SLOVENIA - METSIEN JA VUORTEN MAA Tässä kuvassa näkyvät Slovenian kaikki olennaiset maisemapiirteet kuten vuoret, metsät, laaksot ja kylät. Kalkkikivilouhos paljastaa myös olennaisen osan Slovenian kallioperästä. FAKTA-TIETOA SLOVENIAN METSISTÄ Metsäpinta-ala Puumäärä Vuotuinen kasvu Vuotuinen hakkuu Yksityismetsää Keskimääräinen metsäpalstakoko 1,18 miljoonaaa hehtaaria 342 miljoonaa m3 (289 m3/ha) 8,5 miljoonaa m3 (7,20 m3/ha) 3,9 miljoonaa m3 71,00% 3 ha Valtion ja kunnan metsää 29,00% (Stat.si, 2013)
Slovenia on Euroopan kolmanneksi metsäisin maa Suomen ja Ruotsin jälkeen. Alla olevan taulukon luvut osoittavat metsäpinta-alan prosenttiosuutena maapinta-alasta vuonna 2015 (FAO tilasto 1990-2015). Suomi 73,1% Ruotsi 68,9% Slovenia 62,0% Vuosittain ilmestyvä kansainvälinen ympäristön toimintakyky- eli EPI-indeksi (Environmental performance index) kertoo Suomen olevan maailman vihrein maa vuonna 2016 (taulukko alla). Myös muut pohjoismaat, Norjaa lukuunottamatta, ovat indeksin kärjessä. Slovenia sijoittuu viidenneksi. EPI-indeksin ovat kehittäneet USA:ssa Yalen ja Columbian yliopistot. Siihen lasketaan 19 eri tekijää ihmisten terveydestä ja ympäristön kunnosta (Maaseudun Tulevaisuus 29.1.2016). Suomi 90,68 Islanti 90,51 Ruotsi 90,43 Tanska 89,21 Slovenia 88,98 Omasta mielestäni tämä Slovenian keväinen vaalea vihreys vie kyllä selvästi voiton suomalaisen kevään tummemmasta värivalikoimasta. Kuva on Bohinjista.
SUOMEN JA SLOVENIAN METSIEN ERILAISUUS Suomi kuuluu pääosin pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Lounais-Suomi kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen ja lapissa on vielä tunturikoivuvyöhyke. Suurin osa metsistämme on kuitenkin sekametsiä. Suomessa on metsä- ja kitumaata 22,78 miljoonaa ha (73,1% maapintaalasta). Metsien puuvaranto on uusimpien mittausten mukaan (VMI 11, 2009-2011) 2305 miljoonaa m3, josta mäntyä 50%, kuusta 30%, koivua 17% ja loput muita havu-ja lehtipuita (3%). Puuston tilavuus on ollut jatkuvassa kasvussa koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Puuston kasvu jaksolla 2009-2011 oli kaikkiaan 104 miljoonaa m3/vuosi, keskikasvun ollessa 4,6 m3/ha/vuosi. Suomen metsistä on yksityisomistuksessa suunnilleen saman verran kuin Sloveniassa, eli reilut 70%. Yksityismetsäpalstojen koko Suomessa on selvästi suurempi kuin Sloveniassa (noin 30 ha), mikä on osaltaan mahdollistanut kokonaisvaltaisemman metsien hoidon. Suomen suojellut metsät kattavat 2.2 miljoonaa ha (9.6% metsäpinta-alasta). Sloveniassa havupuuvaltaiset metsät kattavat noin 47% ja lehtipuuvaltaiset karkeasti 53% metsien pinta-alasta. Slovenian metsien laajuus on noin 1,2 miljoonaa ha (62% maapinta-alasta). Slovenian metsien puuvaranto on noin 342 miljoonaa m3, josta pyökki edustaa 31,8%, kuusi 31,5%, pihta 7,5% ja tammi 6,3%. Loput 20% koostuu lukuisista muista puulajeista, sillä Slovenian metsissä on 71 puulajia, kun Suomessa niitä on vain 30. Puuston määrä Sloveniassakin näyttää olevan jatkuvassa kasvussa, tosin alkukevään 2014 jäämyrsky ja loppukevään 2016 lumimyrsky ovat luultavasti jossain määrin hidastaneet kasvuvauhtia. Puuston kasvu on noin 8,5 miljoonaa m3/vuosi (2013), keskikasvun ollessa 6,5 m3/ha/vuosi, mikä on selvästi Suomessa todettua keskikasvua suurempi. Slovenian metsistä on 71% yksityisessä omistuksessa. Yksityisten metsäpalstojen keskikoko on vain 3 ha, mikä haittaa selvästi metsien kokonaisvaltaista hoitoa, sillä yksityiset omistajat eivät usein edes tiedä paljonko metsää omistavat ja missä, tai miten sitä oikeasti pitäisi hoitaa. Slovenian suojellut metsät kattavat 98 947 ha, eli 8,3% metsäpinta-alasta (2013). Tunturikoivuja Saanan kupeella Kilpisjärvellä.
Tyypillistä suomalaista sekametsää Aulangolta. Tyypillistä Slovenialaista pyökkimetsää.
METSÄNHOIDON ERILAISUUS SUOMESSA JA SLOVENIASSA Metsien arvostus on Sloveniassa selkeästi korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Sloveniassa metsiä pidetään jopa maan symbolina. Runsaat metsät koetaan asutuksen, muun infrastruktuurin ja maanviljelyksen suojana luonnonkatastrofeja vastaan ja ihmisten mielenterveyden kohentajana.yleisin viikonlopun viettotapa on vaeltelu tai maastopyöräily vuorilla ja metsissä. Liisa Kirves kirjoitti Maaseudun tulevaisuudessa 9.11.2007 seuraavaa: Slovenian kestävään kehitykseen perustuvalla metsätaloudella on yli sadan vuoden perinteet. Sloveniaa voidaankin kutsua Euroopan metsätalouden toisinajattelijaksi, sillä avohakkuut ja metsän lannoitus ovat lailla kiellettyjä. Metsätalous perustuu valikoivaan hakkuuseen ja luontaiseen uudistamiseen. Näihin sanoihin on helppo yhtyä, sillä Slovenian metsissä ei näy hakkuuaukeita eikä nuoria taimikoita, paitsi viime aikoina jäämyrskyn jäljiltä. Huhti-toukokuun vaihteessa 2016 pari päivää kestänyt lumimyrsky lisäsi edelleen metsätuhoja, sillä 25 cm märkää lunta katkoi jälleen runsaasti puita, varsinkin jäämyrskyn aiheuttamien aukkojen laitamilla. Hakkuuaukea jäämyrskyn jäljiltä Kamnikin ympäristössä. Märän lumen keväällä 2016 aiheuttamia lisätuhoja Kamnikin lähellä.
Suomessa metsänhoito perustuu suurelta osin pääte-eli avohakkuuseen, hakkuuaukean kyntämiseen, uusien taimien istuttamiseen ja lannoittamiseen, vaikka Tapion metsänhoitosuositukset pyrkivät suuntaamaan metsänhoitoa Suomessakin Sloveniassa harjoitettuun suuntaan (http://tapio.fi/wpcontent/uploads/2015/06/metsanhoidon_suositukset_ver3_netti_1709141.pdf). Toisaalta metsänhoidon erilaisuus selittyy luonnollisilla tekijöillä, mutta toisaalta Suomen metsänhoito perustuu suurelta osin teollisuuden vaatimuksiin, kun taasen Sloveniassa metsien itseisarvo ja moninaiskäyttö määräävät metsänhoidon tavat ja puitteet. Slovenian vuoristoinen maasto ei salli monitoimikoneiden käyttöä siinä määrin kuin Suomessa on tapana. Sloveniassa yleinen moottorisaha - traktori - vinssi - käytäntö on maaperän ja puiden kannalta selvästi ystävällisempi, mutta taloudellisesti tehottomampi. Sloveniassa harjoitettu metsien luontainen uudistaminen ilman lannoitusta soveltuu alueen kalkkipitoiseen maahan, sillä kun tökkäät siellä vaikka vain tulitikun maahan, niin se alkaa hetken päästä versoa. Suomen metsien laajalti kalkkiköyhä maaperä vaatii lannoitusta ja kalkitusta, jotta puut edes jotenkin kasvaisivat. Lisäksi ankara talvi verottaa Suomessa puiden kasvuvauhtia verrattuna Etelä-Eurooppaan. Nämä tukit vedettiin keväällä 2016 yksitellen traktorin perässä Kamnikin lähimetsästä.
METSÄTEOLLISUUS SUOMESSA JA SLOVENIASSA Suomessa käytettiin raakapuuta vuonna 2015 yhteensä 74,3 miljoonaa m3. Valtaosan raakapuusta, 64,7 miljoonaa m3 (87%), käytti metsäteollisuus, josta kotimaista raakapuuta oli 56,1 miljoonaa m3 ja tuontipuuta 8,5 miljoonaa m3. Loppu 9,6 miljoonaa m3 kului energian tuotantoon, pääosin pientalojen polttopuuna (5,4 milj. M3) ja runkopuusta valmistettuna metsähakkeena (4,2, milj. M3) lämpö- ja voimalaitoksissa (Luke, tilastot). Lisätietoja löytyy Luken tilastoista ja julkaisusta: (http://www.metla.fi/julkaisut/seuranta/pdf/suomen-metsat-2011.pdf). Sloveniassa käytettiin raakapuuta vuonna 2013 yhteensä 3,5 miljoonaa m3, josta havupuuta oli 51% ja lehtipuuta 49%. Sahatukit edustivat 48%, selluloosapuu 14%, muu teollinen raakapuun käyttö 3% ja energiakäyttö 34% raakapuun kokonaiskäytöstä (Stat.si). Puutalotuotanto on aivan viimeisten tietojen mukaan kovassa nosteessa Sloveniassa. Niitä, kuten muutakin rakennuspuuta, viedään lähinnä Itävaltaan ja Italiaan kotimaisen kulutuksen lisäksi. Slovenian viimeisin käytettävissä oleva virallinen metsätilasto on vuodelta 2014, mutta jäämyrskyn takia osa luvuista ei kuvaa normaalivuoden tilannetta, joten vuoden 2013 luvut ovat siinä suhteessa kuvaavampia. On myös rehellisesti todettava, että raakapuun energiakäyttöä kuvaava virallinen tilastoluku vuodelle 2013 näyttää kovin pieneltä, sillä monessa muussa lähteessä viitataan suurempaan, jopa kaksinkertaiseen käyttömäärään, kuten totesin mm. esitelmässäni Sloveniaseuran kevätkokouksessa 2016. Luvun suuruuteen vaikuttaa moni seikka kuten määritelmä, lasketaanko puuviljelmien energiakäyttö mukaan, entäpä puiden kaarna ja muu hakkuujäte ja miten huomioidaan yksityismetsänomistajien oma energiakäyttö. Käsittääkseni näitä tekijöitä ei ole sisällytetty viralliseen lukuun, mutta halusin kuitenkin käyttää sitä luvun vertailukelpoisuuden vuoksi. Omien havaintojeni mukaan jäämyrskyn jälkeen loppukeväällä 2014 ja vielä keväällä 2016 Kamnikin ympäristön talojen puupinot olivat ennätyssuuria, enkä millään usko että nämä puut sisältyisivät vuoden 2014 tai 2016 viralliseen tilastoon. SLOVENIAN METSIEN ERITYISPIIRTEITÄ Slovenialainen metsä on aivan erilainen kuin suomalainen, sillä lukuisat kukkivat puut ja miehenkorkuiset saniaiset sekä runsas eläimistö tekevät slovenialaisesta metsästä tosi upean. Sloveniassa on neitseellisiä metsiä 9500 ha (0,9% metsäpinta-alasta), joita tapaa Kocevjen kaupungin lähistöllä Slovenian kaakkoiskulmassa. Näissä metsissä elää myös runsaasti karhuja, kauriita, ilveksiä ja jopa susia. Jostain käsittämättömästä syystä emme nähneet keväällä 2016 kuin yhden kauriin, vaikka samoilimme tuntikausia etsien Rog Baza 20, partisaanien leiriä, jota saksalaiset eivät löytäneet toisen maalimansodan aikana. Emme muuten löytäneet mekään, sillä kummasti kaikki tienviitat katosivat leiriä lähestyttäessä (http://www.culture.si/en/baza_20_memorial_site,_kočevski_rog). Slovenian metsistä ei löydy hakkuuaukeita, paitsi nyt jäämyrskyn jäljiltä. Metsäautoteitä ja traktoriuria on metsissä tuikitiheään, joten retkeilymahdollisuudet ovat tosi hyvät, mutta eksyminenkin on kovin helppoa, kuten meille kävi. Slovenian metsät tuottavat myös mukavasti ruokaa: saksanpähkinöitä, kastanjoita, villirukolaa, villivalkosipulia ja lukuisia erilaisia yrttejä. Mm. kotitekoinen Jägermeister on erittäin suosittua, sisältäen noin 20 eri yrttiä. Myös marjoja on runsaasti.
Valtava pihta löytyi Slovenian varsinaiselta puuntuottoalueelta Kocevski Rog-alueelta, Kocevjen ja Novo Meston välimaastosta. Puu on 270 vuotta vanha, 1,9 m läpimitaltaan ja 45 m korkea.
Kultasade kasvaa Slovenian metsissä puuna, meillä vain pensaina puistoissa ja puutarhoissa.. Kamnikissa tapasin ensimmäistä kertaa sulkaharmaalepän, jota on kuulemma Suomessakin.