimistua.

Hyvien etnisten suhteiden osa-alueet Osallistuminen ja vaikuttaminen Hyvät suhteet tukevat osallistumista. Jos henkilö tuntee itsensä tervetulleeksi, häneen suhtaudutaan myönteisesti, kokee olonsa turvalliseksi ja on myönteisessä vuorovaikutuksessa muiden kanssa, hän osallistuu todennäköisemmin yhteisölliseen toimintaan ja tapahtumiin. Tavoitteena on esimerkiksi syventää luottamusta demokratiaan ja virkamiesjärjestelmämme kohtaan.

Mitä tehdään? Vaikuta asenteisiin. Lisää turvallisuuden tunnetta. Edistä vuorovaikutusta. Paranna osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia.

Indikaattorit (malli) OSA-ALUE 1. ASENTEET 2. TURVALLISUUS 3. VUOROVAIKUTUS 4. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN INDIKAATTORI 1.1 Kunnioitus ja epäkunnioitus 1.2 Ennakkoluulot 1.3 Luottamus 1.4 Monimuotoisuuden arvostaminen 2.1 Käsitys henkilökohtaisesta turvallisuudesta 2.2 Viharikokset ja syrjintä 2.3 Identiteetti ja hyväksyntä 2.4 Perusoikeudet ja oikeuskeinot 3.1 Eristyneisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne 3.2 Tuen saatavuus 3.3 Vuorovaikutuskyky 3.4 Kokemus vuorovaikutuksesta ja tilaisuudet vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa 4.1 Osallistuminen järjestettyyn toimintaan 4.2 Vaikuttaminen 4.3 Luottamus demokratiaan ja poliittisiin instituutioihin

Käytännön työkaluja/asenteet

Lukuvinkit: www.yhdenvertaisuus.fi/kirjasto

Kiitos! www.facebook.fi/meistaonmoneksi @EtnoEtno