Nokian kouluverkko- ja johtamisjärjestelmä



Samankaltaiset tiedostot
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki Heikki Miettinen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

TAIVALKUNNAN JA VAHALAHDEN KOULUJEN TULEVAISUUS

PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2016

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

Lohjan lukioverkko Page 1

Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella

Perusopetuksen seutuvertailu

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

FCG Finnish Consulting Group Oy VIRTAIN KAUPUNKI KOULUTOIMEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys Nastolan alue

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu. Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Perusopetuksen oppilaat rahoituksessa

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON SELVITYS 2016 KUNTALAISILTA. Keskiviikko klo Harjuniityn koulu

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen

Esi ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Selvitys kouluverkon uudistamisesta ja optimoinnista

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

TAIVALKUNNAN KOULUN JA VAHALAHDEN KOULUN TILANTEEN TARKASTELU SYKSY nokiankaupunki.fi Harjukatu 23 PL 2, Nokia

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

KOTKAN KAUPUNKI. Kouluverkkoselvitys. Raportti FCG KONSULTOINTI OY P34066

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon kokonaistarkastelu

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu Heikki Miettinen

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki Heikki Miettinen

Selvitys kouluverkon uudistamisesta ja optimoinnista

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Lukuvuonna oppilaista oli 91,6 % enintään 23 oppilaan opetusryhmässä ja yli 25 oppilaan opetusryhmiä oli 1,9 % kaikista opetusryhmistä.

ENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN. Riitta Huurinainen

TAMMELAN KOULUVERKKOPÄÄTÖKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET

Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Kaupunkiseudun esi- ja perusopetuksen seutuvertailu. Vuosi 2017 Toimintatiedot ja kustannukset

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi Tuomas Jalava

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava

Kuopion perusopetus Kouluikkunan tiedot 2016

Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylän selvitysalue yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame Tuomas Jalava

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

TAMMELAN KOULUVERKKOPÄÄTÖKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET

Korson alueen kouluverkkosuunnitelman tiedotus- ja kuulemistilaisuus klo

Kouvolan kaupungin perusopetuksen kehittäminen valtuustokaudella

NOKIAN KAUPUNGIN KOHDEKUVAUKSET 1 (6) KOULULAISKULJETUKSET Liite 2

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta

LKV YHT. 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk lu 1 lu 2 lu 3

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOULUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Kurikan kouluverkkoselvitys

Loimaan kaupunki. Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Koulutuslautakunta / Liite 3a

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh

KOULUKULJETUSOPAS 2015

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Varhaiskasvatuksen. Uudessakaupungissa. Palveluverkkoselvitys

Transkriptio:

FCG KONSULTOINTI Nokian kouluverkko- ja johtamisjärjestelmä Selvitys FCG KONSULTOINTI OY P26251

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 1 (48) Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Tehtävän rajaus... 3 1.2 Selvityksessä käytettävä materiaali... 3 2 Nokian kaupungin esi- ja perusopetuksen toimintaympäristö... 4 2.1 Väestö ja väestörakenteen muutokset 2013-2029... 4 2.2 Lasten ja nuorten ikäluokkien muutokset 2013-2029... 5 2.2.1 Alle kouluikäiset... 5 2.2.2 Peruskouluikäiset... 5 2.3 Palvelutarpeen kehittyminen... 6 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Nokian kaupunkirakenteeseen sekä esi- ja perusopetuspalveluiden palvelutarpeen kehittymiseen... 7 3.1 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon... 7 4 Nokian kaupungin esi- ja perusopetuspalveluiden nykytila ja ennusteet... 8 4.1 Esiopetus... 8 4.2 Perusopetuksen nykyinen palveluvolyymi... 9 4.3 Laskennallinen palveluvolyymi... 10 4.3.1 Harjuniityn koulun vaikutus koulupaikkojen määrään... 11 4.4 Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys... 12 4.4.1 Alakoululaisten määrän kehittyminen... 13 4.4.2 Yläkoululaisten määrän kehittyminen... 15 4.4.3 Yhteenveto oppilasennusteiden ja palveluvolyymin kohtaamisesta... 17 4.5 Koulukohtaiset oppilasennusteet... 18 4.5.1 Alhoniityn koulu... 18 4.5.2 Emäkosken koulu... 19 4.5.3 Harjuniityn koulu... 20 4.5.4 Kankaantaan koulu... 21 4.5.5 Koskenmäen koulu... 22 4.5.6 Linnavuoren koulu... 23 4.5.7 Myllyhaan koulu... 23 4.5.8 Nokian koulu... 23 4.5.9 Nokianvirran koulu... 24 4.5.10 Siuron koulu... 25 4.5.11 Taivalkunnan koulu... 25 4.5.12 Tervasuon koulu... 26 4.5.13 Tottijärvi koulu... 26 4.5.14 Vahalahden koulu... 27 4.5.15 Viholan koulu... 27 4.5.16 Pinsiön alue... 27

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 2 (48) 5 Talous... 29 5.1 Odotekustannustarkastelu... 29 5.2 Kustannustarkastelua... 30 5.3 Kiinteistöt... 34 5.3.1 Kiinteistöjen kunto ja korjaustarpeet... 34 5.3.2 Kiinteistökustannukset... 34 5.4 Kuljetus... 37 6 Johtamisjärjestelmän kehittäminen... 38 6.1 Opetustoimen hallinnollinen johtaminen... 38 6.2 Koulujen hallinnollinen johtaminen... 39 6.2.1 Malli 1. Aluerehtorit... 39 6.2.2 Malli 2. Opetuspäällikkö ja virkarehtorimalli... 40 6.2.3 Malli 3. Lasten ja nuorten palvelut... 41 6.2.4 Yhteenveto... 42 7 Johtopäätökset... 43 7.1 Palveluvolyymi ja oppilasennusteet... 43 7.2 Esiopetus... 45 7.3 Johtamisjärjestelmän kehittäminen... 47 8 Lopuksi... 47

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 3 (48) Kouluverkko- ja johtamisjärjestelmäselvitys 1 Johdanto Nokian kaupungin kaupunginhallitus on antanut :n tehtäväksi laatia kouluverkko- ja johtamisjärjestelmä selvityksen. Selvityksessä kuvataan perusopetuksen palveluverkon ja johtamisjärjestelmän nykytila ja tarkastellaan kolmea tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoa. 1.1 Tehtävän rajaus Selvityksessä keskeisenä tehtävän on optimaalisen perusopetuksen palveluverkon suunnittelu kasvavan kaupungin väestön tarpeisiin. Suunnitelma toimii pidemmän aikavälin kehittämisen pohjana kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluille. Tehtävänä on laatia ja tarkastella kolmea vaihtoehtoista kehittymismallia: a) nykyisen kaltaista palveluverkkoa b) laajenevaa palveluverkkoa ja c) supistuvaa palveluverkkoa. Palveluverkon tarkastelun lisäksi selvityksessä tarkastellaan kasvatus- ja opetustoimen organisaatiota esiopetuksen hallinnollisen sijainnin ja johtamisjärjestelmän rakenteiden näkökulmasta. Selvitykseen kootaan tiivis kuvaus ja vaihtoehtoisten kehitysmallien pohjalta laaditut johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset päätöksentekoa varten. Selvityksen edetessä todettiin, että tarkastelun painopiste kohdistetaan oppilasmääriltään optimoituun palveluverkkoon. 1.2 Selvityksessä käytettävä materiaali Aloituskokous järjestettiin videoneuvotteluna 10.2.2015. Tuolloin sovittiin käytettävistä tilastoista ja tiedoista sekä sovittiin tietojen toimittamisesta konsultille. Selvitystyön keskeisiä tietoja ovat oppilasmäärä- ja ennustetiedot, kouluja koskevat tiedot, talous- ja kuljetustiedot, kiinteistöihin liittyvät tiedot sekä johtamisjärjestelmän tiedot. Todettiin, että selvitys sisältää esiopetuksen tarkastelun. Selvitykseen sisällytetään maankäytön vaikutuksen arviointi väestökehitykseen ja selvitykseen pyritään saamaan mukaan karttatarkasteluja nykyisistä ja tulevista oppilasmääristä eri puolella kaupunkia. Selvitykseen ei sisällytetä henkilöstösuunnitelmaa. Aloituspalaverissa ja työn edetessä tietojen käytöstä on sovittu seuraavaa: Väestötarkastelut laaditaan väestörekisterikeskuksen väestötietojen pohjalta. Oppilasmäärätarkastelu perustuu tilastointipäivän 20.9.2014 oppilastietoihin. Koulukohtaisissa tilastotiedoissa erotellaan oppilaat kotikunnan mukaan. Esiopetuksen oppilasmääriä tarkastellaan tilastointipäivän 20.9.2014 oppilastietojen perusteella järjestämispaikoittain jaoteltuina. Vuotuiseksi väestökasvuksi arvioidaan 0,7-1 %. Maankäytön suunnittelu huomioidaan laskennallisena tietona.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 4 (48) 2 Nokian kaupungin esi- ja perusopetuksen toimintaympäristö 2.1 Väestö ja väestörakenteen muutokset 2013-2029 Nokian kaupungin väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 32 690. Väkimäärän ennustetaan kasvavan viidenneksellä vuoteen 2029 mennessä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tämä tarkoittaa noin 6 000 asukasta enemmän kuin Nokialla nykyisin on. Nokian väestömäärän ennustetaan kasvavan muuta Pirkanmaata ja Suomea voimakkaammin. Tilastokeskuksen väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 1. Tulee huomata, että Nokian kaupungin oma ennuste on hieman Tilastokeskuksen ennustetta maltillisempi. Nokian kaupungin kasvuennuste on 0,7-1,0 %. Siksi laaditun väestöennusteen pohjana käytetään Tilastokeskuksen ennustetta, mutta pyöristäen arvioita hieman alaspäin. Ikäluokittainen tarkastelu vuosina 2013-2029 osoittaa syntyvyyden olevan noin 450 lasta vuodessa. Alle kouluikäisten määrä vakiintuu alle 3 000 lapseen. Peruskouluikäisten ja nuorten määrä nousee nykyisestä 5 000 lapsesta ja nuoresta tuhannella, noin 6 000 lapseen ja nuoreen. Myös työikäisten määrässä on nousua kymmenkunta prosenttia. Vuoden 2021 tienoilla ns. nuorten eläkeläisten määrän kasvu taittuu ja yli 75-vuotiaiden määrä lähtee jyrkkään nousuun, kaksinkertaistuen nykyiseen verrattuna. Vuonna 2029 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan noin 22 %:a kunnan asukkaista. Vertailun vuoksi alle 18-vuotiaita ennustetaan olevan edelleen yli 24 %:a kaupungin väestöstä. Nokian väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä muuta Pirkanmaata ja Suomea heikompaa. Nokialla huoltosuhde tulee seuraavien 15 vuoden aikana heikkenemään 0,66 -> 0,79. Toisaalta kunnan taloudellista kantokykyä edistää työikäisten määrän positiivinen kehitys tarkastelujakson ajan. Tilastokeskuksen ennusteen ja Nokian kaupungin väestörekisteripohjaisten tietojen väliseen erotukseen palataan luvussa 4.4.3. LIITE 1. Kooste väestöennusteista ja väestörakenteen muutoksista vuosina 2013-2029 1 Esimerkiksi Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 huomioi seuraavat tiedot: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 5 (48) 2.2 Lasten ja nuorten ikäluokkien muutokset 2013-2029 2.2.1 Alle kouluikäiset Nokialla syntyvyys on noin 450 lasta vuodessa. Päivähoito- ja esiopetusikäisten lasten määrä kasvaa lähes 10 prosentilla seuraavien 15 vuoden aikana. Neljän vuoden sykli 1 6-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin 2013 2 778 2017 2 910 +132 2021 2 980 +70 2025 3 003 +23 2029 2 990-13 Taulukko 1. Alle kouluikäisten lukumäärän ennuste (Tilastokeskus 2015) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alle kouluikäisten määrän kasvu taittuu vuoden 2025 jälkeen ja lasten lukumäärä vakiintuu alle 3 000 lapseen. Jos alle kouluikäisten määrän kasvu jää puolta prosenttia Tilastokeskuksen ennustetta vaatimattomammaksi, ei 3 000 lapsen raja tule menemään rikki. 2.2.2 Peruskouluikäiset Peruskouluikäisten lasten määrä on voimakkaassa kasvussa, lisäystä peräti 24 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nokialla vuonna 2029 on noin 880 peruskouluikäistä lasta enemmän kuin vuonna 2013 kaupungissa oli. Huolimatta siitä, kumman tarkasteluprosenttia käytetään - Tilastokeskuksen vai Nokian kaupungin - peruskouluikäisten määrän kasvu on huomattavaa. Neljän vuoden sykli 7-15-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin 2013 3 748 2017 4 180 +432 2021 4 470 +290 2025 4 533 +63 2029 4 631 +98 Taulukko 2. Peruskouluikäisten lasten lukumäärän ennuste (Tilastokeskus 2015) Huomioitavaa on, että noin 98 % peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista osallistu Nokian kaupungin järjestämään perusopetukseen, joten lasten lukumäärä ja Nokian koululaitoksen oppilasmäärä eivät ole aivan samat.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 6 (48) 2.3 Palvelutarpeen kehittyminen Nokialla on useita palvelukokonaisuuksia, joiden palvelutarpeet tulevat eri väestöryhmissä seuraavien 15 vuoden kuluessa kasvamaan voimakkaasti. Erityisesti huomio kiinnittyy vanhusten hoidon palvelutarpeen 67 prosenttiyksikön kasvuun. Myös erikoissairaanhoidon 37 prosenttiyksikön kasvu on huomattavaa. Lasten ja nuorten palveluissa on merkittävää kasvu sekä perusopetuksen että toisen asteen koulutuksen osalta. Päivähoidon ja esiopetuksen palvelutarpeen kasvu ei ole yhtä voimakasta kuin muiden kasvatus- ja opetuspalveluiden. Silti silläkin puolella kasvua on lähes 10 prosenttiyksikköä. Kaupungin kustantamaan päivähoitoon osallistuminen on ennustettu vuoden 2013 tilanteen mukaisesti, jolloin 61 % alle 6-vuotiaista lapsista osallistui kaupungin kustantamaan päivähoitoon ja esiopetukseen. Jos trendi säilyy nykyisellään, nousee tarkastelujakson aikana päivähoidon tarve yli sadalla, yli 1 800 päivähoitopaikkaan. Lähes kaikki peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista osallistu kaupungin järjestämään perusopetukseen. Kaupungin peruskouluissa käyvien lasten määrän ennustetaan väestötietojen perusteella kasvavan 864 peruskoululaisella. 5 000 4 500 4092 4376 4437 Perusopetus; 4533 4 000 3669 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1716 1798 1841 1855 Päivähoito; 1847 1 000 500 0 337 356 387 442 Lukio; 435 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Kuva 1. Nokialla kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Todettakoon tässä yhteydessä, että Nokialla 16-18-vuotiaiden lukumäärän ennustetaan kasvavan huikealla 29 prosentilla. Nuorten ikäluokan kasvu suhteutettuna vuoden 2013 lukiolaisten määrään, lisää lukiokoulutuksen opiskelijamäärää noin sadalla opiskelijalla.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 7 (48) 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Nokian kaupunkirakenteeseen sekä esi- ja perusopetuspalveluiden palvelutarpeen kehittymiseen Nokian kaupungin taajama-aste 31.12.2013 oli 91,4 %. Haja-asutusväkeä kaupungissa oli kyseisenä ajankohtana vajaat 10 prosenttia kokonaisväestöstä eli 2 803 henkeä. Nokian väestötiheys on 114 asukasa/km². 3.1 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon Tampereen seudun rakennesuunnitelma 2040 edellyttää alueen kuntia huomioimaan suunnitelman tavoitteet kaavoissaan sekä liikenteen ja palveluverkon suunnitelmissa ja asuntotuotannossa. Seutuhallitus on 2013 linjannut yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisystä ja rakentamisen ohjaamista kaavoitetuille aluille ja niiden läheisyyteen. Ohjaus tukee taloudellisen palveluverkon kehittymistä. Vuosina 2012-2014 Nokialle rakennettiin keskimäärin 60 omakotitaloa vuodessa. Tavoite on ollut 110 taloa vuodessa. Tonttikysyntä on hiljentynyt vilkkaimmista vuosista. Kaupungin tonttivaranto vuoden 2014 lopussa oli 223 omakotitalotonttia, joista 46 oli kunnallistekniikan piirissä. Tontit sijaitsevat Sammalistossa (30), Tottijärvellä (1), Linnavuoressa (4) ja Välimaalla (1). Yksityisten omistuksessa oli 193 kaavoitetuilla alueilla olevaa rakentamatonta tonttia. Omakotitalojen rakentamisen pysyessä nykyisellään, tulee tonttivaranto riittämään kuudeksi vuodeksi eteenpäin. Kaupungin arvion mukaan rivitalotonttivaranto riittänee nykyisellä rakentamisvauhdilla 7 vuodeksi ja kerrostalojen yli 10 vuodeksi. Tonteista osa on kunnallistekniikan piirissä ja heti rakennuskelpoisia. Pidemmän ajan kerrostalotonttivarannon turvaamiseksi kaupungissa on vireillä useita asemakaavan muutoksia ja asuinkerrosneliöiden lisäyksiä. Harjuniityn asuntoalueen laajennus kaksinkertaistaa omakotitalotonttivarannon. Alue suunnitellaan 2 000 asukkaan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, mutta koko kokonaisuuden valmistuttua alue tulee olemaan 5 000 asukkaan asuinalue. Viimeiset vaiheet toteutetaan 2020-luvun loppupuolella ja uudella asutuksella on vaikutusta selvityksen tarkastelujakson viimeisten vuosien oppilaskehitykseen. Muita uusia pientaloalueita ovat Kehon pappilan alue, Viinikanniemen leirintäalue sekä Pappilantie 1. Vastaavasti keskusta-alueella on useita kaavamuutosprosesseja vireillä asuinkerrosneliöiden lisäämiseksi (mm. Rouninkatu 45, Korkeenmäenkatu 18, Kauppakatu 5 ja Viholankatu 6-8). Keskusta-alueelle tavoitellaan noin 5 000 uutta asukasta vuosiin 2030-2040 mennessä. Huomioitavaa on, että alueella toteutetaan pieniä asuntoja, joka ohjaa keskustaan varttuneempaa väkeä. Vireillä olevia kaavahankkeita ovat lisäksi Viholan alueella, Akkavuoren rinne, Brakelintie sekä Lauttalanmutka 1. Pitkän aikavälin suunnitelmista voidaan nostaa esiin Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 esitetty tavoite Nokialle Tavalkunnantien ja Teernijärven pohjoispuoleisille alueille 1 000 asukkaan asuntoalueesta vuosien 2030-2040 aikana. Alueen toteutus tapahtuu selvityksen tarkastelujakson jälkeen. Kaavoituksen laskennallinen vaikutus koulupaikkojen lisääntymiselle on merkittävä, kun kaupunkiin avataan uusi asuntoalue tai tehdään merkittäviä laajennuksia jo olemassa oleviin kaavoitettuihin alueisiin. Nokialla merkittävin tällainen hanke on Harjuniityn asuntoalueen laajennus (2000 asukasta). Jos yhden ikäluokan arvioidaan olevan 1,5-2 % alueen väestöstä, on Harjuniityn alueelle odotettavissa lähivuosina noin 180-240 alle kouluikäistä lasta ja 270-360 kouluikäistä lasta.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 8 (48) 4 Nokian kaupungin esi- ja perusopetuspalveluiden nykytila ja ennusteet 4.1 Esiopetus Nokialla esiopetus on keskitetty päiväkoteihin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat opiskelevat Alhoniityn koulussa. Esiopetusta annetaan seuraavissa päiväkodeissa: Päiväkoti Esioppilaita Alhoniityn päiväkoti 31 Harjuniityn päiväkoti 36 Kankaantaan päiväkoti 11 Kartanon päiväkoti 18 Koskenmäen päiväkoti 30 Lauttalan päiväkoti 21 Linnavuoren päiväkoti 21 Lähdekorven päiväkoti 47 Menkalan päiväkoti 24 Myllyhaan päiväkoti 21 Orvokin päiväkoti 22 Pajakadun päiväkoti 20 Puropuiston päiväkoti 22 Puropuiston vuoropäiväkoti 33 Sammaliston päiväkoti 36 Siuron päiväkoti 19 Tottijärven päiväkoti 15 Tyttölän päiväkoti 15 Viholan päiväkoti 21 Yhteensä 463 Tilastointipäivänä 20.9.2014 esioppilaita oli 463. Osa päiväkodeista sijaitsee koulun välittömässä läheisyydessä. Näitä ovat Harjuniitty, Tottijärvi, Vahalahti sekä Tervasuo, Lähdekorpi, Siuro ja Linnavuori Luvussa 4.3 tullaan tarkastelemaan tarkemmin koulujen laskennallista palveluvolyymia ja oppilaskapasiteettia tilojen puolesta. Esiopetuksen siirtäminen koulujen yhteyteen vapauttaa päiväkodeista tiloja. Järjestely osaltaan vähentää päivähoitoon kohdistuvia investointipaineita. Lähes kaikkiin kouluihin on mahdollista oppilasmäärien puolesta siirtää esiopetus. Koulun tilojen soveltuvuutta esiopetuksen ja mahdollisen iltapäivähoidon järjestämiseen tulee tarkastella kunkin kiinteistön osalta erikseen. Esiopetuksen järjestämispaikkaa pohdittaessa tulee myös huomioida esioppilaiden päivähoidon palvelutarve.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 9 (48) 4.2 Perusopetuksen nykyinen palveluvolyymi Nokian kaupungin perusopetuksen nykyinen palveluverkko: 1-2 luokat: 1 koulu (Tervasuon koulu) 1-6 luokat: 10 koulua (Kankaantaan koulu, Koskenmäen koulu, Linnavuoren koulu, Myllyhaan koulu, Nokian koulu, Siuron koulu, Taivalkunnan koulu, Tottijärven koulu, Vahalahden koulu ja Viholan koulu) e-9 luokat: 1 koulu (Alhoniityn koulu) 7-9 luokat: 1 koulu (Emäkosken koulu) 7-10 luokat: 1 koulu (Nokianvirran koulu) Esiopetus järjestetään päiväkotien yhteydessä lukuun ottamatta Ahoniityn koulun pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita. Lisäksi kaupungissa on yksi lukio, Nokian lukio, jossa opiskelee 372 opiskelijaa. Perusopetuksen 3 750 oppilasta (taulukko 3) jakautuvat seuraavasti: vuosiluokan 1 6 oppilaita: 2 548 vuosiluokan 7 10 oppilaita 1 164, joista 10.lk oppilaita 18 EHA 1, TAO ja KEO 43, joista yläkoululaisia 12 esi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yht. Alhoniityn koulu 70 67 78 64 73 67 419 3 4 3 5 2 7 7 8 2 2 43 2 Emäkosken koulu 153 168 179 500 Kankaantaan koulu 72 72 80 81 64 69 438 3 Koskenmäen koulu 49 41 91 86 86 74 427 Linnavuoren koulu 31 20 21 20 17 17 126 Myllyhaan koulu 84 81 81 71 61 47 425 Nokian koulu 52 37 42 41 39 25 236 Nokianvirran koulu 225 205 214 18 662 Siuron koulu 16 24 12 24 11 14 101 Taivalkunnan koulu 13 6 3 6 7 5 40 Tervasuon koulu 27 44 71 Tottijärven koulu 11 18 8 18 8 13 76 Vahalahden koulu 9 8 5 7 3 7 39 Viholan koulu 33 21 22 19 28 24 147 Yhteensä 3 471 442 448 439 404 369 386 375 395 18 3750 Taulukko 3. Perusopetuksen oppilasmäärät kouluittain 20.9.2014 Alhoniityn, Kankaantaan, Koskenmäen, Myllyhaan ja Nokian kouluissa on pienluokat. Pienryhmissä opiskelee 131 oppilasta. Nokian kouluissa opiskelee 54 vieraskuntalaista. Nokialaisia opiskelee muiden koulutuksen järjestäjän kouluissa 99 (Hämeenkyrö 28, Tampere 41, Svenska samskolan 19 ja Steiner-koulu 11). 2 Luku sisältää vaikeammin kehitysvammaisten opetuksen ja kokoaikaisen erityisopetuksen oppilaat 3 Koulussa neljä musiikkiluokan opetusryhmää

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 10 (48) 4.3 Laskennallinen palveluvolyymi Tässä tarkastellaan koulujen laskennallista palveluvolyymia. Tarkastelu perustuu absoluuttisten laskennallisten maksimimäärien tarkasteluun. Oppilasmäärien tarkastelun pohjana ovat lautakunnan määrittelemät enimmäisoppilasmäärät ja koulutoimiston suorittamat koulukohtaiset tarkastelut pohjapiirrosten sekä henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Tulee huomioida, että laskennallinen maksimi on viitteellinen ja luokkakokoa ohjaavia tekijöitä voi vuosittain olla esimerkiksi maahanmuuttajaoppilaiden määrä luokassa, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat tai erityisen tuen oppilaat luokassa, liikuntarajoitteiset oppilaat jne. Kaupungissa on lähes 200 opetusryhmää. Koulujen koot vaihtelevat 2- opettajaisesta 32 opetusryhmän kouluun. Koulukohtaiset oppilasmäärät ja laskennalliset oppilasmäärät ovat esitetty taulukossa 4. Koulu Yht. Ryhmiä Keskiarvo Kouluun mahtuu Erotus Alhoniityn koulu 394 18 21,9 316 78 pienluokat 68 10 6,8 74 6 Emäkosken koulu 500 26 19,2 550 50 Kankaantaan koulu 409 18 22,7 462 53 pienluokat 29 3 9,7 30 1 Koskenmäen koulu 409 19 21,5 474 65 pienluokat 18 3 6,0 30 12 Linnavuoren koulu 126 7 18,0 291 165 Myllyhaan koulu 392 20 19,6 499 107 pienluokat 33 4 8,3 30 3 Nokian koulu 210 12 17,5 316 106 pienluokat 26 3 8,7 30 4 Nokianvirran koulu 651 32 20,3 660 9 pienluokat 11 10 1 Siuron koulu 101 5 20,2 158 57 Taivalkunnan koulu 40 2 20,0 77 37 Tervasuon koulu 71 3 23,7 50 21 Tottijärven koulu 76 4 19,0 146 70 Vahalahden koulu 39 2 19,5 75 36 Viholan koulu 147 7 21,0 183 36 YHTEENSÄ 3750 198 18,9 4461 711 Harjuniityn koulu* 900 36 25,0 900 Yhteensä 4650 234 19,9 5361 711 *Harjuniityn koulu otetaan käyttöön lukuvuoden 2015-2016 alusta lukien Taulukko 4. Koulujen oppilasmäärät, opetusryhmien määrät ja niiden keskikoko sekä laskennallinen kasvupotentiaali lukuvuoden 2014-2015 tietojen pohjalta, pienryhmien oppilaat eroteltuina koulun kokonaisoppilasmääristä

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 11 (48) Laskennallisen enimmäisoppilasmäärän perusteena on käytetty 1.-2. luokilla 25 oppilasta, 3.-6. luokilla 27 oppilasta ja 7.-9. luokilla 20 oppilasta opetusryhmää kohden ja saatu kokonaiskapasiteetiksi 4 535 oppilaspaikkaa. Verrattaessa kokonaiskapasiteettia nykyisiin oppilasmääriin, voidaan todeta, että Nokian perusopetuksen kouluissa on kyseisillä opetusryhmäkokomäärittelyillä käytettävissä 711 oppilaspaikkaa. Alhoniityn ja Tervasuon kouluissa on tällä hetkellä suhteessa koulun tiloihin liikaa oppilaita. Nämä koulut huomioiden ja lisäksi Nokianvirran koulua lukuun ottamatta kaikissa kouluissa on laskennallisesti kymmeniä oppilaspaikkoja vapaana. 4.3.1 Harjuniityn koulun vaikutus koulupaikkojen määrään Harjuniityn koulu on suunniteltu 900 oppilaan kouluksi, jossa koulun oppilaspaikkojen täyttyessä työskentelee laskennallisesti 36 opetusryhmää. Harjuniityn koulun valmistuminen vähentää muiden koulujen oppilasmääriä ja opetusryhmien määriä, mutta kasvattaa näiden koulujen palveluvolyymia eli oppilaspaikkamääriä. Olemassa olevien koulujen ja Harjuniityn koulun yhteenlaskettu laskennallinen kapasiteetti on 1 550 oppilaspaikkaa. Harjuniityn koulun valmistuminen vapauttaa muista kouluista oppilaspaikkoja siten, että muihin kuin Harjuniityn kouluun vapautuu parisen sataa oppilaspaikkaa, kokonaiskapasiteetin näissä noussen lähes tuhanteen (964) oppilaspaikkaan. Taulukossa 5. Harjuniityn vaikutusta on tarkastelut vuosiluokkien 1-6 osalta Harjuniityn koulun on tarkoitus toimiessaan täydessä volyymissaan olla 400-500 oppilaan yläkoulu. Selvityksen laadinnan aikoihin oli vielä päättämättä, ketkä kuudesluokkalaiset siirtyvät Harjuniittyyn ja ketkä jatkavat Nokianvirran yläkoulun oppilaina. Taulukon 5. oppilasmäärät ovat ensi syksyn eli lukuvuoden 2015-2016 oppilasennusteiden pohjalta lasketut oppilasmäärät. Määrissä on huomioitu ns. toissijaisen koulupaikan saaneet oppilaat. Pienryhmäoppilasmäärät ovat vakioitu tämän vuoden määriin.

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 12 (48) Koulu Yht. Siirtyvät Ryhmiä Keskiarvo Kouluun mahtuu Erotus Alhoniityn koulu 278 112 13 21 316 38 pienluokat 50 10 5 74 24 Emäkosken koulu 469 20 23 550 81 Kankaantaan koulu 396 18 18 22 462 66 pienluokat 29 3 10 30 1 Koskenmäen koulu 421 19 22 474 53 pienluokat 18 3 6 30 12 Linnavuoren koulu 130 3 7 19 291 161 Myllyhaan koulu 308 112 15 21 499 191 pienluokat 33 4 8 30 3 Nokian koulu 230 12 19 316 86 pienluokat 26 3 9 30 4 Nokianvirran koulu 651 32 20 660 9 pienluokat 11 10 1 Siuron koulu 102 5 20 158 56 Taivalkunnan koulu 41 2 21 77 36 Tervasuon koulu 53 3 18 50 3 Tottijärven koulu 75 4 19 146 71 Vahalahden koulu 35 2 18 75 40 Viholan koulu 141 2 7 20 183 42 YHTEENSÄ 3744 247 182 21 4461 964 Muualta 5 Harjuniityn koulu* 62 314 14 27 900 586 Yhteensä 3811 196 19 5361 1550 Taulukko 5. Harjuniityn koulun laskennallinen vaikutus alakoulujen osalta muiden koulujen kasvupotentiaaliin syksy 2015 (tarkastelun pohjana huhtikuussa 2015 laadittu tulevan lukuvuoden oppilasennuste) 4.4 Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys Oppilasennusteet ovat laadittu koulutoimistosta saatujen syntyneiden lasten mukaisina ennusteina. Nokian kaupunki on velvollinen järjestämään kaikille niille oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta, joiden vakinainen asuinkunta Nokia on. Väestörekisteripohjaisiin ennusteisiin ei ole tehty arvioita muuttoliikkeen vaikutuksesta oppilasmääriin eikä arviota mahdollisia siirtymisistä toisen opetuksen järjestäjän järjestämään opetukseen. Tällä hetkellä sata nokialaista lasta käy muussa kuin Nokian kaupungin järjestämässä perusopetuksessa. Lukuvuodesta 2015-2016 lukien on huomioitu Harjuniityn koulun toiminnan alkaminen ja tehty koulujen väliset oppilassiirrot kyseisestä lukuvuodesta lukien ennustejakson loppuun asti. Vuosiluokkakohtaisissa oppilasmäärissä ovat mukana kaikki kyseisen vuosiluokan oppilaat myös pienryhmän oppilaat. Koulukohtaiset tarkemmat tiedot on selostettu kunkin koulun kohdalla erikseen. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä voidaan antaa syntyneiden lasten lukumäärään perustuva ennuste lukuvuoteen 2021-2022 asti (kuva 2). Oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 380 oppilaalla. Tämä jälkeen oppilasmäärä kääntyy laskuun, mutta pysynee nykyistä määrä reilut pari sataa oppilasta

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 13 (48) suurempana. Luvuissa ovat mukana kaikki perusopetuksen oppilaat ja 3. luokalta lukien aikaisemmin Pinsiön koulussa opiskelleet oppilaat. Kuva 2. Perusopetuksen oppilasennustee 2015-2022 Kokonaisoppilasmäärän vuosittainen kasvu on esitetty taulukossa 6. Enimmil- lään oppilaita on lukuvuonna 2019-2020, jolloin perusopetuksen oppilasmäärä on 4 109. Lukuvuosien 2015-2016 ja 2016-2017 välillä oppilasmäärä kasvaa 125 openemmän. pilaalla. Tämä tarkoittaa noinn viittä opetusryhmää edellistä lukuvuotta Lukuvuosi 2014-2015 2015-2016 1-9 luokkalaisia erotus 3 729 3 817 88 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 3 942 125 4 010 68 4 066 56 4 109 43-4 087 22-4 008 79 Taulukko 6. Kokonaisoppilasmäärän muutos verrattuna edelliseen lukuvuoteen 4.4.1 Alakoululaisten määrän kehittyminen Perusopetuksensa aloittavien lasten lukumäärät vuosina 2015-2022 on esitetty kuvassa 3. Lukuvuonna 2016-2017 aloittaa ennusteen mukaan suurin ikäluokka oppivelvollisuutensa. Ensimmäisen luokan oppilaitaa on tuolloin 492 lasta. Luvusta puuttuvat Pinsiön koulussa käyvät ensimmäisen luokan oppilaat. Pinsiönn alueen koulutulokkaiden määrät vaihtelevat 4-10 oppilaaseen. i

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 14 (48) Kuva 3. Perusopetuksen ensimmäisen luokan oppilasmäärät ei ole Pinsiön alueen ensimmäisen luokan oppilaita 2015-2022, luvuissa Vuonna 2014 syntyneitä oli 380, joista Nokian kouluissa aloittaa 369 lasta. Ennuspienin ikä- tetietojen perusteella lukuvuonna 2012-2022 aloittasi tarkastelujakson luokka oppivelvollisuutensa. Jos Nokialle muuttavien lapsiperheiden osuus pysy- tulo- nee nykyisellään, tulee t alle kouluikäisten määrät kasvamaan k lapsiperheiden muuton myötä tulevina vuosina ja koulunsakin aloittavien määrä tulee olemaan ennustettua muutama kymmen suurempi. Nokian kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 on noin 2 570. Ennusteen mukaan alakoululaisia on enimmillään lukuvuonna 2017-2018, jolloin oppilaita on reilut 2 780 (kuva 4). Tämänn jälkeen oppilasmäärä kääntyy hienoiseen laskuun. Alakoululaisten määrä näyttää palautuvan lähes nykyiselleen 2020-luvun alkuvuo- puolella sina. Kuvan 4 ennuste on laadittu oletuksella, että Pinsiön koulun sijaan Nokian asuvat lapset tulevat kolmannelta vuosiluokalta lukien Alhoniityn kouluun. Entarkoittaa t simmäisen ja toisen luokan oppilaat jatkaisivat Pinsiön koulussa. Pinsiön koulussa on noin 40 lasta. Heidän siirtyminen Nokian kouluihin noin 25 oppilaan lisäystä Nokian perusopetuksen kokonaisoppk pilasmäärään. Kuva 4. Vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste 2015-2022, mukana Alhoniityn pien- ryhmäläiset (EHA, TAO, KEO) ) ja Pinsiön alueen oppilaat 3. vuosiluokaltaa lähtien i

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 15 (48) Vuosiluokittainen alakoululais sten määrien tarkastelu osoittaa luokkien koossa on jonkin verran eroja. (kuva 5), että ikä- Kuva 5. Vuosiluokkien 1-6 vuosiluokittainen oppilasmäärän kehitys 2015-2022, alhaalta ylöspäin Ennusteen mukaan alakoululaisia on enimmillään reilut r 210 oppilasta nykyistä enemmän. Lukuvuosittaiset vaihtelut on esitetty taulukossa 7. 1-6 luokk erotus 573 2 687 114 Lukuvuosi 2014-2015 kalaisia 2 5 2015-2016- 2016 2017 7 2 775 88 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2 784 2 755 2 759 2 702 9-29 4-57 Yläkoululaisten lukumäärä kasvaa lukuvuoteen 2022-2023 asti (kuva 6). Tämän jälkeen oppilasmäärät palautuvat lähes nykyisiin määriin. Yläkoululaisia on enimmillään 297 oppilasta nykyistä enemmän. 2021-2022 2 605-97 Taulukko 7. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärien muutokset verrattuna edelliseen lukuvuoteen, pinsiöläiset laskettu 3. vuosiluokalta lukien kokonaismäärään 4.4.2 Yläkoululaisten määrän kehittyminen i

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 16 (48) Kuva 6. Vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste 2015-2028 Lukuvuosittaiset vaihtelut on esitetty taulukossa 8. Ennusteen mukaan yläkoululaisia on eniten lukuvuonna 2022-2023, jolloin heitä on 1 4533 oppilasta.. Oppilasmäärissä suurimmat vuosittaiset nousut tapahtuvat vuosina 2017-2019, jolloin erotus edelliseen lukuvuoteenn on 85 oppilasta enemmän. Lukuvuoden 2022-2023 jälkeen oppilasmäärät kääntyvät laskuun. Lukuvuosi 7-9 luokkalaisia erotus 2014-2015- 2016-2017- 2018-2015 2016 2017 2018 2019 1156 1130 1167 1226 1311-26 37 59 85 2019-2020- 2020 2021 1350 1385 39 35 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 2025-2026 2026-2027 2027-2028 1403 1453 1412 1384 1320 1296 1221 18 50-41 -28-64 -24-75 Taulukko 8. Vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärien muutokset verrattuna edelliseen lukuvuoteen Perusopetuksensa päättävienn määrät vuosina 2015-2030 on esitetty kuvassa 7. Oppilasmäärät vaihtelevat 369 ja 501 oppilaan välillä. Ennusteesta on huomioita- va, että kyseessä on väestörekisteritietoihin perustuva ennuste ja oppilasmäärät perustuvat todellisiin lapsimäärälukuihin. Vuonna 20142 syntyneet lapsett ovat perusopetuksen yhdeksännellä vuosiluokalla lukuvuonna 2029-2030. Kuva 7. Peruskoulunsa päättävien oppilaiden määrät, ennuste 2015-2030 i

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 17 (48) 4.4.3 Yhteenveto oppilasennusteiden ja palveluvolyymin kohtaamisesta Jos ennusteissa huomioidaan muuttoliike, tulee ensisijaisesti tarkastella Harjuniityn aluetta, johon on laskennallisesti arvioitu muuttavan 270 alle 15-vuotiasta lasta. Yhtä ikäluokkaa kohden tämä tarkoittaa noin 30 lasta. Osa alueen väestökasvusta on kuitenkin kaupungin sisäistä muuttoliikettä ja alueen rakentaminen tapahtuu porrastetusti 2020-luvun loppupuolelle asti. Jos Harjuniityn alueen väestökasvu toteutuisi ainoastaan kaupunkiin tulomuuttona, Nokian kaupungin kokonaisoppilasmäärän voidaan arvioida lisäystä 250 oppilaan verran ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärän ennustaa nousevan enimmillään lähes 4 300 peruskouluikäiseen. Tässä yhteydessä voidaan jälleen kerran todeta, että Tilastokeskuksen ja Nokian kaupungin ennusteet poikkeavat tosistaan muutamalla sadalla oppilaalla. Laskelmien erot johtuvat pääsääntöisesti ennusteiden laskutavasta, laskelmien pohjatiedoista ja kasvuennusteen erilaisesta laskutavasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti perusopetusikäisten määrä nousee 4 470 lapseen vuoteen 2021 mennessä. Nokian kaupungin väestötietojen perusteella tällä hetkellä Nokialla väestörekisterissä olevien lasten lukumäärän perusteella laaditun ennusteen mukaisesti peruskouluikäisten määrä jää 360 lasta pienemmäksi, 4 109 peruskoululaiseen. Tilastokeskuksen ennusteen pohjatietoina on ollut mm. vuosien 2007-2001 muuttotiedot, jolloin Nokian kaupungin väestökasvu on voimakkaimmillaan. Nokian väestörekisteripohjainen ennuste on rakennettu olemassa oleviin lapsimäärätietoihin eikä ennusteeseen ole laskettu mukaan tulomuuton vaikutusta. Todellisuuden voi ennustaa sijoittuvan näiden kahden ennusteen väliin. Liitteeseen 2. on koottu eri prosentuaalista kasvua kuvaavia laskelmia. Lähtötilanteen oppilasmäärä on muodostettu perustuen 20.9.2014 oppilastilastoihin. LIITE 2. Peruskouluikäisten ennusteet eri kasvuennusteprosenteilla

FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 18 (48) 4.5 Koulukohtaiset oppilasennusteet Konsultin käytössä ei ole ollut koulukohtaisia tietoja oppilaiden kotikunnista. Lukuvuonna 2015-2016 ns. toissijaisessa koulussa aloittavat oppilaat ovat sijoitettu uuden koulupaikkansa mukaiseen kouluun. Samoin ennusteissa on huomioitu Harjuniityn koulun vaikutus siltä osin kuin oppilassiirrot muista kouluista ovat olleet tiedossa. Musiikkiluokkien vaikutusta oppilasennusteisiin ei ole arvioitu. Samoin EHA, TAO ja KEO opetusryhmän osalta tilasto on laadittu kyseisissä opetusryhmissä opiskelevien lasten lukumäärien mukaisena. Tulevien pienryhmäläisten ja luokkalaisten osuutta ei ole lähdetty ennakoimaan. Oppilasennusteet on laadittu syntyvyystietojen pohjalta. Tämän takia oppilasennusteet päättyvät alakoulujen osalta vuoteen 2022 ja yläkoulujen osalta 2028. Ennusteissa on kuitenkin haluttu osoittaa muiden vuosiluokkien teoreettinen kehitys niin pitkälle kuin se on ollut mahdollista laatia. Erityisesti 9. luokkalaisten lukumäärät auttavat hahmottamaan toisen asteen palvelutarpeen muodostumista. LIITE 3. Syntymävuodet, koulun aloittamisajankohta ja oppivelvollisuuden päättyminen 4.5.1 Alhoniityn koulu Alhoniityn yleisopetuksen oppilasennuste on laadittu alueella syntyneiden mukaisena ja lisäksi oppilasmääriin on laskettu aiemmin Pinsiön koulussa käyneet oppilaat kolmannelta vuosiluokalta lukien (taulukko 9). Alhonniityn koulun oppilasennuste on laskeva. Laskua osittain selittää lukuvuoden 2015-2016 alusta lukien Harjuniityn kouluun siirtyvät 112 lasta. Erotus ennustejakson lopussa tämän vuoden oppilasmääriin on - 180. Koulu toimii lukuvuodesta 2015-2016 vahvana 2-sarjaisena kouluna. Alhoniitty Taulukossa 9b on esitetty Alhoniityn koulun EHA, TAO ja KEO opetuksen oppilasmäärät kuluvalta lukuvuodelta ja tällä hetkellä tiedossa olevien lukuvuoden 2015-2014- 2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 Taulukko 9a. Alhoniityn koulun oppilasennuste 2019-2020 2020-2021 2021-2022 1 70 40 49 43 33 40 44 30 2 67 44 40 49 43 33 40 44 3 78 42 44 40 49 43 33 40 4 64 59 42 44 40 49 43 33 5 73 44 59 42 44 40 49 43 6 67 49 44 59 42 44 40 49 Yht. 419 278 278 277 251 249 249 239 Alhoniityssä on ollut kaksi opetustilaa sijoitettuna parakkirakennukseen. Harjuniityn kouluun tapahtuvien oppilassiirtojen myötä lukuvuoden 2015-2016 alusta lukien Alhoniityn kyseessä olevista väliaikaisista tiloista voidaan luopua.