Yliopistojen yrittäjyyssuositukset

Samankaltaiset tiedostot
Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

EduFutura Jyväskylä

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

YRITTÄJYYDEN PELIKIRJA KORKEAKOULULLE. Toimet yrittäjyyden edistämiseksi

KORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

Korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksia ja yritysyhteistyön hyviä käytänteitä

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Mitä arvioitiin?

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

Löydämme tiet huomiseen

Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.

Wifi-tunnus: royalmeeting salasana: rr-crowne

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.

Porin yliopistokeskus Jari Multisilta, johtaja, professori

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

TYÖVOIMAKOULUTUS JA REFORMI

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

KORKEAKOULUYHTEISTYÖ JA KORKEAKOULUJEN VAIKUTTAVUUS. pk-yritysten näkökulmasta. Eerikki Vainio Asiantuntija, Arene ry Vaasa 4.4.

Koulutuspoliittisen ohjelman mittarit

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

Osaamisen ekosysteemi. Digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä InTo-aamu #yrittäjät

AMEO-strategia

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun omistusjärjestely ja yhteistyö

W E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä P Ö Y T Ä

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Autenttisuutta arviointiin

Tredun strateginen ohjelma Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Työelämä muuttuu entä osaaminen?

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

Päätös Viite Yliopistojen strategiarahoitusesitykset jatkuvan oppimisen vahvistamiseksi määräajoilla ja

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

LARK alkutilannekartoitus

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

DIGIPEDAVALMENNUS JA OSAAMISMERKIT

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

Työn opinnollistamisen kehittäminen eri koulutusaloilla T Y Ö S T Ä O P P I M A S S A, T Y Ö H Ö N A R B E T E K O M P E T E N S K A R R I Ä R

Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset kuulumiset. Suomen oppisopimusosaajat ry Syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

Pedagogisen johtamisen katselmus

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

Ohjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin. työelämään

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Transkriptio:

Yliopistojen yrittäjyyssuositukset

Johdanto Yliopistoissa tuotettava uusi tieto ja osaaminen ovat välttämättömiä edellytyksiä yhteiskunnan kestävän kasvun ja hyvinvoinnin luomisessa. Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toimintatapa ovat puolestaan ne elementit, joilla tieto ja osaaminen saadaan siirrettyä yritysten pääomaksi ja voimavaraksi rakentaa talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Erityisesti pienet ja keskisuuret, korkean teknologian tuotteisiin ja palveluihin keskittyvät kasvuyritykset ovat avainasemassa uuden tiedon ja osaamisen hyödyntäjinä. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan edistäminen yliopistoissa onkin nostettu keskeiseksi EU tason kilpailukykytavoitteeksi, ja sitä kautta kansallisen tason tavoitteiksi. Yliopistoilla on edellytykset löytää ratkaisuja yleiseurooppalaiseen työvoiman ja työpaikkojen kohtaamattomuuden ongelmaan. Nuorten työllistyminen on vakava haaste eri puolilla Eurooppaa. Samaan aikaan yritysten työvoima ja osaamistarpeet osoittavat, että koulutusrakenteet eivät onnistu tuottamaan elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa. Euroopan komissiossa ongelman ratkaisuna nähdään yliopistojen ja elinkeinoelämän organisaatioiden yhteistyön edistäminen. Näin voidaan varmistaa ja ennakoida koulutuksen ajanmukaisuutta ja työelämävastaavuutta. Myös tämän vuorovaikutuksen kehittäminen konkretisoituu yliopistojen yrittäjyys ja yritysyhteistyönä. Suomen yliopistot UNIFI ry ja Suomen Yrittäjät ry asettivat marraskuussa 2015 työryhmän laatimaan yliopistoille yrittäjyyssuositukset. Työryhmään kutsuttiin koulutuspoliittinen sihteeri Tapio Heiskari Suomen ylioppilaskuntien liitosta, yliopistonlehtori Lenita Hietanen Lapin yliopistosta, asiantuntija Jarmo Kallunki UNIFI ry:stä, yliopiston opettaja Päivi Patja Jyväskylän yliopistosta, professori Timo Pihkala Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, vararehtori Matti Sarén Oulun yliopistosta ja johtaja Olli Vuola Aalto yliopistosta. Ryhmän puheenjohtajana toimi Suomen Yrittäjät ry:n koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen ja UNIFI ry:n edustajana toiminnanjohtaja Leena Wahlfors. Suositusten laadinnassa on otettu huomioon opetus ja kulttuuriministeriön tuottaman raportin Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen tukeminen suomalaisissa korkeakouluissa (OKM 2015) sekä Euroopan komission HEInnovate hankkeen tulokset. Tämän raportin keskeisenä suosituksena on, että Suomen yliopistot tunnistavat tärkeän roolinsa ja tehtävänsä osana yrittäjyyden alueellista, kansallista ja kansainvälistä ekosysteemiä. Yliopistojen ja tieteenalojen välillä on eroja sen suhteen, miten yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjämäinen toimintatapa toteutuvat paitsi yliopistojen johdossa ja strategiatasolla, myös koko yliopistoyhteisössä ja toiminnan eri osaalueilla. Myönteisenä voidaan pitää korkeakouluopiskelijoiden kasvavaa yrittäjyysmyönteisyyttä. Lukuvuonna 2014 2015 jopa 21 % korkeakouluopiskelijoista piti yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä uravaihtoehtona. Näiden yrittäjyyssuositusten tavoitteena on vahvistaa yliopistojen yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintatapaa valitsemiensa profiilien mukaisesti. Yrittäjyydellä viitataan uuden liiketoiminnan luomiseen ja siihen liittyviin konkreettisiin toimiin sekä olemassa olevan yritystoiminnan kehittämiseen. Yrittäjämäisellä toimintatavalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista yrittäjämäistä asennetta, luovuutta, oma aloitteisuutta ja vastuunottokykyä, eli valmiuksia, joita tarvitaan työelämän ja yritystoiminnan lisäksi myös muilla elämänalueilla. Tavoitteena on myös lisätä yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan liittyvää yhteistyötä yliopistojen sisällä ja välillä sekä edistää erilaisten yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toimintatavan mallien näkyväksi tekemistä, jotta niitä voidaan omaksua yliopistojen ja eri tieteenalojen yhteisinä hyvinä käytänteinä.

Yrittäjyyssuositukset on laadittu tukemaan yrittäjyyttä yliopistojen läpäisevänä periaatteena, ei vain yksittäisinä yrittäjyyttä tukevina toimina. Helsingissä 17.8.2016 Tapio Heiskari Matti Sarén Lenita Hietanen Mika Tuuliainen Jarmo Kallunki Leena Wahlfors Päivi Patja Olli Vuola Timo Pihkala

1 Yrittäjyys on osa yliopistojen strategista johtamista 1.1 Suosittelemme, että yliopistot sisällyttävät strategioihinsa yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjämäisen toimintavan: Yrittäjyys on läpileikkaava teema kaikessa yliopiston toiminnassa, ml. koulutus, tutkimus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen hallinta sekä rakenteet. 1.2 Suosittelemme, että yliopistot sisällyttävät sisäisiin toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmiinsä yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan arvioinnin ja palkitsemisen kriteerit: Yliopistojen sisäisten toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmien avulla huolehditaan siitä, että yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintatapaa koskevat strategiset tavoitteet toimeenpannaan kaikkien yliopiston yksiköiden tavoitteina ja toimenpiteinä sekä edelleen jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen työtehtävinä. 1.3 Suosittelemme, että yliopistot ottavat käyttöön yrittäjämäisen yliopiston kehitystyöhön rakennetun HEInnovate työkalun: Euroopan komission ja OECD:n laatimaa HEInnovate työkalua hyödynnetään osana toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista, päätösten toimeenpanoa ja toimeenpanon seurantaa sekä laadunarviointia yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toimintatavan huomioon ottamiseksi kaikessa toiminnassa ja kaikilla toiminnan tasoilla. 1.4 Suosittelemme, että yliopistot palkitsevat yliopistoyhteisön jäseniä yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta: Yrittäjyys ja yrittäjämäisen toimintatavan edistäminen saatetaan osaksi henkilöstön henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia ja palkitsemisjärjestelmää. Yrittäjäkokemus otetaan huomioon rekrytoinneissa. 1.5 Suosittelemme, että yliopistoissa yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa kehitetään yhteistoiminnan periaatteella: Opetus ja tutkimushenkilökunnan yrittäjämäisen pedagogiikan koulutuksia järjestetään parhaiden käytänteiden löytämiseksi ja jakamiseksi yhteistyössä yliopistojen sisällä ja yliopistojen välillä, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä sekä elinkeinoelämän ja alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tämän pohjalta yliopistot voivat tuottaa yhdessä yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan sisältöjä yliopistopedagogiikan opintoihin. Yrittäjyysja työelämävalmiudet sisällytetään entistä keskeisemmäksi osaksi tohtorikoulutusta yliopistojen yhteistyönä toteutettavan, nimenomaan jatko opiskelijoille suunnatun yrittäjyyskoulutuksen kehittämistyön tuloksena.

2 Uuden yritystoiminnan edistäminen on systemaattista toimintaa 2.1 Suosittelemme, että yliopistot kehittävät kattavia valmiuksia ja toimintamalleja yrittäjyyden tukemiseen: Jokaisella yliopistoyhteisön jäsenellä on edellytykset edistää osaamistaan ja liikeideaansa yrittäjänä opintojen tai tutkimustyön ohessa tutkimusprosessin, opetuksen, koulutuksen ja/tai muiden toimintojen tukemana. 2.2 Suosittelemme, että yliopistot kehittävät keinoja törmäyttää tutkimuslähtöiset innovaatiot ja yrittäjyysorientoituneet opiskelijat: Yliopistot tarjoavat yrityksille ja pääomasijoittajille foorumit ja mekanismit parhaiden startupien tunnistamiseksi sekä tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistamiseksi ja saattamiseksi nopeasti yhteiskunnan käyttöön. Yliopistot tiivistävät yhteistyötä pk sektorin kanssa, ml. opintoihin liittyvä harjoittelu, opinnäytetyöt. 2.3 Suosittelemme, että yliopistot opinnollistavat opiskelijoiden yrittäjyysaktiivisuuden mahdollisimman laajasti ja tukevat opiskelijoiden yrittäjyysverkostoja: Yliopistot tarjoavat monipuolisia pedagogisia ratkaisuja ja toimintaympäristöjä opintojen ja harjoittelun suorittamiseen yrittäjyyteen liittyvissä aktiviteeteissa tai opiskelijan omassa yrityksessä. 2.4 Suosittelemme, että yliopistot ottavat aktiivisen roolin yrittäjyysekosysteemeissä tarjoten alustan monipuoliselle uusien liiketoimintojen kehittämiselle: Yliopistot toimivat aktiivisesti yrittäjyysekosysteemeissä tukien valitsemiensa substanssialojen liiketoimintojen kehittymistä, vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa ja parempia mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön. 3 Yliopisto kehittää ja uudistaa yritystoimintaa 3.1 Suosittelemme, että yliopistot aktivoituvat yhteistyössä pk yritysten ja yrittäjien kanssa ja kehittävät tapoja, joilla yritykset voivat kytkeytyä uusimpaan tietoon: Yliopistot auttavat yrityksiä näkemään tutkimukseen ja koulutukseen liittyvät tarpeensa sekä yhteistyömahdollisuutensa korkeakoulujen kanssa. Yliopistot kehittävät aktiivisesti kohtaamisen foorumeita, ml. tutkimus ja koulutushankkeet sekä täydennyskoulutus ja erilaiset rekrytointi ja verkostoitumistapahtumat, joissa tunnistetaan osaamistarpeita, mahdollistetaan yritysten ja yliopistojen välisen osaamisen ja tiedon vaihto sekä toimijoiden välinen verkostoituminen.

Yliopistot luovat systemaattisia ja tehokkaita toimintatapoja yrittäjäalumniyhteistyöhön. 3.2 Suosittelemme, että yliopistot hyödyntävät yritysyhteistyön mahdollisuudet yhteiskunnallisesti vaikuttavan ja kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen aikaansaamiseksi: Yliopistojen ja yritysten välinen tutkimusyhteistyö on tiivistä ja perustuu pitkiin kumppanuuksiin. Tämä mahdollistaa resurssien, ml. tutkimusinfrastruktuurit, yhteiskäytön sekä edistää tuotetun tiedon ja osaamisen käyttöä ja hyödyntämistä entistä paremmin. Yrityskiihdyttämöt ja elinkeinoyhtiöt sijoitetaan kampusten yhteyteen. Yliopistot ennakoivat ja reagoivat nykyistä ketterämmin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin sekä muuttuviin tutkimustarpeisiin. 4 Yliopisto tukee yrittäjämäistä toimintatapaa 4.1 Suosittelemme, että yliopistot kehittävät yliopistopedagogiikkaa yrittäjämäiseen toimintatapaan ja yrittäjyyteen kannustavaksi: Yliopisto opiskelu ja opetus perustuvat rohkeisiin ja innovatiivisiin kokeiluihin sekä dialogeihin ja näin tukevat oppimista mahdollisuuksien havaitsemiseen, riskien hallintaan ja luovaan ongelmanratkaisuun. 4.2 Suosittelemme, että yliopistot etenevät vahvasti uudenlaisten oppimisympäristöjen hyödyntämisessä: Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että ne tukevat jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen yrittäjämäistä oppimista. 4.3 Suosittelemme, että aiemmin hankittu osaaminen otetaan yliopistoissa aktiiviseksi voimavaraksi: Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) kehitetään tukemaan yrittäjämäistä toimintatapaa jaetun asiantuntijuuden periaatteella.