Suom en Pankin toim inta.

Suom en Pankin toim inta. Rahan arvo ja ulkomaiset suhteet. Yiuonna tapahtuneiden suurten ko rotusten jälkeen ei kertomusvuonna kat sottu asianhaarain vaativan ulkomaisten valuuttojen kurssien muuttamista. Tär keimpien valuuttojen kurssit pysyivat koko vuoden sillä tasolla, jolle ne syksyllä olivat kohonneet; siten dollarin kurssi jatkuvasti oli mk 136:, punnan kurssi mk 547: ja Sveitsin frangin kurssi mk 31: 75. Sitä vastoin jouduttiin heinäkuun 13 päivänä korottamaan Ruotsin kruunun kurssia, joka siihen saakka oli ollut mk 32:3, mk:aan 37:9, kun Ruotsi vält tyäkseen ulkomailla tapahtuvasta hintainnoususta katsoi tarpeelliseksi alentaa mui den maiden valuuttojen kursseja, so. korot taa oman rahansa ulkomaista arvoa. Sen Iisaksi tapahtui eräitä pieniä kurssinmuutoksia, jotka nekin olivat seurausta asian omaisen maan eivätkä Suomen Pankin toi menpiteistä, Niinpä Ranskan frangin kurssi helmikuun 19 päivänä aleni mk:sta 1: 15 mk:aan 1 : 14 ja Norjan kruunun kurssi toukokuun 28 päivänä mikistä 27: 5 mk:aan 27:45. Ne erityiset clearing-kurs sit, joista on sovittu eräiden maiden kanssa, pysyivat koko kertomusvuoden ajan muut tumattomina. Koska vienti ja tuonti eivät vielä olleet vapaita, vaan luvansaannista riippuvaiset, enimmäkseen kauppasopimuksiin perustu vat, ja koska valuuttakauppa ja vekselikurssien muodostuminen niinikään useimmissa maissa oli sidottu, ei edellä mainituista sei koista vielä voi tehdä sitä johtopäätöstä, että markan arvo suhteessa muiden maiden rahan arvoon kertomusvuonna todella olisi pysynyt muuttumattomana. Päinvastoin täytyy todeta, että hinnat ja palkat Suo messa viimakin vuonna kohosivat melkoi sesti, kun taas tärkeimmissä länsimaissa on vältytty nousevasta liikkeestä tai ainakin se supistumaan vähempään kuin täällä, onpa havaittavissa eräitä merkkejä hintojen laskemisesta. Nämä tosiasiat viittaavat siihen, että markan tosiasiallinen tilkomainen arvo viimekin vuoden aikana huo noni. Ulkomaisten kauppasuhteiden vilkas tuessa, ja kun tuontitarve välttämättömiin kin tarkoituksiin oli suuri, ylitti ulkomais ten valuuttojen kysyntä huomattavasti nii den tarjonnan, vaikka tämäkin lisääntyi toi saalta viennin jälleen päästessä vauhtiin, toisaalta ulkomailta saatujen luottojen joh dosta. Tästä syystä Suomen Pankki tal vella möi ulkomaille suurimman osan kultavarastoaan, joten sen kirjattu arvo aleni 387 milj. markasta vuoden päättyessä vain 2 iniljoonaan kertomusvuoden lopussa. Pankin saatavat ulkomaisilta kirjeenvaih tajilta vaihtelivat melkoisesti vuoden var rella sen mukaan, milloin suuria maksuja suoritettiin ulkomaille ja toisaalta milloin viennistä ja luotoista kertyi valuuttoja. Valuuttavarasto oli kertomusvuoden al kaessa 1,283 milj. markkaa, saavutti helmi kuun 8 päivänä vuoden korkeimman mää rän, 2,21 milj. markkaa, painui toukokuun 23 päivänä 236 miljoonaan, mutta vahvis tui jälleen syyspuolella nousten 1,915 mil joonaan kertomusvuoden viimeisenä päi vänä, Lisäys vuoden alkuun verrattuna oli siten 632 milj. markkaa eli 49 %. Ulkomai sen kaupan vilkastuessa Suomen Pankin salkussa olevien ulkomaisten vekselien määrä kertomusvuoden aikana on huomat tavasti lisääntynyt, nimittäin 72 m iljoo nasta 175 milj. markkaan. _ Velkapuolella esiintyy kaksi ulkomaista tiliä. Näistä ulkomaisten tilinpitäjien mark kamääräiset saatavat edustavat verraten pientä velkaa, jonka määrä kasvoi 141 mil joonasta vuoden lopussa 185 miljoo naan kertomusvuoden päättyessä. Toinen, suurempi tili osoittaa ulkomaisille selvitystileille merkittyjen velkojen ja saatavien saldoa, joka kertomusvuoden alkaessa oli 2,83 miljoonaa ja sen päättyessä 7,414 milj. markkaa, mikä summa tarkoittaa Suo men kansantalouden selvitystileillä olevaa velkasaldoa eikä Suomen Pankin omaa vel kaa. Tämä huomattavan suuri lisäys joh tui siitä, että kertomusvuoden varrella tälle tilille merkittiin Neuvostoliitolle siirrettyj_ä Saksan valtion ja Saksan kansalaisten enti siä saatavia Suomesta yhteensä 4,639 milj. markan arvosta. Ilman tätä siirtoa, joka ei merkinnyt uutta velkaa, olisi selvitystilin saldo pienentynyt 2,775 milj. mark kaan. Luotonanto. Suomen Pankin luotonannossa jatkui edellisinä vuosina vallinnut noususuunta erittäin voimakkaasti, kunnes vuoden vii meisinä kuukausina tapahtui käänne. Kofconaisluotonanto nousi,397 milj. mar kasta edellisen vuoden päättyessä aina 33,298 miljoonaan syyskuun 23 päivänä, mutta painui sitten 29,49 milj. markkaan vuoden viimeisenä päivänä. Kokonaislisäys oli siten 7,12 milj. mariskaa eli 31 %, kun lisäys vuonna oli ollut vain 2,4 milj. markkaa vastaten 12 %. Keskuspan kin luotonannon lisäys oli luonnollinen seu raus rahamarkkinoita vallitsevasta kirey destä ja johtui pääasiallisesti kahdesta syystä, toisaalta pankin suoranaisen luo tonannon kasvusta talouselämälle, toisaalta luotonannosta luottolaitoksille. Aina syys kuuhun saakka sitäpaitsi valtion luotontarve voimakkaasti vaikutti samaan suun taan, mutta loppuvuodesta valtio huomat tavasti saattoi lyhentää velkaansa keskus pankille, niinkuin edempänä osoitetaan, ai heuttaen siten kokonaisluotonannon supis tumisen. Suomen Pankin luotonanto omille asiak kaille lisääntyi kertomusvuonna 3,797 milj. markasta 9,31 miljoonaan, so. enemmän kuin kaksinkertaiseksi eli 188 %. Syynä oli pääasiallisesti talouselämän vilkastumi nen sekä kustannusten lisääntyminen palk kojen ja hintojen nousun seurauksena. Sen lisäksi keskuspankki välillisesti an toi luottoa talouselämälle tukiessaan liike pankkeja rediskonttauksilla ja muillakin Juotoilla, Kun rahamarkkinat setelinvaihdon johdosta olivat erittäin keveät kerto musvuoden alkaessa, ei tällaista luottoa aluksi lainkaan esiintynyt. Mutta jo helmi kuussa rediskontattiin ensimmäiset vekselit Suomen Pankkiin, ja kesäkuun puolivälissä rödisfconttausten määrä nousi 3,34 milj. markkaan. Sittemmin rediskonttaukset jäl leen supistuivat, ja vuoden viimeisenä päi vänä niiden määrä oli 2,458 miljoonaa. Tä män ohella luottolaitokset turvautuivat myös hypoteekkilainoihin, joiden määrä ke sällä nousi 274 milj. markkaan, mutta loka kuussa viimeiset näistä lainoista maksettiin pois. Jos tarkastaa Suomen Pankin luotonan non jakaantumista lainausmuodon mukaan, havaitsee, että suoraan diskontatut vekse lit- kertomusvuonna, niinkuin aikaisemmin kin, olivat ylivoimaisesti tärkeimmät. Tä män vekselisalkun arvo oli kertomusvuoden alkaessa,282 milj. markkaa, saavutti syys kuun 23 päivänä huipun, 31,8 miljoonaa, ja painui vuoden lopussa 26,331 milj. mark kaan. Suoraan diskontattujen vekselien määrä oli siten kertomusvuoden aikana li sääntynyt 4,49 milj. markkaa eli 18 %, kun lisäys edellisenä vuonna oli ollut vain 2,426 milj. eli 1 2 %. Hypoteekkilainojen määrä pysyi, kun äs ken mainitut luottolaitoksille myönnetyt hypoteekkiluotot jätetään syrjään, aivan vaatimattomana kohoten 38 milj. maikasta vuoden päättyessä 64 miljoonaan ker tomusvuoden lopussa. Tuntuvasti voimak kaampi oli kassakreditiivien lisääntyminen. Kertomusvuoden alkaessa näiltä tileiltä oli nostettu vain 77 milj. markkaa, mutta vuo den varrella, kun uusiakin tällaisia luot toja myönnettiin, tileiltä nostettu määrä kasvoi nousten 673 miljoonaan joulukuun 7 päivänä. Vuoden viimeisenä päivänä käytetty kassakreditiiviluotto määrältään oli 556 milj. markkaa eli runsaasti seitse män kertaa niin suuri kuin vuotta aikai semmin. Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita vuonna valai sevat seuraavan asetelman lukusarjat,

14 15 Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna. Kuukauden lopussa Joulukuu. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu. Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu Eloikuu... Syyskuu.. Lokakuu. Marraskuu Joulukuu. Muut luotot luotto laitoksille Valtion vekselit Muut vekselit 18,6 3,682 38 77 17,95 16,45 18,15 19,55 21,75.5 23,9 23.5 24,3 23,52 2,37 17,92 3,874 4,16 4,737 5,434 5,944 6,1 6,484 6,597 6,517 6,832 7,256 8,411 38 38 62 64 289 4 4 336 376 36 48 486 494 423 665 556 625 949 934 2,481 2,874 1,646 2,156 1,679 1,48 1,959 2,458 1 12i 1 1 274 274 159 3 Hypoteekki Kassakrelainat ditiivit talouseläm älle antaman luoton jakaantumista eri alojen kesken valaisee seuraava asetelma, jossa on esitetty suhdelukuja vuosilta 1941. kunkin vuoden viimeisenä päivänä vallinneen tilan mukaan. Niinkuin näistä 1941 Vientiteollisuus... Kotimarkkinateollisuus Kauppaliikkeet... Muut....2 4.3 lu k u sa rjoista 73.76. 7 4.2.15 Kesäkuussa Suomen Pankki korotti eräitä luotonannossaan soveltamiaan korkoja. Siitä alkaen on kassakreditiivien korko ollut 4 % % ja hypoteekkilainojen 5 %. Alin diskonttofeorko, jota sovelletaan diskontat taessa puhtaita tavaravökseleitä, joiden maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pi tempää aikaa, on edelleen 4 %, niinkuin se on ollut joulukuun 3 päivästä,1934, mutta kaikkien muiden vekselien diskonttaamisessa ja vekseleitä uudistettaessa sovelletaan 5 % :n korkoa. Setelistä. Vuoden vaihteessa suoritettu setelinvaihto oli jo etukäteen, kun tieto sen suunnittelusta levisi yleisön tietoon, aiheut tanut setelien virtaamista luottolaitosten ti leille ja liikkeessä olevan setelimäärän no peata supistumista 18,872 milj. markasta n ä k yy, - on,397,151 21,794 24,433 26,429 3,726 32,282 32,837 32,92 33,42 31,845 3,312 29,49 kau pp aliik k eiden ja,,-muiden osuus keskuspankin luoton annosta lisääntynyt vienti- ja kotimarkkina teollisuuden osuuden rinnalla, vaikka jälbimmäisillekin tuotantoaloille myönnetty diskonttoluotto on suuresti kasvanut. 1942 Korkomäärät. Rediskonttaukset 1943 63.35 29.2 7.37.8 1944 61.19 2. 6. 2 18.73 67.72 3.52 1.49.27 54.79 27.42 6.1 11.78 elokuussa 13,598 miljoonaan vuoden vaihteessa. Setelinvaihto suoritettiin siten, että 5,, 1, ja 5 markan setelit vaihtohetkenä menettivät puolet arvostaan maksuvälineinä; niiden toinen puoli kävi vain väliaikaisesta kuitista valtiolle annetta vasta pakkolainasta. Vanhojen setelien toi nenkin puoli menetti maksuvälineluonteensa helmikuun 16 päivänä, ja niiden vaihto oli suoritettava ennen saman kuun päätty mistä; maaliskuun 16 päivään mennessä oli myös 1 markan ja sitä pienemmät sete lit vaihdettava uusiin kuitenkin niin, että niiden kohdalla ei otettu pakkolainaa val tiolle. Setelinvaihto liittyi renkaana eräi den muiden toimenpiteiden sarjaan, joilla pyrittiin osaksi eräisiin rahapoliittisiin pää määriin, lähinnä liiallisen ostovoiman sito miseen, osaksi eräisiin finanssipoliittisiin tavoitteisiin. Niinkuin ulkomaillakin, joi den esimerkkiä seurattiin tämän toimenpi teen suorittamisessa, pyrittiin samalla sel vittämään, paljonko seteleitä oli sotavuo sina kulkeutunut ulkomaisiin käsiin tai tu houtunut, ja poistamaan edellisten mahdol linen käyttö. Kun suuret setelit tammikuun 1 päivänä olivat menettäneet puolet arvos taan, aleni liikkeessä oleva, maksuvälineiksi kelpaava setelistö 7,952 milj. markkaan. Näin supistunut setelistö ei tietenkään riit tänyt tyydyttämään maksuvälineiden tar vetta, kun hinnat, palkat ja maksutavat pysyivät entisellään. Kaikki ne, jotka sete linvaihdon pelosta olivat vieneet rahansa luottolaitoksiin, kiirehtivät nostamaan ne tileiltään lisätäkseen taas käteisvarojaan. Samaten ne laitokset, ennen kaikkea val tion kassat ja luottolaitokset, jotka laki va pautti pakkolainan antamisesta hallussaan olevien suurten setelien kohdalla, vaihtoi vat heti setelinsä uusiin; tällöin liikkeessä olevien setelien määrä lisääntyi summalla, joka vastasi niiden hallussa olleiden suur ten setelien puolta arvoa ja mikä kaik kiaan oli 2,376 milj. markkaa. Näistä syistä setelistö, niinkuin ennakolta oli odotettukin, nopeasti jälleen lisääntyi, tammikuun lo pussa jo 12,98 milj. markkaan, i) Huhti kuun loppuun mennessä setelistö oli kohon nut 18,17 milj. markkaan, joten jo lähes tyttiin edellisen vuoden huippulukua. Sit ten tapahtui kuitenkin tavanmukainen kausikäänne, ja setelistö supistui jonkin verran Kotimaiset vekselit... 3/9 milj. mik 386.7 1,283.1 72,o 31/3 3/6 152. 1,215.9 89.2 1.5 847.8 98.i 1.5 1,585.8 129.2 2.4 1,914.6 174.9 9.,282.3 9.o 23,835.8 9.3 31,595. 12.2 32,496.4 14.2 28,789.5 24,33.7 25,31.9 32,551.7 34,5.1 3,895.6 Kui takassa Ulkomaiset kirjeenvaihtajat. Ulkomaiset vekselit... Ulkomaan setelit ja korko- kohotakseen kuitenkin syksyllä uudestaan. Huippu saavutettiin lokakuun lopussa, jol loin setelistö nousi 19,667 milj. markkaan. Vuoden viimeisinä viikkoina setelistö jäl leen pieneni. Siten seteleitä kertomusvuo den päättyessä oli liikkeessä 18,233 milj. maikan arvosta eli 4,635 miljoonaa enem män kuin vuotta aikaisemmin ja 2,576 mil joonaa enemmän kuin vuoden 1944 päät tyessä. Setelistön nopea nousu entiselle tasolleen vaatii selvitystä kysymykseen, mikä oli se telinvaihdon todellinen tulos. Finanssipoliittisesti setelinvaihto merkitsi valtiolle osaksi noin 3 miljardin markan halpakor koista lainaa, osaksi 423 milj. markan tu loa esittämättä jääneiden setelien kohdalla, josta summasta kuitenkin on vähennettävä setelinvaihdon aiheuttamat kustannukset. Tämän toimenpiteen rahanarvopoliittista merkitystä ei yhtä yksinkertaisesti voida esittää. Ilmeistä kuitenkin on, että sen kautta ostokykyä jossain määrin voitiin ra joittaa ja että setelistö sitä ilman olisi tun tuvasti suurempi kuin se nyt on. Samalla kuin setelistö, myös sellaisten varojen määrä, joita vastaan Suomen Pankki ohjesääntönsä mukaisesti on oikeu tettu antamaan seteleitä, lisääntyi huomat tavasti kertomusvuoden varrella. Tätä ke hitystä valaisee seuraava asetelma. Niinkuin yllä olevasta näkyy, setelinantoon oikeuttavien varojen määrä lisääntyi voimakkaasti varsinkin toisen ja kolmannen neljänneksen aikana, mutta supistui mel koisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kehityksen määräsivät ensisijaisesti koti maisten vekselien salkun vaihtelut. Kaik!) Nämä luvut eroavat Suomen Pankin tilailmoituksissa esitetyistä setelimääristä, koska jäl kimmäisiin sisältyi vielä vaihtamatta olevat sete lien oikeat puoliskot. Kesäkuuhun asti tilailmoituksissa sitäpaitsi otettiin huomioon vaihdettaviksi esittämättä jääneet setelit. kiaan setelinantoon oikeuttavien varojen määrä kertomusvuoden aikana lisääntyi 24,34 milj. markasta 3,896 miljoonaan. Lisäys, joka siten oli 6,862 milj. markkaa vastaten lähes 29 %, johtui, paitsi juuri mainitusta kotimaisten vekselien salkun paisumisesta, osaksi myös valuuttavaraston ja ulkomaisten vekselien karttumisesta, kun sitä vastoin kultakassan väheneminen vai kutti päinvastaiseen suuntaan. Setelikate oli koko kertomusvuoden ajan runsas vaihdellen sangen suppeissa rajoissa. Vuoden päättyessä setelikate oli

16 17 115.5 % kaikista vaadittaessa maksettavista sitoumuksista. Vuoden varrella tämä suh deluku hiukan aleni ollen sen päättyessä 18.6 %. Vielä runsaampi setelikate oli verrattuna liikkeessä olevaan setelimäärään. Kertomusvuoden alkaessa setelikate, nous tuaan edellisen vuoden jälkipuoliskolla rin nan setelistön supistumisen kanssa, oli 176.8 % liikkeessä olevasta setelimäärästä. Setelistön jälleen käydessä runsaammaksi vuoden alkukuukausina tämä suhde luku aleni painuen 1 4 3. 4 % : iin toukokuun alussa, mutta sitten se taas nousi saavut taen vuoden huipun, 192. i %, elokuun alku puolella. Vuoden päättyessä puheena oleva suhdeluku oli 169.5 %, so. hiukan alempi kuin vuotta aikaisemmin. Käyttämätön setelinanto-oikeus eli setelireservi pysyi koko kertomusvuoden ajan sillä korkealla tasolla, jolle se oli kohonnut edellisenä vuonna. Vuoden päättyessä setelireservi oli 5,18 milj. markkaa, mutta painui heti alemmaksi saavuttaen alimman määränsä, 3,855 miljoonaa, helmikuun 15 päivänä, noustaksensa sitten jälleen neljän ja puolen miljardin paikkeille. Syksyllä setelireservi oli runsaampi nousten loka kuun alussa 5,264 miljoonaan, mutta vuo den viimeisinä viikkoina se jälleen supistui ollen 4,245 miljoonaa uuteen vuoteen siir ryttäessä, Verrattuna setelinanto-oikeuteen samaten kuin vaadittaessa maksetta vien sitoumusten summaan setelireservi oli erittäin runsas kertomusvuoden alkaessa, mutta alkoi jo tammikuussa painua ja py sytteli koko vuoden vähän alemmalla ta solla. Setelireservi oli näet vuoden alkaessa 19.4 %, mutta sen päätyessä 13.o % setelinanto-oikeudesta, kun taas vastaava suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin oli 24.1 ja 14.9 %. Täsmällisemmän kuvan Suomen Pankin setelinanto-oikeudesta ja sen käyttämisestä saa seuraavasta asetelmasta, jossa tiloja kertomusvuoden alkaessa ja päättyessä on verrattu toisiinsa. Setelinanto-oikeus: milj. tmk Kultakassa ja ulkomaiset 1,669.8 valuutat... Lain 13/12 1939 mukaan,363.9 Ohjesäännön 6 :n m u kaan... l,8.o Setelinanto-oikeus 25,833.7 milj. mlk 1,917. 28,978.6 l,8.o 32,695.6 K äytetty määrä: pienehkö määrä valtion obligaatioita, mutta tätä ei ole katsottu luotonannoksi valtiolle vaan eräänlaiseksi pankin varojen sijoituk seksi. Kertomusvuoden alkaessa pankin hallussa oli valtion obligaatioita 396 milj. markan arvosta; sen päättyessä tämä arvo oli alentunut 316 miljoonaan. 194 mil j. m k m il j. mk Liikkeessä olevat setelit 13,597.7 Muut vaadittaessa mak settavat sitoumukset. 6,944.5 Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta oleva määrä... 273.9 Käytetty setelinantooikeus... 2,816.i Setelinantoreservi: Käytettävissä oleva.... 5,17.6 Käytetty määrä ja reservi 25,833.7 18,232.8 9,816.4 41.2 Ulkomaiset selvitystila. 28,45.4 t 4,245.2 32,695.6 Pankin suhde valtioon. Kun valtion varsinaiset tulot eivät riittä neet menojen peittämiseen ja rahamarkki nat olivat kireät, niin että luottolaitokset eivät uudistaneet vanhoja valtion vekseleitä, saati diskontanneet uusia, valtio viimekin vuonna samaten kuin kaikkina edellisinäkin vuosina aina joulusta 1939 alkaen joutui käyttämään luottoa keskus pankista. Kertomusvuoden alkaessa valtion vekseleitä oli diskontattu Suomen Pankkiin 18,6 milj. markan arvosta. Tammi helmikuussa tämä luottomäärä aleni 16,15 miljoonaan, mutta sitten se jälleen alkoi kasvaa nousten aina 24,5 miljoonaan syyskuun 23 päivänä. Vuoden loppukuu kausina valtion taas onnistui lyhentää vekseliluottoaan, niin että se kertomusvuoden päättyessä oli 17,92 miljoonaa eli 68 miljoonaa pienempi kuin vuotta aikaisem min. Niinkuin edellisinäkin vuosina valtio sitäpaitsi ajoittain, vaikka ei niin yleisesti, ylitti pano- ja ottotiliään Suomen Pankissa, kun taas toisin ajoin tälle tilille kertyi melkoisia määriä valtion saatavia. Suurin tilinylitys, 619 milj. markkaa, kirjattiin helmikuun 15 päivänä, ja tällä tilillä ole vien varojen määrä saavutti huippunsa, 1,7 miljoonaa, viikkoa aikaisemmin. Jos puheena olevalla tilillä olevien velkojen ja varojen määrät otetaan huomioon, havai taan, että valtion nettovelka Suomen Pan kille kertomusvuoden alkaessa oli 18,451 milj. markkaa ja sen päättyessä 17,3 mil joonaa. Valtion nettovelka väheni siten 1,129 milj. markkaa eli 6 %, mikä ansait see huomiota, koska tämä oli ensimmäinen tämänsuuntainen kehitys sotien alettua. Niinkuin aikaisemminkin, jo paljon en nen sotia, Suomen Pankilla oli hallussaan Ulkomainen selvitysliike, joka vuonna oli sangen vähäistä, vilkastui kertomus vuonna huomattavasti saavuttamatta kui tenkaan aikaisempaa tasoaan, varsinkin kun ottaa huomioon rahan arvon alenemisen. Selvitystileiltä suoritettiin näet viejille ynnä muille kertomusvuonna 8,658 milj. markkaa vastaten vain 1,176 miljoonaa vuonna mutta 9,994 ja 12,148 miljoonaa sitä edelli sinä vuosina. Kertomusvuoden vilkastumi nen johtui pääasiallisesti Neuvostoliittoon, Tanskaan, Norjaan ja Sveitsiin kohdistu neen liikkeen laajenemisesta. Neuvostoliiton kanssa tehtiin vuonna kaksi uutta kauppasopimusta, joissa myös sovittiin mak sujen suorittamisesta; Puolan ja Turkin kanssa tehtiin uudet sopimukset, kun taas Tanskan ja Sveitsin sopimuksia muutettiin. Selvitystileiltä vuonna ja vertailun vuoksi edellisenä vuonna suoritettujen mak sujen jakaantumista maiden mukaan va laisee alla oleva asetelma:... 2 14 B u lg a ria... Italia... Portugali... Puola... Ranska...... Romania...... Slovakia... S.N.T. L i i t t o...... Sveitsi...... Tanska...... Turkki... _. i i 549 4 68 1 46 7 5,31 186 2,952 7 1,176 8,658 Lisäksi suoritettiin kertomusvuonna pa lautuksia 195 milj. markkaa vastaten 1 miljoonaa edellisenä vuonna. Selvitystilien loppusaldo oli, niinkuin edellä on mainittu, vuoden päättyessä 7,414 milj. markkaa vastaten 2,83 m iljoo naa vuotta aikaisemmin. Jos näistä sum mista vähennetään Saksan saatavasaldo, havaitaan, että varsinainen kaupallinen selvitystili kertomusvuoden aikana oli vähen tynyt 1,747 miljoonasta 1,426 miljoonaan. Yksityiskompensaatioiden puitteissa suo ritettiin kertomusvuonna viejille 57 milj. markkaa, josta 32 miljoonaa Suomen Pan kissa pidetyiltä tileiltä. Myös tässäkin sel vitystoiminnassa tapahtui laajennusta edel lisestä vuodesta. Remburssit. Remburssiliike oli vilkkaampaa kuin mi nään aikaisempana vuonna. Ulkomaan kaupan vähitellen elpyessä ja kauppasuh teiden ulottuessa yhä etäisempiin maihin remburssien käyttö samalla tuli entistä ylei semmäksi. Kun sitäpaitsi sodan mullistus ten^ jälkeen kaupankäynnille oli ominaista entistä suurempi varovaisuus, on ymmär rettävää, että sekä ostajat että m yyjät kat soivat remburssien käytön edulliseksi. Rem burssien käyttöä lisäsi vielä se, että ulko maiset luotot huomattavalta osalta järjes tettiin remburssiluottoina käytettäviksi. Rahamarkkinoiden kireyttä helpottaakseen Suomen Pankki eräissä tapauksissa on myöntänyt remburssiluottoa osaksi elintär keiden tuontitavaroiden tuontia varten, osaksi viennin rahoittamiseksi varsinkin kysymyksen ollessa Etelä-Amerifckaan ta pahtuvasta viennistä. Tuontirembursseja avattiin kertomus vuonna kaikkiaan 4,547 määrältään 8,819 milj. markkaa vastaten 3,341 remburssia ja 2,159 milj. markkaa vuonna. Rem burssit olivat keskimäärin entistä suurem pia osaksi siitä syystä, että remburssipakko oli poistettu 5, markkaa pienemmiltä ennakkomaksuilta, osaksi taas siksi, että suoritettiin erinäisiä suuria yhteisostoja. Kertomusvuoden päättyessä avoinna olevien remburssien arvo oli 2,64 milj. markkaa, siihen luettuina eräät jäätyneet remburssikatteet, Avoinna olevien remburssien suu reen määrään vaikutti toisaalta ns. valmistusremburssien käyttö, tavaran myyjä kun ei suostunut ryhtymään tavaraa edes valmistamaan, ennenkuin hän remburssin avaamisen kautta oli saanut takeet valmis tushinnan saamisesta. Myös vientirembursseja avattiin kertomus vuonna paljon enemmän kuin edellisenä

19 18 vuonna, vaikkakaan ei saavutettu vuosien 1943 1944 tasoa. Avattujen vientiremburssien luku oli 271 vastaten 18 vuonna, mutta 4-43 ja 517 sitä edellisinä vuosina. Niiden arvo oli, rahan arvon muuttumisen johdosta, suurempi kuin mi nään aikaisempana vuonna, nimittäin 914 milj. markkaa, kun se vuonna oli ollut vain 8 miljoonaa ja vuosina 1944 ja 1943 419 ja 475 milj. markkaa. Avoinna olevien vientiremburssien määrä nousi 145 milj. markkaan. Pankin tilinpäätös. Edellä on käsitelty tärkeimpiä niistä kohdista, joissa Suomen Pankin asemassa tapahtui muutoksia kertomusvuoden aikana. Sen lisäksi on tarkastettava pankin omai suus- ja tulostaseita yksityiskohtaisesti. O m aisuustase. Suomen Pankin omaisuustaseen tärkeim mät erät kertomusvuoden samaten kuin lähinnä edellisen vuoden päättyessä näky vät alla olevasta asetelmasta, joka siten antaa yleiskuvan vuoden aikana tapahtu neista muutoksista: Varat:. K u ltakassa... Ulkomaiset valuutat... Ulkomaiset vekselit.... Ulkomaanrahan määräi set setelit ja korkoliput Diskontatut vekselit... Reddskontatut vekselit.. Hypoteekkilainat... Kassakreditiivit... Suomen rahan määräiset obligaatiot... Ulkomaanrahan määräi set obligaatiot... Osakkeet... Pankkikiinteistöt ja ka lusto... Eri tilit... 386.7 1,283. l 72.o ^46 imilj.imk 2.4 1,914.6 174.9 9.6 14.2,282.3 26,331.4 2,458. o 37.7 63.6 77.4 555.9 336.1 256.8 273.2 O.o 23. i O.o 435.3 1,479.6 25,5.4 33,486.5 V elät: Liikkeessä olevat setelit 13,597.7 Valtion pano- ja ottotili 149.4 Muiden pano- ja ottotilit 2,684.5 Postivekselit... 87.5 18,232.8 598.3 1,48.9 134.2 m ilj. mk m ilj. mk 185.1 141.4 7,413.8 2,82.7 4.i 1,79.1 2.551.8 1,965.2 7.4 45.1 l,25.o l,25.o 1,29.9 1,154. Ulkomaiset tilinpitäjät. Ulkomaiset selvitystilit. Eri tilit... Järjestelytilit... Kasvaneet korot... Kantarahasto... Vararahasto... Pankkikiinteistöjen ja ka luston arvo.. '... 236.8 Pankin voitto... 25,5.4 242.2 33,486.5 Varojen puolella ansaitsevat, edellä jo käsiteltyjen tilien ohella, huomiota obligaatiovarasto ja eri tilit. Suomen rahan määräisten obligaatioiden kirjattu arvo aleni osaksi vuoden varrella tapahtuneiden lunas tusten takia, osaksi ennen tilinpäätöstä tehdyn arvonalennuksen johdosta yhteensä 79 milj. markkaa. Myös ulkomaanrahan määräisten obligaatioiden salkku kutistui huomattavasti vuoden varrella tapahtunei den arvontojen johdosta, kaikkiaan 7! milj. markkaa. Huomattavan suuri muutos tapahtui eri tileillä, joihin tässä lyhennysasetelmassa on yhdistetty eräitä muitakin tilejä. Lisäys johtui suurelta osalta siitä, että Suomen Pankissa olevien liikepankkien maksuosoitusten määrä nousi 43 milj. markasta vuo den lopussa 871 miljoonaan kertomus vuoden päättyessä. Mitä velkojen puoleen tulee, on syytä kiinnittää huomiota pano- ja ottotileillä tapahtuneeseen muutokseen. Muiden kuin valtion pano- ja ottotileillä oleva määrä oli kertomusvuoden alkaessa setelinvaihdon johdosta ennätyksellinen ja supistui heti kertomusvuoden alussa saavuttaen vuoden alimman määrän, 323 milj. mariskaa, touko kuun 15 päivänä. Noustuaan sitten taas_se kertomusvuoden päättyessä oli 1,24 milj. markkaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Valtion pano- ja ottotili vaihteli tavalli suuden mukaan suuresti saavuttaen huip punsa, 1,7 milj. markkaa, helmikuun 8 päivänä ja ollen silloin tällöin tyhjänä. Kertomusvuoden päättyessä se oli 449 mil joonaa suurempi Imin sen alkaessa. Vielä on viitattava järjestelytilien kasvuun, mikä lähinnä johtui niille kirjatuista varauk sista. Suomen Pankin omat varat lisääntyivät ohjesäännön edellyttämällä tavalla. Kantarahasto pysyi entisellään, mutta vararahasto vahvistui 137 milj. markkaa. Siihen siir rettiin näet puolet vuoden nettovoittoa, so. mk 118,421,254: 5 sekä sen lisäksi eduskunnan päätöksen nojalla se osa nettovoiton toisesta puoliskosta, joka ylitti val tion tuloarvioon merkityn erän, toisin sa noen mk 18,421,254: 5. Kertomusvuoden päättyessä Suomen Pankin näkyvien omien varojen määrä, nettovoittoa mukaan luke matta, siten oli 2,572.9 milj. markkaa. Tulostase. Suomen Pankin voitto- ja tappiotili vuo delta näkyy seuraavasta asetelmasta, johon vertailun vuoksi on merkitty myös edellisen vuoden vastaava tase. Tulot: Korot kotimaisesta lainausliikkeestä. Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta Korot obligaatioista... Osingot... Agiovoitto... Provisiot... mk mk 29,54,423: 4,921,772: 46,162,635: 5,259,2: 2,637,86: 19,973,4: 95 8 85 15 2 369,495,238: 95 251,89,649: 1,271,377: 39,79,873: 5,79,4: 1,96,992: 58,744,861: 8 4 35 3 2 358,63,154: 5 Me no t : Palkat ja p a lk k io t... Eläkkeet ja avustukset... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut Haarakonttorien valvojien palkkiot... Setelien p a in a tu s... Kulut... Poistot... Kaluston tiliarvon alennus... Pankin voitto... Suomen Pankin kokonaistulot kertomus vuodelta olivat jonkin verran, 1.9 milj. markkaa, pienemmät kuin vuonna, jolloin ne olivat ennätysmääräiset. Tämä väheneminen johtui pääasiallisesti siitä, että korkoja kotimaisesta lainausliikkeestä kir jattiin huomattavasti vähemmän kuin edel lisenä vuonna. Vähennys oli 38.6 milj. markkaa eli 13 % Todellisuudessa korko tuloja, luonnollisena seurauksena luoton annon voimakkaasta lisääntymisestä, oli melkoista enemmän, mutta katsoen siihen, että rahan arvon alenemisen johdosta Suo men Pankin asema reaalisesti on heiken tynyt, on pidetty tarpeellisena samaten kuin edellisinäkin vuosina siirtää osa korko tuloista varausten tilille. Obligaatiokannan pienenemisen johdosta obligaatioista saadut korkotulot ovat vähentyneet. Samoin ovat vähäinen tulo ulkomaisilta kirjeenvaihta jilta ja agiovoitto supistuneet. Sen sijaan provisioita on kertynyt lähes kolme kertaa 39,621,71 1,759,425 257,373 252,88,467,386 12,836,173 54,487,77 97,875 236,842,59 4 95 55 5 369,495,238 95 54,637,583 1,856,29 274,17 2,64 16,19,2 17,392,78 23,7,77 2,282,94 242,185,869 8 7 55 5 _5 358,63,154 5 niin paljon kuin vuonna, mikä pää asiallisesti on seurausta remburssiliikkeen huomattavasta vilkastumisesta. Menopuolella ovat varsinkin palkat ja palkkiot lisääntyneet, yhteensä 15.o milj. markkaa eli lähes 38 %. Tämä on toisaalta seurausta nimellispalkkojen kohoamisesta, toisaalta henkilökunnan lisäämisestä, minkä kasvanut työmäärä, mm. setelistön kasvun ja setelien huonontumisen johdosta, on teh nyt tarpeelliseksi. Samoista syistä ovat kulut lisääntyneet tuntuvasti, 4.6 milj. markkaa eli lähes 36 %. Sen sijaan sete lien painatukseen on tarvittu vähemmän varoja kuin vuonna, jolloin setelinvaihdon edellyttämä uusi setelikanta oli val misteilla. Säästö tällä kohtaa oli 6.4 milj. markkaa. Varsinaisten menojen kokonais summa oli 9.4 milj. markkaa vastaten 77.2 miljoonaa vuonna. Menojen lisäys oli siten 13.2 milj. markkaa vasta* ten 17 %.

2 21 Varsinaisten menojen ohella tulostaseen menopuolella esiintyy poistoja ja arvonalennuksia. Poistoja tehtiin 23.7 milj. markan arvosta eli huomattavasti vähemmän kuin vuonna, jolloin niitä satunnaisista syistä oli tavallista enemmän eli 54.5 milj. markan arvosta. Kertomusvuoden tileissä on poistettu erinäiset pankin taloissa suoritetut lisärakennukset ja korjaustyöt sekä Norjan setelinvaihdon aiheuttama tappio, joka kirjanpidon mukaan oli 3.7 milj. markkaa. Niinikään poistettiin pienehkö summa Budapestin lähetystön Suomen Pankin lukuun tallettamaa Unkarin rahaa, joka Unkarin valloituksen aikana hävisi. Kuten aikaisemmin, poistettiin tileistä myös vuoden varrella hankitut kalustot, koneet ja taideteokset. Lopputuloksena oli, että Suomen Pankin kirjattu nettovoitto oli 242.2 milj. markkaa, mikä summa oli 5.3 miljoonaa eli runsaasti 2 % suurempi kuin vuonna. Nettovoiton viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava lukusarja: Vuonna 1941... 212.4 milj. maikkaa 1942... 231. 1943... 232.2 1944 2.1 236 s... 242,185,869:5 markkaa. Ohjesäännön mukaan on puolet nettovoitosta, mk 121,92,934: 75, siirrettävä pankin vararahastoon, joka siten vuoden 1947 ensimmäisessä viikkotilassa esiintyykin l,412.o milj. markan suuruisena. Nettovoiton toisesta puoliskosta on 1.O milj. markkaa otettu huomioon valtion kuluvan vuoden tuloarviossa. Jäljellä oleva osa, 2 1.1 milj. markkaa, on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että nämä voittovarat, määrältään 21,92,934 markkaa 75 penniä, siirrettäisiin pankin vararahastoon. Pankkivaltuusm iesten käsittelem iä asioita. Tilintarkastus. Vuoden valtiopäivillä valitut tilintarkastajat, kunnallisneuvos Aleksanteri Fränti, maanviljelijä Kaapro Huittinen, maanviljelijä August Kuusisto, kunnallisneuvos Kaapro Moilanen ja taloudenhoitaja August Niemistö, toimittivat viime vuoden helmikuun 18 ja päivän välisenä aikana pankin vuoden tilintarkastuksen. Tilintarkastajain lausunnon mukaisesti ja pankin ohjesäännön tätä koskevain säännösten nojalla pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus. Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: helmikuun 7, huhtikuun 26, kesäkuun 13, elokuun 27, lokakuun 29 ja joulukuun 18 päivänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastus. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkivaltuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassojen, kassaholvien ja rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haarakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. e) Asioimistoissa. Niinikään pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että pankin asioimistoja hoitavien liikepankkien A^alvojat ovat sopimuksenmukaisesti inventoineet asioimistojen kassavarat kerran kuukaudessa. Sitäpaitsi on vuoden kuluessa tarkastettu kaikki haarakonttorit. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen sekä Elis Holmin hätäapurahaston tilit vuodelta ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Johtokunta. Pankkivaltuusmiesten esityksestä Tasavallan presidentti nimitti maaliskuun 29 päivänä antamallaan avoimella kirjeellä avoinna olleeseen Suomen Pankin johtokunnan jäsenen virkaan lakitieteen tohtori Urho Kaleva Kekkosen. Toimiessaan Suomen lähettiläänä Washingtonissa johtokunnan jäsen professori Kalle Teodor Jutila nautti virkavapautta koko kertomusvuoden ajan. Sanotun virkavapauden johdosta toimi johtokunnan apujäsenenä pankkivaltuusmiesten määräyksestä pankin osastonpäällikkö Carl Gustav Sundman. Kokouksessaan toukokuun 7 päivänä pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityksestä vahvistivat johtokunnalle uuden työjärjestyksen. Uusia kirjeenvaihtajapankkeja. Johtokunnan esityksestä pankkivaltuusmiehet päättivät kokouksessaan helmikuun 7 päivänä, että Suomen Pankin uusiksi kirjeenvaihtajiksi oli otettava Manufaeturers Trust Company, New York, Chemical Bank & Trust Company, New York, ja National Provincial Bank Ltd., Lontoo, jotka olivat ilmoittaneet siihen suostuvansa.

23 Valtion vekselien diskonttokorko. Valtionvelan aiheuttamien korkomenojen vähentämiseksi valtiovarainministeriö teki Suomen Pankin johtokunnalle esityksen, että pankin valtiolle myöntämän vekseliluoton korkoa, jonka pankkivaltuusmiehet olivat alentaneet maaliskuun 18 p:stä 1943 lähtien 1 V2 prosenttiin, alennettaisiin y2 prosentilla. Ottaen huomioon valtion erit täin kireän rahataloudellisen tilan johto kunta katsoi kohtuulliseksi, että tehtyyn esitykseen suostuttaisiin, ja teki asiasta sen mukaisen ehdotuksen pankkivaltuusmiehille. Hyväksyen johtokunnan ehdotuksen pank kivaltuusmiehet päättivät, että Suomen Pankki toukokuun 8 päivästä toistai seksi diskontatessaan ja uudistaessaan Suo men valtion asettamia omia vekseleitä, joi den maksupäivään ei ole toimea kuukautta pitempää aikaa, soveltaa 1 prosentin kor koa. Kansainvälisen J ärj es t elyp an k in myöntämä laina. Kokouksessaan joulukuun 1 päivänä pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen siitä, että Suomen Pankki ottaisi Bank for International Settlementsiltä, Basel, kahdenmilj oonan Sveitsin fran gin suuruisen lainan, jonka sanottu pankki oli suostunut myöntämään Suomen Pan kille yhden vuoden ajaksi. Lainasta, jonka takaisinmaksu tapahtuu Bank for Inter national Settlementsin valinnan mukaan joko Sveitsin frangeina tai USA:n dolla reina, maksetaan korkoa 4 % vuodessa. Koska Suomen Pankki ei katsonut voivansa ottaa sanottua lainaa ilman, että valtio sitoutui vastaamaan sille lainan korosta ja sen hoi dosta aiheutuvista kustannuksista sekä mah dollisesta kurssitappiosta, valtioneuvosto päätti pankin johtokunnan esityksestä, että valtio vastaa niistä. Asioimistojen perustaminen Raumalle Savonlinnaan. ja Koska rahaliike liikkeessä olevan setelis tön kasvun johdosta on huomattavasti laa jentunut, osoittautui tarpeelliseksi avata Suomen Pankin asioimistot Rauman ja Sa vonlinnan kaupungeissa, joissa rahaliike on sangen vilkasta ja joissa Suomen Pankilla ei ennestään ollut haarakonttoria eikä asioimistoa. Tämän johdosta johtokunta teki pankkivaltuusiniehille esityksen, että sanot tuihin kaupunkeihin perustettaisiin pankin asioimistot, joiden toiminta järjestettäisiin siten, että Rauman asioimisto sijoitettaisiin Kansallis-Osake-Pankin sikäläisen haara konttorin ja Savonlinnan asioimisto O /Y Pohjoismaiden Yhdyspankin viimeksimainitussa kaupungissa sijaitsevan haarakont torin yhteyteen ja niiden hoidettaviksi sa nottujen liikepankkien kanssa tehtävien so pimusten mukaisesti vuotuista korvausta vastaan. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esityksen vahvistaen samalla asioimistojen tehtäviä ja hoitamistapaa kos kevat määräykset. Asioimistojen tehtävät käsittävät vaihtokassan pitämisen sekä Suo men Pankin asettamien postilähetysvekselien ja kaikkien valtion pano- ja ottotililtä maksettaviksi asetettujen shekkien lunasta misen. Asioimistot aloittivat toimintansa kesäkuun 1 päivänä. Uusien toimien perustaminen. Ulkomaisen kauppavaihdon ja siihen liit tyvien luottosuhteiden sodanjälkeinen laa jentuminen sekä vastaava kotimaisen liikeelämän vilkastuminen ovat aiheuttaneet, että Suomen Pankin tehtävät ovat entisestään jatkuvasti lisääntyneet ja monipuolistuneet. Tästä on ollut luonnollisena seurauksena, että pankin on ollut lisättävä työvoimaansa ottamalla palvelukseensa ylimääräisiä toi mihenkilöitä. Koska suhteettoman suuren ylimääräisen työvoiman pitkäaikainen käyt täminen ei ole pankin toiminnalle edullista ja koska näin ollen on tarpeellista varata pankkityöhön pystyville ja siihen perehty neille ylimääräisille toimihenkilöille mah dollisuus saada pankin palveluksessa vaki naiset toimet, mikä seikka on myös omansa edistämään pyrkimyksiä pitää virkailijakunnan yleistaso korkeana sekä helpotta maan pystyvän työvoiman saamista jatku vasti pankin palvelukseen, pankkivaltuus miehet perustivat johtokunnan esityksestä kertomusvuoden kuluessa pankin pääkont toriin entisten lisäksi kaksi vanhemman kir janpitäjän, kaksi ylemmän palkkaluokan nuoremman kirjanpitäjän, kaksi alemman palkkaluokan nuoremman kirjanpitäjän, yhden nuoremman kirjeenvaihtajan, yhden naispuolisen kirjeenvaihtajan, kaksi nuo remman kanslistin, kaksi apulaiskassanhoitajattaren, neljä vanhemman konttoriapu laisen, neljä nuoremman konttoriapulaisen, kaksi vanhemman kassa-apulaisen ja neljä nuoremman kassa-apulaisen tointa. Niin ikään perustettiin entisten tointen lisäksi Turun konttoriin yksi konttoriapulaisen ja yksi kassa-apulaisen, Oulun konttoriin kaksi kassa-apulaisen, Tampereen konttoriin yksi kamreerin ja kaksi kassa-apulaisen sekä Jy väskylän konttoriin yksi konttorikirjurin toimi. Huomioonottaen pankin taloustieteel lisen tutkimuslaitoksen laajentuneet tehtä vät pankkivaltuusmiehet myös päättivät johtokunnan esityksestä ottaa pankin palkkaussääntöön yhden uuden tutkimuslaitok sen vanhemman tutkijan toimen. Mainittu jen uusien toimien perustamisen lisäksi siirrettiin eräitä entisiä toimia korkeampiin palkkaluokkiin. K alliista ajasta johtu vat lisäpalkkiot, yli määräiset ikä- ja perhelisät sekä ylim ääräis ten toimihenkilöiden palkkaus. Elinkustannusten nousun johdosta pank kivaltuusmiehet myönsivät johtokunnan esi tyksestä kesäkuun 13 päivänä pitämässään kokouksessa käytettäväksi vuoden ai kana kesäkuun 1 päivästä lukien Suomen Pankin vakinaisten ja ylimääräisten toi menhaltijani sekä eläkkeen- ja avustuksennauttijäin kalliinajanlisien korottamiseen yhteensä 5,69, markan, pankin vaki naisten ja ylimääräisten toimenhaltijain yli määräisten perhelisien korottamiseen yh teensä 134, markan sekä sanotuille toi menhaltijoille maksettavien ylimääräisten ikälisien suorittamiseen yhteensä 1,152, markan suuruiset määrärahat. Joulukuussa johtokunta teki pankkival tuusmiehille esityksen, että pankin vaki naisille ja ylimääräisille toimenhaltijoille vuonna 1947 maksettavat kalliinajän- ja kalliinpaikanlisät sekä ylimääräiset perheja ikälisät samaten kuin myös pankin eläk keen- ja avustuksennauttijoille suoritetta vat kalliinajanlisät pysytettäisiin saman suuruisina kuin ne olivat kertomusvuoden jälkipuoliskolla. Pankkivaltuusmiehet hy väksyivät esityksen ja myönsivät vuoden 1947 aikana kalliinajanlisien suorittamiseen käytettäväksi yhteensä 32,679, markan, kalliinpaikanlisien suorittamiseen yhteensä 2,27, matkan, ylimääräisten perhelisien suorittamiseen yhteensä 76, markan ja ylimääräisten ikälisien suorittamiseen yh teensä 2,1, markan suuruiset määrä rahat. Kokouksessaan joulukuun 18 päivänä pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityk sestä myönsivät 6,5, markkaa käytet täväksi tarpeen mukaan pankin ylimääräis ten toimihenkilöiden palkkaamiseen vuonna 1947. Toimenhaltijain vuosilomat. Vuonna 1928 pankkivaltuusmiehet olivat pankin johtosäännön 13 :n nojalla vah vistaneet, että kaikille pankin vakinaisille toimenhaltijoille heidän palvelusvuosistaan riippumatta myönnetään vuosilomaa yksi kuukausi. Koska valtion vakinaiset viranja toimenhaltijat, jotka viidentoista palve lusvuoden jälkeen saavat kuuden viikon vuosiloman, ovat tässä suhteessa Suomen Pankin toimenhaltijoita edullisemmassa ase massa, johtokunta teki pankkivaltuusmie hille esityksen mainitun, pankin toimenhal tijain vuosilomia koskevan päätöksen muut tamisesta siten, että kaikille niille Suomen Pankin vakinaisille toimenhaltijoille, joilla kalenterivuoden alkaessa on vähintään vii sitoista ikälisään oikeuttavaa palvelusvuotta ja jotka ennen saman vuoden alkua ovat täyttäneet vähintään 55 ikävuotta, myön nettäisiin vuosilomaa kuusi viikkoa, josta ajasta neljä viikkoa toukokuun 1 ja syys kuun 3 päivän välisenä ja kaksi viikkoa seuraavan lokakuun 1 ja huhtikuun 3 päi vän välisenä aikana. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen maaliskuun 12 päi vänä, ja sovellettiin uutta määräystä en simmäisen kerran kertomusvuoden vuosilo mia myönnettäessä. M yönnetyt eläkkeet ja avustukset. Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet viisi eläkesäännön mukaista eläkettä ja kaksi vuotuista avus tusta. Näiden yhteinen vuotuinen määrä on 17,616 markkaa. Joh. Parviaisen Tehtaat O. T :n osakekan nan vaihtaminen Enso-Gutzeit Osakeyhtiön osakkeisiin. Suomen Pankki on vuodesta 1938 saakka omistanut Säynätsalossa sijaitsevan Joh. Parviaisen Tehtaat O. Y :n osakekannan.

25 24 Koska ei ole asianmukaista, että setelipankki harjoittaa teollisuutta, johtokunta katsoi nykyisen ajankohdan sopivaksi luo vuttaa sanotun, luotonannon johdosta pan kin haltuun joutuneen tuotantolaitoksen toi siin käsiin sekä ryhtyi tämän vuoksi neu vottelemaan asiasta Enso-Gultzeit Osakeyh tiön johdon kanssa vaihtaakseen Joh. Par viaisen Tehtaat O. Y : n osakekannan EnsoGutzeit Osakeyhtiön osakkeisiin. Koska Enso-Gutzeit Osakeyhtiö omistaa Keski-Suomessa laajoja metsäalueita, voi se raakaainehankinnoissa hakkauttamalla omia met siään tyydyttää huomattavan osan Säynät salossa sijaitsevan vaneritehtaan tarpeista ja muutenkin hoitaa yhtiön puutavaran os tot samoinkuin tuotteiden myynninkin omien elimiensä kautta. Näin ollen on mai nittujen näkökohtien perusteella kansan talouden kannalta edullista siirtää Joh. Parviaisen Tehtaat. Y :n osakkeiden omis tus Enso-Gutzeit Osakeyhtiölle. Enso-Gutzeit Osakeyhtiön hallintoneuvos ton hyväksyttyä suunnitellun osakkeiden vaihdon johtokunta teki asiasta pankkivaltuusmiehille esityksen, jonka nämä hyväk syivät joulukuun 18 päivänä pitämässään kokouksessa valtuuttaen samalla johtokun nan ryhtymään vaihdon edellyttämiin käy tännöllisiin toimenpiteisiin. Haarakonttorien valvojat. Pankin haarakonttorien valvojina ja näi den varamiehinä ovat vuonna 1947 pankki valtuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat kaup paneuvos Anders Gustaf Skogster ja kaup pias Johan Verner Fredriksson sekä vara miehet varatuomari Y rjö Jokiranta ja toi mitusjohtaja Kaarlo August Noro; Joensuun konttori: valvojat f il. maisteri Y rjö Antero Kankaanrinta ja asianajaja, varatuomari Mauno Moilanen sekä vara miehet kaupunginjohtaja, fil. maisteri Armo Pyhälä ja kauppaneuvos Juhana Tarm a; Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja apteekkari Eugen Mansnerus sekä varamiehet lehtori Herman Hämäläinen ja poliisimestari, varatuomari Eino Ilmari K arpio; Kotkan konttori: valvojat toimitusjoh taja Veikko Aleksander Cajander ja toimi tusjohtaja, pormestari Hugo Gustaf Johan nes Melart sekä varamiehet kauppaoppilai toksen rehtori, fil. maisteri Hugo Lennart Wennerstrand ja kaupunginsihteeri, hovioikeudenauskultantti Kustaa Ilmari Laak sonen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja maanvil jelysneuvos Niilo Ilmari Jokinen sekä vara miehet oikeusneuvosmies Gunnar Valdemar Helien ja toimitusjohtaja Pekka Karttu nen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Tuompo ja rehtori, fil. maisteri Artturi Aukusti Tähtinen sekä varamiehet kaupun ginjohtaja Olavi Ilmari Kajala ja toimi tusjohtaja, insinööri Torsten Martin Lind roos; Mikkelin konttori: valvojat kihlak. tuo mari Erkki Veikko Kuokkanen ja kunnal lisneuvosmies Otto Kinnunen sekä varamie het johtaja Walter Pulkkinen ja toimitus johtaja Asko Savolainen; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Karl Torsten Reinilä sekä varamiehet johtaja Jalmari Kustaa Korkeakivi ja toimitusjoh taja, kauppaneuvos Aarne Toivonen; Porin konttori: valvojat johtaja Toivo Henrik Rintala ja kaupunginjohtaja, fil. tohtori Frans Vihtori Härmä sekä vara miehet kauppaneuvos Juho Antti Airio ja johtaja Y rjö Nurmi; Tampereen konttori: valvojat toimitus johtaja Alpo Pesonen ja oikeuspormestari Lauri Talvia sekä. varamiehet toimitusjoh taja, eversti Eric B:son Schauman ja joh taja Lauri Pellas; Turun konttori: valvojat maaherra Frans Vilho Kyttä ja johtaja Juho Heikki Kur kela sekä varamiehet johtaja'a arne Laak sonen ja toimitusjohtaja Väinö Jylhä; sekä Vaasan konttori: valvojat johtaja Lauri Aleksander Niinioja ja konsuli Johan A l f red Viklund sekä varamiehet johtaja Juho Viljani Vaahtoniemi ja verotarkastaja Toivo Verner Järvilehto. tuun tehtävään valitsemat seuraavat henki löt: Pekkala, Mauno, pääjohtaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Leikola, Erkki, professori, Salmenoja, Pietari, osastonhoitaja, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Pilppula, J. Eri., kunnallisneuvos, Manninen, Hugo, kansanedustaja, Peltonen, Onni, kansanedustaja, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteen toh tori. Näistä kolme ensinmainittua muodostivat suppeamman pankkivaltuuston. Puheenjoh tajana toimi koko vuoden allekirjoittanut Pekkala ja varapuheenjohtajana allekirjoit tanut Vesterinen. Pankin tilintarkastajiksi vuoden ti lejä tarkastamaan eduskunnan valitsijamie het ovat valinneet seuraavat henkilöt: Huittinen, Kaapro, maanviljelijä, hänen varamiehensä Laine, Lauri, maanviljelijä, kansanedustaja, Moilanen, Kaapro, kunnallisneuvos, hä nen varamiehensä Valanne, Teuvo, toimi tusjohtaja, kansanedustaja, Kuusisto, August, maanviljelijä, hänen varamiehensä Bryggari, Tuomas, kivityömies, kansanedustaja, Kunnas, Iianno, varatuomari, hänen va ramiehensä Kulo, Kustaa, apulaishuoltopäällikkö, sekä Fränti, Aleksanteri, kunnallisneuvos, hä nen varamiehensä Niskala, Markus, maan viljelijä, kansanedustaja. Helsingissä maaliskuun 2 päivänä 1947. MAUNO PEKKALA. Vihtori Vesterinen. Erkki Leikola. P. Salmenoja. Juhani Leppälä. J. Eri. Pilppula. H. Manninen. O. Peltonen. J. O. Söderhjelm. Esko K. Leinonen. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna eduskunnan valitsijamiesten sanot4