MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA JA LASTEN JA NUORTEN PSYKOSOSIAALISTEN ERITYISPALVELUJEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN LAPISSA HANKKEIDEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 12.9. 2006 klo 12.15 15.15 Paikka Maalaiskunnan entinen valtuustosali, Rovakatu 2 Käsiteltävät asiat: 1. Jorma Posio avasi kokouksen klo 12.15, koska puheenjohtaja Matti Ansala ei ollut tullut paikalle. Puheenjohtajaksi valittiin Helena Terävä 2. Läsnäolijoiden toteaminen Läsnä: Ansala Matti, apulaiskaupunginjohtaja, ohjausryhmän pj (paikalle klo 12.45) Autti Annikki, sosiaalityöntekijä, Kittilän kunta Koberg Pirjo, projektikoordinaattori, Kolarin kunta Koivupalo Maarit, sosiaalityöntekijä, Turvanen Korkeakangas Mirja, aluepäällikkö, Nuorten Ystävät ry Liinamaa Riitta, suunnittelija, ohjausryhmän sihteeri Lintula Eliisa, palvelupäällikkö, Rovaniemen kaupunki (paikalle klo 12.45) Mustonen Irma, osastonhoitaja, Lshp Ollonen Anne, sosiaalityöntekijä, Rovaniemen A-klinikka Peisa Timo, johtava lääkäri, Ranuan kunta Posio Jorma, projektipäällikkö, mielenterveys- ja päihdehanke Sani Anna-Leena, erikoissairaanhoitaja, Enontekiö-Muonion ktt:n ky Tallavaara Marja-Sisko, projektipäällikkö, Lasten ja nuorten hanke Terävä Helena, psykiatrian tulosaluejohtaja, Lapin sairaanhoitopiiri Valve Sirkku, erikoissairaanhoitaja, Rovaniemen mlk Virta Pertti, johtaja Perhe- ja mielenterveysklinikka Lapponia Virtanen Matti, johtaja, Lapin päihdeklinikka Poissa: Asikainen Leena, lehtori, Ramk Kilpeläinen Auvo, perusturvajohtaja, johtoryhmän pj. Kostamo-Pääkkö Kaisa, kehitysjohtaja, Poske Kylmänen Pekka, talouspäällikkö, Lshp Laukkanen Anu, psykologi, Sodankylän kunta Mikkola Sirpa, ylilääkäri, Muurolan sairaala Määttä Hilkka, terveydenhoitaja, Posion kunta Ojanaho Erja, ylihoitaja, tulosaluejohtaja, Lshp Raassina Marita, johtava sosiaalityöntekijä, Kemijärven kaupunki Väyrynen Sanna, tutkija, Lapin yliopisto Ylöstalo Anja, psykologi, Rovaniemen kaupunki 1
3. Työjärjestyksessä kohta 5 siirrettiin kohdan 7 jälkeen. 4. Jorma Posio esitteli hankkeiden toiminta- ja talousraportit. Menoja ollut kaiken kaikkiaan vielä vähän, sillä aktiviteetit, kuten Depressiokouluohjaaja- ja preventiivinen perheinterventiokoulutus ovat vasta alkaneet. Kunta- ja seutukuntapalaverit ovat kertaalleen pidetty. Matkakuluja on ollut arvioitua enemmän, sillä valtakunnallisia ohjausryhmän palavereita on ollut enemmän. Marja-Sisko Tallavaara esitteli Sotkanetista keräämiä hyvinvointi-indikaattorilukuja hankkeen kunnista. Hän oli koonnut myös yhteenvetoa kuntakäyntien ja kunnan työntekijöiden tekemien swot-analyysien pohjalta: työntekijöiden tuttuus ja tuntemus koettiin sekä positiivisena että negatiivisena asiana asiakastyössä. Kuntien työntekijöillä laajat toimenkuvat, joten uupumus uhkaa. Pienissä kunnissa on matala byrokratia, jota pidettiin hyvänä. Etäisyydet ovat pitkiä, eikä ole vapaaehtoistyöntekijöitä, mutta naapuriapu pelaa. Toisaalta seurakunnat ovat aktiivisia pienissä kunnissa. Positiivisena nähtiin myös luonnonläheisyys. Riitta Liinamaa esitteli hankkeen päihdetyön kehittämisen osa-alueita sekä menossa olevat koulutukset, joista liite1. Matti Ansala vaihtui puheenjohtajaksi ja kohta 6 siirrettiin kohta 7:n jälkeen. 5. Osallistujien valmistellut puheenvuorot: Päihteiden yhteys mielenterveystyöhön oman työsi / toimialueesi kautta tarkasteltuna Muurolan sairaalan vastaanotto-osaston oh Irma Mustonen: Hoitoon hakeutuvien potilaiden päihteiden käyttö näkyy. Alkukesällä tehdyssä tarkastelussa 37:llä 111:sta potilaasta oli runsasta päihteiden, nimenomaan alkoholin käyttöä. Tilanteet olivat vakavia, esimerkiksi delirium, huumepsykoosi, välitön itsemurhavaara. Huumeiden ja lääkkeiden käyttäjämäärät ovat lisääntyneet vastaanotto-osastolla. Toisaalta varsinaisessa opioidien vieroitushoidossa on ollut vain yksi potilas. Ns. kaksoisdiagnoosipotilaiden eli ihmisten, jotka psykiatrinen tautiluokitus on arvioinut kärsivän psykiatrisesta sairaudesta, kuten persoonallisuushäiriöistä ja rajatiloista, hoito koetaan vaikeaksi. Tarvittaisiin samanaikaista hoidon ja päihdekuntoutuksen kehittämistä. Osastolla tehdään myös katkaisuhoitoja, joissa päähuomio on sekä somaattisten että psykoottisten oireiden hoitamisessa ja tarkkailussa. Yksi ongelmana on osan henkilökunnan kielteinen asenne päihteiden käyttäjiä kohtaan. Heitä ei koeta oikeasti sairaiksi. Somaattisesti huonokuntoisten potilaiden hoitaminen aiheuttaa pelkoa, sillä osaamista ja keinoja ei koeta olevan riittävästi. Toivotaan, että LKS:n ja Muurolan välillä päästäisiin sopimukseen, minkälaisista somaattisista vaivoista kärsivät hoidettaisiin LKS:ssa ja mitä voidaan hoitaa Muurolassa. Alkoholin käytön lisääntyessä ja suurten 2
ikäluokkien vanhetessa, somaattiset ongelmat tulevat kasvamaan myös psykiatrisella puolella. Tarvittaisiin päihteisiin liittyvän osaamisen vahvistamista, palveluketjujen selkiyttämistä ja verkostotyön lisäämistä. Erikoissairaanhoitaja Anna Leena Sani Muonion ja Enontekiön mielenterveystoimisto: Mielenterveystoimiston työntekijä on etulinjassa myös päihdeongelmien hoidossa. Ehkäisevä työ ei kuulu työhön. Päihdeasioissa tehdään yhteistyötä terveyskeskuksen, sosiaalitoimen ja Lapin päihdeklinikan kanssa. Terveyskeskuksessa tehdään lääkinnällinen katkaisuhoito. Sen aikana otetaan yhteyttä mtt:oon ja A-L. käy tapaamassa osastolla olon aikana kerran. Uudet ammatilliset koulutukset, Muoniossa eräopaskoulutus ja Kittilässä Levi-instituutti, joihin tulee ihmisiä erilaisista elämäntilanteista ympäri Suomea, tuovat mukanaan myös pulmia, kuten päihdeongelmia. Alkoholiongelman lisäksi on piilossa olevaa huumeongelmaa. Enontekiöllä Väärti-projektin loppuminen merkitsi palveluiden merkittävää supistumista. Päihdeongelmat voivat herättää työntekijässä toivottomuuden tunteita. Äskettäin julkaistu Helsingin Sanomien artikkeli, sanoi päihdeongelmissa turhaan korostetun kroonistumista. 50-70% ratkaisee ongelmansa itse. Esimerkiksi myönteiset kokemukset voivat tuoda käyttäytymisen täyskäännöksen. Päihderiippuvuuden kehitys olisi tärkeää katkaista. Riippuvuuden kehityttyä ihminen tarvitsee tukea ja tilaisuutta kunnostautua muiden silmissä. Johtaja Pertti Virta Kemijärven perhe- ja mielenterveysklinikka: Ongelmat nousevat siitä, että eri yksiköt tekevät töitä toisistaan erillään. Kemijärvellä on yhdistetty mtt, perheneuvola ja a-klinikka samaan yksikköön. Lapponiassa tehdään laitoskatkaisuhoitoa. Mielenterveysongelmat voivat olla helpompi syy hakea apua kuin päihdeongelmat. Lasten ongelmat voivat tuoda esiin myös vanhempien päihteidenkäytön. Yhteistyökuviot Kemijärvellä ovat hyvät, joten tilanteisiin puuttuminen on helppoa. Keskeisenä työotteena on perhe- ja verkostokeskeinen työote, jotta tukiverkostot toimisivat. Sosiaaliterapeutti Anne Ollonen Rovaniemen A-klinikka: A-klinikan asiakastyö on psykososiaalista työtä ja rajanveto psykiatriaan on häilyvä. Monet asiakkaat elävät masennuksen ja päihteiden kierteessä, joka on voinut alkaa jo aikaisemmissa sukupolvissa. Usein keskustelujen keskiössä on traumojen työstäminen. Monissa perheissä vanhempien mielenterveysongelmat ja päihteiden runsas käyttö kulkevat käsi kädessä. Lasten vertaisryhmiin osallistujia valittaessa täytyy pysähtyä miettimään, kuuluuko tämä lapsi ryhmään, jossa vanhemmilla on mielenterveysongelmia vaiko päihdeongelmaisten vanhempien lasten ryhmään. Ehkäisevä työ olisi tärkeää, mutta siihen ei jää aikaa. Erilaiset mallit tehdä työtä ovat positiivinen asia. Perhe- ja verkostotyö on tärkeää. 3
6. Syksyn suunnitelmat Riitta Liinamaa esitteli koulutusehdotusta, jolla oli työnimenä päihdeneuvoja/ohjaaja. Koulutuksen järjestävät yhdessä Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke sekä sairaanhoitajaliiton Käytännöt toimintamalleiksi hanke. Ensimmäinen tapaaminen on 31.10. LKS:n tiloissa, jolloin asiasta informoidaan tarkemmin. Koulutusehdotusta periaatteessa kannatettiin ja pidettiin laaja-alaisena, mutta nimike nosti kysymyksiä. Marja-Sisko Tallavaara kertoi konsultaation kehittämisestä hankkeessa. Teknologia on olemassa, mutta osaajien hakeminen on kesken. Täytyy löytää alueelliset työntekijäryhmät ja antaa koulutusta. Hankkeeseen on palkattu osa-aikainen tutkija suorittamaan arviointia ja tekemään tutkimussuunnitelmaa. 7. Tutkimus videokonsultaation käytöstä ja vaikuttavuudesta. Lilli Pesämaa: Kirjallisuudessa videoneuvotteluiden käytöstä lasten ja nuorten psykiatriassa vaikuttavuudesta ei yleistettävää tutkimusta, koska aineistot ovat pieniä. Mutta yksittäisissä tapauksissa hyvät tulokset. Niin lapset kuin heidän perheensäkin ovat olleet tyytyväisiä videoneuvotteluihin. Tuonut joustavuutta. Kustannustehokkuutta ei myöskään ole tutkittu paljon. Kaiken kaikkiaan tutkimuksia tarvitaan riittävästi. Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä, koska säästyy aikaa, rahaa ja matkustamista. Ehkä helpompi ottaa esille vaikeita asioita. Perusterveydenhuollon henkilökunta kokee saavansa jatkuvasti tukea erikoissairaanhoidolta ja tietotaito lisääntyy kun tehdään yhdessä töitä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä tehostui ja kynnys konsultaatioihin madaltui. Toisaalta koettiin, että jotakin menetetään kun tavataan kameran ja ruudun välityksellä. Vaatii koulutusta. Teknisiä ongelmia esiintyi. Konsultaatioihin ei ole resursoitu tarpeeksi, niin sopivan kuin riittävän ajan puute. Yksi ongelma on hinnoittelu. Toivomuksena on, että laitteet toimisivat omasta työhuoneesta käsin ja saataisiin aikaan saman huoneen tunnelma. Tarvitaan myös tekninen tuki. Tärkeintä on kuitenkin substanssiosaaminen, laitteet ovat vain apuväline. 8. Seuraava kokous 25.1.07 klo 12-15. 9. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.15. Muistion laati Riitta Liinamaa 4
5