Johtajan katsaus JOHTAJAN KATSAUS

SUOMEN VIRON INSTITUUTIN TOIMINTAVUOSI 2012

SUOMEN VIRON INSTITUUTIN TOIMINTAVUOSI 2012

Sisältö Johtajan katsaus 5 Yleisö ja ohjelmisto Hankkeet ja tapahtumat 6 Kirjastotoiminta 8 Kiertonäyttelytoiminta 9 Kieliohjelma 10 Kirjallisuusohjelma 12 Talous Tulot ja menot 13 Varallisuus 13 Taloushallinto 13 Viestintä ja näkyvyys Sisäinen viestintä 14 Sähköinen viestintä 14 Tiedotustoiminta ja medianäkyvyys 15 Yhteydenotot ja tunnettuus 15 Tekijät Säätiö 16 Hallitus 16 Henkilöstö 17 Tulevaa Instituutti Tartossa uusiin tiloihin 18 Liitteet Suomalaisen designklassikko Marimekon näyttely Latviassa 20 Lapin taiteilijaseuran näyttelykokonaisuus Ma elan polaarjoonel Virossa ja Latviassa 21 Täydennyskoulutusta tarjoavat seminaarit suomen kielen opettajille 22 Kouluvierailuprojekti Suomalainen kylään kyllä! 23 Liikkuva Runoajelu-festivaali 24 Kansainvälinen konferenssi NordMatch 2012 kulttuurituottajille 25 Suomalaisten ja virolaisten tutkijoiden yhteistyötä kehittävä Granö-luentosarja 26 Suomen 95. itsenäisyyspäivän juhlistaminen Tartossa 27 Kiertonäyttelyt 2012 Suomen Viron-instituutin kiertonäyttelyt 28 Kiertonäyttelyt maakunnittain 28 Ohjelmatoiminnnan rahoitukseen osallistuneet yhteistyökumppanit 29 Ohjelmakalenteri 2012 30 4 Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012

JOHTAJAN KATSAUS Johtajan katsaus Suomen Viron-instituutti on ohjelmallaan tarjonnut eri kohderyhmille onnistuneesti kuvaa siitä, mikä on ajankohtaista ja kiinnostavaa nyky-suomessa. Olemme tarttuneet Suomen parhaiden asiantuntijoiden voimin moniin aiheisiin, kuten esimerkiksi ruoka- ja kulutussosiologiaan, monikulttuurisuuteen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen uuden median aikakaudella. Tuoreet ja mielenkiintoiset aiheet ovat houkutelleet paljon uutta yleisöä. Eniten kiinnostusta ovat kuitenkin herättäneet kulttuuriviennin hankkeemme, joiden avulla olemme edistäneet muotoilun ja kuvataiteen vientiä sekä Virossa että Latviassa. Instituutin strategian mukaan olemmekin vuosi vuodelta panostaneet yhä enemmän kulttuurivientiin. Kieliohjelma on edelleen instituutin toiminnan tärkeä kivijalka. Meidän tehtävänämme on edistää Suomen kielen ja kulttuurin oppimista ja opettamista Virossa. Tämä tehtävä on ainutlaatuinen, sillä Suomi ja Viro ovat toisilleen hyvin läheisiä kieli- ja kulttuurialueita. Siksi olen aivan erityisen iloinen siitä, että olemme voineet Viron opetusministeriön tuella käynnistää neljässä koulussa suomen kielen opetuksen toisena vieraana kielenä. Toiminta on alkanut lupaavasti, joten tulemme lähivuosina jatkamaan yhteistyötä ministeriön ja koulujen kanssa. Jatkamme myös virolaisten suomen kielen opettajien täydennyskoulutusta, johon osallistuu valtaosa kaikkiaan sadastaviidestäkymmenestä opettajasta ympäri koko maan. Tärkeä uusi avaus on myös Keelesild-niminen verkosto, johon osallistamme suomen kielen ja opetuksen kannalta tärkeimmät suomalaiset ja virolaiset sidosryhmät. Haluamme mm. vaikuttaa siihen, että Viroon luodaan luotettava suomen kielen tutkintojärjestelmä ja että suomen kielen opettajien muuntokoulutus tulisi helpommin saavutettavaksi. Instituutin kieliohjelmaa tukee Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen turvin pystymme kattamaan instituutin kiinteät menot, sillä olemme vähentäneet henkilökuntaa ja karsineet säätiön hallinnoinnin kustannuksia. Suurin näköpiirissä oleva kertakustannus on Tarton toimipisteemme muutto uusiin tiloihin Tarton yliopiston ja raatihuoneentorin läheisyyteen. Tämä investointi tarjoaa mahdollisuuden palvella entistäkin paremmin kirjastomme asiakkaita. Ilman hankerahoitusta ja muuta ulkopuolista täydentävää rahoitusta instituutin ohjelmatoiminta ei olisi ylipäätään mahdollista. Silti saamme pienilläkin resursseilla paljon aikaan erilaisten kumppanuuksien avulla. Mielestäni yksi instituutin vahvuuksia onkin nimenomaan sen kyky linkittää toimijoita toisiinsa ja asiantuntijana myötävaikuttaa prosessien liikkeellelähtöön niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Olemme vuoden mittaan tehneet yhteistyötä niin gallerioiden, kustantamoiden, festivaalien, tapahtumien ja yhdistysten kuin myös ministeriöiden, lähetystöjen, yliopistojen, kuntatoimijoiden ja erilaisten liittojen kanssa. Toimintamallimme on avain menestykseen: instituutin lisäksi osallistamme ohjelmatyöhön aina sekä virolaisen että suomalaisen kumppanin. Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta! Riitta Heinämaa Johtaja Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012 5

YLEISÖ JA OHJELMISTO Hankkeet ja tapahtumat Suomen Viron-instituutti toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurivientituella Marimekkonäyttelyn ja sen oheisohjelman Latviassa sekä Lapin taiteilijaseuran kanssa näyttelykokonaisuuden Virossa ja Latviassa. Näiden hankkeiden lisäksi liitteestä löytyvät ohjelmaesittelyt myös muista vuoden keskeisistä hankkeista sekä vuoden kattava ohjelmakalenteri. Instituutin kieliohjelman monipuolinen ja onnistunut vuosi sisälsi suomen kielen ja kulttuurin yhteistyöverkoston toiminnan koordinoimisen lisäksi erilaisia täydennyskoulutuksia opettajille ja tapahtumia suomen kielen opiskelijoille. Viron opetus- ja tiedeministeriön hankerahan turvin yhteistyöverkosto jakoi rahallista tukea suomen kielen opetukseen peruskoulussa. Yhteistyössä FILI:n kanssa järjestettiin ohjelmaa kääntäjille. Vuoden aikana kokoontui jälleen kääntäjäkerho, jonka toiminta on poikinut suomalaiselle kirjallisuudelle uusia virontajia. Perinteistä ja odotettua ohjelmaa puolestaan edustivat mm. Aleksis Kiven päivä ja Suomen itsenäisyyspäivän juhlistaminen Tartossa. Suomen kielen Agricola-kilpailu kokosi 25 osallistujaa eri puolilta Viroa ja liikkuva Runoajelu-festivaali levittäytyi neljään maahan. Luovan talouden yhteistyötä Suomen ja Viron välillä pedattiin järjestämällä kulttuurituottaijen verkottumistapahtuma NordMatch 2012 usean suomalaisen ja virolaisen yhteistyökumppanin kanssa. Yhteistyö eri Suomi-toimijoiden kanssa sujui erinomaisesti. Yhdessä Suomen Tallinnan-suurlähetystön ja Suomalais-eestiläisen kauppakamarin kanssa perustettiin Team Finland Viroon. Instituutti osallistui aktiivisesti myös Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n sekä Viron EUNIC (European Union National Institutes for Culture) -verkoston toimintaan. Instituutin johtaja toimi Suomen edustajana luovia aloja edistävän Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus (Northern Dimension Partnership on Culture; NDPC) -ohjelman puheenjohtajana. Ohjelma on yksi Euroopan unionin neljästä Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelmasta. Suomen Viron-instituutin omien tilojen kävijämäärät olivat odotetusti samoissa lukemissa kuin vuonna 2011. Instituutin tapahtumien ja tilaisuuksien painopistettä on siirretty enenevässä määrin yhteistyökumppaneiden tiloihin ja muihin mahdollisimman helposti lähestyttäviin tiloihin. Tallinnan toimipisteen kävijämäärässä on nähtävissä myös kirjastotoiminnan keskittäminen Tarttoon. Tallinnan toimipisteen kävijämäärä oli vuonna 2012 vieraskirjan mukaan 655 (kävijämäärät olivat 2011: 695, 2010: 1478 ja 2009: 1791) ja Tarton kävijämäärä 1549 (kävijämäärät olivat 2011: 1664, 2010: 1487 ja 2009: 2041). Alla on graafi sesti esitettynä toimintavuoden eri ohjelma-alueiden (kulttuurivälitys, kielisukulaisuus, kulttuurivienti ja asiantuntijuus) tapahtumien määrä, yleisön määrä sekä instituutin taloudellinen panostus eri ohjelma-alueisiin. Tapahtuminen määrä Yleisön määrä Taloudellinen panostus Kulttuurivälitys Kielisukulaisuus Kulttuurivienti Asiantuntijuus 6 Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012

YLEISÖ JA OHJELMISTO 1. 2. 1. Disaini- ja Arhitektuurigalerii -gallerian johtaja Maile Grünberg ja Lapin taidetoimikunnan pääsihteeri Tomi Aho Ma elan polaarjoonel -näyttelyn avajaisissa. Kuva: Suvi Kiukas 2. Marimekko-näyttely Latvian designmuseossa. Kuva: Latvian designmuseo 3. Taiteilija Riikka Jokiaho Ma elan polaarjoonel -näyttelyn avajaisissa. Kuva: Suvi Kiukas 4. Marimekko-näyttelyn oheisohjelmaa Latvian designmuseossa. Kuva: Latvian designmuseo 5. Suomen kielen kilpailu Agricola 2012. Kuva: Kasperi Hasala 6. NordMatch 2012 -konferenssi Tallinnassa. Kuva: Freja Lindeman 7. Lasten ja nuorten kirjallisusseminaarin työpaja. Kuva: Merja Aho 8. Lasten ja nuorten kirjallisuusseminaari. Kuva: Merja Aho 3. 4. 5. 6. 7. 8. Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012 7

YLEISÖ JA OHJELMISTO Kirjastotoiminta Instituutin kirjasto sijaitsee Tarton toimipisteessä. Se kuuluu toista vuotta Tarton erikoiskirjastojen verkostoon, minkä ansiosta sen tietokanta on nyt selattavissa internetissä Viron suurimmassa Ester-kirjastojärjestelmässä (http://tartu.ester.ee). Tietokantaan on syötetty lähes kaikki kirjaston nimikkeet ja tietoja päivitetään jatkuvasti. Instituutin kirjastosta on mahdollista tehdä kaukolainapyyntöjä sellaisesta aineistosta, jota ei löydy Viron muiden kirjastojen kokoelmista. Ester-kirjastojärjestelmässä instituutin kirjaston aineisto on entistä paremmin esillä, mikä on osaltaan vaikuttanut kirjaston käytön lisääntymiseen ja kirjojen lainauslukujen kasvuun. Vuonna 2012 lainoja kertyi yhteensä 2553 (2011: 2373, 2010: 1994). Toimintavuoden aikana lainaajia oli yhteensä 265 (2011: 209, 2010: 181). Asiakkaiden joukossa on paljon opiskelijoita: Tarton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoita sekä suomalaisia vaihto-opiskelijoita. Lisäksi kirjastossa käy paljon Tartossa asuvia suomalaisia perheitä, suomen kieltä opiskelevia virolaisia ja suomen kielen opettajia. Kirjastossa on suomalaista nykykirjallisuutta, kaunokirjallisuuden klassikkoja, vironnettua suomalaista (kauno)kirjallisuutta, Suomen ja Viron suhteita ja historiaa käsitteleviä kirjoja, tietokirjoja, suomalaisia lastenkirjoja ja sarjakuvia. Tarton osasto ylläpitää myös suomen kielen opettajille tarkoitettua oppimateriaalikirjastoa. Vuoden aikana kirjastoon on tullut lähes pari sataa uutta nimikettä. Valikoima täydentyi muun muassa kielioppikirjoilla, kaunokirjallisuudella sekä sarjakuva- ja lastenkirjoilla. Kirjaston lukusalin lehtivalikoima on monipuolinen: instituuttiin tulevat suurimmat suomalaiset ja virolaiset päivälehdet sekä lisäksi myös noin 50 suomalaista aikakauslehteä. Kaikki suomalaiset lehdet ovat vapaakappaleita ja vanhennuttuaan lehdet lahjoitetaan eteenpäin oppilaitoksille, kirjastoille, suomen kielen opettajille, yhteistyökumppaneille sekä asiakkaille. Suomen Vironinstituutin kirjasto Tartossa. Kuvat: Esko Juhola 8 Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012

YLEISÖ JA OHJELMISTO Kiertonäyttelytoiminta Suomen Viron-instituutilla on pitkä perinne kiertonäyttelytoiminnassa. Instituutin näyttelyt kiertävät gallerioiden ja museoiden lisäksi myös pienempien paikkakuntien kulttuurikeskuksissa, kirjastoissa ja kouluissa. Näyttelyistä huolehditaan karsimalla pois vanhempia ja tuottamalla tilalle uusia. Toimintavuonna instituutilla oli liikkeellä kymmenen aiempina vuosina valmistunutta kiertonäyttelyä ja kaksi uutta näyttelyä. Lisäksi kiertonäyttelytoiminta ulottui ensi kertaa myös Latviaan. Instituutti tuotti Suomen Riian-suurlähetystön pyynnöstä lapsille tarkoitetun Muumi-kiertonäyttelyn, joka esittelee Tove Janssonin muumikirjoja ja kuvituksia sekä myöhemmin syntyneitä lasten sarjakuvia, animaatioita, leluja, matkamuistoja, astioita ja kuvakirjoja. Näyttely avattiin Bauskan lastenkirjastossa, jonka jälkeen se oli esillä Valmieran kirjastossa ja jatkaa nyt kiertämistä Latviassa. Instituutin kiertonäyttelyitä pystytettiin yhteensä 54 paikassa eri puolilla Viroa. Suosituin, yhteensä kymmenessä paikassa pystytetty näyttely, oli viime vuoden tapaan Alo Põldmäen valokuvanäyttely Koivut polaaripäivän yössä. Toiseksi suosituin näyttely, Inge Löökin Mummot matkalla -postikorttinäyttely, oli esillä yhdeksässä paikassa. Myös uudet, edellisen vuoden loppupuolella tuotetut näyttelyt Karvanlähtöaika Nykytaidetta Lapista ja Kirkas, kevyt ja raskas kuin vesi. Suomalaista nykyproosaa liikkuivat hyvin. Eniten instituutin näyttelyitä tilattiin Põlvan maakuntaan, toiseksi eniten Tarton maakuntaan ja kolmanneksi eniten Harjun maakuntaan. Instituutti tuotti vuoden aikana yhden uuden kiertonäyttelyn. Runoajelu 7 ensimmäistä vuotta -näyttelyn avajaiset pidettiin marraskuussa Viron kansalliskirjastossa. Näyttely keskittyy kansainvälisen Runoajelu-runofestivaalin seitsemän ensimmäisen vuoden toimintaan, kertoo Runoajelun luonteesta ja kehityksestä sekä esittelee festivaaliin osallistuneiden runoilijoiden tuotantoa alkukielellä ja käännöksinä. Lisätietoja Runoajelun kotisivuilla www.runoajelu.com. Liitteenä on taulukko Suomen Viron-instituutin kiertonäyttelyistä maakunnittain. Runoajelu 7 ensimmäistä vuotta -näyttelyn avajaiset. Kuvat: Suvi Kiukas Runoajelun tuottaja Jenni Kallionsivu, runobussin kuljettaja Tõnu Vaher, runoilija Rose-Marie Huuva ja Runoajelun taiteellinen johtaja Guntars Godiņš. Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012 9

YLEISÖ JA OHJELMISTO Kieliohjelma Yksi Suomen Viron-instituutin tärkeimmistä strategisista toiminta-alueista on edistää Suomen kielen ja kulttuurin oppimista ja opettamista Virossa. Instituutin aloitteesta viime vuonna Viroon perustettu suomen kielen ja kulttuurin yhteistyöverkosto sai toimintavuoden lopussa nimen Keelesild (Kielisilta). Verkoston tehtävänä on taata, että suomen kielen taidon sekä suomalaisen kulttuurin tuntemisen ja osaamisen perinne Virossa jatkuu. Keelesild-verkoston toimintaa koordinoi Suomen Viron-instituutti. Verkoston ohjausryhmässä ovat edustettuina suomen kielen ja opetuksen kannalta tärkeimmät suomalaiset ja virolaiset sidosryhmät. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii suomen kielen aineneuvoston jäsen FT Jaan Õispuu ja varapuheenjohtajana Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi. Ohjausryhmässä ovat edustettuina seuraavat organisaatiot Virosta: Suomen Viron-instituutti, Suomen Tallinnan-suurlähetystö, Suomalais-eestiläinen kauppakamari, Tarton yliopisto, Tallinnan yliopisto, Viron opetus- ja tiedeministeriö, Viron tutkintolautakunta sekä Viron kauppa- ja teollisuuskamari. Suomesta ohjausryhmässä ovat edustettuina seuraavat organisaatiot: CIMO:n ulkomaanlehtori- ja kielikurssiasiain neuvottelukunta, Elinkeinoelämän keskusliitto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Opetushallitus ja Suomi toisena kielenä opettajat ry. Kevätkaudella käynnistyi uusi kieliprojekti, Suomalainen kylään kyllä!, joka välittää kouluihin vierailulle Virossa asuvia eri alojen suomalaisia vapaaehtoisia. Valtakunnallinen Agricola-kielikilpailu kokosi 25 koululaista eri puolilta Viroa kilvoittelemaan suomen kielen taidossa. Syksyllä instituutti järjesti opintomatkan Helsinkiin viidelle suomen kielen opettajalle, jotka ovat ensimmäisiä suomi B-kielenä -opettajia Virossa. B-kieli tarkoittaa virolaisessa koulussa toista vierasta kieltä, jonka opetus alkaa 6. luokalla. Suomen opiskelu Virossa B- kielenä tuli mahdolliseksi syksyllä 2011 voimaan astuneen opetussuunnitelman ansiosta. Vaihtelua tavanomaisille suomen kielen tunneille tarjosivat syyskuun lopussa instituutin toteuttamat suomen kielen ja kulttuurin työpajat lähes 400 oppilaalle kuudessa koulussa eri puolilla Viroa. Työpajojen vetäjät, suomen kielen tutkija ja yliopistonlehtori Lari Kotilainen, lastenkirjailija Reetta Niemelä, kääntäjä Anna Sidorova sekä tulkki ja suomen kielen jatkoopiskelija Kersten Lehismets, todistivat, että vieraan kielen opiskeleminen voi olla sekä hauskaa että hyödyllistä. Yhdessä työryhmän kanssa instituutti osallistui myös Euroopan komission edustuston järjestämään Euroopan kielten päivä -tapahtumaan Narvassa, jossa yleisölle järjestettiin muun muassa Suomeen liittyvä tietovisa sekä kerrottiin oppilaille suomen kielestä ja mahdollisuuksista opiskella sitä. Tarton maakunnassa sijaitseva Elvan lukio kutsui kylään suomenoppijoita kaikkialta Virosta. Yhdessä oppilaat ja opettajat viettivät perinteistä Aleksis Kiven eli suomalaisen kulttuurin päivää. Tarjolla oli monipuolista toimintaa työpajoissa sekä mielenkiintoista ohjelmaa lavalla. Tapahtuma järjestetään joka vuosi eri paikassa ja se tarjoaa oppilaille hyvän mahdollisuuden tavata toisia suomen kielen opiskelijoita muista kouluista. Perinteiset seminaarit opettajille instituutti järjesti keväällä Tallinnassa ja syksyllä Tartossa. Seminaarien yhteydessä jaettiin Suomalais-eestiläisen kauppakamarin apurahat suomen kielen opettajille, julkistettiin vuoden suomen kielen opettaja ja jaettiin instituutin opiskelija-apurahat Suomen Tallinnan-suurlähetystön vastaanotolla. Suomen Viron-instituutin ja yhteistyöverkoston kieliohjelma toteutui Viron opetusministeriön sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella. Kieliohjelman toimintaa tuki myös Suomen Tallinnan-suurlähetystö. Tapahtumat toteutettiin yhdessä monien yhteistyökumppaneiden kanssa. 10 Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012

YLEISÖ JA OHJELMISTO 1. 1. Instituutin ohjelmapäällikkö Maarja Keba ojentamassa palkintoa suomen kielen Agricola-kilpailun voittajalle Hele-Riin Üttille. Kuva: Kasperi Hasala 2. Vuoden 2011 suomen kielen opettaja Juha-Matti Aronen ja Suomen Tallinnan-suurlähettiläs Aleksi Härkönen. Kuva: Suomen suurlähetystö 3. Suomen kielen kilpailu Agricola 2012. Kuva: Kasperi Hasala 4. Anna Sidorova ja Lari Kotilainen vetämässä suomen kielen työpajaa. Kuva: Maarja Keba 5. Anna Sidorova, Reetta Niemelä ja Lari Kotilainen vetämässä suomen kielen työpajaa. Kuva: Maarja Keba 6. Anna Sidorova ja Lari Kotilainen vetämässä suomen kielen työpajaa. Kuva: Maarja Keba 7. Takarivissä Maiju Tykkyläinen ja Riitta Ufacik Länsimäen koulusta. Eturivissä opintomatkaan osallistuneet suomen kielen opettajat Mare Soomere, Kirsti Käiväräinen, Margit Alliksaar, Tiiu Kruus ja Maarika Roosimägi. Kuva: Maarja Keba 3. 2. 4. 5. 6. 7. Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012 11

YLEISÖ JA OHJELMISTO Kirjallisuusohjelma Suomalaista kirjallisuutta instituutti esitteli sekä kirjailijavierailujen että luentojen avulla. Yksi vuoden keskeisistä kirjallisuusohjelmista oli kirjakahvila Kirjanduskohvik Pentti Saarikoski 75. Tapahtumassa esiteltiin Saarikosken vasta viroksi julkaistu kokoelma Luuletused sekä Tuula-Liina Variksen omaelämäkerrallinen teos Kilpkonn ja õlgmarssal. Saarikoskea esiteltiin myös kääntäjänä ja proosakirjailijana. Instituutin lisäksi tapahtuman järjestäjinä toimivat Viron PEN-yhdistys, Viron Saarikoski-seura, Euroopan unionin Viron edustus sekä kustantamot Tuum ja EKSA. Kirjailija Tuomas Kyrön kirjailijakiertue ulottui Viljandiin, Tarttoon ja Tallinnaan, jossa Kyrö esiintyi kansainvälisen HeadRead-kirjallisuusfestivaalin yhteydessä. Instituutti toimi lisäksi virolaisten kustantamoiden yhteistyökumppanina Sofi Oksasen ja Imbi Pajun romaanien julkistamisessa sekä tuki Poetry Connection -runotapahtumaa, joka järjestettiin kerran osana Uue Maailma -katufestivaalia ja kerran osana Viron kirjailijaliiton Kirjanduslik kolmapäev -tapahtumasarjaa. Tapahtumaan osallistui sekä suomalaisia että virolaisia runoilijoita. Luentoja suomalaisesta kirjallisuudesta instituutti järjesti Põlvan maakunnan keskuskirjastossa, Viljandin kaupunginkirjastossa, Võrumaan pääkirjastossa ja Võru Instituutissa Võrussa. Instituutti järjesti laajan suomalais-virolaisen kirjallisuusverkoston tapaamisen yhteistyössä FILI:n kanssa Helsingissä. Tapaamisen aiheena oli suomalainen kirjallisuus ja suomalais-virolainen kirjallisuusyhteistyö. Tilaisuus järjestettiin nyt toista kertaa ja se keräsi runsaan joukon kirjallisuusalan toimijoita. Instituutti ja FILI järjestivät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa myös suomalaisten tietokirjailijoiden tapaamisen virolaisten kumppanien kanssa Tallinnassa. FILI:n tuen avulla instituutti jatkoi suosittua Kääntäjäkerhoa, johon osallistuu ryhmä virolaisia kääntäjiä. Kääntäjäkerhossa runoilija Joni Pyysalo esitteli uutta suomalaista runoutta, Helsingin Sanomien teatteriarvostelija Maria Säkö uutta suomalaista draamaa, tutkija Lari Kotilainen Helsingin yliopistosta nykysuomea ja tutkija Janna Kantola Finlandia-palkintoehdokkaita ja suomalaista kirjasyksyä. Kääntämistä instituutti edisti myös järjestämällä lasten- ja nuortenkirjallisuuden seminaarin työpajoineen kirja-alan toimijoille ja kääntäjille. Seminaarin yhteistyökumppaneina toimivat Viron Lastenkirjallisuuden keskus yhteistyössä FILI:n ja Suomen Viron-instituutin kanssa. 1. Sofi Oksasen uuden romaanin vironnoksen julkistamistilaisuus Tallinnassa. Kuva: Varrakkustantamo 2. Heidi Iivari, Tuomas Kyrö ja Heinike Heinsoo. Kuva: Maarja Keba 3. Sofi Oksanen signeeraamassa kirjaansa. Kuva: Varrakkustantamo 1. 2. 3. 12 Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012

TALOUS Tulot ja menot Vuonna 2012 säätiön toiminnan tulot 477 831 (2011: 519 194, 2010: 436 896 ) menot 470 581 (2011: 513 646, 2010: 395 921 ) Toimintavuonna Viron keskimääräinen inflaatio oli 3,9 % (2011: 6 %, 2010: 3 %). Toimintatuloista 368 000 oli opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatua toimintatukea. Instituutti panosti voimakkaasti ulkopuolisen rahoituksen hankintaan: 30 % kokonaisrahoituksesta koostui useista rahoituslähteistä, joista erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä hankerahoitus kulttuurivientiin oli tärkeä instituutin uusille avauksille. Myös erilaiset kumppanuudet toivat merkittävän rahoituspanoksen ohjelmatoimintaan. Liittenä on yhteenveto yhteistyökumppaneista, jotka ovat osallistuneet ohjelmatoiminnan rahoitukseen. TOIMINNAN RAHOITUS Yhteistyökumppanuudet 8% Pääomatuotot, omat tulot 1% Rahastot ja säätiöt 21% 70% OKM valtionavustus Varallisuus Taloushallinto Omat varat ja varaukset olivat vuoden lopussa 151 497 (2011: 144 206, 2010: 138 658 ). Tästä peruspääomaa 75 516 käyttörahastoa 68 689 (2011: 68 689, 2010: 63 141 ) Instituutin uusiin investointeihin käytettiin 4 542, mistä osa oli korkotuloja. Taloushallinnossa hyödynnettiin samaa tilikarttaa kuin aikaisemmin. Jokaisella ohjelmalla oli oma tilinumeronsa ja vastuuhenkilönsä. Talousohjesääntöä päivitettiin taloushallinnon työnjaon osalta. Säätiön asiamiehen tehtäviin ei enää sisälly maksuliikennettä, vaan se on nyt keskitetty instituutin hallintosihteerille. Suomalaisten työntekijöiden palkanmaksusta ja työnantajavelvoitteista vastaa kuitenkin säätiön taloudenhoitaja. Säätiön tilintarkastajina toimivat Markku Koskela (KHT) ja Riku Kärnä (KHT) sekä varatilintarkastajina Mauri Savinainen (KHT) ja Timo Ihamäki (KHT). Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012 13

VIESTINTÄ JA NÄKYVYYS Suomen Viron-instituutti aktivoitui toimintavuonna sosiaalisessa mediassa ja hyödynsi verkkoviestintää monipuolisesti. Instituutti on huomioinut viestintätehtäviensä merkityksen kasvaneen ja siksi instituuttiin palkattiin heinäkuussa ensimmäistä kertaa viestintäpäällikkö, joksi valittiin VTM Margot Holts. Hän tarttui instituutin viestinnän kehittämiseen pragmaattisesti olemassaolevia viestinnän työkaluja hyödyntäen sekä laati instituutille viestintästrategian vuosille 2013 2015. Sisäinen viestintä Instituutin toiminta kahdessa eri kaupungissa asettaa haasteita sisäiselle viestinnälle ja tiedonkululle. Koko henkilökunnan viikottaiset Skype-kokoukset ja sähköisen kalenterin käyttäminen ovat hyväksi havaittuja käytäntöjä, joita jatkettiin. Yhteisen intranetratkaisun sekä yhteystietojen hallintajärjestelmän tarve on tunnistettu ja selvitystyö aloitettu uusien ratkaisujen käyttöönottamiseksi. Henkilökunta tapasi usein paitsi ohjelmiston suunnittelua ja arviointia varten myös henkilöstöohjelman ja viestinnän merkeissä. Sähköinen viestintä Instituutin uusi verkkopalvelu avattiin toimintavuoden alussa. Sivusto on instituutille edellisenä vuonna tehdyn graafi sen ilmeen mukainen ja käyttöliittymä on moderni. Sivuston ylläpito- ja päivitystyökalut ovat nyt helppokäyttöiset, niin että kaikki instituutin työntekijät voivat helposti päivittää kotisivuja. Sivuston tietoja siirrettiin ja sisältöä kehitettiin koko vuoden ajan ja jatkossa kotisivuja ylläpidetään ja päivitetään säännöllisesti. Sivuilla julkaistaan tiedotteita paitsi instituutin omasta toiminnasta ja tapahtumista myös instituutin kumppaneiden toimintaan liittyvää tietoa. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin instituutin viestinnässä tiedon jakelukanavana, keskustelun mahdollistajana ja sisäänheittäjänä instituutin verkkopalveluihin. Sosiaalisen median tärkein kanava on Virossa suosittu Facebook. Instituutille edelllisenä vuonna perustetun Facebook-sivun jäsenmäärä ( tykkääjät ) kasvoi toimintavuonna nelinkertaiseksi (2012 alussa 120 jäsentä ja vuoden lopussa 480). Instituutin kotisivuilla ylläpidetään instituutin toimintaan liittyvää sisältöä, mm: tietoa instituutista ja sen palveluista tapahtumakalenteria materiaaleja ja tietoa suomen kielen opettajille ja opiskelijoille tietoa kiertonäyttelytoiminnasta Instituutin koordinoimalla kansainvälisellä Runoajelu-festivaalilla on oma verkkopalvelunsa, www.runoajelu.com. 14 Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012

VIESTINTÄ JA NÄKYVYYS Tiedotustoiminta ja medianäkyvyys Instituutti tiedotti kaikista tapahtumistaan kotisivuillaan, lähetti lehdistötiedotteita ja piti yllä suoria suhteita kulttuuritoimituksiin. Lisäksi instituutti lähetti tietoa yhteistyökumppaneilleen ja heidän verkostoilleen sekä käytti aktiivisesti paitsi omia sähköpostilistojaan myös muiden kulttuuritoimijoiden sähköpostilistoja. Esimerkiksi Suomen Tallinnan-suurlähetystön lehdistöosasto sai tiedon kaikista instituutin tapahtumista ja tiedotti niistä eteenpäin muiden Suomi-tapahtumien ohella omilla kotisivuillaan ja uutiskirjeessään. Instituutin työntekijät ovat mukana eri kulttuuritoimijoiden (esim. ministeriöiden ja kaupunkien ylläpitämillä) sähköpostilistoilla, minkä lisäksi instituutilla on useita omia postituslistoja esim. kirjailijoille, suomen kielen opettajille sekä kirjallisuus- ja taidetapahtumista kiinnostuneelle yleisölle. Instituutilla on myös Suomalais-eestiläisen kauppakamarin uutiskirjeessä oma palsta Suomen Viron-instituutti suosittelee, jolla kerrotaan instituutin ajankohtaisesta ohjelmasta ja muista suomalaisista tapahtumista. Instituutin toiminta näkyi mediassa kiitettävästi instituutin ohjelman kautta. Instituutin ohjelma keräsi lähes 200 mediaosumaa Viron televisiossa, lehdistössä, radiossa ja verkkomediassa. Eniten medianäkyvyyttä keräsi odotetusti Sofi Oksasen uuden romaanin vironnoksen esittely yhteistyössä Varrak-kustantamon kanssa. Myös Runoajelu-festivaali ja Lapin taiteilijaseuran Ma elan polaarjoonel -näyttely saivat hyvin näkyvyyttä mediassa. Instituutti oli aiempaa enemmän esillä painetussa mediassa, mutta sen lisäksi myös sähköisen median osuus kasvoi. Tilastot perustuvat instituutin omaan mediaseurantaan, joten tulokset ovat suuntaa-antavia. Yhteydenotot ja tunnettuus Instituutin vetovoimaa yhteistyökumppanina ja asiantuntijana arvioitiin mm. instituuttiin saapuvia kyselyitä tarkastelemalla. Kyselyjen valossa instituutti nähtiin kulttuurialan vaikuttajana, jonka osaamiseen, tietojen tasoon ja kontaktiverkostoon luotettiin. Yleisö kääntyi instituutin puoleen säännöllisesti erilaisen neuvonnan tarpeessa. Yhteydenotot tulivat lähinnä virolaisilta ja asiat liittyivät pääosin instituutin tulevaan ohjelmistoon suomen kielen kursseihin ja kielen täydennyskoulutukseen työ- tai harjoittelupaikan hankkimiseen opiskeluun Suomessa kieli-, käännös- ja tulkkaamistarpeisiin suomalaiskontaktien löytämiseen Virossa Lahden molemmin puolin instituutilta pyydettiin myös apua matkojen järjestämisessä: ehdotuksia vierailukohteiksi ja apua tutustumiskäyntien järjestämisessä. Suomalaiset kulttuurialan toimijat ehdottivat yhteydenotoissaan omia projektejaan instituutin ohjelmaan, pyysivät neuvoja paikallisten yhteistyökumppanien etsimiseen tai apua ohjelmansa markkinoimisessa ja viestinnässä. Lisäksi sekä virolaiset että suomalaiset toimijat pyysivät usein myös taloudellista tukea kulttuuritoimintaan. MEDIAOSUMAT VIESTINTÄKANA VITTAIN Suomalainen ja latvialainen media Radio 15% 4% TV 8% 46% Lehdet MEDIAOSUMAT LEHDITTÄIN Paikalliset lehdet 25% 23% Postimees Sähköinen media 28% Õpetajate leht Inkeri 5% 8% 8% 13% 20% Sirp Eesti Ekspress Eesti Päevaleht Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012 15

TEKIJÄT Säätiö Suomen Viron-instituuttia ylläpitää Suomen Viron-instituutin säätiö, joka perustettiin vuonna 1993 jatkamaan Tuglas-seuran alaisuuteen jo paria vuotta aiemmin perustetun Suomen kulttuuripisteen työtä. Suomen Viron-instituutin säätiön perustajajäseniin lukeutuu kaikkiaan 40 tiedettä, kulttuuria, talouselämää ja mediaa edustavaa organisaatiota. Suomen Viron-instituutin ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön valtuuskunta. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii professori Riho Grünthal. Puheenjohtajan lisäksi valtuuskuntaan kuuluivat seuraavat määräaikaiset jäsenet: Akatemiatutkija Laura Assmuth Arkistonjohtaja Lauri Harvilahti Professori Pirjo Hirvonen Professori Tuomas Huumo Tutkija Irma-Riitta Järvinen Projektikoordinaattori Tiina Lehtoranta Johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi Dosentti Krista Ojutkangas (vpj.) Varatoimitusjohtaja Gunnar Okk Kirjailija Harri Raitis Tutkija Aapo Roselius Johtaja Pasi Sahlberg Toiminnanjohtaja Lassi Saressalo Opettaja Pekka M. Sinisalo Lehtori Tuula Uusi-Hallila Professori Jarmo Virmavirta (vpj.) Hallitus Suomen Viron-instituutin säätiön asioita hoitaa valtuuskunnan nimittämä hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimii pääsihteeri, dosentti Tuomas M. S. Lehtonen. Hallituksen muut jäsenet ovat: Johtaja Ingmar Dahlblom Professori Riho Grünthal (valtuuskunnan pj.) Tuottaja Jukka Hytti (Tuglas-seuran nimeämä) Toiminnanjohtaja Anu Laitila (vpj.) Yliopistonlehtori Tiina Onikki-Rantajääskö Tutkija Oula Silvennoinen Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa Suomessa ja yhden kerran Virossa, minkä lisäksi pidettiin yksi puhelinkokous ja kaksi sähköpostikokousta. Hallituksen esittelijöinä toimivat instituutin johtaja Riitta Heinämaa ja säätiön taloudenhoitaja Heikki Rausmaa. Hallituksen sihteerinä toimi 30.4.2012 saakka Juha Kääriäinen, jonka jälkeen säätiön asiamiehenä jatkoi Merja Aho. 16 Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012

TEKIJÄT Henkilöstö Instituutin johtajana toimi FM Riitta Heinämaa. Hänen lisäkseen Tallinnan ja Tarton toimipisteissä työskenteli yhteensä viisi kokopäiväistä työntekijää. Helsingistä käsin instituuttia ylläpitävän säätiön palveluksessa toimivat asiamies ja taloudenhoitaja. Instituutti panosti toimintavuonna henkilöstöasioihin. Vuosittaisista kehityskeskusteluista nousi esiin kehittämistarpeita. Henkilökunnan toimenkuvat ja ammattinimikkeet päivitettiin ajan tasalle. Perusteellisen valmistelun jälkeen instituutti sai myös uuden henkilöstöohjelman vuosille 2012 2015. Samalla sovittiin työterveyshuollon järjestämisestä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Henkilöstöä rekrytoitiin aktiivisesti. Vuoden alussa Tarton toimipisteessä aloitti uutena ohjelmapäällikkönä FL Maarja Keba, joka kehittää suomen kieleen ja kulttuuriin liittyvää toimintaa. Kevään aikana Tarttoon palkattiin FM Kadri Kaljurand koordinaattoriksi, joka vastaa mm. kirjaston toiminnasta. Kesällä instituuttiin rekrytoitiin ensimmäistä kertaa viestintäpäällikkö, joksi valittiin VTM Margot Holts. Samalla Tallinnan toimipisteessä työskennellyt kulttuurisihteeri FM Maimu Berg siirtyi freelanceriksi. Asiamieskäytäntöä muutettiin ja uusi asiamies FM Merja Aho aloitti tehtävässään kesällä. Laajimpiin ohjelmahankkeisiinsa instituutti palkkasi lyhytaikaista työvoimaa ja instituutin ohjelmaan osallistui myös vapaaehtoisia. Harjoittelijoille laadittiin ensimmäistä kertaa perehdytysmateriaali. Vuoden mittaan instituutissa työskenteli kaikkiaan kolme CIMO-harjoittelijaa, joiden harjoittelun kesto oli 4 5 kuukautta. Harjoittelijoista Anniina Ljokkoi opiskelee kotimaista kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa, Suvi Kiukas kulttuurihistoriaa Turun yliopistossa ja FM Katariina Suurpalo on valmistunut Tampereen yliopistosta pohjoismaiset kielet pääaineenaan. Erasmus-harjoittelijana instituutissa työskenteli Susanna Vilpponen, joka opiskelee tiedotusoppia Tampereen yliopistossa. Lisäksi instituutin Tallinnan toimipisteessä työskenteli kolmen viikon harjoittelussa yksi harjoittelija Tallinnan teknillisestä yliopistosta ja kolme harjoittelijaa Tallinnan yliopistosta. Heistä Maija Rekola opiskelee kansainvälistä ja Euroopan unionin lainsäädäntöä ja Kaia Kivitoa, Eve Oviir sekä Stella Pärnik opiskelevat kaikki suomen kieltä sivuaineenaan. Myös henkilökunnan koulutukseen panostettiin vuoden aikana paljon. Koko henkilökunnan vuosittainen yhteinen opintomatka suuntautui Pietariin ja Helsinkiin. Pietarissa tutustuttiin Suomi-talo -konseptin toimintaan sekä erilaisiin kulttuurikentän toimijoihin. Helsingissä pääkohteena oli World Design Capital 2012 -teemavuosi. Henkilökunta osallistui kotisivukoulutukseen sekä kukin erikseen omaa työtään tukevaan koulutukseen. Koulutusten sisältöjä olivat esim. sopimusten laatiminen, tapahtumatuotanto, sosiaalinen media, kirjastojärjestelmän käyttäminen sekä kielten opiskelu. Henkilökunnalle kustannettiin myös työhyvinvointia edistävää TYHY-toimintaa. Margot Holts, Maarja Keba, Riitta Heinämaa, Viia Väli, Jenni Kallionsivu, Kadri Kaljurand ja harjoittelijat Suvi Kiukas ja Katariina Suurpalo. Kuva: Viljo Pettinen Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012 17

TULEVAA Instituutti Tartossa uusiin tiloihin Suomen Viron-instituutin Tarton tilat ovat instituutin tarpeisiin nähden liian pienet ja mahdollisia tilaratkaisuja harkittiin pitkään. Kesällä 2012 Tarton ydinkeskustasta vapautuivat instituutin toimintaa ajatellen kaupungin ihanteellisimmat tilat yliopiston ja raatihuoneentorin läheltä. Historiallinen ja arvokas osoite Ülikooli 11 sijaitsee kaupungin parhaimmalla alueella ja tarjoaa instituutin toiminnalle tuoreen näkökulman. Tarton toimipisteen tilakysymykseen löytyi siis erinomainen ratkaisu ja keväällä 2013 tapahtuva muutto tuo mukanaan kauniin ympäristön lisäksi myös uusia mahdollisuuksia. Ülikooli 11:n tiloissa on 1800-luvun lopusta lähtien toiminut ensin kustantamo ja sittemmin kirjakauppa, joten tarttolaiset yhdistävät osoitteen kirjoihin ja kirjallisuuteen. Onkin luonnollista, että uusissa tiloissa instituutin sydämeksi tulee kirjasto, jossa on nyt riittävästi tilaa instituutin kaikille kirjoille. Katutason sisäänkäynti ja isot näyteikkunat todennäköisesti houkuttelevat ohikulkijoita ja lähettyvillä liikkuvia opiskelijoita, joten sekä instituutti että Suomi saanevat Tartossa enemmän huomiota. Uusi ympäristö ja suuremmat tilat tarjoavat mahdollisuuden palvella asiakkaita entistäkin paremmin ja kehittää instituutin toimintaa. Erilaisten pienempien yleisötilaisuuksien kuten kirjallisuusiltojen ja keskustelukerhojen järjestäminen omissa tiloissa tulee helpommaksi ja lasten kirja- ja leikkinurkka tekee mahdolliseksi järjestää lapsille omaa ohjelmaa. Uuden toimipisteen tilaratkaisun on suunnitellut Virossa hyvin tunnettu suunnittelijakaksikko Tüüne- Kristin ja Urmo Vaikla, jotka on monesti palkittu aikaisemmasta työstään julkisten tilojen suunnittelussa (esim. Apollo-kirjakaupat). Suomalaisten yritysten kanssa tehdään yhteistyötä suomalaisten designtuotteiden hankkimiseksi, jotta suomalaisuus olisi aistittavissa myös instituutin sisustuksessa. Instituutti kokee Tarton tilaratkaisun vuoden suurimmaksi ja tärkeimmäksi muutokseksi, joka vaikuttaa positiivisesti instituutin toimintaan, instituutin omakuvan kehittymiseen ja myös medianäkyvyyteen. Instituutin uudet tilat ennen remonttia. Kuvat: Esko Juhola Instituutin työntekijät uusissa tiloissa ennen remonttia. Kuva: Margot Holts 18 Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012

LIITTEET Liitteet Ohjelmistoesittelyt keskeisiä hankkeita Suomalaisen designklassikko Marimekon näyttely Latviassa 20 Lapin taiteilijaseuran näyttelykokonaisuus Ma elan polaarjoonel Virossa ja Latviassa 21 Täydennyskoulutusta tarjoavat seminaarit suomen kielen opettajille 22 Kouluvierailuprojekti Suomalainen kylään kyllä! 23 Liikkuva Runoajelu-festivaali 24 Kansainvälinen konferenssi NordMatch 2012 kulttuurituottajille 25 Suomalaisten ja virolaisten tutkijoiden yhteistyötä kehittävä Granö-luentosarja 26 Suomen 95. itsenäisyyspäivän juhlistaminen Tartossa 27 Kiertonäyttelyt 28 Ohjelmatoiminnnan rahoitukseen osallistuneet yhteistyökumppanit 29 Ohjelmakalenteri 30 1. 1. Riikka Jokiahon Hauraatinstallaatio. Kuva: Suvi Kiukas 2. Lapin taidetoimikunnan pääsihteeri Tomi Aho ja Lapin taiteilijaseuran taiteilijat Leila Lipiäinen ja Ninni ja Tuomas Korkalo. Kuva: Suvi Kiukas 3. Juhani Salokannel juhlapuhujana Suomen 95. itsenäisyyspäivän juhlassa Tarton yliopistossa. Kuva: Suvi Kiukas 4. Anki Hellberg NordMatch 2012 -konferenssissa. Kuva: Freja Lindeman 5. Marimekko-näyttely Latvian designmuseossa. Kuva: Latvian designmuseo 2. 3. 4. 5. Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012 19

LIITTEET Suomalaisen designklassikko Marimekon näyttely Latviassa Instituutti toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurivientituen avulla laajan designhankkeen, jossa pääosaa esittää Marimekko. Suomen Designmuseon kokoama näyttely Marimekko. Dizains. Somija. (Marimekko. Design. Finland.) oli loppuvuodesta esillä Latvian designmuseossa (Dekoratīvas mākslās un dizaina muzejs). Instituutti järjesti yhteistyössä Suomen Riian-suurlähetystön kanssa latvialaisille designmuseon edustajille, muotibloggareille ja toimittajille tarkoitetun Marimekko-teemaisen matkan Helsinkiin ennen näyttelyn avaamista. Matkaan sisältyi muun muassa käynti Marimekon tehtaalla, design-aiheinen kävelykierros KaksiTvån Marjo Kuusisen ja Piia Kedon opastuksella sekä Suomen Designmuseon Koti paikka ja mielentila -näyttelyn avajaiset. Matkanjohtajina toimivat instituutin ohjelmapäällikkö Jenni Kallionsivu ja Suomen Riian-suurlähetystön kulttuuriohjelmasta vastaava konsuli Petra Sarias. Matkan tarkoitus oli verkottaa Latvian ja Suomen designmuseoiden henkilökuntaa keskenään sekä herätellä Latvian median kiinnostusta tulevaa näyttelyä ajatellen. Matka myös antoi Latvian designmuseolle tilaisuuden suunnitella ja toteuttaa mainio museopedagoginen oheisohjelma näyttelylle. Näyttelyn yhteydessä järjestettiinkin laaja ja monipuolinen oheisohjelma, johon kuului Marimekko-aiheinen keskustelutilaisuus muotoilun ammattilaisille sekä lapsille ja perheille suunnattuja työpajoja, joissa aihetta käsiteltiin esimerkiksi kankaanpainannan kautta. Latvian näyttelyhankkeen yhteistyökumppaneina ovat Suomen Viron-instituutin lisäksi Suomen Designmuseo, Latvian designmuseo ja Suomen Riian-suurlähetystö. Vuonna 2013 hanketta jatketaan Virossa näyttelyn siirtyessä Viron designmuseoon (Eesti Tarbekunsti- ja Disainimuuseum). Marimekkonäyttelyn avajaiset ja silkkipainotyöpaja. Kuvat: Latvian designmuseo. 20 Suomen Viron-instituutin toimintavuosi 2012