Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnitteluyksikkö YK0016/ 19.12.2003 HAUTAUSMAAT

Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnitteluyksikkö YK0016/ 19.12.2003 HAUTAUSMAAT

ESIPUHE 2 HAUTAUSMAAT 3 HAUTAUSMAAT VANTAALLA JA KAAVATILANNE 3 Helsingin Pitäjän Kirkonkylän hautausmaa 4 Ruskeasannan hautausmaa 5 Honkanummen hautausmaa 6 Saksalainen sotilashautausmaa 7 UUSIEN EVANKELIS-LUTERILAISTEN HAUTAUSMAIDEN TARVE 8 TUNNUSTUKSETON HAUTAUSMAA 9 MUIDEN USKONTOKUNTIEN HAUTAUSMAAN TARVE 10 SUOSITUS HAUTAUSMAAVARAUKSIKSI YLEISKAAVAN TARKISTUKSESSA 11 LIITTEET 12 Liite 1: Vantaan seurakuntayhtymä/ luovutetut haudat ja hautausten määrät 1980-2002 12 Liite 2: Vantaan seurakuntayhtymä/ ennuste arkkuhautojen tarpeesta vuoteen 2030 13 Liite 3: Vantaan seurakuntayhtymä/ ennuste uusien uurnahautojen tarpeesta vuoteen 2030 14 Liite 4: Islamilaisia hautausmaita Suomessa 15 1

Esipuhe Hautaamiseen liittyvä kulttuuri on Suomessa ja Vantaalla muuttunut merkittävästi sen kymmenen vuoden aikana, joka on kulunut Vantaan yleiskaavan 1992 laatimisesta. Uurnahautaus on yleistynyt ennakoitua nopeammin: kun vuonna 1992 kaksi kolmasosaa hautauksista oli arkkuhautauksia, on vuonna 2003 arkkuhautauksia enää alle puolet kaikista hautauksista. Tämä kehitys on vähentänyt merkittävästi tarvetta uusille hautausmaavarauksille. Vuoden 2004 alusta voimaan tuleva uusi hautaustoimilaki tuo seurakunnille velvoitteen myös tunnustuksettoman hauta-alueen järjestämisestä. Lisäksi Vantaalla muihin uskontokuntiin kuuluvien asukkaiden määrä on kasvanut monikulttuurisuuden lisääntyessä ja heidän tarpeensa oman uskonnon mukaiseen hautausmaahan asuinseudullaan olisi ratkaistava. Tämän selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti Anne Mäkynen yleiskaavan tarkistuksen pohjaksi. Työn aikana on haastateltu Vantaan Seurakuntayhtymän rakennustoimen päällikköä Olavi Isotaloa, Vantaan kaupungin monikulttuurisuusasiain koordinaattoria Helena Korpelaa, Länsimäen ja Rajakylän kansainvälisen yhdistyksen puheenjohtajaa Masud Abdullahia, Kirkkonummen seurakunnasta kirjanpitäjä Eira Tallqvistia, Oulun seurakunnan hautausmaa-asioista vastaavaa Riitta Laurilaa, Turun seurakunnan hautausmaa-asioista vastaavaa Kirsti Arjolaa sekä Turun kaupungin viheryksiköstä puutarhuri Rauno Korpelaa. Kiitokset asiantuntijoille osallistumisesta. Vantaalla 19.12.2003 yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo 2

HAUTAUSMAAT Hautausmaat Vantaalla ja kaavatilanne Vantaan ja Helsingin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on Vantaalla yhteensä kolme toimivaa hautausmaata: Kirkonkylä, Ruskeasanta ja Honkanummi. Toimivat hautausmaat on osoitettu yleiskaavassa. Lisäksi Hämeenkylän ja Korson kirkkojen yhteydessä on pienet uurnahautausmaat, jotka eivät edellytä yleiskaavassa erityistä merkintää. Kuva 1: Hautausmaat ja hautausmaavaraukset 2003 Vantaan yleiskaavassa 1992 on Vantaan seurakuntayhtymän tarpeisiin hautausmaavarauksia Vantaanlaaksossa, Keimolassa ja Kivistössä. Lisäksi Malmimäessä on varaus tunnustuksettomalle hautausmaalle. Itä-Hakkilassa on saksalaisten sotilaiden hautausmaa, jota ylläpidetään kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä. 3

Helsingin Pitäjän Kirkonkylän hautausmaa Helsingin Pitäjän Kirkonkylän hautausmaa on Vantaan hautausmaista vanhin, alun perin jo keskiajalta. Pyhän Laurin kirkon läheisyydessä oleva vanhalla osalla kiviaitoineen, muistomerkkeineen ja hautakappeleineen on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo. Arkkitehdit Björkvall ja Kunnaksen suunnittelema siunauskappeli on vuodelta 1976. Seurakunnat suunnittelee uuden siunauskappelin rakentamista suunnittelukilpailun voittivat syksyllä 2003 arkkitehtiylioppilas Anu Puustinen ja arkkitehti Ville Hara. Hautausmaata on laajennettu uusilla osilla eri vaiheissa ja laajennusvaraa on edelleen runsaasti. Koko yleiskaavassa 1992 osoitettu aluevaraus on asemakaavoitettu hautausmaaksi. Asemakaavassa on osoitettu alueita sekä arkku- että uurnahautaukseen. Hautausmaa laajennusvarauksineen on tarpeen säilyttää yleiskaavassa. Kuva 2: Helsingin pitäjän hautausmaa yleiskaavassa 1992. Katkoviiva osoittaa asemakaavan mukaisen hautausmaa-alueen. 4

Ruskeasannan hautausmaa Ruskeasannan hautausmaa on perustettu vuonna 1888. Armas Lindgrenin suunnittelema siunauskappeli vuodelta 1927on rakennustaiteellisesti arvokas. Hautausmaa sijaitsee alueella, jossa on edelleen voimassa valtuuston hyväksymä yleiskaava vuodelta 1983, koska ympäristöministeriö vahvistuspäätöksessään rajasi lentokentän ja Tuusulanväylän välisen alueen pois yleiskaavasta 1992. Alueella ei ole asemakaavaa. Yleiskaavan tarkistuksessa määritellään lentoaseman aluevaraus ja sitä kiertävän pääkadun sijainti (nykyinen Tullimiehentie jää lentoasema-alueen tonttimaaksi). Pääkadun ja Tuusulanväylän välinen alue varataan hautausmaan laajennusvaraksi. Ruskeasannantie merkittäneen yleiskaavaan, koska se on tärkeä hautausmaan joukkoliikenteelle. Kevyen liikenteen yhteys tulevalta pääkadulta Tuusulanväylän ylittävälle kevyen liikenteen sillalle tulee varmistaa. Kuva 3: Ruskeasannan hautausmaa-alue yleiskaavassa 1983 ehyellä viivalla ja ehdotus hautausmaa-alueeksi yleiskaavan tarkistuksessa katkoviivalla. 5

Honkanummen hautausmaa Helsingin Seurakuntayhtymän Honkanummen hautausmaa on Vantaan laajin hautausmaa-alue, joka on rakentunut 1940-luvulta lähtien useissa vaiheissa. Erik Bryggmanin suunnittelema siunauskappeli vuodelta 1955 on rakennustaiteellisesti arvokas. Hautausmaa on asemakaavoitettu. Yleiskaavassa 1992 osoitettu laajennusvaraus Vanhan Porvoontien länsipuolella on osittain asemakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Yleiskaavan tarkistuksessa hautausmaavaraus tarkistettaneen asemakaavan mukaiseksi. Kuva 4: Honkanummen hautausmaa yleiskaavassa 1992. Katkoviiva osoittaa asemakaavan mukaisen hautausmaa-alueen. 6

Saksalainen sotilashautausmaa Itä-Hakkilassa on Saksalainen sotilashautausmaa, johon on haudattu ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa kuolleita saksalaisia sotilaita. Se ei enää ole toimiva hautausmaa vaan sitä ylläpitää kasselilainen Folksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.v. -järjestö historiallisena muistomerkkinä. Yleiskaavassa 1992 se on osoitettu osana laajempaa hautausmaa-aluevarausta ja asemakaavassa niinikään hautausmaaksi. Lahdenväylän ja Lahdentien välinen hautausmaavaraus on muilta osin asemakaavassa osoitettu virkistysalueeksi ja korttelimaaksi ja poistuu siten yleiskaavan tarkistuksessa. Saksalainen sotilashautausmaa osoitetaan yleiskaavan tarkistuksessa joko hautausmaana tai sille voidaan harkita myös sopivaa kulttuurihistoriallisen kohteen merkintää. Kuva 5: Hautausmaa-aluevaraus Itä- Hakkilassa yleiskaavassa 1992. Viivoitettu alue osoittaa Saksalaisen sotilashautausmaan alueen. 7

Uusien evankelis-luterilaisten hautausmaiden tarve Kaikissa toimivissa hautausmaissa on vielä laajennusvaraa ja tila riittää pitkälle tulevaisuuteen. Vantaan seurakuntayhtymä on tarkistanut ennusteensa hautapaikkojen tarpeesta syksyllä 2003 (liitteet 1-3). Ennuste perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen, joka on Vantaan omaa arviota hiukan pienempi (216 849 asukasta v. 2030) mutta ero ei oleellisesti vaikuta pinta-alatarpeeseen. Tuhkauksen yleistyminen on vähentänyt hautausmaiden tarvetta ja vuonna 2000 uurnahautauksia oli jo enemmän kuin arkkuhautauksia. Arkkupaikkojakin kuitenkin tarvitaan, koska monille ihmisille kysymys on periaatteellinen. Seurakuntayhtymän laskelman mukaan arkkuhautapaikkoja olisi vielä vuonna 2030 jäljellä yli 1600 ja vuosittainen tarve uusille hautapaikoille sen jälkeen olisi enää vain kymmenkunta vuodessa. Uurnahautapaikkoja pitää rakentaa lisää ennen vuotta 2015, mutta nykyisillä hautausmaavarauksilla on niille tilaa. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovatkin lausunnossaan Vantaan yleiskaavan tarkistuksen tavoitteista ilmoittaneet elokuussa 2003, että nykyisin käytössä olevat hautausmaat ja niiden laajennusvarat ovat riittäviä. Vantaan yleiskaavassa 1983 oli varattu evankelis-luterilaisen kirkon tarpeisiin kolme uutta hautausmaata, joista Vantaanlaakso ja Kivistö säilytettiin paikallaan yleiskaavassa 1992 ja Piispankylän varaus siirrettiin Keimolan puolelle. Kivistössä hautausmaavaraus on myös asemakaavoitettu, mutta sitä ei ole otettu käyttöön. Marja-Vantaan osayleiskaavatyössä Kivistön hautausmaavarausta ollaan kuitenkin suunnittelemassa asuntokortteliksi ja asemakaavaa muutettaneen sen mukaisesti. Asemakaavassa voidaan kirkon yhteyteen tarvittaessa osoittaa tilaa pienelle uurnahautausmaalle Korson tapaan. Keimolassa hautausmaavarausta suunnitellaan Marja-Vantaan osayleiskaavatyössä virkistysalueeksi, koska Vantaan seurakuntayhtymä pitää varausta tarpeettomana. Länsi-Vantaan hautausmaavarauksista on jäämässä jäljelle enää Vantaanlaakso. Se olisi perusteltua säilyttää nykynäkymistä huolimatta, koska uuden paikan löytäminen on myöhemmin vaikeampaa. Länsivantaalaiset ovat myös pahoillaan siitä, ettei Länsi-Vantaalla ole arkkuhautaukseen sopivaa hautausmaata. Hautausmaa on ihmisille tärkeä kulttuurin ja juurtumisen merkki. Vantaanlaaksossa hautausmaa olisi hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa. Se on myös Vantaanlaakson kulttuurimaisemaan luontevasti soveltuva maankäyttömuoto. Savisen maaperän vuoksi hautausmaan perustaminen vaatii kuitenkin riittävän syvän, uuden hiekkakerroksen koko alueelle. Kuva 6: Vantaanlaakson hautausmaavaraus yleiskaavassa 1992. 8

Tunnustukseton hautausmaa Yleiskaavassa 1992 varattiin Malmimäkeen paikka tunnustuksettomalle hautausmaalle, joka tarkemmissa selvityksissä on osoittautunut maaperältään vaikeasti toteutettavaksi. Hautausmaavarausta ei siksi ole otettu huomioon alueen puistosuunnitelmassa. Varaus poistettaneen yleiskaavan tarkistuksessa. Kuva 7: Malmimäen hautausmaavaraus yleiskaavassa 1992. Asemakaavassa alue on puistoa. Hautaustoimilain uudistuksessa jokaiselle tulee oikeus saada hautasija evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalta. Pyydettäessä hautasijan voi saada tunnustuksettomalta hauta-alueelta. Tunnustukseton hauta-alue on tarkoitettu uskonnollisesti neutraaliksi vaihtoehdoksi niitä varten, jotka eivät uskonnollisista tai katsomuksellisista syistä halua tulla haudatuksi evankelis-luterilaiselle hautausmaalle. Tunnustuksettomalla hauta-alueella seurakunta toimii alueen teknisenä ylläpitäjänä. Tarvetta erilliselle tunnustuksettomalle hautausmaalle ei siten enää ole. Vantaan seurakuntayhtymä on lausunnossaan Vantaan yleiskaavan tarkistuksen tavoitteista elokuussa 2003 ilmoittanut, että tunnustuksettoman hautausmaan toteuttaminen pyritään ratkaisemaan pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteistyönä. Mikäli sopimukseen ei päästä, perustaa Vantaan seurakuntayhtymä tunnustuksettoman alueen joko Ruskeasantaan tai Kirkonkylään. Hautaustoimilaissa säädetään, ettei tunnustukseton hauta-alue saa olla kohtuuttoman kaukana seurakuntayhtymän alueesta. Pääkaupunkiseutu on niin laaja, että todennäköisesti yksi tunnustukseton hautausmaa koko seudulla koettaisiin kohtuuttoman kaukana sijaitsevaksi ainakin joistakin osista seutua. 9

Muiden uskontokuntien hautausmaan tarve Vantaan maahanmuuttaja-asiain neuvottelukunnan yhdenvertaisuus ja syrjintä työryhmä on tehnyt aloitteen hautapaikan järjestämiseksi eri uskontokuntien edustajille. Vantaan Seurakuntayhtymälle ja Vantaan kaupungin kaupunkisuunnitteluyksikölle osoitetussa kirjelmässä (KA 3116/02) todetaan mm. Pyydämme ottamaan huomioon eri uskontokuntia edustavien vantaalaisten tarpeet liittyen hautaamiseen. Omaisilla on oikeus ja tarve siihen, että läheisen hautapaikka on lähellä. Pienillä uskontokunnilla on toive saada omien jäsentensä hautapaikat lähelle toisiaan. Odotamme Vantaan seurakuntayhtymältä ja Vantaan kaupungin kaupunkisuunnitteluyksiköltä yhteistyötä asiassa sekä toimenpiteitä hautausmaaalueen varaamiseksi eri uskontokuntiin kuuluvia varten. Lisäksi yksityinen kuntalainen on tehnyt aloitteen islamilaisen hautausmaan saamiseksi Vantaalle. Joillekin uskonnollisille yhteisöille tunnustukseton hautausmaa voi olla hyvä vaihtoehto, mikäli oman uskonnon mukaista hautausmaata ei ole. Islaminuskoiset tarvitsevat kuitenkin ensisijaisesti oman uskonsa mukaisen hautausmaan. Islaminuskoisten määrästä ei ole luotettavaa tilastoa. Tilastokeskuksen tietoihin (vuodelta 2002) perustuen on arvioitu, että pääkaupunkiseudulla olisi noin 11 500 islaminuskoista, maahanmuuttajataustaista henkilöä. Vantaan väestötilaston (2001/2002 vuodenvaihteen tilanne) mukaan islamilaiseen seurakuntaan kuuluvia rekisteröityjä jäseniä on Vantaalla 227, mikä ei lainkaan kuvaa todellista islaminuskoisten määrää. Määrää voidaan yrittää arvioida sen perusteella, kuinka paljon Vantaalla on asukkaita, jotka ovat kotoisin islamilaisista maista tai sellaisista maista, joissa islam on merkittävä uskonto. Väestötilaston ulkomaalaistaustaisen väestön perusteella voidaan arvioida islaminuskoisia olevan ainakin runsaat 2000 henkilöä. Joka tapauksessa islaminuskoisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla ja myös Vantaalla, joten islamilaisen hautausmaan järjestämisen tarve on ilmeinen. Islamilainen hautausmaa on aina arkkuhautausmaa. Koska islamilaisessa kulttuurissa hautaamisen pitäisi tapahtua mahdollisimman nopeasti, ei hautausmaa saisi olla kaukana perheen asuinpaikasta ja myös julkisen liikenteen yhteydet ovat tärkeät. Islamilaisen hautausmaan tulee olla selvästi (esimerkiksi aidalla) erotettu ja sen tulee mahdollistaa vainajien hautaaminen oikeaan suuntaan Mekkaan nähden. Hautausmaalla ei ole sen ulkopuolelle ulottuvia erityisvaatimuksia (Liite 4: Islamilaisia hautausmaita Suomessa). Muiden uskonnollisten yhteisöjen hautausmaalta edellyttämiä erityisvaatimuksia ei ole selvitetty tässä yhteydessä. Vantaan seurakuntayhtymällä on toimivilla hautausmaillaan vakituinen, osaava henkilökunta ja tarkoituksenmukaiset koneet, joten muidenkin uskontokuntien hautausmaiden hoitaminen ostopalveluna toimivan luterilaisen hautausmaan yhteydessä olisi käytännössä helpoimmin järjestettävissä. Vantaan kaupungin viheralueyksiköllä ei ole aikaisempaa kokemusta hautausmaan hoidosta, eikä millään viheralueella ole hoitohenkilökuntaa jatkuvasti paikalla, joten hautausmaan ylläpitäminen edellyttäisi kaupungilta sitä varten perustettua organisaatiota. Maankäytön näkökulmasta Vantaalla on hautausmaavarauksia riittävästi myös muiden uskontokuntien tarpeisiin. Yleiskaavassa ei siten ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista osoittaa erillistä hautausmaavarausta muille uskontokunnille, vaan niiden tarpeet voidaan ratkaista toimivien hautausmaiden aluevarausten sisällä. 10

Suositus hautausmaavarauksiksi yleiskaavan tarkistuksessa Yleiskaavan tarkistuksessa osoitetaan toimivat hautausmaat Kirkonkylässä, Ruskeasannassa ja Honkanummella sekä Vantaanlaakson tulevaisuuden varaus hautausmaiksi (EH). Kirkkojen yhteydessä olevia pieniä uurnalehtoja ei erikseen osoiteta yleiskaavassa. Saksalainen sotilashautausmaa osoitetaan yleiskaavassa joko hautausmaana (EH) tai sopivalla kulttuurihistoriallisen muistomerkin merkinnällä. Kuva 8: Hautausmaat ja -varaukset yleiskaavan tarkistuksessa 11

Liitteet Liite 1: Vantaan seurakuntayhtymä/ luovutetut haudat ja hautausten määrät 1980-2002 VUOSI HAUTAUSTEN MÄÄRÄT Arkkuhautaukset Uurnahautaukset Hautaukset yhteensä LUOVUTETUT HAUDAT YHTEENSÄ Korso Hämeenkylä Pitäjän kirkko Ruskeasanta kaikki ah % uh % ts yht uh ts yht uh ts yht. ah uh ts yht. ah uh kh. 1980 279 23 302 205 205 73 0 0 0 134 134 71 45 26 1981 293 27 320 202 202 69 0 0 0 136 136 66 48 18 1982 267 35 302 212 200 75 10 29 2 143 131 10 2 69 43 26 1983 341 49 390 270 247 72 21 43 2 181 158 21 2 89 56 33 1984 276 61 337 222 186 67 24 39 12 162 126 24 12 60 44 16 1985 295 57 352 218 193 65 17 30 8 150 125 17 8 68 45 23 1986 336 65 401 273 239 71 21 32 13 187 153 21 13 86 51 35 1987 391 84 475 334 290 74 32 38 12 246 202 32 12 88 65 23 1988 396 73 469 328 286 72 23 32 19 232 190 23 19 96 71 25 1989 428 115 543 379 307 72 44 38 28 303 231 44 28 76 48 28 1990 457 117 574 397 329 72 43 37 25 284 216 43 25 113 76 37 1991 386 158 544 344 248 64 55 35 41 231 135 55 41 113 84 29 1992 376 190 566 370 232 62 83 44 55 279 141 83 55 91 73 18 1993 361 218 579 376 230 64 99 45 47 9 8 1 276 139 91 46 91 79 12 1994 338 253 591 384 197 58 131 52 56 25 20 5 280 124 105 51 79 58 6 15 1995 320 245 565 342 177 55 118 48 47 12 11 1 256 110 100 46 74 52 7 15 1996 302 271 573 365 176 58 127 47 62 22 17 5 269 109 103 57 74 59 7 8 1997 317 269 586 356 169 53 127 47 60 28 22 6 270 121 95 54 58 48 10 1998 304 270 574 319 160 53 103 38 56 20 15 5 255 123 81 51 44 37 7 1999 304 306 610 362 158 52 136 44 68 29 17 12 288 126 106 56 45 32 13 2000 328 334 662 365 167 51 145 43 53 22 20 2 289 123 115 51 54 44 10 2001 303 317 620 368 185 61 134 42 49 24 19 5 289 136 109 44 55 49 6 2002 294 347 641 353 156 53 133 38 64 27 19 8 30 22 8 287 125 106 56 36 31 5 ah = arkkusukuhauta; uh = uurnasukuhauta; ts= muistolehdon tuhkasija; kh = kertahauta 1.9.2003 Vantaan Seurakuntayhtymä/ Olavi Isotalo 12

Liite 2: Vantaan seurakuntayhtymä/ ennuste arkkuhautojen tarpeesta vuoteen 2030 Vuosi Arkkuhautaukset Hautaukset vanhoihin sukuhautoihin Palautuvat haudat Hautoja käytössä Hautojen luovutus vuosittain Vapaita hautoja kpl kpl % kpl % kpl kpl kpl 1995 320 143 45 11 0.1 11050 177 4600 1996 302 126 42 13 0.1 11227 176 4423 1997 317 135 43 16 0.1 11403 166 4247 1998 304 133 44 19 0.2 11569 153 4081 1999 304 136 45 21 0.2 11721 147 3929 2000 328 150 46 24 0.2 11868 154 3782 2001 303 142 47 26 0.2 12022 135 3628 2002 294 140 48 29 0.2 12157 125 3493 2003 297 145 49 32 0.3 12282 120 3368 2004 297 148 50 35 0.3 12402 115 3248 2005 301 153 51 38 0.3 12517 111 3133 2006 304 157 52 40 0.3 12628 106 3022 2007 307 162 53 43 0.3 12734 102 2916 2008 310 167 54 46 0.4 12836 97 2814 2009 313 171 55 49 0.4 12933 93 2717 2010 316 176 56 52 0.4 13026 88 2624 2011 318 180 57 55 0.4 13114 83 2536 2012 320 185 58 58 0.4 13196 77 2454 2013 322 189 59 61 0.5 13273 72 2377 2014 324 193 60 64 0.5 13345 66 2305 2015 325 195 60 67 0.5 13412 63 2238 2016 326 196 60 70 0.5 13475 60 2175 2017 326 196 60 73 0.5 13535 57 2115 2018 326 196 60 76 0.6 13592 54 2058 2019 326 196 60 79 0.6 13646 51 2004 2020 325 195 60 82 0.6 13698 48 1952 2021 324 194 60 85 0.6 13746 44 1904 2022 322 193 60 88 0.6 13790 41 1860 2023 320 192 60 91 0.7 13830 37 1820 2024 317 190 60 94 0.7 13867 33 1783 2025 314 188 60 97 0.7 13900 28 1750 2026 310 186 60 100 0.7 13928 24 1722 2027 306 184 60 103 0.7 13952 19 1698 2028 300 180 60 106 0.8 13971 14 1679 2029 294 176 60 109 0.8 13985 9 1665 2030 308 185 60 112 0.8 13993 11 1657 Vanhoihin sukuhautoihin hautauksen osuuden arvioidaan nousevan nykyisestä noin 40%:sta 60%:iin. Seurakuntayhtymälle palautuvien hautojen osuudeksi arvioidaan 0.1-0.8% hautakannasta vuosittain. 29.10.2003 Vantaan Seurakuntayhtymä/ Olavi Isotalo 13

Liite 3: Vantaan seurakuntayhtymä/ ennuste uusien uurnahautojen tarpeesta vuoteen 2030 Vuosi Uurnhautaukset Hautaukset tuhkasijoihin ja sukuhautoihin Palautuvat haudat Hautoja käytössä Hautojen luovutus vuosittain Vapaita hautoja kpl kpl % kpl % kpl kpl kpl 1995 255 137 54 0 0.0 573 118 2900 1996 271 144 53 0 0.0 691 127 2782 1997 269 142 53 0 0.0 818 127 2655 1998 270 167 62 0 0.0 945 103 2528 1999 306 170 56 0 0.0 1048 136 2425 2000 334 189 57 0 0.0 1184 145 2289 2001 317 183 58 0 0.0 1329 134 2144 2002 347 214 62 0 0.0 1463 133 2010 2003 353 205 58 0 0.0 1596 148 1877 2004 368 213 58 0 0.0 1744 155 1729 2005 387 224 58 0 0.0 1899 163 1574 2006 408 237 58 0 0.0 2061 171 1412 2007 429 249 58 0 0.0 2233 180 1240 2008 451 262 58 0 0.0 2413 189 1060 2009 475 276 58 1 0.0 2602 199 871 2010 500 290 58 1 0.0 2801 209 672 2011 525 305 58 1 0.0 3010 219 463 2012 552 320 58 2 0.1 3230 230 243 2013 580 336 58 2 0.1 3460 242 13 2014 609 353 58 3 0.1 3701 253-228 2015 639 371 58 3 0.1 3954 265-481 2016 671 389 58 4 0.1 4220 278-747 2017 703 408 58 4 0.1 4498 291-1025 2018 737 427 58 5 0.1 4788 304-1315 2019 772 448 58 6 0.1 5093 318-1620 2020 808 469 58 7 0.1 5411 332-1938 2021 846 491 58 8 0.1 5743 347-2270 2022 884 513 58 9 0.2 6090 362-2617 2023 925 537 58 10 0.2 6453 378-2980 2024 967 561 58 12 0.2 6831 395-3358 2025 1010 586 58 13 0.2 7225 411-3752 2026 1055 612 58 15 0.2 7637 429-4164 2027 1102 639 58 16 0.2 8065 447-4592 2028 1151 668 58 18 0.2 8512 466-5039 2029 1200 696 58 20 0.2 8977 484-5504 2030 1232 715 58 22 0.2 9462 496-5989 Vanhoihin sukuhautoihin ja tuhkasijoihin hautaamisen arvioidaan olevan 58%. Hautojen palautuminen seurakuntayhtymälle on hyvin vähäistä johtuen hautakannan nuoruudesta ja vähäisyydestä. 2.9.2003 Vantaan Seurakuntayhtymä/ Olavi Isotalo 14

Liite 4: Islamilaisia hautausmaita Suomessa Helsingissä ja Turussa on vanhastaan islamilaiset hautausmaat, jotka on perustettu jo vuosikymmeniä sitten venäjänvallan aikana Suomeen tulleen islaminuskoisen väestön ja heidän jälkeläistensä tarpeisiin. Hautausmaat ovat yksityisten islamilaisten seurakuntien (yhdistyksiä) omistamia ja hallitsemia ja ne on varattu vain omille jäsenille. Uusia islamilaisia hautausmaita on perustettu Suomeen 1990 luvulla muutamia ja ne ovat avoimia kaikille muslimeille aiemmasta kotimaasta tai traditiosta riippumatta. Ne kuitenkin on tarkoitettu pääasiassa ao. kunnan asukkaille. Kirkkonummella on vantaalaisia lähin islamilainen hautausmaa. Kirkkonummen evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaasta on erotettu osa islamilaiseksi hautausmaaksi, jossa on 135 hautapaikkaa. Maapohja on ostettu opetusministeriön tuella ja hautausmaata hallinnoi Suomen Islam Keskus säätiö. Hautausmaa on kaikkien muslimien käytettävissä kansallisuudesta ja traditiosta riippumatta. Hautapaikkoja on ulkokuntalaisten käyttöön vain rajoitetusti, joten Kirkkonummen hautausmaa ei voi pitkään riittää pääkaupunkiseudun kasvavaan tarpeeseen. Turussa uuden islamilaisen hautausmaan on perustanut Turun kaupunki. Hautausmaa on puistoalueelta tuijaistutuksella erotettu, hiekkapintainen alue. Hautapaikkoja on 30 ja ne on varattu (ainakin ensisijaisesti) turkulaisille. Turun kaupungin viheryksikön henkilökunta hoitaa aluetta ja myös tekee arkkuja. Oulussa evankelis-luterilainen seurakunta perusti islamilaisen hautausmaan erottamalla osan hautausmaasta tähän tarkoitukseen. Paikkoja on kaikkiaan runsas 60 ja ne on varattu vain oululaisille. Maapohjan omistaa Oulun seurakunta ja se myös vastaa alueen hoidosta eli ylläpitää hautausmaan. 15

Lisätietoja: Anne Mäkynen Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnitteluyksikkö Kielotie 28 01300 Vantaa (09)8392 2988 anne.makynen@vantaa.fi http://www.vantaa.fi/ksy ISSN 1236-2182 (Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnitteluyksikkö, C28:2003) KSY 21/2003