HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ

Transkriptio

1 Sääntökokoelma E 1 III YKV Tkli Mitätöi lehden X-2006 HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa ja vahvistettu Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa

2 2 Sisällysluettelo 1 Hautaustointa koskevat säännökset Hautaustoimen hallinto Hautausmaat Hautausmaakaava ja käyttösuunnitelma Hauta Hautaoikeus Hautaamisjärjestys Hautaoikeuden haltija Todistus hautaoikeudesta Ruumiin ja tuhkan käsittely, säilyttäminen ja kuljettaminen Hautaaminen Haudatun ruumiin tai tuhkan siirto Haudan hoitaminen Hautamuistomerkit Hautakirjanpito Hautausmaan katselmus Liikkuminen hautausmaalla Hautausmaalla noudatettava järjestys Muut määräykset Voimaantulo... 22

3 3 1 Hautaustointa koskevat säännökset Espoon seurakuntayhtymän (jäljempänä seurakuntayhtymä) hautaustoimessa on noudatettava hautaustoimilaissa, kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä muissa laeissa ja asetuksissa olevien säännöksien lisäksi tämän ohjesäännön määräyksiä. Hautaustoimilaki (457/2003) Kirkkolaki (1054/1993) ( ) 17 luku Kirkkojärjestys (1055/1993, ) 17 luku Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 7 luku KL 17 luku 7 Hautaustoimen ohjesääntö Kirkkovaltuusto hyväksyy hautaustoimen ohjesäännön, joka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Hautaustoimen ohjesääntöön on otettava tarkemmat toimeenpanoa ja menettelyä koskevat määräykset haudoista, hautakirjanpidosta, haudan hoidolle asetetuista vaatimuksista ja hautamuistomerkkien hyväksymisestä sekä hautausmaalla noudatettavasta järjestyksestä. 2 Hautaustoimen hallinto Päätösvallan käyttämisestä ja siirtämisestä hautaustoimeen liittyvissä asioissa määrätään yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännössä. Hautaustoimen tehtäviä hoitavat seurakuntayhtymän viraston palvelukeskus ja kiinteistöpalvelut. Palvelukeskus hoitaa hautaoikeuksiin, haudan haltijan velvollisuuksiin hautausten järjestelyihin, hautarekisterin ylläpitoon ja hautojen hoitosopimuksiin liittyvät tehtävät.

4 4 Kiinteistöpalvelut hoitaa hautausmaihin liittyvän päätöksenteon, hautaamiseen, hautapaikkojen osoittamiseen, hautamuistomerkkeihin, hautausmaiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, krematorio- ja siunauskappelitoimintaan sekä hautojen hoitoon sekä yksityisten hautojen hoidon laiminlyöntiin liittyvät tehtävät ja tarkastukset. KL 10 luku 4 2 ja 3 mom. Johtokunnat. Viranhaltijan ja luottamushenkilön toimivalta Kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kirkkoneuvoston alaiselle viranhaltijalle voidaan ohje- tai johtosäännössä antaa valta ratkaista kirkkoneuvostolle kuuluvia säännössä mainittavia asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkoneuvostossa on pidettävä tarpeellisena. Asiaa, jota 3 :n 3 momentin mukaan ei saa antaa kirkkoneuvoston jaoston ratkaistavaksi, ei voida antaa johtokunnan päätettäväksi eikä edellä 2 momentissa mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan ratkaistavaksi. 5 Ratkaisuvallan siirtäminen Kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja voi ohjesäännössä määrätyn ajan kuluessa siirtää johtokunnan ja 4 :ssä mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. 3 Hautausmaat Espoon seurakuntayhtymän hautausmaat ovat: 1. Kirkon hautausmaa, Espoon keskustan kaupunginosassa 2. Kappelin hautausmaa, Espoon keskustan kaupunginosassa 3. Kellonummen hautausmaa, Karhusuon kaupunginosassa 4. Gräsan uurnalehto, Niittykummun kaupunginosassa 5. Tapiolan uurnalehto, Tapiolan kaupunginosassa 6. Leppävaaran muistolehto, Leppävaaran kaupunginosassa Hautausmaita voidaan perustaa ja laajentaa siitä erikseen säädetyssä järjestyksessä. Hautaustoimilaki 2 luku 3 Velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita

5 5 Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. Hautausmaa voi olla useamman seurakunnan tai seurakuntayhtymän yhteinen. KJ 17 luku 4 Hautausmaakaava ja käyttösuunnitelma 1 Seurakunnalla tulee olla oma tai toisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kanssa yhteinen hautausmaa taikka oikeus käyttää muuta vihittyä hautausmaata. Hautausmaan käytössä noudatetaan hautausmaakaavaa ja hautausmaan käyttösuunnitelmaa. KL 17 luku 8 Kirkkovaltuusto hyväksyy jokaista hautausmaata varten hautausmaakaavan ja hautausmaan käyttösuunnitelman, jotka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettaviksi. Kirkkojärjestyksessä säädetään niistä asioista, joista hautausmaakaavassa ja hautausmaan käyttösuunnitelmassa on määrättävä. KJ 17 luku 6 Hautausmaakaava on yleiskartta, joka osoittaa hautausmaan rajat, sen liikenteen järjestelyt, eri toimintojen sijoitukset sekä jakaa hauta-alueet sopiviin yksikköihin. Hautausmaakaava laaditaan siten, että hautausmaaksi varattu alue tulee maaston luonne, kauneusnäkökohdat ja seurakunnan taloudellinen kantokyky huomioon ottaen käytetyksi tarkoituksenmukaisesti. Kaavaan sisältyy myös hautausmaa-alueen kuivatus- ja vesihuoltosuunnitelma, jätehuollon järjestäminen sekä käytävien, hauta-alueiden ja rakennusten sijainti. Hautausmaan käyttösuunnitelma sisältää hautausmaakaavan sanallisen selityksen, joka selventää ne hautausmaakaavan yksityiskohdat, jotka eivät ilmene piirustuksista. Suunnitelmasta ilmenee lisäksi, onko hautausmaalla tai sen osalla käytössä syvähautaus ja missä järjestyksessä hautaosastot otetaan käyttöön. Käyttösuunnitelmassa otetaan huomioon myös eri aikoina perustettujen ominaispiirteet sekä esitetään hautausmaan käytön erityiset rajoitukset. 5 Hauta Haudalla tarkoitetaan yhden tai useamman vainajan hautaamista varten varattua maaaluetta hautausmaalla. Hauta sisältää yhden tai useamman vierekkäisen hautapaikan ja kukin hautapaikka yhden tai useamman päällekkäisen hautasijan.

6 6 Arkkuhaudan vähimmäissyvyydestä määrätään terveydensuojeluasetuksessa. Jos hautausmaa tai sen osa käyttösuunnitelmassa on osoitettu kerros- eli syvähautaukseen ja jos maan laatu sen sallii, voidaan hautaan haudata kaksi tai useampia arkkuja päällekkäin, jolloin vähimmäissyvyyteen 150 cm lisätään syvyyttä 0,6 metriä arkkua kohden. Arkkuhautoihin voidaan tehdä uurnahautauksia. Yksittäinen arkkuhauta voidaan tarvittaessa muuttaa uurnahaudaksi siten, että asiasta tehdään merkintä seurakuntayhtymän hautakirjanpitoon. Vanha suuri sukuhauta voidaan jakaa useammaksi itsenäiseksi haudaksi seurakuntayhtymän hyväksymällä tavalla ja oikeudenomistajien keskinäisellä sopimuksella. Uurnahaudan vähimmäissyvyys on 0,6 metriä, jos tuhka haudataan uurnassa tai arvokkaassa kääreessä. Uurnia voi olla useita päällekkäin, jolloin uurnaa kohti lisätään aina lisäsyvyyttä 30 cm. Ilman uurnaa haudattavaa tuhkaa voidaan kätkeä maan pintatason alle tai syvempään tilan niin salliessa. Tuhka voidaan haudata kestävästä aineesta maatumattomaksi tehdyssä uurnassa myös uurnaholviin (kolumbaarioon). Uurnaholvissa voi olla yhdelle tai useammalle uurnalle tarkoitettuja hautapaikkoja. Käytettäessä maanpäällistä suku-uurnaa tuhka haudataan sinne ilman erillistä uurnaa. Vainajan tuhka voidaan myös kätkeä muistolehtoon tai sitä vastaavalle alueelle ilman erikseen luovutettavaa hautapaikkaa. Näillä alueilla ei ole näkyvästi merkittyjä hautasijoja eikä yksityisiä muistomerkkejä. Hautausmaalla voi olla myös tuhkan sirottelualue tai alue, joka on tarkoitettu joukkotuhon uhrien hautaamiseksi yhteishautaan. Hauta voidaan avata vaikka siitä aiheutuisi tilapäisesti haittaa viereisille haudoille. 6 Hautaoikeus Terveydensuojeluasetus 40 2 ja 3 mom. Arkkuun sijoitettu ruumis on haudattava maahan vähintään 150 cm syvyyteen. Samaa arkkusijaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta.

7 7 Hautasijan osoittamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Hautaoikeus luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä, ellei kirkkoneuvosto toisin päätä. Hautasija luovutetaan Espoon seurakuntayhtymän hautausmailta kotikuntalain 4 mainituille vainajille. Myös muille vainajille voidaan luovuttaa hautasija, mikäli se on seurakuntayhtymän hautausmaiden käytön kannalta mahdollista. Hautaoikeus luovutetaan 20 tai 25 vuoden ajaksi hautausmaiden käyttösuunnitelmien mukaan ja ellei niissä muuta mainita. Hautaoikeuden voimassaoloaika lasketaan haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Voimassaoloaika päättyy sen kalenterivuoden lopussa, jona viimeisestä hautauksesta on kulunut 25 vuotta, ei kuitenkaan ennen kuin hautaa voidaan uudelleen käyttää. Hautaoikeuden luovuttamista koskevista hautausmaakohtaisista rajoituksista määrätään kunkin hautausmaan käyttösuunnitelmassa. Hautaoikeuden voimassaoloaikaa voidaan oikeudenhaltijan hakemuksesta jatkaa, jollei siitä aiheudu haittaa hautausmaan tarkoituksenmukaiselle järjestelylle tai hoidolle. Voimassaoloajan pidennystä on haettava ennen määräajan umpeutumista. Mikäli hautaoikeuteen lunastetaan pidennystä ilman, että hautaan haudataan uusi vainaja, maksu pidennyksestä määräytyy hautaoikeuden haltijan kotikunnan mukaan. Kolumbaariohaudoissa ja suku-uurnissa olevat tuhkat haudataan hautaoikeuden päätyttyä kyseisen hautausmaan muistolehtoon ilman uurnaa, ellei hautaoikeutta ole jatkettu. Muistolehtoon ei synny hautaoikeutta. Hautaaminen on mahdollista koko hautaoikeuden voimassaoloajan. Mikäli uudelleenhautaamisen jälkeinen hautaoikeuden voimassaoloaika jää lyhyemmäksi kuin haudan koskemattomuusaika edellyttää, on hautaoikeus lunastettava vähintään niin yhtä pitkäksi aikaa. Espoon hautausmaille on terveysviranomaisten toimesta määrätty 20 v. koskemattomuusaika. Jatketusta hautaoikeudesta on tehtävä uusi sopimus tai merkintä hautakirjaan. Maksut määritellään erikseen. Hautaoikeuden haltija voi luopua hautaoikeudesta vain seurakuntayhtymän eduksi. Jäljellä olevaa hautaoikeusaikaa ei korvata. Seurakuntayhtymä osoittaa pyynnöstä hautasijan erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta Kellonummen hautausmaalta. Tällä hauta-alueella noudatetaan tätä ohjesääntöä, hautausmaan käyttösuunnitelmaa ja muita hautaustoimen säännöksiä. Tunnustukseton hauta-alue voi olla yhteiskäytössä myös toisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kanssa, sen mukaan mitä siitä on erikseen sovittu. Kun hauta määräajan päättymisen jälkeen luovutetaan uudelleen, on ensisijainen oikeus hautaan sillä, jolla on aiemmin ollut oikeus tulla siihen haudatuksi.

8 8 Hautaoikeuden omistajana voi olla vain luonnollinen henkilö. Hautaustoimilaki 2 luku 4-5 Hautaustoimilaki 8 luku 23, KL 17 luku 2 ja 5 6 KL 26 luku 7 Kotikuntalaki 201/1994 Hautaustoimilaki 2 luku 4 Hautasijan osoittaminen Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä on velvollinen vaadittaessa osoittamaan hautasijan vainajalle, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta oli kuolinhetkellä seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Jos vainajalla ei kuollessaan ollut kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa, 1 momentissa mainittu velvollisuus on sillä evankelisluterilaisen kirkon seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä, jonka alueella vainaja kuollessaan asui. Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä on lisäksi velvollinen vaadittaessa osoittamaan hautasijan myös sellaiselle kuolinhetkellä ulkomailla asuneelle Suomen kansalaiselle, jonka viimeinen kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ennen ulkomaille muuttamista oli seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. 5 Tunnustukseton hauta-alue Hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä tunnustuksettomalta hautaalueelta, joka ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueesta. Tunnustukseton hauta-alue on erillinen hautausmaa tai muusta hautausmaasta selvästi erottuvalla tavalla rajattu hautausmaan osa. KL 17 luku 2 Hautaoikeus Oikeudesta tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaahan säädetään hautaustoimilaissa (457/2003). Kirkkoneuvosto voi luovuttaa hautaoikeuden muullekin kuin hautaustoimilain 4 :ssä tarkoitetulle vainajalle. Oikeus hautaan luovutetaan kuolemantapauksen yhteydessä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa myös vainajan omaisille. Kirkkoneuvosto voi erityisestä syystä luovuttaa hautaoikeuden muulloinkin. Hautaoikeuden haltija voi luovuttaa tämän oikeuden vain seurakunnalle.

9 9 Hautaoikeus luovutetaan enintään 50 vuoden määräajaksi. Hautaoikeuden voimassaoloaika lasketaan haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Voimassaoloaika päättyy kuitenkin aikaisintaan sen kalenterivuoden lopussa, jona viimeisestä hautauksesta on kulunut 15 vuotta, ei kuitenkaan ennen kuin hautaa voidaan uudelleen käyttää. Hautaoikeuden voimassaoloaikaa voidaan oikeudenhaltijan hakemuksesta jatkaa, jollei siitä aiheudu haittaa hautausmaan tarkoituksenmukaiselle järjestelylle tai hoidolle. Hautaoikeus on voimassa vain niin kauan kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osana. Hautaoikeus lakkaa ilman irtisanomista. Hautaoikeuden lakkaamisesta siinä tapauksessa, että haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, säädetään 5 :n 3 momentissa. KL 26 luku 7 Hautaustoimi Jos seurakunta on ennen tämän lain voimaantuloa luovuttanut haudan ainiaaksi, tämä luovutus on edelleen voimassa niin kauan kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osana. Hautaan sovelletaan kuitenkin, mitä 17 luvun 5 :ssä on säädetty. Hautoihin, jotka on luovutettu määräajaksi ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tätä lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä siltä osin kuin ne eivät rajoita hautaoikeuden haltijalla kumotun kirkkolain mukaan olleita oikeuksia. Hautaustoimilaki 8 luku 23, 1 mom. Hautausjärjestelyt Jollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät perilliset. 4 mom. Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuolleessaan kuului. KL 17 luku

10 10 6 Erimielisyyden ratkaiseminen Kirkkoneuvosto ratkaisee erimielisyydestä hautaoikeudesta, haudan haltijan velvollisuuksista tai muusta hautaa tai hautaamista koskevasta asiasta, jollei hautaustoimilaissa ole toisin määrätty. Hautaustoimilaki 8 luku 27 Muutoksenhaku Evankelis-luterilaisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän päätökseen, joka koskee hautasijan osoittamista tai hautaustoimesta perittäviä maksuja, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätökseen, jolla krematorion ylläpitäjä on kieltäytynyt luovuttamasta tuhkaa, haetaan muutosta siten kuin 1 momentissa säädetään. 7 Hautaamisjärjestys Haudattaessa aikaisemmin lunastettuun hautaan on hautausjärjestelyistä huolehtivan esitettävä tarvittaessa ensisijaisten oikeudenomistajien suostumus asiaan sekä sukuselvitys. KL 17 luku 4 Hautaamisjärjestys Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 :n 2 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy. 8 Hautaoikeuden haltija

11 11 Hautaoikeus voidaan luovuttaa oikeuskelpoiselle luonnolliselle henkilölle. Jos hautaoikeuden haltija haluaa luovuttaa haudan takaisin seurakuntayhtymälle, hän on velvollinen esittämään silloin muiden hautaan oikeutettujen suostumuksen asiaan. Hautaoikeuden haltijan vaihtuessa on muutoksesta ilmoitettava seurakuntayhtymän palvelukeskukseen ja tarvittaessa vaihdoksesta on esitettävä muiden hautaan oikeutettujen suostumus. Hautaoikeuden haltija on yhteystietojen muuttuessa velvollinen ilmoittamaan asiasta palvelukeskukselle. Hautaoikeuden haltijasta on voimassa mitä siitä säädetään erikseen. KL 17 luku 3 Hautaoikeuden haltija Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin hautaustoimilaissa sekä tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään. Hautaoikeuden haltijasta ja siitä, keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle. Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole voineet sopia hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan ja antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta. 9 Todistus hautaoikeudesta Hautaoikeuden haltijalle annetaan todistus (hautakirja), jossa on tiedot haudan sijainnista, hautaoikeuden voimassaoloajasta ja hautaoikeuden haltijasta sekä, jos siitä on sovittu, keitä hautaan voidaan haudata.

12 12 10 Ruumiin ja tuhkan käsittely, säilyttäminen ja kuljettaminen Ruumis säilytetään ennen hautaamista suljetussa arkussa ruumissuojassa, jonne ei saa päästää sivullisia. Arkkuun on merkittävä vainajan nimi. Hautaustoimesta vastaava viranomainen voi määrätä ruumiin siirrettäväksi hautaan ennen hautaamista terveydensuojelusyistä tai muusta erityisestä syystä. Tällöin hauta on peitettävä arkun korkeudelta. Omaisten pyynnöstä ruumis voidaan viedä hautaan ennen hautaamista, jos esteitä siihen ei ole. Tuhkattavan vainajan on oltava tuhkausprosessiin soveltuvassa arkussa. Tuhkan luovuttamisesta sekä tuhkauksen ja tuhkan sijoituksen rekisteröinnistä on voimassa mitä siitä on erikseen säädetty. Mikäli tuhkaa ei ole noudettu krematoriosta vuoden kuluessa tuhkaamisesta, seurakuntayhtymällä on oikeus haudata tuhka seurakuntayhtymän ylläpitämän hautausmaan muistolehtoon. Terveydensuojeluasetus 7 luku 41 Hautaustoimilaki 7 luku 18 Hallintolaki 434/2003 Kielilaki 423/2003 Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003 Terveydensuojeluasetus 7 luku 41 Ruumiin käsittely, säilyttäminen ja kuljettaminen Jos vainaja on sairastanut tarttuvaa tautia ja tartunnan vaara on edelleen olemassa, on vainajan kuolinsyyn selvittäjän ilmoitettava tästä ruumista käsittelevälle. Muualla kuin sairaalan tiloissa ruumis on säilytettävä asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa ennen hautaamista. Ruumiin kuljettaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa. Ruumiinkuljettamisesta valtioiden välillä säädetään erikseen. Hautaustoimilaki 7 luku 18 Tuhkan luovuttaminen

13 13 Krematorion ylläpitäjä saa luovuttaa tuhkan vain haudattavaksi tai muulla tavoin pysyvästi yhteen paikkaan sijoitettavaksi. Luovutuksensaajan on ennen tuhkan luovuttamista ilmoitettava kirjallisesti krematorion ylläpitäjälle, minne tuhka tullaan sijoittamaan. Krematorion ylläpitäjä ei saa luovuttaa tuhkaa, jos on perusteltu syy epäillä, että tuhkaa tultaisiin käsittelemään tämän lain säännösten vastaisesti. Krematorion ylläpitäjän on tuhkan luovuttamiseen liittyvässä toiminnassa noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982), asiakirjan lähettämisestä annetussa laissa (74/1954) ja kielilaissa (148/1922) sekä tiedoksiannosta hallintoasioissa säädetään. 11 Hautaaminen Vainajan hautaan siunaaminen toimitetaan haudalla, siunauskappelissa, kirkossa tai, milloin siihen on erityisiä syitä, vainajan kotona. Hautaamisen ajasta on sovittava, mikäli mahdollista, viimeistään seitsemän työpäivää ennen toimitusta. Ennen hautaamista on esitettävä hautauslupa, jos tietoa henkilön kuolemasta ei ole rekisteröity väestötietojärjestelmään. Hautaamista ei suoriteta juhlapyhinä, sunnuntaina eikä maanantaina eikä muina kiinteistöpalveluiden määritteleminä päivinä. Painavista syistä hautaustoimen päällikkö voi päättää näistä ajoista poikkeamisesta. Hauta kaivetaan kartan määräämään paikkaan ja sen leveys ja pituus määräytyvät arkun suuruuden mukaan siten, että arkku mahtuu riittävän väljästi laskeutumaan vaakasuorassa asennossa haudan pohjalle saakka. Haudan kaivamisen aikana näkyviin tulevat aikaisemmin haudatun vainajan jäännökset suojataan kaivamisen aikana ja sen jälkeen peitetään haudan pohjalle. Tilapäisen haitan aiheuttaminen viereisille haudoille ei ole esteenä haudan avaamiselle. Ruumis tai sen tuhka on haudattava helposti maatuvassa arkussa tai uurnassa. Haudattavien tai tuhkattavien arkkujen ja uurnien materiaalien on oltava myrkyttömiä tai sellaisia ettei ympäristölle muodostu haitallisia päästöjä. Tuhkan hautaaminen voi tapahtua myös ilman uurnaa hautausmaan käyttösuunnitelman mukaisella tavalla. Kolumbaariohaudassa uurnan tulee olla maatumaton. Tuhkaus on suoritettava annettujen erityismääräysten ja krematoriouunien käyttöohjetta noudattaen. Krematoriossa on pidettävä hautaustoimilain mukaista rekisteriä ja tuhkan luovuttamisessa noudatetaan mitä hautaustoimilaissa säädetään.

14 14 Arkkuhauta peitetään toimituksen aikana kannella, jonka päälle kukkalaitteet lasketaan. Haudan avaamisesta ja peittämisestä sekä yhteisen kirkkoneuvoston tarkemmin määräämällä tavalla tapahtuvasta kunnostamisesta huolehtii haudan haltijan kustannuksella seurakuntayhtymä. Omaiset voivat peittää haudan siten, kuten siitä on erikseen sovittu. Avattavalla haudalla olevat hautamuistomerkit tai muut laitteet on siirrettävä syrjään viimeistään viikkoa ennen hautausta ja hautauksen jälkeen taas asetettava paikoilleen siten, että muistomerkki ei vaaranna turvallisuutta. Siirto tapahtuu hautaoikeuden haltijan kustannuksella ja hautausmaan esimiehen ohjeiden mukaan. Omaisten on poistettava hautaamisen yhteydessä haudalle lasketut kukkalaitteet 10 päivän kuluessa hautaamisesta tai siunaamisesta, ellei hautausmaan käyttösuunnitelmasta muuta johdu. Tuon ajan jälkeen kiinteistöpalveluiden henkilökunnalla on oikeus hävittää ne kortteineen ja muistonauhoineen. Muistolehtoihin tuodut kukat ja muut tervehdykset poistetaan kiinteistöpalveluiden toimesta siten, että uusille kukille ja tervehdyksille on aina riittävästi tilaa sekä, että muistolehtoalue pysyy hautausmaan arvoa vastaavassa kunnossa. Siunaustilaisuudessa kappeliin jääneet kukat, kukkalaitteet ja seppeleet säilytetään kortteineen ja muistonauhoineen seuraavan työpäivän päättymiseen asti. Tämän jälkeen kiinteistöpalveluiden henkilökunta hävittää ne asianmukaisesti. Arkun tai uurnan / tuhkan hautaan laskua seurakuntayhtymän hautausmaille valvoo aina seurakuntayhtymän työntekijä. Mereen haudattaessa seurakuntayhtymä ilmoittaa merialueen, mutta omaiset hoitavat järjestelyt. Hautaustoimilaki 1 luku 2 Hautaustoimilaki 7 luku 19 Terveydensuojeluasetus 40 1 mom. Hautaustoimilaki 1 luku 2 Yleiset velvollisuudet Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia. Hautaustoimilaki 7 luku 19

15 15 Tuhkan hautaaminen tai sijoittaminen muulla tavoin Tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan. Jolleivät 23 :ssä tarkoitetut henkilöt tämän jälkeen kehotuksesta huolimatta huolehdi tuhkasta, sijoitetaan tuhka vainajan kuolinpesän kustannuksella sille hautausmaalle, johon vainajalla on oikeus tulla haudatuksi. Tuhkan sijoittamiseen on oltava alueen omistajan tai haltijan suostumus. Terveydensuojeluasetus 40 1 mom. Hautaaminen Vainajan ruumis on haudattava viivytyksettä tiiviissä asianmukaisessa arkussa tai vastaavassa taikka tuhkattava krematoriossa. 12 Haudatun ruumiin tai tuhkan siirto Haudattu ruumis tai tuhka saadaan siirtää toiseen hautaan, jos aluehallintovirasto erityisen painavista syistä on myöntänyt siihen luvan. Haudatun ruumiin siirtäminen edellyttää lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen myöntämää lupaa. Mainitut päätökset on ennen siirron valmistelua toimitettava tiedoksi palvelukeskukselle. Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa ratkaisuun. Seurakuntayhtymä ei siirrä haudattua ruumista. Hautaustoimilaki 8 luku 24 Terveydensuojeluasetus 42 Hallintolaki (434/2003) 34 1 mom. Hautaustoimilaki 8 luku 24 Haudatun ruumiin tai tuhkan siirto Haudattu ruumis tai tuhka saadaan erityisen painavista syistä lääninhallituksen (nykyisin aluehallintovirasto) luvalla siirtää toiseen hautaan. Haudatun ruumiin siirtämiseen tarvittavasta terveydensuojeluviranomaisen luvasta säädetään erikseen. Terveydensuojeluasetus

16 16 42 Haudatun ruumiin siirtäminen Haudatun ruumiin siirtämistä koskevaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle osoitettuun hakemukseen on liitettävä tiedot vainajasta sekä virallinen selvitys kuoleman syystä ja ajasta, ruumiin hautapaikasta sekä selvitys ruumille varatusta uudesta hautapaikasta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hankittava hautausmaiden omistajilta lausunto terveydellisten seikkojen selvittämiseksi haudatun ruumiin siirtämisestä tehdystä hakemuksesta. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää haudatun ruumiin siirtämisen tai määrätä ruumista siirrettäessä noudatettavista muista toimenpiteistä terveyshaitan ehkäisemiseksi. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä aika, jonka kuluessa ruumiin siirtäminen on toimitettava. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä ruumiin siirtämistä koskeva päätös tiedoksi sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonne ruumis siirretään, sekä asianomaisten hautausmaiden omistajille. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen edustajan on oltava paikalla ruumista haudasta otettaessa ja uudelleen haudattaessa. Hallintolaki (434/2003) 34 1 mom. Asianosaisen kuuleminen Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. 13 Haudan hoitaminen Hautaa on hoidettava niin kuin siitä on erikseen säädetty ja kunkin hautausmaan käyttösuunnitelmassa määrätty. Kiinteistöpalvelut voi tarvittaessa antaa määräyksiä hautausmaan hoitamisesta yleisen järjestyksen ja rauhan säilyttämiseksi. Seurakuntayhtymä voi ottaa vastatakseen haudan hoidosta määräajaksi korvausta vastaan. Jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, kirkkoneuvosto voi velvoittaa hautaoikeuden haltijaa kunnostamaan hauta hautaoikeuden menettämisen uhalla vuoden määräajassa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi.

17 17 Hautoja hoitavan yrittäjän on tehtävä asiasta ilmoitus seurakuntayhtymälle. Seurakuntayhtymä voi periä kohtuullisen korvauksen esim. jätehuollon ja kasteluveden järjestämisestä. Kirkkovaltuusto voi kirkkolain mukaisilla perusteilla määrätä haudan seurakuntayhtymän kustannuksella säilytettäväksi tai hoidettavaksi. Kirkkovaltuusto voi tällöin myös hyväksyä sopimuksen, jolla muu yhteisö tai henkilö sitoutuu vastaamaan haudan hoitamisesta. Sopimus ei synnytä hautaoikeutta. KL 17 luku 5 KL 24 luku 11 :n Hautaustoimilaki 5 luku 13 KL 17 luku 5 Haudan hoito Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Milloin hautausmaalle on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että hauta hoidetaan seurakunnan kustannuksella. Seurakunta voi sopia hautaoikeuden haltijan kanssa, että seurakunta ottaa korvauksesta määräajaksi vastuun haudan hoidosta. Seurakunta voi tehdä sopimuksia hautojen hoidosta myös siten, että hoitokorvaukset sijoitetaan erityiseen hautainhoitorahastoon, jonka varoilla kyseiset haudat hoidetaan. Jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, kirkkoneuvosto voi velvoittaa hautaoikeuden haltijan kunnostamaan haudan vuoden määräajassa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi. Jollei hän sitä tee, kirkkoneuvosto voi julistaa hautaoikeuden menetetyksi. Päätöksestä on tiedotettava 24 luvun 11 :n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Milloin hautaoikeuden haltijasta tai hänen olinpaikastaan ei saada tietoa, ilmoitus 3 momentissa tarkoitetusta tai hautaustoimilain 14 :n 3 momentissa tarkoitetusta tai muusta hautaa koskevasta päätöksestä tai ilmoituksesta on pantava tiedoksi haudalle. Päätöksestä tai ilmoituksesta on lisäksi kuulutettava paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. 14 Hautamuistomerkit

18 18 Haudalle saa asettaa seurakuntayhtymän hyväksymien muistomerkkiohjeiden mukaisen muistomerkin, ellei hautausmaan käyttösuunnitelmassa toisin mainita. Muistomerkistä on laadittava suunnitelma, joka on hyväksytettävä seurakuntayhtymällä ennen muistomerkin valmistamista. Sama menettely koskee vanhan muistomerkin muuttamista sekä uuden muistomerkin tuomista aiemmin lunastetulle haudalle. Kiinteistöjohtaja voi perustelluista syystä antaa luvan ohjeista poikkeavan muistomerkin asettamiseen. Muistomerkin pystyttämisen ajankohdasta on sovittava etukäteen hautausmaan henkilökunnan kanssa. Haudalle asetettava muistomerkki on sijoitettava haudan rajojen sisäpuolelle. Muistomerkki on asennettava siten, ettei kaatumisen tai vieremän vaaraa ole. Hautamuistomerkin tulee olla hautausmaalle tuotaessa valmiiksi tehty, eikä se saa olla hautausmaalla paikoilleen asentamattomana kauemmin kuin työn suoritus vaatii. Viereisten hautojen vahingoittamista on vältettävä ja vauriot korjattava välittömästi. Ajoneuvoilla rikotut nurmikot, muu vahinko tai seurakuntayhtymälle jääneet siistimistyöt veloitetaan vahingon aiheuttajalta tai laiminlyöjältä. Hautamuistomerkin toimittaja on velvollinen huolehtimaan entisen muistomerkin asianmukaisesta hävittämisestä, jos haudalle tuodaan uusi hyväksytty muistomerkki. Seurakuntayhtymä voi myös evätä esim. kulttuurihistoriallisesti tai taiteellisesti arvokkaan muistomerkin pois viemisen. Hautausmaan esimiehellä on oikeus kuljetuttaa pois paikoilleen asentamatta jätetyt hautamuistomerkit tai muut laitteet. Työstä aiheutuneet kustannukset veloitetaan laiminlyöjältä. Haudan tai sen istutusten reunustaminen aidalla, kiveyksellä tai muulla tavalla on kielletty. Hautamuistomerkeistä ja haudan reunustamisesta on määrätty hautausmaiden käyttösuunnitelmissa ja muistomerkkiohjeistoissa. Hautaoikeuden päättyessä on hautamuistomerkkien osalta voimassa mitä siitä erikseen säädetään. Muistomerkin kallistuttua se on hautaoikeuden haltijan toimesta oikaistava niin, ettei se aiheuta vahingon vaaraa. Hautausmaan esimies voi poistaa tai tehdä vaarattomaksi yleiselle turvallisuudelle havaitut muistomerkit, ellei hautaoikeuden haltija sitä tee tai haltija ei ole tiedossa. Aiheutuneet kustannukset voidaan periä hautaoikeuden haltijalta. Määräysten vastaisesti asetettu muistomerkki on hautausmaan esimiehen kehotuksesta viipymättä korjattava tai poistettava. Hautausmaan esimies voi määrätä haudalta poistettaviksi asiaankuulumattomat tai viereisiä hautoja häiritsevät reunukset, koriste-esineet, välineet, laitteet, aidat, puut, pensaat ja muut kasvit. Hautaustoimilaki 5 luku 14

19 19 KL 17 luku 6 KJ 17 luku 12 Hautaustoimilaki 5 luku 14 Hautamuistomerkit Hautaoikeuden haltija päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä ja muista muistomerkeistä. Muistomerkin tulee olla hautausmaan ylläpitäjän hyväksymä. Haudalle sijoitettua muistomerkkiä ei saa poistaa ilman hautausmaan ylläpitäjän suostumusta. Hautaoikeuden lakattua hautausmaan ylläpitäjän tulee tarjota hautaoikeuden haltijalle mahdollisuus poistaa hautamuistomerkki, jollei hautausmaan ylläpitäjä erityisestä syystä päätä pitää muistomerkistä huolta hautaoikeuden lakkaamisen jälkeen. KL 17 luku 6 Erimielisyyden ratkaiseminen Kirkkoneuvosto ratkaisee erimielisyyden hautaoikeudesta, hautaoikeudenhaltijasta, siitä keitä hautaan voidaan haudata, haudan haltijan velvollisuuksista tai muusta hautaa tai hautaamista koskevasta asiasta, jollei hautaustoimilaissa ole toisin säädetty. KJ 17 luku 12 Jos hautaoikeus on lakannut ja haudalla on taiteellisesti tai historiallisesti arvokkaita rakennelmia tai muistomerkkejä, joita ei voida pitää paikallaan, ne on asetettava sopivaan paikkaan hautausmaalla tai muulla tavoin huolehdittava niiden säilyttämisestä. 15 Hautakirjanpito Haudoista ja niihin haudatuista pidetään hauta- ja vainajaluetteloa josta voidaan vaikeuksitta todeta: a) mihin paikkaan tietty henkilö on haudattu b) kuka on tiettyyn paikkaan haudattu c) kuka on hautaoikeuden haltija.

20 20 Rekisteriin merkitään hautaustoimilaissa edellytettyjen tietojen lisäksi siunaamisajankohta, hautaamisajankohta, hautaoikeuden voimassaoloaika, hautaoikeuden haltija ja hänen postiosoitteensa sekä keitä hautaan voidaan haudata. Haudan sijainnista merkitään rekisteriin hautausmaa, hautausmaan osasto, hautarivi, hautapaikka ja hautasija. Lisäksi rekisteriin voidaan merkitä taiteellisesti tai historiallisesti arvokkaat muistomerkit ja niiden sijainti. Tieto siitä, mihin tietyn vainajan tuhka on sijoitettu muistolehdossa, ei ilmoiteta omaisille eikä ulkopuolisille. Muistolehdosta laadittuun karttaan merkitään numerolla kunkin sinne sijoitetun tuhkan paikka. Vainajista, joiden tuhka on siroteltu, merkitään tiedot lukuun ottamatta tuhkan tarkkaa sijaintia. Aakkoselliseen vainajaluetteloon merkitään hautaustoimilain hautarekisteriltä edellyttämät tiedot. Hautaustoimilaki 5 luku 12 Hautarekisteri Hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä rekisteriä, josta ilmenevät vainajan: 1) sukunimi ja etunimet; 2) syntymäaika tai henkilötunnus; 3) kuolinaika; 4) hautaamisajankohta; 5) hautaamistapa; sekä 6) haudan sijainti. Rekisteriin voidaan merkitä myös hautaoikeuden haltijan nimi ja postiosoite, hautaoikeuden voimassaoloaika sekä tieto siitä, keitä hautaan voidaan haudata. Lisäksi rekisteriin voidaan merkitä hautausmaalla olevat taiteellisesti tai historiallisesti arvokkaat muistomerkit ja niiden sijainti. Vainajista, joiden tuhka on sijoitettu muistolehtoon, merkitään rekisteriin 1 momentissa säädetyt tiedot lukuun ottamatta tuhkan sijaintia. Tässä pykälässä tarkoitettu rekisteri tulee säilyttää pysyvästi. Kun 8 :ssä tarkoitettu yhteisö tai säätiö lopettaa toimintansa, tulee tässä pykälässä tarkoitetut asiakirjat luovuttaa säilytettäväksi arkistolaitokseen 16 Hautausmaan katselmus Yhteinen kirkkoneuvosto tekee tarvittaessa katselmuksia hautausmailla. Katselmuksessa päätetään toimenpiteistä, joihin hautausmaan hoidosta vastaavan viranhaltijan tekemät esitykset sekä tehdyt havainnot antavat aihetta. Erityisesti katselmuksessa todetaan: 1) onko hautaustoimen ohjesääntöä ja vahvistettua hautausmaan käyttösuunnitelmaa noudatettu;

21 21 2) onko yksityisiä hautoja kunnostettu ja hoidettu ohjesäännön mukaisesti, 3) onko seurakuntayhtymän hoitoon annettujen hautojen hoito ollut sopimusten mukaista. Katselmuksesta laaditaan pöytäkirja. 17 Liikkuminen hautausmaalla Hautausmaat tai niiden osat ovat yleisölle avoinna kiinteistötoimen erikseen päättäminä aikoina. Erityisinä juhla-aikoina, kuten pyhäinpäivänä, jouluna ja uudenvuodenpäivänä ja näiden aattoina sekä kiirastorstaista pääsiäispäivään hautausmaa on avoinna yleisölle läpi vuorokauden. 18 Hautausmaalla noudatettava järjestys Hautausmaalla noudatettavasta järjestyksestä säädetään erikseen. Hautausmaalla noudatetaan hiljaisuutta ja arvokkuutta. Hautausmaan käyttö sen pyhyydelle vieraisiin tarkoituksiin on kielletty. Hautoja, hautausmaan istutuksia ja nurmikoita ei saa vahingoittaa. Hautausmaan rauhaa häiritsevä työ on hautaustoimituksen ajaksi keskeytettävä. Vain hautausmaan henkilökuntaan kuuluvat saavat tehdä hautausmailla työtä sunnuntaisin, juhlapäivinä ja pimeällä. Kukkia tai oksia ei saa taittaa eikä viedä pois hautausmaalta. Polkupyöräily ja vastaava toiminta hautausmaalla ei ole sallittua. Moottoriajoneuvoliikenne ja pysäköinti on sallittu vain sille erikseen osoitetuilla alueilla. Muilla alueilla moottoriajoneuvoa saa käyttää vain ruumiin, hautamuistomerkin tai liikuntarajoitteisen henkilön kuljettamiseen taikka välittömään huoltoajoon. Ajoneuvojen tulee olla sellaisia, että hautausmaan käytävät kestävät niiden painon. Jätteet on lajiteltava hautausmaiden jätteidenlajitteluohjeiden mukaisesti. Lunta ei saa luoda läheisille haudoille eikä tielle.

22 22 Hautausmaiden henkilöstöllä on oikeus antaa hautausmaan järjestykseen liittyviä tarkempia ohjeita ja määräyksiä ja heillä on velvollisuus poistaa hautausmailta henkilö, joka rikkoo hautausmaita koskevia järjestysmääräyksiä tai käyttäytyy muutoin sopimattomasti. Järjestyslaki (612/2003) Jätelaki (1072/1993) 19 Järjestyslaki (612/2003) 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) yleisellä paikalla: a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä; Jätelaki (1072/1993) 19 Roskaamiskielto Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). 19 Muut määräykset Jos hautausmaan ohjesäännön soveltamisesta syntyy kielellisiä tulkintavaikeuksia, pätee suomenkielinen versio. 20 Voimaantulo

23 23 Tämä ohjesääntö tulee voimaan, kun tuomiokapitulin vahvistamista koskeva päätös saa lainvoiman. Tällä ohjesäännöllä kumotaan aikaisempi Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa vahvistettu hautaustoimen ohjesääntö.

24 Sääntökokoelma E 2 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ HAUTAUSMAKSUT ALKAEN Uusi hauta kokonaishint a pakollinen pinnanhoito Uusi hauta Haudan kokonaishinta lunastus ei pakollista pinnanhoitoa Pinnan hoito Toimenpide hautauksen yhteydessä (8) Hallintaajan jatkaminen (9) Puuttuvasta Välipeitto hautasijasta hyvitetään / sija Muistomerkin aluspalkki jos sellainen alueella on ARKKUHAUTA Syvä (sis. 2 hautasijaa) / 25 v (1a) Espoolaiset Ei espoolaiset (2) Ylisyvä (sis. 3 hautasijaa) / 25 v (1c) Espoolaiset Ei espoolaiset Matala (sis. 1 hautasija) / 25 v. (1b) Espoolaiset Ei espoolaiset Matala (sis. 1 hautasija) / 40 v. (1b) Espoolaiset Ei espoolaiset Arkkumuistolehto Espoolaiset Ei espoolaiset UURNA- /TUHKAHAUTA Sukuhauta / 25 v. (3) Espoolaiset Ei espoolaiset Sukuhauta / 25 v. (4) Espoolaiset Ei espoolaiset Sukuhauta / 20 v. (5) Espoolaiset Ei espoolaiset Muistolehto tai sirottelu (6) Espoolaiset Ei espoolaiset Kolumbaario / 25 v. (7) Espoolaiset Ei espoolaiset Kolumbaario / 20 v. (7) Espoolaiset Ei espoolaiset Ovilevy / kilpi jos sellainen hautaan kuuluu

25 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ HAUTAAMIISEEN LIITTYVÄT MUUT MAKSUT ALKAEN Hinta sisältää Tuhkaus Espoolainen 150 Ei espoolainen 370 Sikiöt ja muu humaani kudos 160 hautaamisen KÄYTTÖMAKSU (10) Siunauskappeli (max. 1,5 h) Ev.lut. seurakuntien jäsen - Muut 250 Kellonummen kappeli (max. 2 h) Ev.lut. seurakuntien jäsen - Muut 300 Palvelumaksu (11) Vainajan säilytysmaksu 1 kk jälkeen 50 / h 12 / vrk Tapiolan uurnalehto / Kukkamaljakko kadonneen tilalle Kolumbaarion kukkamaljakko 20 Sukuuurnahaudan kukkamaljakko 19 (1a) Yksi hautaupaikka sisältää 2 hautasijaa, haudan hallinta-aika 25 v (1b) Yksi hautapaikka sisältää yhden hautasijan, haudan hallinta-aika 25 tai 40 v. Kappelin hautausmaalla osastoissa A, B, C ja D on tiiviin maaperän takia aikanaan päädytty 40 v. hallintaaikaan. Uusia 40 v. hallinnalla olevia hautoja ei luovuteta. Hintojen määrittely on tarpeen hallintaaikojen jotkosopimuksia tehtäessä. (1c) Yksi hautapaikka sisältää 3 hautasijaa, haudan hallinta-aika 25 v. (2) Ei espoolaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä vainajia, joilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta tulla haudatuksi Espoon seurakuntayhtymän hautausmaihin. (3) Uurnahauta termi sisältää tässä yhteydessä 1-9 hautapaikkaa Kirkon, Kappelin ja Kellonummen hautausmailta. Muistomerkin aluspalkkia ei ole Kellonummen kaikilla uurnahautariveillä. Tähän ryhmään kuuluvat myös ne arkkuhautapaikat, joiden hautasyvyys riittää vain uurnahautaukselle. Haudan hallinta-aika 25 v. (4) Uurnahauta termi sisältää tässä yhteydessä 1-9 hautapaikkaa Gräsan uurnalehdossa tai Gräsan muistopuutarhassa, jos hauta ostetaan yksittäiseksi haudaksi tai että hautaus tehdään sukuuurnaan. Muistomerkin aluspalkkia ei ole Gräsan muistopuutarhassa eikä suku-uurnaalueella. Haudan hallinta-aika 25 v. (5) Uurnahauta Tapiolan uurnalehdossa, 3 uurnasijaa. Haudan hallinta-aika 20 v. (6) Uurna- tai tuhkasijan hinnoittelu käsittää Kirkon hautausmaan osastot G1 ja K1, Tapiolan uurnalehdon muistolehdon, Kellonummen hautausmaan osastot T ja J:n muistolehdon sekä Gräsan uurnalehdon sirottelualueen, muistopuutarhan muistolehdon, jossa ei ole omaa muistomerkkiä. Hautaan ei synny hautaoikeutta. (7) Kolumbaariohauta termi käsittää Gräsan uurnalehdon (hallinta-aika 25 v.) ja Tapiolan uurnalehdon kolumbaariot (hallinta-aika 20 v.). Gräsan uurnalehdon uuden kolumbaariohaudan kokonaishintaan sisältyy myös haudan muistomerkkina olevan ovilevyn hinta. (8) Toimenpidehintaan sis. Haudan avaus ja peitto tai tuhkan sirottelu sekä haudan kunnostus hautauksen jälkeen. (9) Haudan hallinta-aikaa voidaan jatkaa myös lyhyemmäksi ajaksi kuin koko hallinta-ajan pituudeksi, jos kyseessä ei ole hautauksen yhteydessä tapahtuva hautaoikeuden pidennys. (10) Kappelin käyttömaksu peritään myös siinä tapauksessa kun siunaustilaisuutta ei ole, mutta arkkusaattue lähtee kuitenkin kappelista eikä ruumishuoneelta. (11) Palvelumaksu sis. Suntion palkan sosiaalikuluineen. Palvelumaksu peritään kappelin käyttömaksun yhteydessä.

26 Sääntökokoelma E 3 VIII-87 Ykv ESPOON SEURAKUNTIEN HAUTAINHOITORAHASTON SÄÄNNÖT Vahvistettu yhteisessä kirkkovaltuustossa Rahaston tarkoitus ja varat 1 Rahaston tarkoituksena on turvata seurakuntien hoitoon otettujen hautojen kunnossapito ja hoito sekä siten herättää harrastusta hautausmaiden kaunistamiseen. 2 Rahaston varoina ovat ne maksut, jotka rahastoon on suoritettu tai vastedes suoritetaan korvauksena hautojen kunnossapidosta ja hoidosta, mistä seurakunnat ovat ottaneet huolehtiakseen, tai muista rahaston lukuun suoritetuista tehtävistä tai palveluksista, niin myös omaisuus, minkä rahasto ehkä vastedes tulee saamaan lahjana tai testamentilla tahi muulla perusteella. Rahaston rahavaroja ja muuta omaisuutta on hoidettava erillään seurakuntien hallinnassa olevasta muusta omaisuudesta, älköönkä rahaston varoja käytettäkö muuhun kuin sen omaan tarkoitukseen. 3 Hoitomaksu määrätään siten, että maksettu pääoma ja sen korot yhteisesti vastaavat hoitokustannuksia sovitulta ajalta. Jos hoitokustannukset ovat nousseet ja hautapaikan haltija haluaa hautaa hoidettavan paremmin kuin maksettu summa edellyttää, hänen on omaaloitteisesti esitettävä toivomuksensa yhteisen kirkkoneuvoston taloudelliselle jaostolle. Vuosittain suoritettava hoitomaksu määrätään todellisten kustannusten mukaan. Kustannuksiin sisällytetään myös hoidon valvonnan ja rahaston hallinnan aiheuttamat menot. Jos rahaston tuotto sallii, voidaan, huomioonottaen tämän ohjesäännön 11 :n määräykset, tuottoa käyttää hoidettavien hautojen kunnostamiseen enemmän kuin hoitomaksu edellyttää.

27 2 Hautojen hoito 4 Jos hautapaikan haltija haluaa jättää haudan seurakuntien kunnossapidettäväksi, tehköön siitä yhteisen kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään, miten hauta on hoidettava. Hoitoon voidaan sisällyttää: a) rikkaruohojen ja roskien poistaminen b) kukkien istuttaminen ja hoito, nurmen kylväminen ja leikkaaminen sekä muu hauta-alueen kunnossapito c) muut mahdolliset tehtävät Haudan peruskunnostus hautaustoimituksen jälkeen tapahtuu hautapaikan haltijan kustannuksella seurakuntien toimesta. 5 Hoitosopimuksessa on mainittava: a) hoitomaksun määrä ja hoitoaika b) hoitoon kuuluvat tehtävät (4 ) c) määräys seurakuntien oikeudesta suorittaa haudalla hoidon kannalta tarpeellisia muutoksia d) näiden sääntöjen 7 ja 8 :stä johtuvat määräykset ja e) mahdollisia muita määräyksiä. 6 Milloin vaarantamatta seurakunnan hautainhoitovelvollisuuden täyttämistä katsotaan taloudellisesti kannattavaksi, voidaan rahaston lukuun harjoittaa kasvien viljelemistä ja myymistä tai muuta hautausmaan kaunistamista edistävää toimintaa sekä hankkia sitä varten tarpeellisia rakennuksia ja laitteita. 7 Käyttöoikeuden haltijalla ei ole oikeutta ilman yhteisen kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston lupaa muuttaa haudan asua niin, että se oleellisesti vaikuttaa haudan hoitoon. 8 Vahingosta, jonka aiheuttavat sota, ilkityöt, luonnonvoimat tai muut seurakunnista riippumattomat syyt, eivät seurakunnat ole vastuuvelvollisia. Rahaston hallinto 9 Rahastoa hoidetaan varainhoitosäännön määräysten mukaisesti. Rahaston tilintarkastajina ovat seurakuntien tilintarkastajat.

28 Rahastoon suoritetuista maksuista on pidettävä erittelykirjaa tai kortistoa, johon merkitään maksajan nimi ja osoite, maksupäivä ja maksun suuruus, haudan kartan mukainen numero, hoitonumero ja muut tarpeelliset tiedot. 10 Milloin edulliseksi katsotaan, voidaan rahaston varoja sijoittaa, paitsi 6 :ssä mainittuun tarkoitukseen, varmoihin arvopapereihin, kiinteistöihin tai muuhun kannattavaan tulolähteeseen. Varojen ollessa seurakunnille lainattuina on rahastoa hyvitettävä käyvällä antolainauskorolla. 11 Rahaston vuosivoitto käytetään kirkkovaltuuston päätöksen mukaan pääoman lisäämiseen tai rahaston omiin tarkoituksiin. 3

29 Sääntökokoelma E 4 III YKN Mitätöi lehden IV HAUTAINHOITORAHASTON HAUDANHOITOMAKSUT A. Pitkäaikaisten (20, 25 ja 40 v) määräaikaisten hoitomaksujen määräämisessä käytettävät kertoimet Kerroin Vuosia Kerroin Vuosia Kerroin Vuosia 1 1, , ,56 2 2, , ,71 3 3, , ,90 4 4, , ,09 5 5, , ,29 6 6, , ,50 7 7, , ,71 8 8, , ,93 9 9, , , , , , , , , , , , , , , ,36

30 2 B. Yhden vuoden määräaikaishoidot Hoitotapa Uurnahauta ja kolumbaariohauta Arkkuhauta nurmihautaosastossa tai reunakivihauta sorapintaisena haudan leveys n. 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m Pinnan hoito 12,00 21,00 36,00 55,00 73,00 92,00 110,00 Kukkaryhmän 50,00 50,00 64,00 75,00 88,00 104,00 114,00 hoito Kukkien 22,00 22,00 26,00 31,00 38,00 46,00 53,00 hankinta ja istutus Hoito kukkineen 84,00 93,00 126,00 161,00 199,00 242,00 277,00 Reunakivihauta kokonaan tai osittain nurmipintaisena Hoitotapa haudan leveys n. 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m Pinnan hoito 24,00 48,00 72,00 94,00 118,00 140,00 Kukkaryhmän hoito 50,00 64,00 75,00 88,00 104,00 114,00 Kukkien 22,00 26,00 31,00 38,00 46,00 53,00 hankinta ja istutus Hoito kukkineen 96,00 138,00 178,00 220,00 268,00 307,00 Hoitotapa C. Viiden vuoden määräaikaishoitomaksut Uurnahauta ja kolumbaariohauta Arkkuhauta nurmihautaosastossa tai reunakivihauta sorapintaisena haudan leveys n. 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m Pinnan hoito 61,00 107,00 183,00 279,00 371,00 467,00 559,00 Kukkaryhmän hoito 254,00 254,00 325,00 381,00 447,00 528,00 579,00 Kukkien hankinta ja istutus 112,00 112,00 132,00 157,00 193,00 234,00 269,00 Hoito kukkineen 427,00 473,00 640,00 817, , , ,00

31 3 Reunakivihauta kokonaan tai osittain nurmipintaisena Hoitotapa haudan leveys n. 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m Pinnan hoito 123,00 244,00 366,00 478,00 529,00 711,00 Kukkaryhmän hoito 254,00 325,00 381, ,00 418,00 579,00 Kukkien hankinta ja istutus 112,00 132,00 157,00 193,00 234,00 269,00 Hoito kukkineen 402,00 701,00 904, , , ,00 D. Hoidon peruskunnostusmaksu on kutakin arkkuhautapaikkaa kohti 48,00. E. Hoidon peruskunnostusmaksu on kutakin uurnahautaa kohti 18,00.

32 Espoon seurakuntayhtymä E 5 Sääntökokoelma VIII-98 Ykv Tkli Mitätöi lehden XII-96 Kirkon hautausmaan 0 käyttösuunnitelma Espoon ev. lut. seurakuntayhtymä

33 ESPOON EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN KIRKON HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Perustaminen Sijainti Kasvillisuus Maaperä ja koskemattomuusaika Hautaoikeus Kartat Rakennukset ja huoltoalueet Hautausmaan salaojitus Kasteluvesi Sähkö Hautatyypit ja niiden sijainti Haudan syvyys Hautapaikkojen luovutus Kirkkoon kuulumattomien hautaus Hautaosastojen käyttöönottojärjestys Hautojen hoito Muistomerkit... 8 a) Reunustaminen... 8 b) Muistomerkkisuunnitelma... 8 c) Muistomerkkejä koskevat yleismääräykset ja hyväksymismenettely... 8 d) Muistomerkkien materiaali... 9 e) Muistomerkin toimittaminen hautausmaalle... 9 f) Muita muistomerkkien toimittamiseen liittyviä määräyksiä... 9 g) Muistomerkin perustaminen... 9 h) Muistomerkkien kunnossapito ja niistä huolehtiminen i) Muistomerkit ja laitteet seurakuntayhtymälle palautuneilla haudoilla 10

34 2 ESPOON EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN KIRKON HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttösuunnitelma on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa syyskuun 30. päivänä 1996 ja lisäys kohtaan 16 tammikuun 27. päivänä Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on vahvistanut käyttösuunnitelman joulukuun 11. päivänä 1996 ja lisäyksen maaliskuun 26.päivänä Perustaminen. Kirkon hautausmaa on alkuaan muodostunut Espoon kirkon ympärille. Hautausmaata on laajennettu viisi kertaa. Viimeisimmän laajennuksen osalta perustaminen on vahvistettu opetusministeriön päätöksellä 2. päivänä tammikuuta Täydennyssuunnittelua ja -rakentamista on tehty tuhkahautaukselle viimeksi vuonna Sijainti Kirkon hautausmaa sijaitsee Espoon kirkon ympärillä Kirkkopuiston varrella Muuralassa. Hautausmaan pinta-ala on 11,23 ha. 3. Kasvillisuus Hautausmaan puusto koostuu istutetuista havu- ja lehtipuista. Puu- ja pensasistutuksia täydennetään tarpeen mukaan. 4. Maaperä ja koskemattomuusaika. Hautausmaan maaperä on alavaa ja savista, mistä johtuen hautausmaa uurnalehtoa lukuunottamatta on rakennettu hiekkatäytöllä. Arkkuhautojen koskemattomuusaika on koko hautausmaalla 20 vuotta.

35 3 5. Hautaoikeus. Hautaoikeus luovutetaan 25 vuodeksi ja se alkaa haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Haudan luovuttaminen toiselle on mahdollista vasta, kun tämä aika viimeisestä hautauksesta lukien on kulunut. 6. Kartat. Hautausmaa-alueesta on tehty yleiskartta (hautausmaakaava) mittakaavassa 1:500, josta selviää hautausmaa-alueen jakautuminen osastoihin ja riveihin. Lisäksi on mittakaavassa 1:200 osastokarttoja hautanumerointeineen. Kartoista selviävät myös hautojen tarkat mitat kussakin osastossa. Hautausmaan yleiskartta on liitteenä. 7. Rakennukset ja huoltoalueet. Hautausmaakaavasta selviää kirkon, vanhan kappelin, huolto- ja henkilöstötilojen sekä varastoalueiden sijainti. 8. Hautausmaan salaojitus. Hautausmaan vanhimmalla osalla tehdystä salaojituksesta ei ole säilynyt piirustuksia. Viimeksi on salaojitettu ja pintavesiviemäröity uurnalehdosta länteen sijaitseva n. 1 ha:n laajennusalue, osastot P1 - P10, syksyllä Kasteluvesi. Kasteluvesi hautausmaalle saadaan Espoon kaupungin vesijohtoverkostosta. Osalla hautausmaata kastelu tapahtuu kiintein automaattisin sadettimin kelloohjattuna. Kannu- ja letkukastelua varten hautausmaalla on vesiposteja. Kastelujärjestelmästä ja vesijohdoista on erilliset piirustukset. 10. Sähkö. Hautausmaalle on rakennettu sähkökäyttöisiä laitteita ja koneita varten sähköverkosto, josta on erilliset piirustukset. Osalla hautausmaata on

36 4 puistovalaisimin järjestetty valaistus. 11. Hautatyypit ja niiden sijainti. Haudat ovat A-, B- ja C-hautoja. Kaikki luovutettavat uudet haudat vastaavat B- hautoja 25 vuoden hallinta-ajalla. A-hautoja eli hautoja määräämättömäksi ajaksi on osastoissa A1,A-Ö ja osastoissa Cl, Dl, F1, Gl ja I1. B-hautoja eli hautoja määräajaksi on osastoissa A, C-G, I, O, R-Ö, A1- M1, A2-C2, P1-P10 sekä muissa osastoissa siinä laajuudessa kuin hautoja luovutetaan uudelleen käyttöön. C-hautoja eli kertahautoja on osastoissa P1-P10 niin kauan kuin niiden koskemattomuusaikaa on jäljellä, minkä jälkeen ne voidaan luovuttaa määräaikaisina hautoina. Sankarihaudat sijaitsevat kirkon hautausmaan länsiosassa, osastossa B. Uurnahautaukseen on varattu kokonaan osastot C1-M1 ja P11 sekä osittain osasto B1. Osasto K1 on tuhkahautausmuistolehto, jossa ei tule erillisiä muistomerkkejä vaan koko aluetta symboloi yksi yhteismuistomerkki. Osassa osastoa G1 ei muodosteta yksittäisiä hautoja vaan nimet merkitään kennokiveen, joista muodostuu kennostomuureja. Kivet hankkii ja pystyttää seurakuntayhtymä, joka veloittaa niistä omakustannushinnan alueelta hautapaikkaa varattaessa. Osaston F1 muurin vieressä oleva tuhkahautausalue on varattu Espoon ev. lut. seurakuntiin kuuluneiden, rintamapalvelutunnuksen omanneiden sotaveteraanien hautaamiseen. Lisäksi Espoon ev. lut. seurakuntiin kuuluvan rintamapalvelutunnuksen omanneen sotaveteraanin hautaukseen luovutetaan enintään kahden (2) rinnakkaisen arkkuhautapaikan hauta tai 1-9 hautapaikan uurnahauta maksutta veteraanin ja hänen puolisonsa hautaamista varten muiltakin alueilta, joilta hautoja kulloinkin luovutetaan siten, että kahteen kerrokseen haudattaessa arkkuhaudan toisesta rinnakkaisesta hautapaikasta peritään yhteisen kirkkovaltuuston vahvistama

37 5 maksu. Maksuttomuus koskee ensimmäistä (yleensä 25 vuoden) hautaoikeusaikaa ja hautaoikeusajan jatkamista veteraanin hautaamisen yhteydessä. Uurnahautauksia saadaan suorittaa myös arkkuhautoihin. 12. Haudan syvyys. Arkkujen syvähautausta eli hautaamista kahteen kerrokseen käytetään osastoissa A1-B1, A2-C2, V, W, Y, Z, Ä, Ö ja P1-P10, ellei maan laatu aseta estettä. Missä maaperä sen sallii, uurnat haudataan kussakin hautapaikassa ensin 1 m:n syvyyteen. Toinen hautaus samaan hautapaikkaan tapahtuu 60 cm:n syvyyteen. Haudattaessa tuhka yksittäisissä uurnahaudoissa ilman uurnaa, syvyys on aina 60 cm. Muistolehdossa tuhka sijoitetaan ilman uurnaa haudattaessa pinnan alle. 13. Hautapaikkojen luovutus. Hautaoikeus luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä ellei yhteinen kirkkoneuvosto erityisistä syistä toisin päätä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa myös vainajan omaisille. KJ 17:7. Arkkuhautaukseen voidaan tällä hautausmaalla lunastaa hautaoikeus vain Espoossa henkikirjoitetulle. Arkkuhautaan luovutetaan enintään kaksi rinnakkaista arkkuhautapaikkaa. Uurnahaudan koko voi olla 1-9 hautapaikkaa. Valinnan mahdollisuus on omaisilla niissä osissa hautausmaata, joista luovutetaan seurakuntayhtymälle palautuneita hautoja uudelleen käyttöön, mikäli siihen muuten ovat edellytykset olemassa. Luovutettaessa kertahautoja B-hautoja vastaaviksi määräaikaisiksi haudoiksi, kertahautaan haudatun omaisilla on ensisijainen oikeus haudan lunastamiseen. Palautuneet A-haudat luovutetaan uudelleen käyttöön B-hautoja vastaavina määräaikaisina hautoina. 14. Kirkkoon kuulumattomien hautaus.

38 6 Kirkkoon kuulumaton voidaan haudata tämän hautausmaan tuhkahautaukseen osoitetuille alueille. Hautaoikeus, haudan sijainti mukaan luettuna määräytyy muuten samoin perustein kuin Espoon ev. lut. seurakuntien jäsenille vastaavilla alueilla. 15. Hautaosastojen käyttöönottojärjestys. Vuonna 1996 on arkkuhautapaikkoja jäljellä osastoissa B2 ja C2 ja siltä osin kuin hautoja on palautunut tai palautuu osastoista A - G, A1 - B1, A2 - C2, P1 - P10 ja U - Ö uudelleen käytettäväksi. Hautoja luovutetaan yhteisen kirkkoneuvoston lähemmin määräämässä järjestyksessä, kuitenkin niin, että arkkuhauta luovutetaan näistä osastoista vain Espoon ev. lut seurakuntien jäsenille. Uurnahauta voidaan valita vaihtoehtoisesti osastoista Bl, F1, I1 ja P11, kuitenkin niin, että osaston F1 muurin vieressä sijaitsevat paikat on varattu Espoon seurakuntiin kuuluneiden, rintamapalvelutunnuksen omanneiden sotaveteraanien hautaamiseen. 16. Hautojen hoito. Haudan kunnostamisessa ja hoitamisessa on hautaustoimen ohjesäännössä olevien määräysten lisäksi noudatettava seuraavia määräyksiä. Hautauksen jälkeen haudan hoitokuntoon saattaminen tapahtuu aina seurakuntayhtymän toimesta hautaoikeuden haltijan kustannuksella. Alueen historiallisesta luonteesta johtuen kunnostetaan ja hoidetaan osastoissa H, I, K, L, M, N, 0, P, R, S ja T seurakuntayhtymän toimesta ne haudat, jotka ovat siirtyneet seurakuntayhtymän hallintaan. Yhtenäisenä nurmena tai maanpeittokasvein istutettuna hoidetaan sankarihautaosasto B, osastot C, A1-B1, A2-C2 ja P1-P10 sekä uurnahautaosastot C1-M1 ja P11. Muut osastot hoidetaan nurmipintaisina siinä laajuudessa kuin nurmenhoitosopimuksia tehdään. Kaikki uudet luovutettavat haudat lukuunottamatta osastoa U, jossa hautojen reunustaminen on sallittu, hoidetaan yhtenäisenä nurmipintana seurakuntayhtymän toimesta hautaoikeuden luovutuksen yhteydessä perittyä

39 7 korvausta vastaan. Perittävistä maksuista määrätään erikseen. Haudan yleishoitomaksua ei peritä Espoon seurakuntiin kuuluvan rintamapalvelutunnuksen omanneen sotaveteraanin ja hänen puolisonsa hautaamiseen luovutettavan haudan ensimmäiseltä hautaoikeuden hallintaajalta seurakuntayhtymän vastatessa yleishoitokustannuksista. Haudoille ei saa istuttaa puita eikä pensaita, eikä myöskään ruohomaisia kasveja, joiden kasvukorkeus on täysikasvuisena yli 70 cm. Osastoissa A2-C2 kukkaryhmä sijaitsee samassa linjassa muistomerkkien kanssa niin, että nurmipinta ulottuu muistomerkin etusivuun saakka. Kukkien istuttamiseen haudalle ei ole velvoitetta, mutta jos niitä istutetaan, kukkaryhmien peltireunuksia ei saa käyttää. Häiritseviä esineitä, penkkejä, maljakoiden sijasta käytettäviä lasi- tai muita purkkeja, yms. ei saa tuoda haudalle eikä myöskään työvälineitä pidemmäksi ajaksi kuin työn suoritus vaatii. a) Reunustaminen) 17. Muistomerkit. Hautojen reunustaminen on mahdollista vain osastossa U. Vain kivestä valmistetut reunukset ovat sallittuja. b) Muistomerkkisuunnitelma) Hautamuistomerkin tilaajan tai muistomerkkejä toimittavan liikkeen on ennen sitovaa tilaamista lähetettävä muistomerkkisuunnitelma kahtena kappaleena etukäteen hyväksyttäväksi Espoon ev. lut. seurakuntayhtymän hautatoimistoon, josta toinen kappale palautetaan käsittelyn jälkeen sen lähettäjälle. Tilapäisen, korkeintaan 0,5 m korkean puuristin asettaminen haudalle on sallittu ilman ennakkohyväksymistä siihen asti, kun pysyvä muistomerkki voidaan tuoda haudalle, jolloin se on poistettava tai siitä on jätettävä muistomerkkisuunnitelma hyväksyttäväksi. Kun pysyvän muistomerkin asentaminen on sallittu, hautausmaahenkilökunnalla on oikeus poistaa tilapäiset muistomerkit kunkin vuoden elokuun viimeisen päivän jälkeen, edellyttäen, että tilapäistä muistomerkkiä ei ole hyväksytty pysyväksi muistomerkiksi, vaikka siitä on tehty muistomerkkisuunnitelma.

40 8 c) Muistomerkkejä koskevat yleismääräykset ja hyväksymismenettely) Tarkemmat määräykset muistomerkeistä antaa yhteinen kirkkoneuvosto. Mikäli halutaan muistomerkki, joka poikkeaa sitovista muistomerkkimääräyksistä, on suunnitelma saatettava kiinteistöasiain johtokunnan ratkaistavaksi. d) Muistomerkkien materiaali Muistomerkit saavat olla puuta, metallia tai kiveä. Muiden materiaalien käytöstä ja niiden sopivuudesta hautausmaalle on neuvoteltava hautaustoimen henkilöstön kanssa. e) Muistomerkin toimittaminen hautausmaalle Etukäteen hyväksytyn muistomerkin saa toimittaa haudalle aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua hautaamisesta, välisenä aikana, kun on kysymys arkkuhaudasta ja välisenä aikana, kun on kysymys uurnahaudasta, jolle seurakuntayhtymä on asentanut valmiiksi aluspalkin. Muistomerkkien tuonti hautausmaalle on sallittu arkipäivisin klo lauantai- ja aattopäiviä lukuunottamatta. Muistomerkin tuonnista on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen seurakuntayhtymän hautatoimistolle ja on ilmoituksessa mainittava, mille hautausmaalle ja haudalle muistomerkki aiotaan tuoda. f) Muita muistomerkkien toimittamiseen liittyviä määräyksiä Muistomerkin toimittaja on velvollinen huolehtimaan entisen muistomerkin asianmukaisesta hävittämisestä tapauksissa, jolloin haudalle on annettu lupa tuoda uusi hyväksytty muistomerkki. g) Muistomerkin perustaminen Ellei muistomerkkejä varten ole seurakuntayhtymän toimesta asennettu perustusta valmiiksi, on noudatettava seuraavia ohjeita: - ilman aluskiveä pystytetyn muistomerkin tulee olla 1/3 kokonaiskorkeudesta maanpinnan alapuolelle upotettu

41 9 - aluskiveä käytettäessä on sille tehtävä sorasta tai sepelistä hyvintiivistetty routimaton alusta. Aluskiven yläpinnan on tultava maanpinnan tasoon paitsi vanhoilla reunakivellisillä haudoilla, joilla muistomerkki asennetaan päätyreunukselle - aluskivet, joihin on puhkaistu tila kukille tai maljakoille eivät ole sallittuja - erillisellä aluskivellä varustetut tai palkille asennettavat 70 cm korkeammat muistomerkit on varustettava ruostumattomasta metallista valmistetuin läpimitaltaan vähintään 20 mm:n, 24 cm:n pituisin tapein. Ne juotetaan aluskiveen porattuihin riittävän syviin reikiin betonin tai muun kovettuvan sideaineen kanssa. h) Muistomerkkien kunnossapito ja niistä huolehtiminen Muistomerkeistä huolehtiminen kuuluu hautaoikeuden haltijalle. Muistomerkin siirtäminen ennen ja jälkeen hautauksen tapahtuu hautaoikeuden haltijan toimesta ja kustannuksella. Kaatumassa olevasta tai vaaralliseksi katsotusta muistomerkistä lähetetään korjauskehoitus hautaoikeuden haltijalle, mikäli osoite on tiedossa. Muutoin tiedoksianto tapahtuu sanomalehden ja haudalle pantavan ilmoituksen avulla. Ellei muistomerkkiä tiedottamisesta huolimatta ole oikaistu annetussa määräajassa, se voidaan kunnostaa seurakuntayhtymän toimeksiannosta ja veloittaa aiheutuneet kustannukset hautaoikeuden haltijalta. i) Muistomerkit ja laitteet seurakuntayhtymälle palautuneilla haudoilla Espoon ev. lut. seurakuntayhtymä voi poistaa seurakuntayhtymän hallintaan siirtyneiltä haudoilta muistomerkit ja muut laitteet ellei hautaoikeuden haltija sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu, ole säädetyssä ajassa niitä poistanut. Muistomerkkejä ja reunakiviä ei kuitenkaan poisteta haudoilta osastoissa H, I, K, L, M, N, O, P, R, S ja T eikä haudoilta, jotka muissa osastoissa säilytetään erillisin päätöksin.

42 10 Dispositionsplan för Kyrkans begravningsplats Esbo ev.-luth. kyrkliga samfällighet ESBO EV.-LUTH. KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET DISPOSITIONSPLAN FÖR KYRKANS BEGRAVNINGSPLATS Innehållsförteckning 1. Anläggning Läge Växtlighet Jordmån och integritetstid Gravrätt Kartor Byggnader och serviceområden Täckdikningen på begravningsplatsen... 3

43 9. Bevattningen Elektricitet Gravtyper och läge Gravdjup Överlåtelse av gravrätt Begravning av personer som inte hör till kyrkan Ordningsföljden för ibruktagandet av gravavdelningarna Skötsel av gravarna Minnesmärken... 7 a) Kanten... 7 b) Konstruktionsplan... 7 c) Allmänna bestämmelser och godkännandeförfarandet... 7 d) Material... 8 e) Transporten till begravningsplatsen... 8 f) Övriga bestämmelser om transporten... 8 g) Anläggande... 8 h) Underhåll och skötsel... 9 i) Minnesmärken och anordningar på gravar som återgår till Esbo kyrkliga samfällighet ESBO EV.-LUTH. KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET DISPOSITIONSPLAN FÖR KYRKANS BEGRAVNINGSPLATS Gemensamma kyrkofullmäktige har godkänt bruksplanen den 30. september 1996 och tillägget 16 den 27. januari Domkapitlet i Helsingfors stift har fastställt bruksplanen den 11. december 1996 och tillägget den 26 mars Anläggning Begravningsplatsen vid kyrkan har ursprungligen bildats kring Esbo kyrka.

44 2 Begravningsplatsen har utvidgats fem gånger. Anläggningen av den senaste utvidgningen har fastställts enligt undervisningsministeriets beslut den 2 januari En kompletterande plan och utbyggnad gjordes senast år 1996 för begravning av aska. 2. Läge Begravningsplatsen vid kyrkan finns kring Esbo kyrka vid Kyrkparken i Morby. Begravningsplatsens areal är 11,23 ha. 3. Växtlighet Trädbeståndet på begravningsplatsen består av planterade barr- och lövträd. Planteringarna med träd och buskar kompletteras vid behov. 4. Jordmån och integritetstid Jordmånen på begravningsplatsen är sank och lerig. På grund av detta har begravningsplatsen med undantag av urnlunden byggts med fyllnadsmassa av sand. Integritetstiden för kistgravar är 20 år på hela begravningsplatsen. 5. Gravrätt Gravrätten överlåts för 25 år och den börjar från ingången av det kalenderår som följer närmast efter att graven överlåtits. Tidigast då denna tid förflutit från senaste begravning kan graven överlåtas till andra. 6. Kartor En översiktskarta (begravningsplatsplan) över begravningsplatsområdet har utformats i skalan 1:500. Av den framgår hur begravningsplatsområdet är indelat i avdelningar och rader. Dessutom finns kartor i skalan 1:200 över avdelningarna försedda med gravnummer. Av dem framgår också de exakta måtten på gravarna i varje avdelning. Översiktskartan är bifogad.

45 3 7. Byggnader och serviceområden Av begravningsplatsplanen framgår var kyrkan, gamla kapellet, service- och personalutrymmen samt lagerområdena är belägna. 8. Täckdikningen på begravningsplatsen Inga ritningar har bevarats över täckdikningen på begravningsplatsens äldsta del. De utvidgade områdena på ca 1 ha väster om urnlunden, områdena P1 - P10, är de senaste, år 1978, som täckdikats och försetts med avlopp för ytvatten. 9. Bevattningen Bevattningsvattnet på begravningsplatsen kommer från Esbo stads vattenledningsnät. På en del av begravningsplatsen sker bevattningen genom fasta automatiska klockstyrda vattenspridare. För bevattning med kanna eller slang finns vattenposter. Särskilda ritningar finns över bevattningssystemet och vattenledningarna. 10. Elektricitet På begravningsplatsen har byggts ett elnät för eldrivna apparater och maskiner. Över det finns särskilda ritningar. På en del av begravningsplatsen finns belysning med parkarmaturer. 11. Gravtyper och läge Gravarna är A-, B- och C-gravar. Alla nya gravar som överlåt motsvarar B- gravar och tiden för gravrätten är 25 år. A-gravar dvs. gravar för obestämd tid finns på avdelningarna A1, A-Ö och C1, D1, F1, G1 och I1.

46 4 B-gravar dvs. gravar för bestämd tid finns på avdelningarna A, C-G, I, O, R- Ö, A1-M1, A2-C2, P1-P10 samt på övriga områden i den omfattning gravar överlåts för återanvändning. C-gravar dvs. engångsgravar finns på avdelningarna P1-P10 under återstoden av deras integritetstid, varefter de kan överlåtas som gravar på bestämd tid. Hjältegravarna finns på den västra delen av begravningsplatsen, på avdelning B. Avdelningarna C1-M1 har reserverats för endast urnbegravningar samt delvis avdelning B1. Avdelning K1 är en minneslund där aska strös ut. Här finns inte enskilda minnesmärken utan ett gemensamt minnesmärke är symbol för hela området. I en del av avdelning G1 finns inte enskilda gravar utan namnen antecknas på stenplattor. Tillsammans bildar dessa murar. Esbo kyrkliga samfällighet skaffar och reser stenarna och uppbär för dem en självkostnadsavgift i samband med att en gravplats reserveras på området. Område för att begrava aska, på avdelning F1 vid muren, har reserverats för begravning av krigsveteraner som har frontmannatecken och hört till Esbo ev.- luth. församlingar. Dessutom överlåts till krigsveteraner som har frontmannatecken och hör till Esbo ev.-luth. församlingar utan avgift, för begravning av veteranen och hans maka, en grav med högst två (2) gravplatser sida vid sida eller en urngrav med 1-9 gravplatser på också andra områden. På dessa överlåts gravarna sålunda, att vid begravning i två plan uppbärs för en av gravplatserna som ligger sida vid sida, en avgift fastställd av gemensamma kyrkofullmäktige. Den avgiftsfria gravplatsen gäller den första gravrättstiden (i allmänhet 25 år) samt en förlängning av gravrättstiden i samband med begravning av en veteran. Urnbegravningar kan också göras i kistgravar. 12. Gravdjup Djupbegravning av kistor dvs. begravning i två plan är i bruk på avdelningarna A1-B1, A2-C2, V, W, Z, Ä, Ö och P1-P10 om inte jordmånen ställer hinder.

47 5 Där det med tanke på jordmånen är möjligt, begravs urnorna i varje gravplats först på en meters djup. Följande begravning på samma gravplats sker på 60 cm djup. Vid begravning av aska i enskilda urngravar utan urna är djupet alltid 60 cm. På minneslunden sätts askan under markytan vid begravning utan urna. 13. Överlåtelse av gravrätt En gravrätt kan överlåtas endast i samband med ett dödsfall om inte gemensamma kyrkorådet av särskilda skäl beslutar annat. Gravrätten kan samtidigt överlåtas till den avlidnas anhöriga. KO 17:7 På denna begravningsplats kan endast för i Esbo mantalsskrivna inlösas gravrätt för kistbegravning. För kistbegravning överlåts högst två kistgravplatser sida vid sida. En urngrav kan omfatta 1-9 gravplatser. Anhöriga har möjlighet att välja gravar på de delar av begravningsplatsen där gravar som återgått till Esbo kyrkliga samfällighet överlåts för återanvändning, om det finns förutsättningar för detta. Vid överlåtelse av engångsgravar som gravar som motsvarar B-gravar på bestämd tid, har de anhöriga till den som begravs förstahandsrätt att inlösa graven. De A-gravar som återgått till Esbo kyrkliga samfällighet överlåts för återanvändning som gravar som motsvarar B-gravar på bestämd tid. 14. Begravning av personer som inte hör till kyrkan Personer som inte hör till kyrkan kan begravas på denna begravningsplats på de områden som är anvisade för begravning av aska. Gravrätten, inklusive val av gravställe, bestäms på samma grunder som för medlemmar av Esbo ev.-luth. församlingar. 15. Ordningsföljden för ibruktagandet av gravavdelningarna Kistgravplatser återstår år 1996 på avdelningarna B2 och C2 och till den del som gravar återgått eller återgår för återanvändning på avdelningarna A-G, A1-B1, A2-C2, P1-P10 och U-Ö. Gravarna överlåts i den ordning som gemensamma kyrkorådet fastställer, dock så att kistgravar på dessa områden

48 6 endast överlåts till medlemmar av Esbo ev.-luth. församlingar. Urngravar kan väljas alternativt på avdelningarna B1, F1, I1 och P11, dock så att platserna vid muren på avdelning F1 reserverats för begravning av krigsveteraner som har frontmannatecken och hört till Esbo ev.-luth. församlingar. 16. Skötsel av gravarna I fråga om underhållet och skötseln av en grav skall, utom bestämmelserna i reglementet för begravningsväsendet, dessutom iakttas följande bestämmelser: Efter en begravning sköter Esbo ev.-luth. kyrkliga samfällighet alltid om att graven sätts i stånd på gravrättsinnehavarens bekostnad. På grund av områdets historiska karaktär underhåller och sköter Esbo kyrkliga samfällighet gravarna som återgått i samfällighetens ägo på avdelningarna H, I, K, L, M, N, O, P, R, S och T. Avdelningen B med hjältegravar, avdelningarna C, A1-B1, A2-C2 och P1- P10 samt urngravavdelningarna C1-M1 och P11 sköts som enhetlig gräsmatta och planterade krypväxter. Övriga sköts med gräsmatta i den mån avtal om detta ingås. Alla nya gravar som överlåts med undantag av avdelning U, där det är tillåtet att kanta gravarna med sten, sköts av Esbo kyrkliga samfällighet som enhetlig gräsmatta mot en ersättning som uppbärs i samband med överlåtelse av gravrätten. Om de avgifter som uppbärs stadgas särskilt. Den allmänna avgiften för skötsel uppbärs inte för den första gravättstiden för en grav som överlåtits till begravning av en krigsveteran som har frontmannatecken och hör till Esbo ev.-luth. församlingar samt till veteranens maka, då Esbo kyrkliga samfällighet svarar för de allmänna skötselkostnaderna. På gravarna får inte planteras träd och buskar och inte heller gräsväxter med en växthöjd på över 70 cm. På avdelningarna A2-C2 planteras blomgrupperna i linje med minnesmärkena sålunda att gräsmattan når ända till framsidan på minnesmärket.

49 7 Det finns inga förpliktelser som gäller blomplanteringar på gravarna. Om blommor planteras får blomgruppernas plåtkanter inte användas. Störande föremål, bänkar, glas- och andra burkar i stället för vaser o.d. får inte sättas på graven och inte heller arbetsredskap för längre tid än arbetet kräver. a) Kanten 17. Minnesmärken Endast på avdelning U får kanter sättas vid gravarna. Endast stenkanter får användas. b) Konstruktionsplan Den som beställer eller den firma som levererar ett minnesmärke skall före en bindande beställning på förhand i två exemplar sända planen över minnesmärket till Esbo ev.-luth. kyrkliga samfällighets begravningsbyrå för godkännande. Ett exemplar återsänds till avsändaren efter att saken behandlats. Det är tillåtet att utan förhandsgodkännande på graven placera ett tillfälligt, högst 0,5 m högt träkors tills ett permanent minnesmärke hämtas till graven. Då skall korset avlägsnas eller skall en minnesmärkesplan inlämnas för godkännande. Då tillåtelse finns att resa det permanenta minnesmärket har personalen på begravningsplatsen rätt att efter den sista augusti varje år avlägsna de tillfälliga minnesmärkena. Detta under förutsättning att ett tillfälligt minnesmärke inte godkänts som permanent minnesmärke även om en minnesmärkesplan över det lämnats in. c) Allmänna bestämmelser och godkännandeförfarandet Gemensamma kyrkorådet ger närmare bestämmelser om minnesmärken. Om ett minnesmärke som avviker från de bindande bestämmelserna om minnesmärken önskas, skall planen tillställas styrelsen för fastighetsväsendet för avgörande. d) Material Minnesmärkena kan bestå av trä, metall eller sten. Frågan om användning av andra material och om deras lämplighet på begravningsplatsen skall diskuteras

50 8 med begravningsväsendets personal. e) Transporten till begravningsplatsen Ett minnesmärke som godkänts på förhand kan föras till graven tidigast tre månader efter begravningen under tidpunkten då det gäller kistgravar och då det gäller urngravar på vilka samfälligheten färdigt placerat grundbalkar. Minnesmärken får hämtas till begravningsplatsen på vardagar kl med undantag av lördagar och dagar före helg. Esbo ev.-luth. kyrkliga samfällighets begravningsbyrå skall i god tid på förhand meddelas om att ett minnesmärke kommer att hämtas. I meddelandet skall anges till vilken begravningsplats och grav minnesmärket hämtas. f) Övriga bestämmelser om transporten Leverantören av ett minnesmärke är skyldig att på ett lämpligt sätt förstöra ett tidigare minnesmärke i fall då tillstånd erhållits att hämta ett nytt godkänt minnesmärke. g) Anläggande Om Esbo ev.-luth. kyrkliga samfällighet inte har låtit uppföra grundbalkar för minnesmärkena skall följande anvisningar följas: - ett minnesmärke som rests utan fundament skall till 1/3 av den totala höjden vara nedsänkt under markytan - vid användning av fundament skall för det göras ett synnerligen tätt, tjälfritt underlag av grus eller makadam. Fundamentets övre del måste sänkas minst till marknivå utom på gamla stenkantade gravar på vilka minnesmärket placeras på gavelkanten - fundament på vilka gjorts plats för blommor eller vaser är inte tillåtna - minnesmärken med särskilt fundament eller som placerats på balk och som är över 70 cm höga skall förses med tappar av rostfri metall, med en dimension på minst 20 mm och en längd på minst 24 cm. De skall lödas med betong eller annat hårt bindemedel i tillräckligt djupa hål borrade i fundamentet.

51 9 h) Underhåll och skötsel Underhållet av minnesmärket sköts av gravrättsinnehavaren. Flyttningen av ett minnesmärke före eller efter en begravning företas och bekostas av gravrättsinnehavaren. Om ett minnesmärke håller på att välta eller anses vara farligt sänds en uppmaning om iståndsättande till gravrättsinnehavaren om adressen är känd. I annat fall sätts ett meddelande i tidning och på graven. Om minnesmärket trots meddelandena inte rättas till inom den angivna tiden, kan det iståndsättas av Esbo ev.luth. kyrkliga samfällighet som debiterar gravrättsinnehavaren för kostnaderna. i) Minnesmärken och anordningar på gravar som återgår till Esbo ev.-luth. kyrkliga samfällighet Från gravar som återgår till Esbo ev.-luth. kyrkliga samfällighet kan på samfällighetens försorg avlägsnas minnesmärken och andra anordningar om inte gravrättsinnehavaren efter att ha meddelats om saken inom stadgad tid avlägsnat dem. Dock avlägsnas minnesmärket inte från gravar på avdelningarna H, I, K, L, M, N, O, P, R, S och T och inte från gravar som på andra avdelningar bevaras genom särskilt beslut.

52 Kappelin hautausmaan käyttösuunnitelma Espoon ev. lut. seurakuntayhtymä

53 ESPOON EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN KAPPELIN HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Perustaminen Sijainti ja pinta-ala Kasvillisuus Maaperä ja koskemattomuusaika Hautaoikeus Kartat Rakennukset ja huoltoalueet Hautausmaan salaojitus Kasteluvesi Sähkö Hautatyypit ja niiden sijainti Haudan syvyys Hautapaikkojen luovutus Kirkkoon kuulumattomien hautaus Hautaosastojen käyttöönottojärjestys Hautojen hoito Muistomerkit... 7 a) Reunustaminen... 7 b) Muistomerkkisuunnitelma... 7 c) Muistomerkkejä koskevat yleismääräykset ja hyväksymismenettely... 7 d) Muistomerkkien materiaali... 8 e) Muistomerkin toimittaminen hautausmaalle... 8 f) Muita muistomerkkien toimittamiseen liittyviä määräyksiä... 8 g) Muistomerkin perustaminen... 8 h) Muistomerkkien kunnossapito ja niistä huolehtiminen... 9 i) Muistomerkit ja laitteet seurakuntayhtymälle palautuneilla haudoilla... 9

54 3 ESPOON EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN KAPPELIN HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttösuunnitelma on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa tammikuun 27. päivänä 1997 ja vahvistettu Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa kuun päivänä Perustaminen Kappelin hautausmaan perustaminen on vahvistettu opetusministeriön päätöksellä 1. päivänä kesäkuuta Sijainti ja pinta-ala Kappelin hautausmaa sijaitsee Espoon hallinnollisen keskustan alueella Muuralassa, Espoon kirkosta n. 0,5 km lounaaseen Pappilantien varrella. Hautausmaan pinta-ala sisääntulo-, kappeli- ja huoltoalueineen on 10,6 ha. 3. Kasvillisuus Hautausmaan puusto koostuu istutetuista havu- ja lehtipuista. Puu- ja pensasistutuksia täydennetään tarpeen mukaan. 4. Maaperä ja koskemattomuusaika Suurin osa hautausmaan maaperästä on tiivistä savea, osittain hienoa hiekkaa. Paikoitellen kallioperä on niin lähellä pintaa, että hautaukset ovat mahdollisia vain uurnahautauksena. Alue on jyrkästi etelään viettävä, korkeuseron hautausmaan ylimmän osan ja kappelin pihan välillä ollessa n. 20 metriä. Arkkuhautojen koskemattomuusaika osastoissa A-D on tiiviin maaperän vuoksi 40 vuotta, muualla 20 vuotta. 5. Hautaoikeus Hautaoikeus luovutetaan yhtä pitkäksi ajaksi kuin haudan koskemattomuusaika ja

55 4 vähintään 25 vuodeksi. Hautaoikeusaika alkaa haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Seurakuntayhtymä voi luovuttaa haudan toiselle vasta, kun hautaoikeusaika viimeisestä hautauksesta lukien on kulunut. 6. Kartat Hautausmaa-alueesta on tehty yleiskartta (hautausmaakaava) mittakaavassa 1:500, josta selviää hautausmaa-alueen jakautuminen osastoihin ja riveihin. Lisäksi on mittakaavassa 1:200 osastokarttoja hautanumerointeineen. Kartoista selviävät myös hautojen tarkat mitat kussakin osastossa. Hautausmaan yleiskartta on liitteenä. 7. Rakennukset ja huoltoalueet Hautausmaakaavasta selviää siunauskappelin, krematorion, henkilöstötilojen ja huoltotoimintojen alueet. 8. Hautausmaan salaojitus Hautausmaa on salaojitettu. Käytävät on pintavesiviemäröity. Salaoja- ja pintavedet on johdettu Espoonjokeen. 9. Kasteluvesi Hautausmaan kastelu tapahtuu kiintein automaattisin sadettimin kello-ohjattuna. Lisäksi hautausmaalla on vesiposteja muuta vedentarvetta varten. Vesi kasteluun saadaan Espoon kaupungin vesijohtoverkostosta. Kastelujärjestelmästä ja vesijohdoista on erilliset piirustukset. 10. Sähkö Hautausmaalle on rakennettu sähkökäyttöisiä laitteita ja koneita varten sähköverkosto, josta on erilliset piirustukset. Hautausmaalla on jonkin verran puistovalaisimin järjestettyä valaistusta. 11. Hautatyypit ja niiden sijainti Haudat ovat A-, B- ja C-hautoja. Kaikki luovutettavat uudet haudat vastaavat B- hautoja 25 vuoden hallinta-ajalla, paitsi osastot A-D, joissa hallinta-aika on 40 vuotta.

56 5 A-hautoja eli hautoja määräämättömäksi ajaksi on osastoissaa-e, A1, Bl, ja Dl. B-hautoja eli hautoja määräajaksi on osastoissa A-M, O-R, T, A1-D1, A2-B2 ja U-X. C-hautoja eli kertahautoja on osastoissa F, N, O, Q ja S niin kauan kuin niiden koskemattomuusaikaa on jäljellä, minkä jälkeen ne voidaan luovuttaa määräaikaisina hautoina. Uurnahautaukseen on varattu osastot A1-D1 ja U-X. Uurnahautauksia saadaan suorittaa myös arkkuhautoihin. 12. Haudan syvyys Osastojen A-D sekä A2 ja B2 haudat luovutetaan 1,5 m syvinä eli hautaus tapahtuu vain yhteen kerrokseen. Muissa osastoissa käytetään syvähautausta eli kahteen kerrokseen hautaamista, ellei maanlaatu aseta estettä. 13. Hautapaikkojen luovutus Hautaoikeus luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä, ellei yhteinen kirkkoneuvosto erityisistä syistä toisin päätä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa myös vainajan omaisille. KJ 17:7. Arkkuhautaan luovutetaan enintään kaksi rinnakkaista arkkuhautapaikkaa. Uurnahaudan koko voi olla 1-9 hautapaikkaa. Hautauksissa edetään kohdassa 15 luetellussa osastojärjestyksessä. Valinnan mahdollisuus on omaisilla niissä osissa hautausmaata, joista luovutetaan seurakuntayhtymälle palautuneita hautoja uudelleen käyttöön. Luovutettaessa kertahautoja B-hautoja vastaaviksi määräaikaisiksi haudoiksi, kertahautaan haudatun omaisilla on ensisijainen oikeus haudan lunastamiseen. Palautuneet A-haudat luovutetaan uudelleen käyttöön B-hautoja vastaavina määräaikaisina hautoina. Osastosta B2 ja sen täytyttyä niiltä muilta alueilta, joilta hautoja kulloinkin luovutetaan, Espoon seurakuntiin kuuluvan rintamapalvelutunnuksen omanneen sotaveteraanin ja hänen puolisonsa arkkuhautaukseen luovutetaan enintään kahden (2) rinnakkaisen arkkuhautapaikan hauta tai 1-9 hautapaikan uurnahauta maksutta siten, että kahteen kerrokseen haudattaessa arkkuhaudan toisesta rinnakkaisesta hautapaikasta peritään yhteisen kirkkovaltuuston vahvistama maksu. Maksuttomuus koskee ensimmäistä (yleensä 25 vuoden)

57 6 hautaoikeusaikaa ja hautaoikeusajan jatkamista veteraanin hautaamisen yhteydessä. Osaston A2 haudat luovutetaan yhteisen kirkkoneuvoston kulloinkin tekemän päätöksen mukaan joukko-onnettomuuden uhrien hautaukseen. C-hauta voidaan luovuttaa B-hautaa vastaavaksi haudaksi vasta, kun 25 vuotta ensimmäisen hautauksen jälkeen on kulunut umpeen ellei ensiksi haudatun vainajan omaisille ole yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä myönnetty oikeutta haudan lunastamiseen B-hautaa vastaavaksi haudaksi, jolloin kahteen kerrokseen haudattavan haudan päällimmäisen hautasijan käyttäminen on mahdollista aikaisemminkin. 14. Kirkkoon kuulumattomien hautaus Kirkkoon kuulumaton voidaan haudata tähän hautausmaahan. Hautapaikkaoikeus, haudan sijainti mukaan luettuna määräytyy samoin perustein kuin seurakuntien jäsenille. 15. Hautaosastojen käyttöönottojärjestys Vuonna 1997 oli jäljellä uurnahautoja osastoissa U, V ja X. Uurnahaudat luovutetaan järjestyksessä U, V ja X. 16. Hautojen hoito Haudan kunnostamisessa ja hoitamisessa on hautausmaiden ohjesäännössä olevien määräysten lisäksi noudatettava seuraavia määräyksiä. Hautauksen jälkeen haudan hoitokuntoon saattaminen tapahtuu aina seurakuntayhtymän toimesta hautaoikeuden haltijan kustannuksella. Yhtenäisenä nurmena hoidetaan osastot A-F, A1-D1, A2, B2, K, M, N ja Q-X sekä muut osastot siinä laajuudessa kuin nurmenhoitosopimuksia tehdään. Kaikki uudet luovutettavat haudat hoidetaan nurmipintaisina seurakuntayhtymän toimesta hautaoikeuden luovutuksen yhteydessä perittyä korvausta vastaan. Perittävistä maksuista määrätään erikseen.

58 7 Haudan yleishoitomaksua ei peritä Espoon seurakuntiin kuuluvan rintamapalvelutunnuksen omanneen sotaveteraanin ja hänen puolisonsa hautaamiseen luovutettavan haudan ensimmäiseltä hautaoikeuden hallinta-ajalta seurakuntayhtymän vastatessa yleishoitokustannuksista. Haudoille ei saa istuttaa puita eikä pensaita, eikä myöskään ruohomaisia kasveja, joiden kasvukorkeus on yli 70 cm. Kukkien istuttamiseen haudalle ei ole velvoitetta, mutta jos niitä istutetaan, kukkaryhmien peltireunuksia ei saa käyttää. Omia penkkejä, maljakoiden sijasta käytettäviä lasi- tai muita purkkeja, yms. häiritseviä esineitä ei saa tuoda haudalle eikä myöskään työvälineitä pidemmäksi ajaksi kuin työn suoritus vaatii. a) Reunustaminen 17. Muistomerkit Haudoille ei saa laittaa reunakiviä tai muita reunuksia. b) Muistomerkkisuunnitelma Hautamuistomerkin tilaajan tai muistomerkkejä toimittavan liikkeen on ennen sitovaa tilaamista lähetettävä muistomerkkisuunnitelma kahtena kappaleena etukäteen hyväksyttäväksi Espoon ev. lut. seurakuntayhtymän hautatoimistoon, josta toinen kappale palautetaan käsittelyn jälkeen sen lähettäjälle. Tilapäisen, korkeintaan 0,5 m korkean puuristin asettaminen haudalle on sallittu ilman ennakkohyväksymistä siihen asti, kun pysyvä muistomerkki voidaan tuoda haudalle, jolloin se on poistettava tai siitä on jätettävä muistomerkkisuunnitelma hyväksyttäväksi. Kun pysyvän muistomerkin asentaminen on sallittu, hautausmaahenkilökunnalla on oikeus poistaa tilapäiset muistomerkit kunkin vuoden elokuun viimeisen päivän jälkeen silloinkin, kun tilapäistä muistomerkkiä ei ole hyväksytty pysyväksi muistomerkiksi, vaikka siitä on tehty muistomerkkisuunnitelma. c) Muistomerkkejä koskevat yleismääräykset ja hyväksymismenettely Tarkemmat määräykset muistomerkeistä antaa yhteinen kirkkoneuvosto. Mikäli halutaan muistomerkki, joka poikkeaa sitovista muistomerkkimääräyksistä, on suunnitelma saatettava kiinteistöasiain johtokunnan ratkaistavaksi.

59 8 d) Muistomerkkien materiaali Muistomerkit voivat olla puuta, metallia tai kiveä. Muiden materiaalien käytöstä ja niiden sopivuudesta hautausmaalle on neuvoteltava hautaustoimen henkilöstön kanssa. e) Muistomerkin toimittaminen hautausmaalle Etukäteen hyväksytyn muistomerkin saa toimittaa haudalle aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua hautaamisesta, välisenä aikana, kun on kysymys arkkuhaudasta ja välisenä aikana, kun on kysymys uurnahaudasta, jolle seurakuntayhtymä on asentanut valmiiksi aluspalkin. Muistomerkkien tuonti hautausmaalle on sallittu arkipäivisin klo lauantai- ja aattopäiviä lukuunottamatta. Muistomerkin tuonnista on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen seurakuntayhtymän hautatoimistolle ja ilmoituksessa on mainittava, mille hautausmaalle ja haudalle muistomerkki aiotaan tuoda. f) Muita muistomerkkien toimittamiseen liittyviä määräyksiä Muistomerkin toimittaja on velvollinen huolehtimaan entisen muistomerkin asianmukaisesta hävittämisestä tapauksissa, jolloin haudalle on annettu lupa tuoda uusi hyväksytty muistomerkki. g) Muistomerkin perustaminen Ellei muistomerkkejä varten ole seurakuntayhtymän toimesta asennettu perustusta valmiiksi, on noudatettava seuraavia ohjeita: - Ilman aluskiveä pystytetyn muistomerkin tulee olla 1/3 kokonaiskorkeudesta maan pinnan alapuolelle upotettu - Aluskiveä käytettäessä on sille tehtävä sorasta tai sepelistä hyvin tiivistetty routimaton alusta. Aluskiven yläpinnan on tultava maanpinnan tasoon paitsi vanhoilla reunakivellisillä haudoilla, joilla muistomerkki asennetaan päätyreunukselle - Aluskivet, joihin on puhkaistu tila kukille tai maljakoille, eivät ole sallittuja. Erillisellä aluskivellä varustetut tai palkille asennettavat 70 cm korkeammat muistomerkit on varustettava ruostumattomasta metallista valmistetuin läpimitaltaan vähintään 20 mm:n, 24 cm:n pituisin tapein. Ne juotetaan aluskiveen porattuihin riittävän syviin reikiin betonin tai muun kovettuvan sideaineen kanssa.

60 9 h) Muistomerkkien kunnossapito ja niistä huolehtiminen Muistomerkeistä huolehtiminen kuuluu hautaoikeuden haltijalle. Muistomerkin siirtäminen ennen ja jälkeen hautauksen tapahtuu hautapaikan haltijan toimesta ja kustannuksella. Kaatumassa olevasta tai vaaralliseksi katsotusta muistomerkistä lähetetään korjauskehotus hautaoikeuden haltijalle, mikäli osoite on tiedossa. Muutoin tiedoksianto tapahtuu sanomalehden ja haudalle pantavan ilmoituksen avulla. Ellei muistomerkkiä tiedottamisesta huolimatta ole oikaistu annetussa määräajassa, se voidaan kunnostaa seurakuntayhtymän toimeksiannosta ja veloittaa aiheutuneet kustannukset hautapaikan haltijalta. i) Muistomerkit ja laitteet seurakuntayhtymälle palautuneilla haudoilla Espoon ev.lut seurakuntayhtymä voi poistaa seurakuntayhtymän hallintaan siirtyneiltä haudoilta muistomerkit ja muut laitteet ellei hautaoikeuden haltija sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu, ole säädetyssä ajassa niitä poistanut. Muistomerkkiä ei kuitenkaan poisteta haudoilta, jotka säilytetään erillisin päätöksin.

61 KELLONUMMEN HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Sääntökokoelma E 7 X YKV Tkli Mitätöi lehden X

62 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä Hautausmaan nimi ja perustaminen Hautausmaan sijainti ja pinta-ala Kartat Maaperä ja kasvillisuus Maaperä Kasvillisuus Hautausmaan huolto Kasteluvesi, kuivatus ja sähkö Jätehuolto, rakennukset ja rakennelmat Hautatyypit, hautaosastojen käyttöönottojärjestys ja niiden reservialueet Hautatyypit Hautojen käyttöönottojärjestys Hautaoikeuden luovutus ja koskemattomuusaika Hautaussyvyydet Hautojen hoito Hautamuistomerkit ja hautojen reunustaminen Muut määräykset... 7

63 3 1. YLEISTÄ 1.1 Hautausmaan nimi ja perustaminen Hautausmaan nimi on Kellonummen hautausmaa. Kellonummen hautausmaan perustaminen on vahvistettu vaiheittain. Opetusministeriön päätökset ovat 1 päivänä kesäkuuta 1960, 29 päivänä syyskuuta 1981 ja 9 päivänä lokakuuta Käyttösuunnitelmat on hyväksytty tuomiokapitulissa , ja Hautausmaan sijainti ja pinta-ala Hautausmaa on Karhusuon kaupunginosassa n. 7 km Espoon hallinnollisesta keskuksesta pohjoiseen osoitteessa Kellonummentie 17. Hautausmaan pintaala sisääntulo-, kappeli- ja huoltoalueineen on 19,59 ha. 2. KARTAT Hautausmaa-alueesta on tehty yleiskartta (hautausmaakaava). Siitä näkyy hautausmaa-alueen jakautuminen osastoihin. Hautausmaan osastokartoista näkyy hautarivit ja hautapaikkanumerointi. Ne ovat mittakaavassa 1:200 tai 1:50. Hautausmaan yleiskartta on liitteenä. 3. MAAPERÄ JA KASVILLISUUS 3.1. Maaperä Hautausmaan maaperä on luokiteltu pohjasuhdekartassa hautauskelpoisuusluokkiin I-IV. Uusin laajennusalue, osastot K, L, G1 ja G2 on rakennettu kokonaan täyttöhiekalle Kasvillisuus Hautausmaan puusto koostuu luonnonvaraisista ja istutetuista havu- ja lehtipuista. Puu- ja pensasistutuksia täydennetään ja uusitaan tarpeen mukaan. 4. HAUTAUSMAAN HUOLTO 4.1. Kasteluvesi, kuivatus ja sähkö Hautausmaalla on automaattinen kiinteä kastelujärjestelmä, joka on liitetty Espoon kaupungin vesijohtoverkkoon. Muuta vedentarvetta varten on vesiposteja. Hautausmaa on salaojitettu ja käytävät pintavesiviemäröity. Kuivatusvedet on

64 4 johdettu Brutubäckin puroon. Hautausmaalla on sähköverkosto ja alue on valaistu Jätehuolto, rakennukset ja rakennelmat Hautausmaa kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa huomioidaan jätteiden lajittelu. Hautausmaakaavasta selviää kappelin, huolto- ja henkilöstötilojen sekä varastoalueiden sijainti. Hautausmaa on aidattu. Hautausmaan sisällä on erikseen selvästi aidalla erotettu tunnustukseton hautausmaan alue. 5. HAUTATYYPIT JA HAUTAOSASTOJEN KÄYTTÖÖNOTTOJÄRJESTYS 5.1. Hautatyypit Haudat ovat arkkuhautoja, tuhkahautoja, muistolehdon yksittäisiä hautasijoja sekä alue jonne vainajan tuhka sirotellaan. Tuhka voidaan haudata maatuvassa uurnassa, muussa arvokkaassa kääreessä tai ilman uurnaa. Pyynnöstä hautasija osoitetaan erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta (osasto J kokonaisuudessaan). Aluetta koskevat samat määräykset kuin muutakin hautausmaata. Alueen muutama arkkuhautarivi soveltuu muslimien uskonnon mukaiseen hautaamiseen. Valittavissa on myös alue, jossa arkkuhaudan hoidon yleismaksuvelvoitetta ei ole. Arkkuhautaukseen sopivia osastoja ovat: A, B, C, D, E, F, G1, H, I, J1-2, K, L, M, N, P, Q, R, U sekä J3-4 ja O osittain. Osasto U on arkkuhautamuistolehto. Tuhkahautaukseen on varattu osastot G2, J5-8, S1-6, T sekä J3-4 ja O osittain. Hautauksia voidaan tehdä myös arkkuhautoihin. Osastot T ja J5-6 ovat muistolehtoja. Osastot J7-8 ovat tuhkan sirottelualueita. Osaston J maan laatu ja hautojen mitoitus ovat sellaisia, että hautaustapaa voidaan (arkku / uurna) muuttaa tarvittaessa riveittäin tai haudoittain. Arkkuhautapaikka voidaan muuttaa uurnahautapaikaksi hautatoimistossa tehtävällä kirjauksella myös muilla hautaosastoilla Hautaosastojen käyttöönottojärjestys Hautauksissa edetään seuraavassa osastojärjestyksessä; - arkkuhautaosastot A, B, C, D, E, F ja N on haudattu täyteen ja H, I, J, O ja U 1-3 ovat käytössä. Sitten otetaan käyttöön M, P, L, Q, K, R ja G1. - tuhkahautauksissa käytössä ovat osastot J, S 1-3 ja T1-7 sekä osasto O osittain. Sitten otetaan käyttöön S4-6 ja G2. - seurakuntayhtymälle palautuneita hautoja voidaan luovuttaa myös muista

65 osastoista. - vapaana olevista hautaosastoista voidaan tarvittaessa joku osoittaa ns. katastrofitilanteista johtuvien vainajien hautaukseen. Tarvittaessa osastojen käyttöönottojärjestystä voidaan muuttaa HAUTAOIKEUDEN LUOVUTUS JA KOSKEMATTOMUUSAIKA Hautaoikeus luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä, ellei yhteinen kirkkoneuvosto toisin päätä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa vainajan omaisille. Hautaoikeus voidaan luovuttaa vain luonnolliselle henkilölle. Arkku- ja tuhkahaudat luovutetaan B-hautoina 25 vuoden hallinta-ajalla. Sitä voidaan jatkaa, ellei yhteinen kirkkoneuvosto näe sille estettä. Hautaoikeusaika alkaa haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Seurakuntayhtymä voi luovuttaa haudan toiselle vasta, kun hautaoikeusaika viimeisestä hautauksesta lukien on kulunut loppuun. Muistolehtohautaan tai sirottelualueelle ei synny hautaoikeutta. C-hautoja eli kertahautoja on osastoissa A, B ja N. Ne ovat muuttuneet tavanomaisiksi määräaikaisiksi haudoiksi tapahtuneen kirkkolain muutoksen myötä. Luovutettaessa C-hautoja eli kertahautoja B-hautoja vastaavaksi haudoiksi, on kertahautaan haudatun omaisilla ensisijainen oikeus haudan lunastamiseen. Matalalla arkkuhauta-alueella luovutetaan enintään kaksi rinnakkaista arkkuhautapaikkaa ja syvähauta-alueelta yksi hautapaikka kerrallaan. Arkkuhautapaikan koko on 120x250 cm. Tuhkahautoja luovutetaan vain yksi kerrallaan. Tuhkahaudan koko ja uurnasijojen määrä voivat vaihdella hauta-alueesta riippuen. Muistolehtoon haudattaessa seurakuntayhtymä määrittelee hautapaikan ja -sijan eikä sijoja voi varata etukäteen. Hautauksiin liittyvistä maksuvapautuksista päätetään erikseen. Arkkuhautojen koskemattomuusaika on koko hautausmaalla 20 vuotta. 7. HAUTAUSSYVYYDET Arkkuhautaosastot O, P, Q ja R haudataan yhteen kerrokseen, osastoissa G1, K ja L on mahdollista haudata kolmanteen, 270 cm syvyyteen. Muualla hautausmaalla käytetään hautaussyvyyksinä 150 ja 210 cm, ellei maan laatu tai pohjaveden korkeus aseta estettä. Sikiö tai pieni lapsi voidaan haudata hieman käytettävää arkkuhautasyvyyttä syvemmälle, jos maan laatu sen sallii tai poikittain arkkuhautasijan päähän. Tuhkahautaussyvyys on ensimmäisen hautauskerroksen yhteydessä 1 m ja toisen hautauskerroksen yhteydessä 60 cm. Ilman uurnaa tuhkahautaan haudattaessa haudan syvyys on 60 cm. Muistolehto-osastoissa maatuvassa uurnassa tai arvokkaassa kääreessä hau-

66 dattaessa hautaussyvyys on 100 cm, ellei maaperästä muuta johdu. Osastossa G2 hautaussyvyydet voivat olla 120, 90 ja 60 cm. Sirottelualueella tuhka sirotellaan maan pinnalle. Sirotteluhautauksia ei tehdä talvella HAUTOJEN HOITO Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija, ellei yhteinen kirkkoneuvosto toisin päätä. Hautauksen jälkeen haudan peruskunnostuksen tekee aina seurakuntayhtymä hautapaikan haltijan tai vainajan omaisten kustannuksella. Kaikki arkku- ja tuhkahaudat hoidetaan yhtenäisenä nurmipintana. Muun kuin nurmipinnan käyttö hautojen päällysteenä ei ole sallittua. Seurakuntayhtymä hoitaa nurmikon hautapaikan luovuttamisen yhteydessä perittyä korvausta vastaan. Osastossa H ja osaston J erikseen määriteltäviltä riveiltä on hautaoikeuden haltijalla mahdollisuus järjestää nurmikon hoito haluamallaan tavalla joko seurakuntayhtymän kautta tai muuten. Kiinteistöjohtokunnalla on oikeus muuttaa yleishoitomaksuvelvoitteettomien hautojen alueiden laajuutta em. osastoilla tarpeen mukaan. Haudoille ei saa istuttaa puita, pensaita eikä ruohomaisia kasveja, joiden kasvukorkeus on yli 70 cm. Kukkaryhmiä ei saa reunustaa. Muistomerkin hoito kuuluu haudan hoitoon ja on aina hautaoikeuden haltijan vastuulla. Muistolehtoon haudattuja voidaan muistaa tuomalla kukka- ja kynttilätervehdykset läheiselle muistelupaikalle. Ulkoroihut eivätkä akuilla tai pattereilla toimivat valot ole hyväksyttäviä. Esteettisesti tai esim. hoidon kannalta häiritseviä esineitä, lasituotteita, ruokaaineita tms. ei saa tuoda haudalle. Haudan hoitoon käytettäviä työvälineitä ei saa säilyttää hautausmaalla. Hautausmaan talviaikaiseen kunnossapitoon kuuluu pääkäytäväverkoston auraus ja liukkauden torjunta. Perittävistä maksuista ja maksuvapautuksista päätetään erikseen. 9. HAUTAMUISTOMERKIT JA HAUTOJEN REUNUSTAMINEN Hautamuistomerkkisuunnitelma on toimitettava hautaoikeuden haltijan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoittamana ennen sitovaa tilausta hyväksyttäväksi Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistoon. Määräys koskee myös tunnustuksetonta hautaosastoa. Ohjeiden vastaisen tai hyväksymättömän muistomerkin voi seurakuntayhtymä poistaa, ellei hautaoikeuden haltija

67 7 sitä kehotuksesta tee. Muistolehtoihin ei yksittäistä hautapaikkaa saa merkitä millään tavoin eivätkä omaiset ole mukana haudattaessa. Arkkumuistolehtoon haudattaessa omaiset voivat olla mukana. Jos alueella on muistoseinä, voivat omaiset kiinnittää siihen vainajan nimikilven. Nimikilpien poistaminen muistoseinästä on mahdollista 25 vuoden kuluttua, jos yhteinen kirkkoneuvosto niin päättää. Muistomerkistä huolehtiminen, puhtaanapito ja vastuu turvallisuudesta kuuluvat hautaoikeuden haltijalle riippumatta siitä, kuka hautaa hoitaa. Muistomerkin siirtäminen ennen ja jälkeen hautauksen tapahtuu hautaoikeuden haltijan toimesta ja kustannuksella. Vaaralliseksi huomatusta muistomerkistä lähetetään korjauskehotus hautaoikeuden haltijalle, mikäli osoite on tiedossa. Muutoin tiedoksianto tapahtuu sanomalehden ja / tai haudalle pantavan ilmoituksen avulla. Espoon seurakuntayhtymä voi poistaa seurakuntayhtymän hallintaan siirtyneiltä haudoilta muistomerkit ja muut laitteet, ellei hautaoikeuden haltija ole säädetyssä ajassa niitä poistanut. Muistomerkkiä ei kuitenkaan poisteta haudoilta, jotka säilytetään erillisin päätöksin. Haudoille ei saa laittaa reunakiviä tai muita reunuksia, päällyksiä, rajauksia tai merkkejä. Tarkemmat määräykset hautamuistomerkeistä annetaan muistomerkkiohjeistossa. 10. MUUT MÄÄRÄYKSET Tähän käyttösuunnitelmaan mahdollisesti myöhemmin tarvittavista muutoksista päättää Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto. Jos hautausmaan käyttösuunnitelmaa sovellettaessa syntyy kielellisiä tulkintavaikeuksia, pätee suomenkielinen versio. Tällä käyttösuunnitelmalla kumotaan aikaisemmin vahvistetut käyttösuunnitelmat.

68 Espoon seurakuntayhtymä E 8 sääntökokoelma VIII-98 Ykv T kapituli Mitätöi lehden IV-96 Gräsan uurnalehdon käyttösuunnitelma Espoon ev. lut. seurakuntayhtymä

69 ESPOON EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN GRÄSAN UURNALEHDON KÄYTTÖSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Perustaminen Sijainti ja pinta-ala Kasvillisuus Maaperä Hautaoikeus Kartat Rakennukset, rakenteet ja aidat Hautausmaan salaojitus Kasteluvesi Sähkö Hautatyypit ja hautojen määrät sekä niiden sijainti Haudan syvyys ja tuhkan hautaaminen Hautaoikeuden luovutus Kirkkoon kuulumattomien hautaus Hautaosastojen käyttöönottojärjestys Hautojen hoito Muistomerkit... 6 a) Reunustaminen... 6 b) Muistomerkkejä koskevat yleismääräykset ja hyväksymis-menettely... 7 c) Muistomerkkisuunnitelma... 7 d) Muistomerkkien materiaali... 7 e) Muistomerkin toimittaminen hautausmaalle... 7 f) Muita muistomerkkien toimittamiseen liittyviä määräyksiä... 7 g) Muistomerkin perustaminen... 7 h) Muistomerkkien kunnossapito ja niistä huolehtiminen... 8 i) Muistomerkit ja laitteet Espoon ev. lut. seurakuntayhtymälle palautuneilla haudoilla... 8

70 3 ESPOON EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN GRÄSAN UURNALEHDON KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttösuunnitelma on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa lokakuun 2. päivänä 1995 ja lisäys kohtaan 16 tammikuun 27. päivänä Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on vahvistanut käyttösuunnitelman helmikuun 6. päivänä 1996 ja lisäyksen maaliskuun 26. päivänä Perustaminen Gräsan uurnalehdon perustaminen on vahvistettu opetusministeriön päätöksellä 14. päivänä syyskuuta Uurnalehtoon sisältyvän muistolehdon perustaminen on vahvistettu opetusministeriön päätöksellä erillisenä jo 24. päivänä toukokuuta Sijainti ja pinta-ala Gräsan uurnalehto sijaitsee Espoon Niittykummun kaupunginosassa 15, korttelissa 15036, tontilla 2, jossa sijaitsee myös Olarin kirkko. Hautausmaan pinta-ala on 0,6 ha. 3. Kasvillisuus Hautausmaan puusto koostuu lehti- ja serbiankuusista, männyistä ja koivuista, Täydennysistutuksia on tehty lähinnä koivuilla. Hauta-alueille on istutettu lehti- ja havupensaita sekä maanpeitekasveja. 4. Maaperä Yläosa uurnalehdosta on kalliota, jota paikoin peittävät matalat irtomaakerrokset. Gräsanojan varsi on matalaa kosteikkoa ja tasamaata. Osittain alueella on käytetty

71 4 täyttömassoja ja massanvaihtoa. Alue viettää länteen korkeuseron ollessa noin kahdeksan (8) metriä. 5. Hautaoikeus Hautaoikeus luovutetaan 25 vuodeksi ja se alkaa haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Haudan luovuttaminen toiselle on mahdollista vasta, kun tämä aika viimeisestä hautauksesta lukien on kulunut. 6. Kartat Hautausmaa-alueesta on tehty yleiskartta (hautausmaakaava) mittakaavassa 1:200. Lisäksi on osastokartat mittakaavassa 1:50. Kartoista selviää hautausmaaalueen jakautuminen osastoihin, riveihin ja hautoihin tai hautapaikkoihin. Kartoista selviävät myös hautojen tarkat mitat kussakin osastossa. Hautausmaakaava on käyttösuunnitelman liitteenä. 7. Rakennukset, rakenteet ja aidat Hautausmaakaavasta selviää kolumbaarioiden sekä muiden rakennelmien, mm. muistopaikan ja kiitoskivien sijainti. Alue on aidattu pääosin tiheällä pensasaidalla, jonka sisällä on 90 cm korkea teräsverkkoaita. Portteja on kolme. 8. Hautausmaan salaojitus Hautausmaa on salaojitettu ja käytäviä on pintavesiviemäröity. Salaoja- ja pintavedet on johdettu Gräsanojaan. 9. Kasteluvesi Hautausmaalla on vesiposteja vedentarvetta varten. Vesi kasteluun saadaan Espoon kaupungin vesijohtoverkostosta. Vesijohdoista, jotka on mitoitettu syöttöjohtojen osalta mahdollista myöhempää automaattikastelua ajatellen, on

72 5 erilliset piirustukset. 10. Sähkö Hautausmaalle on rakennettu sähkökäyttöisiä laitteita ja koneita varten sähköverkosto, josta on erilliset piirustukset. Valaistus on järjestetty maisema- ja puistovalaisimin. 11. Hautatyypit ja hautojen määrät sekä niiden sijainti Uurnalehdossa on eri kokoisia yksittäisiä uurnahautoja ja muistopuutarha-alueet, joihin voidaan muodostaa myös yksittäisiä hautoja, suku-uurna-alue, kolumbaario sekä muistolehto- ja tuhkansirottelualueet. Haudat luovutetaan määräaikaisina hautoina, joiden hautaoikeusaika on 25 vuotta. - Muistolehtona toimii osasto 7, Enkelinsiipi, (1360 uurna- tai tuhkasijaa) ja tuhkan sirottelualueena toimii suuri osa osastoa 11, Hiljaisuuden metsä, yhteensä n. 800 m2. - Muistopuutarhana toimivat Hiljaisuuden metsä-nimisen osaston 11 Kotkansiipi- (300 uurna- tai tuhkasijaa), Valonhämy- (400 uurna- tai tuhkasijaa) ja Orvokkiketo-nimellä (400 uurna- tai tuhkasijaa) nimetyt alueet. Muistopuutarhaa voi käyttää muistolehdon tavoin tai muodostaa yksittäisiä, vapaasti valiten 1-6 hautapaikasta muodostuvia hautoja, joille on mahdollista tuoda muistomerkkiohjeistossa tarkemmin määritelty luonnonkivi muistomerkiksi. - Kolumbaarioita on varauduttu sijoittamaan ulos osastoon 12 Uurnahovi, jossa on Leposali ja Kukkasali-nimiset osat ja lisäksi kolumbaariona voi toimia osastoa 10, Kukkakallio, ulospäin rajaava hautausmaan muuri. Ulkokolumbaarioihin voidaan sijoittaa n. 300 uurnaa. - Suku-uurnille (15 kpl, joissa kussakin tilaa 8-10:lle tuhkalle) on varattu osastosta 11 Hiljaisuuden metsä: Pohjantähti- ja Taivaansininimiset kohteet. - Yksittäisille uurnahaudoille on varattu osastot 2 Katajakuja, 3 Pihla-

73 6 japiha, 4 Pikkukoivikko, 5 Koivikko, 6 Rauhanrinne, 8 Kirkonmäki, 9 Hiljainen rinne ja 10 Kukkakallio. Yksittäisiä uurnahautoja on yhteensä kpl, joissa on hautapaikkaa ja kahteen kerrok-seen haudattaessa uurna- tai tuhkasijaa. - Osasto 1 Esikartano on varattu tulevaisuuden erityistarpeita varten ja hoidetaan nurmipintaisena. 12. Haudan syvyys ja tuhkan hautaaminen Tuhkan hautaaminen voidaan tehdä yksittäisiin hautoihin maatuvassa uurnassa, muussa kevyessä ja maatuvassa päällyksessä tai ilman niitä. Ulkokolumbaariossa uurnien tulee olla säänkestäviä. Missä maaperä sen sallii, uurnat haudataan kussakin hautapaikassa ensin 1 m:n syvyyteen. Toinen hautaus samaan hautapaikkaan tapahtuu 60 cm:n syvyyteen. Haudattaessa tuhka yksittäisissä uurnahaudoissa ilman uurnaa, syvyys on aina 60 cm. Sirottelualueilla tuhka sirotellaan pinnalle ja muistolehdossa tai -puutarhassa tuhka sijoitetaan ilman uurnaa haudattaessa pinnan alle. 13. Hautaoikeuden luovutus Hautaoikeus luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä, ellei yhteinen kirkkoneuvosto erityisistä syistä toisin päätä. Hautaoikeus luovutetaan yhteen hautaan kerrallaan, jolloin haudassa voi olla paikasta riippuen erilainen määrä hautapaikkoja. 14. Kirkkoon kuulumattomien hautaus Kirkkoon kuulumaton voidaan haudata tähän hautausmaahan. Hautaoikeus, haudan sijainnin valinta mukaan luettuna määräytyy samoin perustein kuin seurakuntien jäsenille.

74 7 15. Hautaosastojen käyttöönottojärjestys Hauta voidaan valita vapaasti koko alueelta. Vaihtoehtoina ovat valintaa tehtäessä muistolehto tai sirottelualue, muistopuutarha, kolumbaario, suku-uurna tai yksittäinen uurnahauta. Muistopuutarhoissa on valittavana kolme vaihtoehtoista paikkaa ja suku-uurnissa kaksi. Yksittäisiä hautoja voidaan valita eri paikoista ja lisäksi eri kokoisia sekä valmiiksi muistomerkillä varustettuja tai ilman muistomerkkiä olevia hautoja. 16. Hautojen hoito Haudan kunnostamisessa ja hoitamisessa on hautaustoimen ohjesäännössä olevien määräysten lisäksi noudatettava seuraavia määräyksiä. Hautauksen jälkeen haudan hoitokuntoon saattaminen tapahtuu aina Espoon ev. lut. seurakuntayhtymän toimesta. Kaikki luovutettavat haudat hoidetaan pinnan osalta Espoon ev. lut. seurakuntayhtymän toimesta. Yhtenäisenä nurmena hoidetaan osasto 1 Esikartano sekä muistolehto-osasto 7, metsäpohja-aluskasvustaisena osasto 11 Hiljaisuuden metsä, osasto 12 Uurnahovi ja osa osastosta 6 Rauhan rinne. Muut osastot hoidetaan maanpeitekasvillisuudella istutettuna. Perittävistä maksuista määrätään erikseen. Haudan yleishoitomaksua ei peritä Espoon seurakuntiin kuuluvan rintamapalvelutunnuksen omanneen sotaveteraanin ja hänen puolisonsa hautaamiseen luovutettavan haudan ensimmäiseltä hautaoikeuden hallinta-ajalta seurakuntayhtymän vastatessa yleishoitokustannuksista. Haudoille ei saa istuttaa puita eikä pensaita, eikä myöskään ruohomaisia kasveja, joiden kasvukorkeus on yli 70 cm.. Kukkien istuttamiseen haudalle ei ole velvoitetta, mutta jos niitä istutetaan, kukkaryhmien peltireunuksia ei saa käyttää. Häiritseviä esineitä, penkkejä, maljakoiden sijasta käytettäviä lasi- tai muita

75 8 purkkeja, yms. ei saa tuoda haudalle eikä myöskään työvälineitä pidemmäksi ajaksi kuin työn suoritus vaatii. a) Reunustaminena) 17. Muistomerkit. Muistomerkit Haudoille ei saa laittaa reunakiviä tai muita reunuksia. b) Muistomerkkejä koskevat yleismääräykset ja hyväksymismenettely Espoon ev. lut. seurakuntayhtymä on asentanut muistomerkkiohjeistossa tarkemmin luetelluille haudoille valmiiksi myös muistomerkin, josta hautaoikeutta lunastettaessa peritään omakustannushinta. Muille haudoille voidaan asentaa hautaoikeuden haltijan toimesta muistomerkkiohjeiston mukaisesti hankittu ja hyväksytty muistomerkki. c) Muistomerkkisuunnitelma Hautamuistomerkin tilaajan tai muistomerkkejä toimittavan liikkeen on ennen sitovaa tilaamista lähetettävä muistomerkkisuunnitelma kahtena kappaleena etukäteen hyväksyttäväksi Espoon ev. lut. seurakuntayhtymän hautatoimistoon, josta toinen kappale palautetaan käsittelyn jälkeen sen lähettäjälle. d) Muistomerkkien materiaali Muistomerkit saavat olla puuta, metallia tai kiveä. e) Muistomerkin toimittaminen hautausmaalle Etukäteen hyväksytyn muistomerkin saa toimittaa haudalle välisenä aikana arkipäivisin klo lauantai- ja aattopäiviä lukuunottamatta. Muistomerkin tuonnista on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Espoon ev. lut. seurakuntayhtymän hautatoimistolle ja on ilmoituksessa mainittava, mille hautausmaalle ja haudalle muistomerkki aiotaan tuoda.

76 9 f) Muita muistomerkkien toimittamiseen liittyviä määräyksiä Muistomerkin toimittaja on velvollinen huolehtimaan entisen muistomerkin asianmukaisesta hävittämisestä tapauksissa, jolloin haudalle on annettu lupa tuoda uusi hyväksytty muistomerkki. g) Muistomerkin perustaminen Espoon ev. lut. seurakuntayhtymän toimesta on asennettu muistomerkkejä varten palkkiperustukset lukuunottamatta mm. luonnonkivejä ja ristejä. Muistomerkit on asennettava siten, että kaatumisvaaraa ei ole. Esimerkiksi palkille asennettavat 70 cm korkeammat kiviset muistomerkit on varustettava ruostumattomasta metallista valmistetuin, läpimitaltaan vähintään 20 mm:n, 24 cm:n pituisin tapein, jotka juotetaan aluskiveen porattuihin riittävän syviin reikiin betonin tai muun kovettuvan sideaineen kanssa. h) Muistomerkkien kunnossapito ja niistä huolehtiminen Muistomerkeistä huolehtiminen kuuluu hautaoikeuden haltijalle. Muistomerkin siirtäminen ennen ja jälkeen hautauksen tapahtuu hautapaikan haltijan toimesta ja kustannuksella. Kaatumassa olevasta tai vaaralliseksi katsotusta muistomerkistä lähetetään korjauskehoitus hautapaikan haltijalle, mikäli osoite on tiedossa. Muutoin tiedoksianto tapahtuu sanomalehden ja haudalle pantavan ilmoituksen avulla. Ellei muistomerkkiä tiedottamisesta huolimatta ole oikaistu annetussa määräajassa, se voidaan kunnostaa Espoon ev. lut. seurakuntayhtymän toimeksiannosta ja veloittaa aiheutuneet kustannukset hautapaikan haltijalta. i) Muistomerkit ja laitteet Espoon ev. lut. seurakuntayhtymälle palautuneilla haudoilla Espoon ev. lut. seurakuntayhtymän hallintaan siirtyneiltä haudoilla poistetaan muistomerkit ja muut laitteet Espoon ev. lut. seurakuntayhtymän toimesta ellei hautapaikan haltija sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu, ole säädetyssä ajassa niitä poistanut. Muistomerkkiä ei kuitenkaan poisteta haudoilta, jotka säilytetään

77 10 erillisin päätöksin. Tarkemmat määräykset muistomerkeistä antaa yhteinen kirkkoneuvosto.

78 Sääntökokoelma E 9 IV Ykn Ykv Tkli TAPIOLAN KIRKKOTARHAN KÄYTTÖSUUNNITELMA JA HAUTAUSMAAKAAVA

79 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä Hautausmaan nimi ja perustaminen Hautausmaan sijainti ja pinta-ala Kartat Maaperä ja kasvillisuus Maaperä Kasvillisuus Hautausmaan huolto Kasteluvesi, kuivatus ja sähkö Jätehuolto, rakennukset ja rakennelmat Hautatyypit, niiden sijainti ja käyttöönottojärjestys Hautaoikeuden luovutus ja koskemattomuusaika Hautaaminen, haudan koko ja syvyys Hautojen hoito Muistomerkit ja hautojen reunustaminen Kolumbaario ja uurnahauta Muistolehto Muistopöytä Kynttilähuone ja muistelupaikka Muut määräykset... 7

80 3 1. Yleistä 1.1 Hautausmaan nimi ja perustaminen Hautausmaan nimi on Tapiolan kirkkotarha. Hautausmaan perustamispäätös on tehty yhteisessä kirkkovaltuustossa Perustaminen on vahvistettu opetusministeriön päätöksellä Hautausmaan sijainti ja pinta-ala 2. Kartat Hautausmaa on Espoon Tapiolan kaupunginosassa korttelissa YK 12057, Tapiolan kirkon luoteispuolella kirkon tontilla. Tontti rajoittuu keskeisesti Tapiolan kulttuurimaisemaan ja puistoalueisiin. Hautausmaan kokonaispinta-ala on n m 2. Hautausmaa-alueesta on tehty yleiskartat mittakaavoissa 1:500 ja 1:200 (hautausmaakaava). Niistä selviää mm. hautausmaan rajat, sisäisen liikenteen järjestelyt, rakennelmien sijainnit sekä alueen jakautuminen hautaosastoihin ja riveihin. Yleissuunnitelman osastokartat ja hautapaikkakartat on tehty mittakaavassa 1:50. Kartat liitteenä. 3. Maaperä ja kasvillisuus 3.1 Maaperä Hautausmaan maaperä on 1,5 m syvyyteen saakka löyhää hienoa hiekkaa tai silttistä hiekkaa. Tämän kerroksen alapuolella on hiekkamoreenia. Pohjaveden pinta on tason +4 alapuolella. Hautausmaan nykyinen pinnan korko on n. + 8,5 + 8, Kasvillisuus Kirkkotarhan alueella on suuria mäntyjä ja koivuja. Alueeseen rajautuu vanhoja leikattuja marjakuusiaitoja. Puu- ja pensasistutuksia täydennetään tarpeen mukaan. Hautaosastot ovat pääosin nurmikkopintaisia, osassa muistolehtoa on maanpeitekasveja.

81 4 4. Hautausmaan huolto 4.1 Kasteluvesi, kuivatus ja sähkö Hautausmaalla on automaattinen kiinteä kastelujärjestelmä, joka on liitetty Espoon kaupungin vesijohtoverkostoon. Muuta vedentarvetta varten on vesiposteja. Hautausmaan kuivatusvedet on ohjattu kaupungin sadevesijärjestelmään. Hautausmaalle on rakennettu sähkökäyttöisiä laitteita ja koneita varten sähköverkosto. Alue on valaistu. 4.2 Jätehuolto, rakennukset ja rakennelmat Hautausmaa kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin. Varastotilojen suunnittelussa on huomioitu jätteiden lajittelu. Hautausmaalla on varastotila. Henkilöstötilat löytyvät tontin muista rakennuksista. Hautausmaa on rajattu matalalla tukimuurilla tai matalalla reunuksella. 5. Hautatyypit, niiden sijainti ja käyttöönottojärjestys Haudat ovat kolumbaariohautoja, uurnahautoja tai muistolehdon yksittäisiä tuhkahautasijoja. Kolumbaariohaudat ovat osastossa A. Ulkokolumbaariohautoja on 208 kpl, joihin jokaiseen voidaan sijoittaa yleensä 4 uurnaa. Haudat ovat B -sukuhautoja (luovutetaan määräajaksi). Osastossa B on uurnahautoja laskennallisesti kpl. Haudassa on 3 hautasijaa. Haudat ovat B -sukuhautoja (luovutetaan määräajaksi). Osasto C on muistolehto. Muistolehdossa jokaiselle vainajalle varataan oma hautasija. Hautasijoja on laskennallisesti kpl. Kolumbaariohaudan ja uurnahaudan valinta on vapaasti omaisten tehtävissä. Muistolehdon hautasijan määrittele seurakunnan edustaja.

82 5 6. Hautaoikeuden luovutus ja koskemattomuusaika Hautaoikeus luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä ellei yhteinen kirkkoneuvosto erityisistä syistä toisin päätä. Hautaoikeus luovutetaan 20 vuodeksi ja se alkaa haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Haudan luovuttaminen toiselle on mahdollista vasta, kun tämä aika viimeisestä hautauksesta lukien on kulunut. Muistolehdon hautaan ei synny hautaoikeutta. Sama hautasija voidaan ottaa uudelleen käyttöön 20 v. koskemattomuusajan jälkeen. Haudan hallinta-aikaa voidaan jatkaa ellei yhteinen kirkkoneuvosto näe sille estettä. Hautaoikeus luovutetaan kolumbaariossa vain yhteen hautaan, uurnalehdossa korkeintaan kahteen vierekkäiseen hautaan kerrallaan. Muistolehdossa ei voi varata hautasijoja etukäteen. Hautaoikeus luovutetaan muidenkin seurakuntien jäsenille ja kirkkoon kuulumattomille. Hautaoikeus voidaan luovuttaa henkilöille. Omaisten tulee, mikäli mahdollista, käyttää hallinnassaan olevat vanhat hautapaikat uudelleen ennen kuin heille luovutetaan uusi hautapaikka. 7. Hautaaminen, haudan koko ja syvyys Kolumbaariohaudan koko (sisämitat) on 60 cm x 60 cm x 40 cm. Kolumbaariohautaan tuhka sijoitetaan maatumattomassa uurnassa. Haudan hallinta-ajan päätyttyä tuhka haudataan muistolehtoon tiettyyn hautasijaan seurakuntayhtymän edustajan toimesta ja tuhkauurna hävitetään. Uurnahaudassa yhden haudan koko on 30 cm x 30 cm. Hautasyvyydet ovat 120 cm, 90 cm ja 60 cm ellei maalajista muuta johdu. Jokainen syvyys muodostaa oman hautasijansa. Käytettävän uurnan tai arvokkaan kääreen tulee olla maatuva. Muistolehdossa uurnat tai tuhka haudataan yhden uurnan sijoihin merkitsemättä yksittäisiä paikkoja. Hautasijan koko on 30 x 30 cm. Maatuvassa uurnassa tai arvokkaassa kääreessä oleva tuhka haudataan 120, 90 ja 60 cm syvyyteen.

83 6 8. Hautojen hoito Haudan kunnostaminen hautauksen jälkeen tapahtuu seurakuntayhtymän toimesta hautaoikeuden haltijan tai muistolehtoon haudattujen omaisten kustannuksella. Kaikki luovutettavat haudat hoidetaan pinnanhoidon osalta seurakuntayhtymän toimesta. Hautaoikeuden haltijat ja muistolehtoon haudattujen omaiset ovat velvollisia suorittamaan pinnanhoitomaksun koko haudan hallinta-ajalta haudan lunastuksen yhteydessä. Omaiset voivat muistaa vainajia tuomalla haudoille leikkokukkia. Muistolehtoon haudatuille tuodaan kukka- ja kynttilätervehdykset viereiselle muistelupaikalle. Haudoille tai hautausmaalle ei saa istuttaa kasveja. Perittävistä maksuista päätetään erikseen. Häiritseviä esineitä, lasituotteita tai muita vastaavia ei saa tuoda haudalle. Kynttilälyhdyt, seppeleet ym. koristeet poistetaan hautausmaalta keväällä mennessä eikä niitä varastoida. 9. Muistomerkit ja hautojen reunustaminen Hautausmaalla ei ole reunustettavia hautoja. Hautojen muistomerkit ja nimikilvet hankkii seurakuntayhtymä. Muistomerkkien ja kilpien käyttöoikeudesta seurakuntayhtymä perii omakustannushinnan. Nimikilpi ei ole pakollinen. Merkkien, tunnusten yms. ja koristeiden kiinnittäminen on sallittu ainoastaan nimikilpiin. Perittävistä maksuista päätetään erikseen. 9.1 Kolumbaario ja uurnahauta Kolumbaariossa oviluukku toimii muistomerkkinä. Uurnahaudan muistomerkki on useamman haudan yhteinen elementti. Kolumbaarion ovessa ja uurnahaudan muistomerkissä oleviin kiinnikkeisiin voidaan kiinnittää nimikilvet.

84 7 9.2 Muistolehto Muistolehdossa oleviin nimiseinäkkeisiin omaiset voivat halutessaan lunastaa seurakuntayhtymältä nimikilven. Nimikilvet poistetaan seurakuntayhtymän toimesta 20 v. kuluttua hautaamisesta. Kilvet säilytetään seurakuntayhtymän tiloissa tai luovutetaan omaisille. Yksittäistä hautasijaa ei merkitä mitenkään vaan alue hoidetaan yhtenäisenä nurmikkona tai kasvillisuusalueena. 9.3 Muistopöytä 10. Kynttilähuone ja muistelupaikka 11. Muut määräykset Kaikilla Tapiolan kirkkotarhaan haudatuilla on oikeus muistopöydän käyttöön 40 päivän ajan. Vapaamuotoisen vainajaa esittelevän A 4 kokoisen muistoarkin toimittavat vainajan omaiset ja sen paikalleen asentamisesta huolehtii Tapiolan seurakunta. Suruajan jälkeen arkki siirretään muistokirjaan, jonka säilyttämisestä ja näytöstä huolehtii Tapiolan seurakunta. Kynttilähuoneeseen omaiset voivat sytyttää kynttilän vainajia muistaen. Muistelupaikalle voidaan tuoda kynttilöitä tai kukkia muistolehtoon tai muualle haudattujen vainajien muistamiseksi. Sinne voidaan tuoda myös alueelle haudattavan siunaustilaisuudessa laskettuja kukkalaitteita. Kukat voidaan poistaa seurakuntayhtymän toimesta 10 pv kuluttua siunauksen toimittamisesta tai omaisten toimesta aikaisemminkin. Tähän käyttösuunnitelmaan mahdollisesti myöhemmin tarvittavista muutoksista päättää Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto. Jos hautausmaan käyttösuunnitelmaa sovellettaessa syntyy kielellisiä tulkintavaikeuksia, pätee suomenkielinen versio.

85 Sääntökokoelman sääntö E 10 Kirkon ja Kappelin hautausmaiden hautamuistomerkit on valmiiksi painettu ja sitä löytyy hautatoimistosta.

86 Sääntökokoelman sääntö E 11 Kellonummen hautausmaan hautamuistomerkit on valmiiksi painettu ja sitä löytyy hautatoimistosta.

87 Sääntökokoelman sääntö E 12 Gräsan uurnalehdon hautamuistomerkit on valmiiksi painettu ja sitä löytyy hautatoimistosta.