Tekesin rahoituspäätökset strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmiin vuonna 2012

Samankaltaiset tiedostot
Tekesin rahoituspäätökset strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmiin vuonna 2013

Tekesin rahoituspäätökset strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmiin vuonna 2011

Tekesin rahoituspäätökset strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmiin vuonna 2010

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Tampere Grow. Smart. Together.

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Fimecc Tutkimusta yritysten lähtökohdista Miten mukaan? Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Tapausesimerkkejä: Energia- ja ympäristöteknologia sekä strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

ENERGIATEHOKKUUS. uusiutuvissa energiajärjestelmissä

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Indoor Environment

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Liite 2 A

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu Siemens Osakeyhtiö

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Suomi energia- ja ympäristöteknologian edelläkävijäksi Energia ja ympäristö SHOK

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

EVE. Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Digitaalinen transformaatio muuttaa asiakkaidemme liiketoimintaa

Huomisen metsäteollisuus. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Lars Gädda

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Metsäklusterin tutkimus v

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Yhteistyöllä menestykseen Juha Rantanen - Metallienjalostuspäivät

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Tekes, Vesi-ohjelma

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Kehitysalustat kasvun tukena

Elinkeino-ohjelman painoalat

MetGen Oy TEKES

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Green Growth 11/20/ Copyright Tekes

Business Finlandin rahoituspalvelut Aki Parviainen

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

TEOLLINEN YHTEISTYÖ JA YRITYKSEN STRATEGIA

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

YHTIÖKOKOUS Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Tekesin tunnusluvut DM

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

RYM Oy. Built Environment Innovations

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Paavo Voho, Mikael Haag

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Tosi elävä virtuaalimalli Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

Transkriptio:

1 Tekesin rahoituspäätökset strategisen huippuosaamisen keskittymien tutkimusohjelmiin vuonna 2012 FINNISH BIOECONOMY CLUSTER FIBIC OY EFFICIENT NETWORKING TOWARDS NOVEL PRODUCTS AND PROCESSES - koordinaattori Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman toiselle jaksolle 4 293 526 Tehokkaat verkostot kohti uusia tuotteita ja prosesseja (EffNet) ohjelman tavoitteena on parantaa koko klusterin kilpailukykyä kehittämällä radikaalisti uudenlaisia energiatehokkaita ja resursseja säästäviä tuotantoteknologioita sekä vähentää klusterin pääomaintensiivisyyttä merkittävästi. Ohjelmassa keskitytään radikaalisti uudenlaisen energia ja resurssitehokkaan tuotantoteknologian kehittämiseen rainamaisille tuotteille sekä uusien nanoselluloosaan pohjautuvien tuotantokonseptien ja uusien tuotteiden suunnitteluun. Tavoitteena on kehittää ja demonstroida uudenlaisia kuitupohjaisia tuotteita, jotka laajentavat nykyisten metsäklusterin piirissä toimivien yritysten tuotevalikoimaa. Erityisesti keskitytään uusien tuotteiden ja tuotantoprosessien energian kulutuksen minimointiin ja niukkaresurssisten prosessien kehitystyöhön. EffNet -ohjelman tavoitteena on varmistaa Suomen metsäklusterin johtava asema kuitupohjaisten paino- ja pakkaustuotteiden tuotantoteknologioiden kehittäjänä vähentämällä radikaalisti tuotantokustannuksia ja hyödyntämällä kuitupohjaisten tuotteiden ympäristömyönteisyyttä suhteessa kilpaileviin teknologioihin. Tulevaisuuden ilmastomuutoksen hallinta tulee edellyttämään lähestymistapaa, jossa kaikkien tuotteiden ja palveluiden elinkaarenaikaista energia- ja materiaali-intensiivisyyttä pitää voida alentaa ja minimoida. Uusilla teknologioilla ja ratkaisuilla tavoitellaan myös ilmastonmuutoksen ja päästökaupan kustannuksien pienentämistä sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen edistäminen on siksi keskeinen tuotantoteknologioiden muutosten tavoite. VALUE THROUGH INTENSIVE AND EFFICIENT FIBRE SUPPLY - koordinaattori Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman toiselle jaksolle 3 202 801 EffFibre ohjelman tavoitteena on kasvattaa kotimaisen puuraaka-aineen saatavuutta ja puuntuotannon kustannustehokkuutta sekä parantaa koko klusterin kilpailukykyä kehittämällä radikaalisti uudenlaisia energiatehokkaita ja resursseja säästäviä tuotantoteknologioita. Lisäksi tavoitteena on vähentää klusterin pääomaintensiivisyyttä merkittävästi. Ohjelmassa keskitytään kotimaisen puuraaka-aineen kilpailukyvyn ja laadun

2 parantamiseen sekä radikaalisti uudenlaisen kemiallisen massan tuotantoteknologian kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä kotimaisen puun saatavuutta ja puunhankintaketjun kustannustehokkuutta sekä kasvattaa kotimaisen puuraaka-aineen käyttöarvoa. Kemiallisen massan valmistuksessa tavoitteena on kehittää ratkaisuja, joilla voidaan lisätä kotimaisten puuraaka-aineen arvonmuodostuspotentiaalia kemiallisen massan valmistuksessa ja samalla parantaa massanvalmistuksen saantoa, alentaa energian kulutusta ja vähentää pääomaintensiivisyyttä. Tulevaisuuden ilmastomuutoksen hallinta tulee edellyttämään lähestymistapaa, jossa kaikkien tuotteiden ja palveluiden elinkaarenaikaista energia- ja materiaali-intensiivisyyttä pitää voida alentaa ja minimoida. Uusilla teknologioilla ja ratkaisuilla tavoitellaan myös ilmastonmuutoksen ja päästökaupan kustannuksien pienentämistä sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen edistäminen on siksi keskeinen tuotantoteknologioiden muutosten tavoite. RYM OY BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) - koordinaattori RYM Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman toiselle jaksolle 3 884 075 Jatkuvasti kiihtyvät globaalit muutossyklit (mm. loppukäyttäjien kasvanut tietoisuus ja valta, taloudelliset rajoitteet ja kestävän kehityksen vaatimukset) pakottavat useimmat julkiset ja yksityiset organisaatiot sopeutumaan tähän nopeaan muutosvauhtiin. Riippumatta toimialasta kaikkien organisaatioiden tulee muuttaa omia liiketoimintamallejaan, toimintatapojaan, organisoitumistaan ja sijoittumistaan tiloihin. Tutkimusohjelmalla luodaan keinoja miten KIRA/Rakennettu ympäristö voi toimia muiden toimialojen uutena kasvun ja kehityksen mahdollistajana, tuomalla ratkaisuja tämän muutoksen hallitsemiseksi, tukemiseksi ja vauhdittamiseksi. Tutkimusohjelmassa haetaan vastauksia miten kiinteistön loppukäyttäjäasiakkaat muuttavat toimintamallejaan tulevaisuudessa. Pystyäkseen tukemaan loppukäyttäjien uusia toimintamalleja ja niiden asettamia tarpeita, joutuu KIRA -toimiala uudistumaan ja luomaan uusia toimintamalleja, tarjoten ihmisille uudenlaisia työtapoja ja rakennettuja ympäristöjä. ENERGIZING URBAN ECOSYSTEMS - koordinaattori RYM Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman ensimmäiselle jaksolle 1 855 378 Energizing Urban Ecosystems (EUE) tutkimusohjelma tuo yhteen suomalaisen rakennus- ja kiinteistö klusterin terävimmän kärjen tutkimaan, testaamaan ja pilotoimaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja tulevaisuuden kaupunkiekosysteemien kehittämiseksi. Konsortioosapuolet uskovat, että kaupunkirakenteen kehittyminen nojaa jatkossa vahvasti kestävän kehityksen, digitalisoitumisen ja käyttäjälähtöisen innovaatioyhteistyön trendeihin, jotka

3 yhdessä muodostavat pohjan elinvoimaisten ja virikkeellisten elin-ympäristöjen kehitykselle. Tutkimusohjelmassa tarkastellaan ja tutkitaan laajasti erilaisten teknologioiden ja teknologia-alustojen (rakentaminen, liikkuminen, mobiilialustat, tietotekniset ja virtuaaliset ratkaisut jne.) ja sosiaalisten järjestelmien (innovaatiotoiminta, oppiminen, johtaminen, osaamisen kumuloituminen, teknologiansiirto jne.) toimivuutta ja rajapintoja suhteessa kaupunkirakenteen kehittymiseen. Samalla testataan, demonstroidaan ja pilotoidaan uusia liiketoimintamalleja ja teknologisten ratkaisujen toimivuutta kehittyvissä kaupunkikohteissa. INDOOR ENVIRONMENT - koordinaattori RYM Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman toiselle jaksolle 3 373 073 Tutkimusohjelmassa luodaan täysin uudenlainen sisäympäristön ajatusmalli ja markkinat. Haettua muutosta kuvaa tulevaisuudenkuva, jossa ihminen siirtyy ulkoilmasta personoituvaan sisäympäristöön haukkamaan raitista ilmaa, virkistäytymään ja inspiroitumaan. Yli puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa, joissa kaupunkiympäristö, meteli, ilman laatu eivät tarjoa ihmiselle mahdollisuutta elpymiseen ja terveelliseen elämään. Samalla ihminen oleskelee 90 % ajastaan sisäympäristöissä. Sisäympäristön on usein esitetty vaikuttavan ihmisten terveyteen, viihtyisyyteen sekä tuottavuuteen. Kuitenkin uudet metodit ja työkalut muuttavat nopeasti tilojen käyttäjien käyttäytymistä ja siten myös hyvälle sisäympäristölle asetettavia vaatimuksia. Samaan aikaan kiristyvät taloudelliset resurssit sekä kasvavat globaalit ja kansalliset energiatehokkuus ja ekologisuus -vaatimukset aiheuttavat toisaalta vaatimuksia entistä moniulotteisemmalle tarkastelulle. Sisäympäristö tutkimusohjelma lähestyykin sisäympäristöä Ihmiskeskeisesti kolmen näkökulman kautta. Ensinnäkin muuttuvan toiminnan sekä kehittyvien menetelmien ja työkalujen asettamien vaatimuksien, toisaalta ekologisten vaatimusten ja kolmantena taloudellisen tarkastelun näkökulmasta. Tutkimusohjelman keskeisin tavoite on synnyttää uudenlaisia sisäympäristö ratkaisuja, jotka edistävät tilan käyttäjän hyvinvointia, viihtyvyyttä ja tuottavuutta ekologisesti kestävällä tavalla, luoden todellista lisäarvoa sekä käyttäjille että tilan omistajille erinomaisen sisäympäristön avulla. SALWE OY MIELEN JA KEHON ELIKSIIRIT - koordinaattori SalWe Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman toiselle jaksolle 12 476 704

4 Ylipaino ja sen aiheuttamat liitännäissairaudet sekä aivojen rasitustilat ja etenevät aivosairaudet muodostavat merkittävän terveyshaasteen nyky-yhteiskunnassa. Mielen ja kehon eliksiirit tutkimusohjelman päämääränä on luoda strategista osaamispohjaa, jonka avulla pystytään kehittämään uusia ratkaisuja (tuotteita, palveluja, toimintamalleja) ylipainon ja aivosairauksien hallitsemiseksi. Ohjelma on 3,5-vuotinen ja se toteutetaan ajalla 1.7.2010 31.12.2013. Ohjelmassa tavoitellaan poikkitieteellisen ja poikkitoimialaisen osaamisen synnyttämistä, joka tuo laaja-alaisen lähestymistavan terveyteen ja hyvinvointiin. Ohjelmassa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla ravitsemus-, liikunta-, biolääke-, neuro- ja käyttäytymistieteiden sekä informaatioteknologian, lääketieteellisen teknologian ja kuluttajatutkimuksen osaaminen. TIVIT OY INTERNET OF THINGS - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman ensimmäiselle jaksolle 6 007 690 Internet of Things (IoT) käsittää esineiden Internetin, jossa miljardit esineet kommunikoivat ja mahdollistavat uusien entistä älykkäämpien ja mukautuvampien sovellusten ja palvelujen luomisen yrityksille ja kuluttajille. Nämä uudet palvelut auttavat seuraamaan reaaliaikaisesti tapahtumia kuten teiden ruuhkaa, asuntojen lämpötilaa ja energiankulutusta, pakettien sijaintia logistisessa järjestelmässä ja säätämään järjestelmän toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisenä haasteena IoT:n kehittymiselle on miten luoda yhtenäinen kehikko, jonka varaan nämä erilaiset esineet ja heterogeeniset ratkaisut voidaan rakentaa ja joka yhdistää näitä ratkaisuita. IoT sovellukset voidaan nähdä vertikaalisten skenaarioiden kautta, joita horisontaaliset teknologiset ratkaisut tukevat. IoT:n kehityksen haasteena on luoda yhteiset rajapinnat ja ratkaisut tukemaan vertikaalisia skenaarioita. Tällöin saavutetaan sovellusten yhteentoimivuus ja tiedon ja ratkaisuiden yhdistäminen eri skenaarioiden välillä. Tarvitaan avoimia rajapintoja, ratkaisuita, ja standardeja jotta miljardit IoT esineet voivat saumattomasti jakaa tietoa. TIVIT Oy:n hallinnoima IoT ohjelma keskittyy näiden haasteiden ratkaisemiseen kehittämällä yhteensopivia teknologisia ratkaisuja sekä ekosysteemiä. IoT ohjelman visio, missio, ja keskeiset tutkimusteemat sekä tavoitteet on kuvattu ohjelman strategisessa tutkimusagendassa (Strategic Research Agenda, SRA).

5 INTERNET OF THINGS - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman toiselle jaksolle 4 578 700 CLOUD SOFTWARE - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman kolmannelle jaksolle 7 311 700 Cloud Software ohjelma tavoittelee suomalaisen ohjelmistoteollisuuden kilpailukyvyn merkittävää parannusta kansainvälisillä markkinoilla. Vuonna 2009 tehtyyn laajaan kartoitukseen perustuen merkittävimmät kilpailukyvyn tekijät ovat: operatiivinen tehokkuus, käyttäjäkokemus, web ohjelmistot, avoimet järjestelmät, tietoturva sekä kestävä kehitys. Cloud Software on näille tekijöille yhteinen sovellusalue ohjelmistojen siirtyessä enenevässä määrin verkkoon. Erityisesti ohjelma haluaa olla edelläkävijä uusien Cloudliiketoimintamallien, huipputehokkaan ohjelmistoyrityksen mallin ja avoimen Cloudohjelmistoinfrastruktuurin suhteen. CLOUD SOFTWARE - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman neljännelle jaksolle 6 075 640 DATA TO INTELLIGENCE - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman ensimmäiselle jaksolle 4 475 810 TIVIT Oy:n hallinnoima Data to Intelligence (D2I) -ohjelman tavoite on tukea globaalia suuntausta ja tukea sellaisten uusien ekosysteemien syntyä, jotka vahvistavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä älykkäiden (kontekstisensitiivisten, personoitujen, proaktiivisten) tietoa käsittelevien teknologioiden kautta, ja jotka perustuvat sellaisiin uusiin datalähtöisiin palveluihin jotka tuottavat mitattavissa olevaa lisäarvoa, johtaen lisääntyneeseen tietoon, mukavuuteen, tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Tavoitteeseen päästään kehittämällä älykkäitä menetelmiä ja työkaluja tietovarantojen hallinnoimiseksi, jalostamiseksi ja hyödyntämiseksi, ja luomalla näihin perustuvia uusia ja innovatiivisia dataintensiivisiä bisnes-malleja ja palveluja D2I -ohjelman visio, missio, ja keskeiset tutkimusteemat sekä tavoitteet on kuvattu ohjelman strategisessa tutkimusagenda -dokumentissa (Strategic Research Agenda, SRA).

6 DIGITAL SERVICES - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman ensimmäiselle jaksolle 2 968 300 Suomalaiselle ICT teollisuudelle on pilvilaskennan ja mobiilin internetin myötä avautunut mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa aivan uusissa asiakassegmenteissä. Tämän mahdollistaa mobiiliosaamisen yhdistäminen suomalaisten yritysten verkko-osaamiseen. TIVIT Oy on yhdessä suomalaisten yritysten ja akateemisten toimijoiden kanssa tunnistanut neljä teema-aluetta, joilla suomalaisten toimijoiden vahvuudet korostuvat mahdollistaen tehokkaan globaalin liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisen lyhyellä aikavälillä. Nämä teema-alueet ovat pienten ja keskisuurten yritysten palvelut, talouspalvelut, koulutus- ja opetuspalvelut sekä hyvinvointipalvelut. Digital Services-ohjelman tarkoituksena on luoda uusia sekä käyttää ja muokata olemassa olevia palvelualustoja, palvelujen komponentteja, sekä näiden päälle rakennettuja vertikaalisia palveluita alueilla, joita perinteisesti ei ole tuettu ICT sektorilla. Tämä tehdään kehittämällä innovatiivisia palveluja valituilla sektoreilla käyttäen hyväksi verkostossa yhteisesti tarjottuja palvelualustoja sekä palvelukomponentteja. Ohjelmassa luodaan ja ylläpidetään kehittäjien verkostoa. Verkoston toimijoiden erilaiset roolitukset tukevat palveluinnovaatioiden nopeaa tuotteistamista, sekä näkyvyyttä komponentti- ja alustatarjontaan. Ohjelma tukee myös palveluiden globaalia markkinointia ja jakelua. Ohjelmassa keskitytään ensimmäisenä vuonna pääasiassa ohjelman rakenteiden, verkoston, alusta- ja komponenttipaletin sekä näkyvyyden kehittämiseen, sekä aloitetaan ensimmäiset palvelupilotit. DIGITAL SERVICES - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman toiselle jaksolle 4 580 900 DEVICE AND INTEROPERABILITY ECOSYSTEM - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman neljännelle jaksolle 1 448 290 Devices and Interoperability Ecosystem (DIEM) projekti tähtää uuden alueen määrittelyyn teknologia- ja palveluinnovaatioihin globaalissa mittakaavassa. Tavoitteena on mahdollistaa

7 uusia älykkäisiin ympäristöihin pohjautuvia digitaalisia palveluita ja sovelluksia, jotka rakentuvat oleellista informaatiota sisältävien laitteiden varaan eri käyttötarkoituksia varten. Avain asia projektissa on eri toimialueille tarkoitettujen laitteiden yhteistoiminnallisuus. NEXT MEDIA - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman neljännelle jaksolle 4 467 840 Next Media -tutkimusohjelma tähtää innovaatioihin, jotka uusien liiketoimintamallien, konseptien ja teknologian avulla helpottavat ihmisten arkielämää ja asiakkaitten liiketoimintaa, herättävät ja tukevat vuorovaikutteisuutta ja tarjoavat aivan uudenlaisia mediaelämyksiä. Next Mediassa on mukana koko mediatoimiala ja tärkeimmät media-alueen tutkimusorganisaatiot. Next Median visiona on uudistaa median liiketoimintaympäristö ja nostaa Suomen media-ala merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi. Next Median yritysvetoinen ohjelma koostuu neljästä työpaketista, joista kukin vastaa oman tutkimusteemansa mukaisesta tutkimus- ja kehitystyöstä. Teemat kattavat median arvoketjun suurten tietomassojen hallinnasta prosessien ja työkalujen uudistamisen kautta liiketoimintamalleihin ja käyttäjäkokemukseen asti. CLEEN OY FUTURE COMBUSTION ENGINE POWER PLANT - koordinaattori CLEEN Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman kolmannelle jaksolle 4 924 950 Tulevaisuuden polttomoottorivoimalaitos - tutkimusohjelma keskittää suomalaisen polttomoottoriteknologiaan liittyvän osaamisen ja ajankohtaiset tutkimusaiheet yhdeksi kokonaisuudeksi. Ohjelma keskittyy energiatehokkuuden parantamiseen, ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä alan liiketoimintamahdollisuuksien varmistamiseen myös tulevaisuuden muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi tutkimusohjelma lisää merkittävästi suomalaisten tutkimuslaitosten polttomoottori- ja päästöjen vähentämisteknologioihin kohdistuvia tutkimuspanoksia. SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS - koordinaattori CLEEN Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman kolmannelle jaksolle 6 407 919

8 Älykäs sähköverkko (Smart Grids) muodostaa asiakaslähtöisen markkinapaikan hajautetulle tuotannolle ja erilaisille asiakasrajapintaan liittyville muille toiminnoille, kuten esim. kysynnän joustolle ja energiatehokkuutta tukeville palveluille. Sähköverkko itsessään on kustannustehokas mahdollistaen käyttövarmuudeltaan korkeatasoisen sähköjakelun. Perinteisesti sähkönjakeluverkko on ollut keskitetyn voimajärjestelmän passiivinen osa. Jatkossa jakeluverkon tasolla olevat aktiiviset resurssit (mm. hajautettu tuotanto, ohjattavat kuormat, ladattavat sähköautot, energiavarastot) integroituvat osaksi energiamarkkinoita ja voimajärjestelmää, mikä tekee sähkönjakelujärjestelmästä aktiivisen. Aktiivinen sähkönjakeluverkko sisältää mm. useita ohjattavissa olevia tehonsyöttösuuntia ja ohjattavia komponentteja ja näiden hallintajärjestelmiä. Kaukoluettavat älykkäät energiamittarit ovat olennainen osa älykästä sähköverkkoa. Asiakasrajapinnan kehittyminen mahdollistaa sähköverkkoyhtiöille, sähkön myyjille ja palvelun tarjoajille mahdollisuuden kehittää uusia toimintoja mm. markkinapohjaisen kuorman ja hajautetun tuotannon ohjaukseen sekä niihin liittyviin uusiin liiketoimintoihin, energiatehokkuuteen, sähkön laadun hallintaan sekä tehoelektroniikkaan pohjautuviin ratkaisuihin. MEASUREMENT, MONITORING AND ENVIRONMENTAL ASSESSMENT - koordinaattori CLEEN Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman kolmannelle jaksolle 6 289 959 MMEA-tutkimusohjelma toteuttaa CLEEN Oy:n strategisen tutkimusagendan teemaa "Mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuus". MMEA-ohjelman tavoitteena on kehittää uusia teknologioita, työkaluja ja palveluja, joiden avulla voidaan luoda uutta liiketoimintaa. Koska ohjelma on poikkitieteellinen, se tukee myös muita CLEEN Oy:n tutkimusalueita. Tutkimusohjelman konkreettisina tavoitteina on kehittää yhteensopivia ja -toimivia mittausjärjestelmiä, ympäristötehokkuuden arvioinnin hallintajärjestelmiä ja uusia on lineja kaukokartoitusmenetelmiä sekä demonstroida näiden käyttöä toteuttamalla pilotteja yhteistyössä CLEENin eri ohjelmien ja eri SHOK-yhtiöiden kanssa. Ohjelma synnyttää osaamista, jonka pohjalta voidaan kehittää uusia tuotteita ja palveluita ympäristömittauksen ja -monitoroinnin sekä ympäristötehokkuuden arvioinnin alueille. Syntyvää tietoa voidaan myös käyttää ja hyödyntää toiminnan tai tuotteiden ympäristötehokkuuden parantamisessa ja raportoinnissa eri sidosryhmille, yritysten prosessinhallinnassa sekä toimintojen ja liiketoiminnan suunnittelussa.

9 CARBON CAPTURE AND STORAGE PROGRAMME - koordinaattori CLEEN Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman toiselle jaksolle 1 913 118 CLEEN Oy:n CCS ohjelma on luotu vahvistamaan suomalaista CCS osaamista ja mahdollistamaan tietyillä CCS teknologioiden alueilla suomalaisille toimijoille johtavan aseman. CFB happipolton alueella suomalaisilla toimijoilla on jo nyt johtava asema ja tämän CCS ohjelman tavoitteena on saavuttaa johtava asema myös CCS:n soveltamisessa CHPtuotannon yhteydessä, bio-ccs:ssä sekä CLC teknologiassa. Ohjelman tavoitteena on sen loppupuolella johtaa teollisen kokoluokan pilotointeihin ja demonstraatioihin ja siten myöhemmin mahdollistaa kaupallisten sovellusten toteuttaminen. EFFICIENT ENERGY USE - koordinaattori CLEEN Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman toiselle jaksolle 2 013 394 Päätavoitteena EFEU-ohjelmassa on tuottaa menetelmiä, työkaluja ja teknologioita ja palvelukonsepteja, jotka mahdollistavat askelmaisen energiatehokkuuden parantamisen verrattuna siihen, mitä muuten asteittain kehittyvät teknologia tarjoaisivat. Niiden avulla voidaan siirtää taloudellisesti kannattavia ja teknisesti saavutettavia tehokkuusrajoja prosessi- ja energiajärjestelmissä. Tutkimusohjelmassa tehtävä työ on jaettu neljään päätutkimusteemaan: 1) Energiatehokkuuden ymmärtäminen ja mittaaminen, 2) kompleksisten järjestelmien analysointi ja optimointi energiatehokkuuden kannalta, 3) teknologian kehittäminen, 4) energiatehokkuuteen liittyvän palveluliiketoiminnan tutkimus. Valitut tutkimusteemat ovat poikkileikkaavia suhteessa tutkimusohjelmaan valittuihin sovelluskohteisiin: energiaketjut, teollisuusprosessit, erotusjärjestelmät ja nesteiden ja kaasujen käsittelyjärjestelmät. Tutkimuksen avulla on tavoitteena edistää hankkeeseen osallistuvien yritysten uuden kansainvälisen energiatehokkuuteen pohjautuvan liiketoiminnan syntymistä ja olemassa olevan liiketoiminnan uusiutumista. Tutkimusohjelman pohjalta syntyy suomalainen energiatehokkuuden tutkimusverkosto, joka muodostuu strategisesti suuntautuvista tutkijoista, joilla on kattavat kontaktit alan parhaisiin kansainvälisiin osaajiin. Tutkimuksen puitteissa luodaan tulevaisuuden tiekartta, jonka pohjalta voidaan arvioida energiatehokkuuden merkitystä ja siihen liittyviä kehitystarpeita teollisuuden, tutkimuksen ja yhteiskunnan kannalta.

10 FIMECC OY ENERGY AND LIFE CYCLE COST EFFICIENT MACHINES - koordinaattori FIMECC Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman neljännelle jaksolle 4 335 536 Tutkimusohjelman Energia- ja elinkaaritehokkaat koneet määrittely perustuu FIMECC Oy:n Älykkäät ratkaisut tutkimusteeman toiminta-ajatukseen. Ohjelman tavoitteena on tutkia ja kehittää teknologiaa ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat nykyistä merkittävästi alhaisempien elinkaarikustannusten koneita, laitteita ja järjestelmiä. Erityisesti tavoitellaan energian kulutuksen selvää vähentämistä verrattuna nykyiseen teknologian kansainväliseen tasoon. Ohjelmassa on kolme (3) työpakettia, joiden tulevaisuuden visio ja siitä johdetut kehittämistoimenpiteet on määritelty seuraavasti: Alhainen energian kulutus ja ympäristöpäästöt; Elinkaarikustannusten hallinnan teknologiat ja Suorituskykyä ihmisen huomioivilla monikonejärjestelmillä. ENERGY & LIFECYCLE EFFICIENT METAL PROCESSES - koordinaattori FIMECC Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman neljännelle jaksolle 3 584 827 Metallintuottajien on taloudellisen kilpailukykynsä rinnalla kehitettävä energia- ja materiaalitehokkuuttaan kasvavien liiketoimintaympäristöstä tulevien vaatimusten takia. Tutkimusohjelma tähtää uusien, älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen, joilla vähennetään energiankulutusta, parannetaan raaka-aineiden hyödyntämistä ja vähennetään jätteiden ja päästöjen määrää metallien tuotannossa. Ohjelma keskittyy prosesseihin, jotka ovat olennaisia suomalaiselle metalliteollisuudelle, sekä terästen että värimetallien tuotannossa. Avaintutkimusalueet ovat metallurgia ja termodynamiikka, joita sovelletaan metallurgisiin prosesseihin mallinnuksen ja simuloinnin avulla. Pyrkimyksenä on kriittisen tutkimusmassan sekä mallinnusalustojen ja tietokantojen luominen, joita voidaan hyödyntää myöhemmässä sovellussuuntautuneessa kehitystyössä. Ohjelma yhdistää kaikki merkittävät suomalaiset toimijat metallien tuotannon ja metallurgisen tutkimuksen alueella, sekä valitut kansainväliset kumppanit. DEMANDING APPLICATIONS - koordinaattori FIMECC Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman neljännelle jaksolle 4 393 613 Demanding applications-ohjelma on yksi FIMECCin läpimurtomateriaalit-teeman ohjelmista. Ohjelman tavoitteena on kehittää materiaaliteknisiä ratkaisuja erittäin vaativiin ympäristö- ja käyttöolosuhteisiin. Tällaisia olosuhteita ovat voimakkaasti kuluttavat,

11 ruostuttavat ympäristöt tai erittäin alhaisen tai korkean lämpötilan olosuhteet. Ohjelmassa on viisi tutkimusaluetta: Kulutuskestävät materiaalit ja ratkaisut, ruostumattomat materiaalit ja ratkaisut, ääriolosuhteiden materiaalit, kitka ja energia sekä vaativien sovellusten materiaalien valmistus. Ohjelman tuloksena tietämys materiaalien käyttäytymisestä ääriolosuhteissa syvenee. Toiseksi tietämys käyttöolosuhteiden vaikutuksesta materiaalinvalintaan paranee ja uusia materiaaleja kehitetään ja testataan. Ohjelman tuloksia voivat hyödyntää monet suomalaiset yritykset tuotteissaan. LIGHT AND EFFICIENT SOLUTIONS - koordinaattori FIMECC Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman neljännelle jaksolle 2 149 513 Tulevaisuudessa raaka-aineiden hyödyntämistehokkuuden ja energiataloudellisuuden merkitys metallituotteiden jalostuksessa korostuu yhä enemmän. Kevyet ja tehokkaat rakenneratkaisut tarjoavat mahdollisuuden sekä valmistusvaiheessa raaka-aineiden säästämiseen sekä kulkuneuvojen elinkaariaikaiseen CO2-päästöjen pienentämiseen. Aikaisempaa kevyemmät rakenteet mahdollistavat myös paremman suorituskyvyn ja suuremman hyötykuorman kuljetusvälineissä ja nostolaitteissa. Uudenlaiset erikoislujat teräkset, korkean suorituskyvyn ruostumattomat teräkset ja hybridimateriaaliratkaisut tarjoavat keinon saavuttaa huomattavaa painon säästöä, kun ne yhdistetään innovatiiviseen suunnittelu- ja valmistustekniikkaan. Kevyitä rakenneratkaisuja tutkiva Light- ohjelma koostuu viidestä tutkimusalueesta 1) läpimurtomateriaalien tuotanto ja ominaisuudet, 2) uudentyyppiset valmistustekniikat kevytratkaisuille, 3) innovatiivinen lujien ja matalapainoisten rakenteiden suunnittelu, 4) ympäristöjalanjälki uudentyyppisille kevytratkaisuille ja 5) Matalatiheyksisten materiaalien käyttö kevytrakenteissa. Strateginen tutkimusosuus keskittyy materiaali- ja prosessituntemuksen syventämiseen. Teollinen sovelletun tutkimuksen osuus painottuu strategisen osion tulosten soveltamiseen tuotekehitys-prosesseissa. FUTURE INDUSTRIAL SERVICES - koordinaattori FIMECC Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman toiselle jaksolle 4 698 785 Tulevaisuuden teolliset palvelut - tutkimusohjelman tarkoituksena on edistää palveluliiketoiminnan omaksumista ja kasvattamista teknologiakeskeisissä teollisuusyrityksissä. Tutkimusohjelma tarkastelee tulevaisuuden teollisia palveluita metallija konepaja-alalla kolmessa keskeisessä teemassa: palveluliiketoimintaan suuntautuminen, integroitu palvelukehitys ja tehokkaat palveluoperaatiot. FutIS-ohjelmassa tavoitteena on luoda uutta osaamista ja parantaa kannattavuutta osallistuvien yritysten palveluliiketoiminnassa, ja laajan mittakaavansa kautta ohjelma edistää koko teollisuusalan muutosta kohti palveluliiketoimintaa. Tutkimus keskittyy pitkän aikajänteen muutokseen ja

12 hyötyihin, mikä merkitsee sitä, että ohjelma etsii uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia tutkimalla asiakkaiden tulevaisuuden prosesseja ja toimintaympäristöjä; kehittää menetelmiä, prosesseja ja käytäntöjä palveluliiketoiminnan muutoksen edistämiseksi tulevan 5-15 vuoden aikajänteellä; ja analysoi ja ratkoo prosessien pullonkauloja ja tehottomuuksia palveluliiketoiminnan omaksumisen ja kasvun valmiuksien luomiseksi. Valmiutta tulevaisuuden teollisiin palveluihin rakennetaan yhdistämällä tietoa palveluliiketoiminnan logiikasta teknologiakeskeisen toimintaympäristön ainutkertaisiin vaatimuksiin. Tutkimuksen teoreettisessa lähestymistavassa yhdistyvät palveluiden strategia, markkinointi, operaatiot ja innovaatiot, joiden vuoropuhelulla ja yhteisvaikutuksia ymmärtämällä tavoitellaan uuden tiedon luomista kansainvälisessä tutkimusyhteisössä. FutIS-tutkimusohjelma tuo yhteen kooltaan ja liiketoiminnaltaan erilaisia metalli- ja konepaja-alan yrityksiä edistämään teollisuusalan laajuisia muutoksia, aktivoi muidenkin alojen yrityksiä tarkoituksenmukaiseen tiedonjakoon ja benchmarkaukseen alojen välillä ja vaatii yhteistyötä jopa kilpailevien yritysten kesken. Suomen keskeiset teknologiakeskeistä teollista palveluliiketoimintaa tutkivat tutkimuslaitokset tekevät tutkimusohjelmassa yhteistyötä tieto- ja osaamispohjansa vahvistamiseksi ja jakamiseksi ja tuodakseen ajankohtaista tutkimustietoa kansainvälisiltä kumppaneilta. FutIS-ohjelman ainutkertaiseen verkostoon kuuluu noin 20 yritystä ja 10 tutkimusryhmää sekä niiden kansainväliset kumppanit, ja yhteistyössä kumppanien kesken pyrkimyksenä on edistää palveluliiketoiminnan muuntumista merkittäväksi menestystekijäksi suomalaisen metalli- ja konepajateollisuudessa ja sen laajennetussa liiketoimintaverkostossa. INNOVATIONS AND NETWORK - koordinaattori FIMECC Oy - Tekesin rahoitus tutkimusohjelman viidennelle jaksolle 3 905 445 The basic idea of the development programme activities is to develop new innovations, methods, business models and processes through basic research and industrial innovations to be applied in future generations of prototypes and platforms. The goal is to create a business environment, where product design is based on concurrent engineering, product platforms and utilization of a global development and production network. In all, attached services and an efficiently integrated innovation process would enable revolutionary engineering of new attractive products.