HYYn ympäristöohjelma

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 HYYn ympäristöohjelma 2011 2015 Johdanto...2 HYYn toimintaa ohjaavat ympäristöperiaatteet...2 1. Ympäristöohjelman toteuttaminen...3 Ympäristöohjelman tavoitteet/ lähtökohdat...3 Ympäristöohjelmasta vastaavat tahot...4 Ympäristöohjelman seuranta...4 2. Toimijat...5 HYYn edustajisto, hallitus, henkilökunta ja valiokunnat...5 Kokouskäytännöt...6 Koulutustilaisuudet...6 Juhlat, tapahtumat ja projektit...7 Edustajistovaalit...8 Matkustuskäytännöt...8 Tiedotus- ja julkaisutoiminta...8 Ympäristöyhteistyö ja muu ympäristötoiminta...8 3. Tilat ja hankinnat...9 Keskustoimisto ja kokoustilat...9 Lapsiparkki...10 Hankinnat...10 Toimistotarvikkeet...10 Toimistolaitteet ja kodinkoneet...11 Elintarvikkeet ja astiat...11 Ulkopuolisilta ostettavat palvelut...12 Jätehuolto...12 Energiankulutus ja vedenkäyttö...12 Ympäristötyön ylläpitäminen keskustoimistolla...13 4. HYYn järjestöt...13 Järjestöjen toiminta...13 Järjestötilat...14 HYYn järjestötuet ja palvelut...14 Lopuksi...15 Lähteet...16 Liite1. HYYssä laadittu ympäristöaiheinen materiaali...17 Liite2. Yhteenveto HYYn ympäristöohjelmassa esitetyistä toimenpide-ehdotuksista vuosille 2011-2015...18 Liite3. Yhteenveto HYYn ympäristötavoitteiden toteutumisesta 2006-2010...20 42 43 1

44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 Johdanto Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY) otettiin käyttöön ensimmäinen ympäristöohjelma vuonna 2000. Ohjelmaa hyväksyttäessä päätettiin, että se päivitetään vuonna 2005. Nyt on vuorossa toinen päivitys vuosille 2011-2015. Päivitys aloitettiin laatimalla ympäristöohjelman seurantaraportti, jossa tarkisteltiin vuoden 2005 ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Seurantaraportti löytyy erillisenä tiedostona HYYn nettisivuilta (http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/81/). Kuten seurantaraportissa todetaan, toimenpide-ehdotuksia oli paljon eikä kaikkia ole saatu toteutettua. Ympäristöohjelman päivityksen yhteydessä onkin kiinnitetty huomiota siihen, että toimenpiteiden toteutumisen seurantaa tultaisiin tekemään säännöllisesti ja toteutumiselle asetettaisiin aikataulu, jonka puitteissa toimenpiteet pyritään toteuttamaan. Ympäristöohjelma rakentuu kolmesta osasta. Ohjelman ensimmäisessä luvussa tarkastellaan ympäristönäkökohtia HYYn edustajiston, hallituksen, henkilökunnan ja valiokuntien toiminnassa sekä esitetään niihin liittyviä toimenpiteitä. Toisessa luvussa käsitellään tilojen ja hankintojen ympäristönäkökohtia. Ohjelman viimeisessä osiossa keskitytään HYYn piirissä toimiviin järjestöihin. Ympäristönäkökohdat otetaan HYYn keskustoimistolla verrattain hyvin huomioon, ja tässä ympäristöohjelman päivityksessä onkin keskitytty erityisesti järjestöjen ympäristövastuullisuuteen. Järjestöjen ja valiokuntien kautta ympäristötietoisuutta saadaan ulotettua laajemmin jäsenistöön ja opiskelijoiden arkeen. Ympäristöohjelma on alisteinen ylioppilaskunnan strategialle, joka päivitettiin 2009. Sekä ympäristöohjelma että seurantaraportti toteutettiin tutustumalla kirjalliseen aineistoon sekä haastattelemalla keskustoimiston henkilökuntaa. Lisäksi HYYn ympäristövaliokunnalla ja HYYn järjestöillä oli mahdollisuus kommentoida ohjelmaa valmisteluvaiheessa. HYYn toimintaa ohjaavat ympäristöperiaatteet Ympäristöperiaatteet muodostavat perustan sekä ympäristöohjelmalle että sen puitteissa toteutettaville toimenpiteille. Vuonna 2005 ympäristöohjelman päivittämisen yhteydessä HYYlle hyväksyttiin seuraavat, toimintaa ohjaavat ympäristöperiaatteet: HYY kantaa vastuunsa sekä ympäristöasioissa että kestävän kehityksen edistämisessä. HYY toimii mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen ja vähentää toiminnastaan aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. HYY etsii toiminnassaan tasapainoa taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun välillä. HYY näyttää esimerkkiä toimimalla ympäristölainsäädännön vaatimukset ylittävällä tavalla. HYY on sitoutunut noudattamaan laatimaansa ympäristöohjelmaa ja kehittämään sitä säännöllisten arviointien avulla. HYY on valmis maksamaan enemmän ympäristövastuullisemmista hankinnoista. HYY vaikuttaa ympäristöasioihin sekä oman toimintansa kautta että välillisesti kannustamalla piirissään toimivia järjestöjä sekä muita yhteistyökumppaneitaan ympäristötyöhön. 2

91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 Ympäristönsuojelua edistetään myönteisessä ja avoimessa hengessä yhdessä HYYn henkilöstön, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa kaikissa sen toimintaan ja toimialaan luontevasti kuuluvissa laajemmissa yhteyksissä. HYYn ympäristötyössä hyödynnetään tavoitteellista koulutusta ja neuvontaa. Koulutus ja neuvonta ovat keskeisiä keinoja sitoutettaessa HYYssä toimivia henkilöitä ympäristöohjelman mukaisiin toimintatapoihin. 1. Ympäristöohjelman toteuttaminen Ympäristöohjelman tavoitteet/ lähtökohdat HYY on poikkitieteellinen organisaatio, joka kokoaa yhteen monen eri tieteenalan opiskelijoita. Tämä yhteisvoima mahdollistaa ympäristöasioiden huomioimisen monesta eri näkökulmasta. Toimintaympäristön moninaisuus luo myös omat haasteensa. Monipuolisen ja kattavan jäsenistön välityksellä ympäristöasioista saadaan jaettua tietoa laajemmalle joukolle. HYY suuntautuu vahvasti myös opiskelijayhteisöstä ulospäin. Ympäristöohjelman tavoitteita voidaan edistää näyttämällä esimerkkiä HYYn piirissä toimivien järjestöjen ohella myös muille ylioppilaskunnille ja yhteiskunnan toimijoille. Ympäristöohjelman yleisenä tavoitteena on saada ympäristöasiat luonnolliseksi osaksi kaikkien HYYn toimijoiden arkipäivää. Ohjelman lähtökohtana on, että ympäristöasiat huomioidaan kaikessa toiminnassa niin suunnitteluvaiheessa kuin toteutuksessakin. Ohjelman toteutuksen tekee haasteelliseksi HYYssä aktiivisesti toimivien tahojen tiheä vaihtuvuus. Ohjelmaan sitoutumisen ja sen jatkuvuuden turvaamisen näkökohdat korostuvat erityisesti uusien aktiivien perehdytyksessä. Toimenpiteiden toteutumista voidaan edistää muun muassa huolehtimalla ympäristöohjelman näkyvyydestä, jakamalla tietoa ympäristömyönteisistä toimintatavoista sekä kannustamalla jokaista ottamaan ympäristöasiat huomioon toiminnassaan. Lisäksi ympäristötavoitteiden toteuttamisessa kannustetaan kekseliäisyyteen sekä uusien ratkaisumallien kokeilemiseen. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan ensisijaisesti ne ympäristönäkökohdat, joihin HYY voi parhaiten vaikuttaa omalla toiminnallaan. Lisäksi on muistettava, että HYY voi vaikuttaa ympäristöasioissa myös välillisesti tekemällä yhteistyötä järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Ohjelman toteutuksessa on kuitenkin syytä muistaa HYYn piirissä toimivien ihmisten ja tahojen erilaisuus. Ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toimeenpanossa on huomioitava myös ne HYYssä toimivat tahot, jotka eivät ole ensisijaisesti kiinnostuneita ympäristöasioista. Ympäristöohjelman toteuttaminen on pitkäjänteinen tehtävä, jota toteutetaan pienempien toimenpidekokonaisuuksien avulla. Esimerkkejä tällaisista kokonaisuuksista ovat muun muassa paperin kulutuksen vähentäminen, energiansäästö, jätteiden lajittelun tehostaminen ja ympäristötietoisuuden lisääminen HYYn jäsenkunnassa. Ohjelman jatkuvuuden turvaamiseksi ympäristöasioiden tulee sisältyä koulutukseen ja perehdytykseen ja sitä kautta siirtyä järjestöjen jokapäiväiseen toimintaan. Ympäristöasioista voidaan lisäksi muistuttaa erillisten tempausten ja tietoiskujen avulla. 3

136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 Ympäristöohjelmasta vastaavat tahot Suurin merkitys ympäristöohjelmalla on hallitukselle, keskustoimiston henkilökunnalle sekä kaikille HYYn parissa toimiville aktiiveille. Käytännössä ohjelman ylläpitämisessä ja toteuttamisessa olennaisimmat henkilöt ovat hallituksen ympäristövastaava sekä keskustoimiston henkilökunta. Toimenpiteiden huomioiminen käytännössä on kustakin toiminnasta ja tapahtumasta vastaavan tahon vastuulla. Apuna ohjelman toteutuksessa ovat myös ympäristöasioista vastaava sihteeri sekä ympäristövaliokunta. Hallituksen ympäristövastaavalla on luonnollisesti suurin vastuu ympäristöohjelman toteutumisen valvonnasta. Hallituksen ympäristövastaava huolehtii seuraajaansa perehdyttäessään, että ympäristöohjelma toimenpide-ehdotuksineen käydään läpi. Ympäristövastaava myös kertoo, mitä on kuluneen vuoden aikana tehnyt ja suosittelee toimenpiteitä tulevalle vuodelle. Hallituksen ympäristövastaava suunnittelee ja toteuttaa ympäristöasioista vastaavan sihteerin kanssa jokavuotiset ympäristökoulutukset keskustoimiston henkilökunnalle ja seuraa ympäristönäkökohtien huomioon ottamista muilla toimintasektoreilla. HYYssä toimivalla ympäristöryhmällä on aiemmin ollut ympäristöohjelman toteutusta koordinoiva rooli. Ympäristöryhmän jäseninä ovat toimineet toimistosihteeri, ympäristöasioista vastaava sihteeri, pääsihteeri, hallituksen ympäristövastaava ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja. Ympäristöryhmän toiminta on ollut epäsäännöllistä, mikä on johtunut paitsi ryhmän suuresta koosta myös toimenkuvan epäselvyydestä. Tulevaisuudessa ryhmän toiminta tulisikin järjestää siten, että keskustoimiston ympäristöasioiden hoitoa koordinoivat toimistosihteeri, ympäristöasioista vastaava sihteeri sekä hallituksen ympäristövastaava. Tapaamisia järjestetään säännöllisesti, ja tapaamisissa käydään läpi keskustoimiston ympäristöasioiden tila ja kehitystarpeet. Ympäristövaliokunnan roolin määrittelyssä hallituksen ympäristövastaavan ja ympäristövaliokunnan puheenjohtajan säännöllisillä tapaamisilla on ratkaiseva rooli. Ympäristövaliokunta toimii myös linkkinä HYYn hallinnon ja opiskelijoiden sekä muiden valiokuntien välillä. Ympäristövaliokunta näkyy HYYn tapahtumissa, järjestää omia tapahtumia ja kannustaa opiskelijoita ja järjestöjä ympäristöasioiden huomioimiseen kaikessa toiminnassa. Halutessaan ympäristövaliokunta voi myös osaltaan huolehtia ympäristöohjelman toteutuksen seurannasta. Ympäristöohjelman seuranta Ympäristöohjelma on voimassa vuosina 2011 2015. Hallituksen ympäristövastaavan vastuulla on vuosittain seurata ohjelman toteutumista ja raportoida siitä edustajistolle vuoden lopussa. Ympäristöohjelman toimivuuden kannalta vuosittainen raportointi ja käyttöön otettujen toimenpiteiden jääminen käyttöön myös tuleviksi vuosiksi, on tärkeää. Vuosittaisen seurannan lisäksi hallituksen ympäristövastaavan tulisi valita ohjelmaan kirjatuista toimenpide-ehdotuksista muutamia ja keskittyä niiden toteuttamiseen vuoden aikana. Toimenpideehdotukset on esitetty ympäristöohjelman kussakin kappaleessa, ja lisäksi ehdotukset on koottu ohjelman loppuun. Ehdotuksissa on myös erikseen mainittu, jos ne on tarkoitus toteuttaa vuosittain. Hallituksen ympäristövastaava seuraa myös näiden toimenpiteiden toteutumista. 4

183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 Kunkin toimijan on lisäksi huolehdittava ympäristöasioiden huomioimisesta omalla vastuualueellaan ympäristöohjelman tai muiden ympäristöohjelmassa mainittujen oppaiden mukaisesti. Hallituksen ympäristövastaavan vastuulla on seurata tätä esimerkiksi keskustelemalla ympäristöasioista sektorikohtaisesti, ja tarvittaessa neuvoa ympäristöasioiden huomioon ottamisessa. Seuraava ympäristöohjelman päivitysprosessi on vuonna 2015. Vuoden alussa ympäristövastaava, tai ympäristöohjelman päivityksestä vastaava muu taho, laatii seurantaraportin, jossa arvioidaan kokonaisvaltaisesti ympäristöohjelman toteutumista ja lähtökohtia uudelle päivitysprosessille. 2. Toimijat HYYn edustajisto, hallitus, henkilökunta ja valiokunnat HYYn ylin päättävä elin on 60-henkinen edustajisto. Edustajisto ottaa paljon kantaa ympäristöasioihin esimerkiksi eri ohjelmissa ja linjapapereissa sekä HYY Yhtymän omistajaohjauksessa. Omistajastrategiassa linjataan Yhtymän ympäristövastuusta sekä ympäristönäkökohtien huomioimisesta sijoituskohteiden valinnassa. Edustajistolla on paljon vaikutusvaltaa ympäristöasioissa myös heidän hyväksyessään ylioppilaskunnan talousarvion ja päättäessään yleisistä toimintalinjoista. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa ylioppilaskunnassa käyttää edustajiston valitsema hallitus, johon kuuluu 7-13 jäsentä. Edustajisto valitaan kahdeksi vuodeksi ja hallitus vuodeksi kerrallaan, joten toiminnan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Keskustoimistolla työskentelee tällä hetkellä HYYn hallituksen ja pääsihteerin lisäksi kolme toimistosihteeriä ja kahdeksan toimintasihteeriä. Ylioppilaskunnassa työskentelee myös arkistonhoitaja, siviilipalvelushenkilö sekä kaksi työntekijää lapsiparkissa. Lisäksi ylioppilaskunnan palveluksessa työskentelee vaihteleva määrä projektityöntekijöitä. Hallituksessa ympäristötyön jatkuvuus riippuu sekä uuden hallituksen perehdyttämisestä että tiedonsiirrosta sihteeristön ja hallituksen välillä sekä vanhoilta toimintasihteereiltä uusille. Hallituksen ympäristövastaavan tulisi uutta hallituksen jäsentä perehdyttäessään kertoa ympäristöohjelmasta ja niistä toimenpidekokonaisuuksista, joihin on keskitytty omalla hallituskaudella, sekä niistä kokonaisuuksista joihin kannattaisi keskittyä seuraavaksi. Hallituksen ympäristövastaava suunnittelee ja toteuttaa ympäristöasioista vastaavan sihteerin kanssa vuoden alussa koko keskustoimistolle koulutustilaisuuden, jossa kaikille uusille toimijoille jaetaan ympäristöohjelmat sekä keskustoimiston ympäristöohje, ja käydään läpi keskeiset asiat. Valiokunnat toimivat hallituksen apuna asioiden valmistelussa ja toimeenpanossa. HYYn ympäristövaliokunta vastaa Opiskelijan ympäristöoppaan BoFFin päivittämisestä ja julkaisemisesta sekä siitä tiedottamisesta opiskelijoille. Aiemmin BoFFia on painettu, mutta tulevaisuudessa pyritään siihen että opasta julkaistaisiin pääosin verkossa. Mikäli paperipainoksia otetaan, painosmäärät pidetään riittävän pieninä. Ympäristövaliokunta tiedottaa myös muuten aktiivisesti ympäristönäkökohdista jäsenistölle ja järjestökentälle, sekä järjestää suurimman osan ylioppilaskunnan käytännön ympäristötoiminnasta, kuten kaikille avoimia tapahtumia ja retkiä. Valiokunnan rooli yliopistoa ja ylioppilaskuntaa yhdistävänä tekijänä on viime vuosina kasvanut, kun esimerkiksi tapahtumia on kasvavassa määrin järjestetty yhteistyössä. Hallituksen 5

230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 ympäristövastaavan ja ympäristövaliokunnan tulee vuosittain sopia siitä, millaisen roolin ympäristövaliokunta ottaa ympäristöohjelman seurannassa ja toteutuksessa. Myös muilla HYYn valiokunnilla on vastuu ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta toiminnassaan. Tukena tässä toimivat ympäristövaliokunta sekä HYYn hallituksen ympäristöasioista vastaava jäsen ja ympäristöasioista vastaava sihteeri. Ympäristöasioista vastaavan sihteerin tehtäviin kuuluvat muun muassa järjestöjen ympäristövastaaville tarkoitetun sähköpostilistan (ymp-pa@helsinki.fi) ylläpitäminen sekä sillä tiedottaminen. Lisäksi sihteeri päivittää HYYn nettisivujen ympäristöosioita ja vastaa ympäristövaliokunnan taloushallinnasta. Sihteeri myös osallistuu koulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen, ympäristövaliokunnan toiminnan tukemiseen sekä keskustoimiston ympäristöryhmän toimintaan. Kokouskäytännöt Tällä hetkellä hallitus kokoontuu säännöllisesti kerran viikossa, samoin sihteeristö. Lisäksi koko keskustoimiston yhteinen palaveri järjestetään viikoittain. Päivittäin järjestetään myös muita palavereja. Edustajisto kokoontuu 7 10 kertaa vuodessa. Valiokunnat kokoontuvat hyvin vaihtelevasti ja vaihtelevalla kokoonpanolla. Kokouksista tiedotetaan lähinnä sähköisesti ja ne järjestetään pääasiassa ylioppilaskunnan tiloissa. Hallituksen ja edustajiston kokouksiin kopioidaan esityslistat ja liitteet mahdollisimman tiiviisti. Sihteeristöpalaverissa ja keskustoimiston yhteisessä palaverissa ei pääsääntöisesti ole kopioitua materiaalia. Tavoitteena on saada kokousmateriaalien kopiointimäärät laskemaan edelleen. Hallituksen kokouksissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ainoastaan tarvittavat liitteet kopioidaan kaikille ja liitteet kopioidaan mahdollisimman tiiviisti. Muihin keskustoimistolla järjestettäviin palavereihin kopioidaan materiaalia vain tarvittaessa. Edustajiston kokousmateriaalien kohdalla selvitetään mahdollisuuksia siirtyä ainoastaan sähköiseen jakeluun. Tämä vähentäisi paitsi paperinkulutusta myös postituskustannuksia, sekä helpottaisi varajäsenten mahdollisuutta saada kokousmateriaali riittävän ajoissa. Valiokuntien kohdalla kannustetaan siihen, että esityslistoja ja muuta materiaalia ei kopioida vaan lähetetään etukäteen sähköpostitse, jolloin sen voi halutessaan tulostaa. Myös muuhun paperinkulutukseen tulee kiinnittää huomiota, ja valiokuntia opastetaan sähköisten jakelukanavien käyttöön. Kokoustarjoiluissa tulee ottaa huomioon tarjoilujen määrä hävikin minimoimiseksi. Elintarvikkeista tulisi ostaa ensisijaisesti lähellä tuotettuja ja luomuelintarvikkeita. Ulkomaisista tuotteista suositaan Reilun kaupan vaihtoehtoa, mikäli sellainen on saatavilla. Hankinnoissa tulee kiinnittää huomiota paitsi tuotantotapaan, myös pakkausmateriaalin määrään. Tarjoilussa tulisi käyttää keraamisia tai muovisia kestoastioita. Näitä löytyy sekä keskustoimistolta että kaikista Uuden ylioppilastalon ja Domus Gaudiumin kokoustiloista. Koulutustilaisuudet HYYn toimintasektorit järjestävät vuosittain useita koulutustilaisuuksia. Järjestöjen ympäristövastaaville järjestetään vuosittain koulutusta ympäristönäkökohtien huomioimisesta järjestötoiminnassa. Koulutuksen järjestämisestä vastaa hallituksen ympäristöasioista vastaava 6

278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 jäsen ja ympäristövaliokunta. Erillisten ympäristökoulutusten lisäksi ympäristöasiat voidaan yhdistää osaksi muita koulutuksia. Näin ne tavoittavat tehokkaammin myös ne aktiivit ja jäsenet, jotka eivät ole ensisijaisesti kiinnostuneet ympäristöasioista. Kaikkiin HYYn koulutuksiin tulisikin lisätä ympäristöosio, jossa kerrottaisiin vähintään paperinkulutuksen huomioimisesta, tarjoilukäytännöistä sekä jätteiden lajittelusta. Myös uuden edustajiston koulutuksessa tulee esitellä ympäristöohjelmaa. Koulutukseen liittyy olennaisesti tuutoritoiminta ja uudet opiskelijat. Ympäristöasioista voidaan tiedottaa suoraan uusille opiskelijoille sekä hyödyntää tuutorikoulutusta. Tuutorit voivat kertoa uusille opiskelijoille muun muassa pääkaupunkialueen lajittelu- ja kierrätyskäytännöistä, Kierrätyskeskuksen ja muiden vastaavien organisaatioiden toiminnasta sekä tulostus- ja kopiointikäytännöistä yliopistolla. Tätä varten tuutorikoulutuksissa tulisi tuutoreille jakaa opas (esimerkiksi BoFF), jotta he osaisivat jakaa tietoa edelleen uusille opiskelijoille. Tuutorikoulutuksen sisällöstä tulee keskustella tarkemmin yliopiston kanssa. Koulutuksissa tulee huomioida samat seikat, kuin mitä yllä on mainittu kokouskäytännöistä. Koulutusmateriaali tulee ensisijaisesti jakaa koulutuksiin osallistujille sähköisessä muodossa joko ennen koulutusta tai sen jälkeen. Tarjoilujen määrä tulee arvioida mahdollisimman lähelle kulutusta esimerkiksi pyytämällä ilmoittautumisia etukäteen. Koulutukset tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää HYYn tiloissa, jolloin voidaan varmistua siitä, että kestoastioita on käytettävissä ja jätteidenlajittelumahdollisuudet ovat olemassa. Juhlat, tapahtumat ja projektit HYY järjestää vuosittain noin kymmenkunta suurempaa juhlaa, kuten vuosijuhlan, avajaiskarnevaalit, vappuboolit ja Floran päivän piknikin. Projektiluontoisesti järjestettyjen juhlien ja tapahtumien ympäristönäkökohtien huomioiminen on tilaisuudesta vastaavan projektihenkilön päätettävissä, eikä erityisiä ympäristökriteerejä juhlien järjestämiseen ole olemassa. Ympäristönäkökohdat tulisi kuitenkin huomioida tilaisuuksien ja tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa siten, että tapahtumista aiheutuvaa ympäristökuormitusta saadaan vähennettyä. Hallituksen ympäristövastaavan tulisi käydä keskustelua erityisesti kulttuurisektorin kanssa ja käydä läpi mahdollisuudet ympäristöasioiden huomioimiseen. HYY järjestää juhlatilojen käyttäjille pakollista koulutusta, johon tulisi saada aiempaa laajempi ympäristöosio. Tässä osiossa kerrottaisiin paitsi käytännön asioista, kuten jätteiden lajittelusta, myös siitä miten jo juhlien suunnitteluvaiheessa voidaan huomioida ympäristönäkökulmat, ja miten juhlat voidaan toteuttaa mahdollisimman kestävästi. Juhlien järjestämisessä tulisi huomioida energiankäyttö, liikkumisen tarve, elintarvikkeiden ja pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset, jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä tilaisuuden mainostaminen ja siihen käytettävä materiaali. Tiedottaminen tulisi hoitaa ensisijaisesti sähköisesti, mutta mikäli halutaan painattaa kutsuja tai julisteita, tulisi se tehdä ympäristömerkitylle paperille. Lisäksi juhlien järjestäjiä tulee kannustaa lainaamaan kestoastiat ja huomioida mahdollisuuksien mukaan tarjoilujen ekologisuus. 7

323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 Edustajistovaalit Edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi. Vaaleihin painetaan ennakkoäänestyslippuja ja varsinaisia äänestyslippuja. Lisäksi painetaan vaalilistoja sekä muita vaalimainoksia. Äänestyspaikkoja varten kerätään materiaalipaketti, jossa on tarvikkeita vaalilautakunnan tarpeisiin. Vaalijärjestelyissä voidaan kiinnittää huomiota muun muassa vaalimateriaalin määrään ja laatuun liittyviin ympäristöominaisuuksiin. Vaaleja varten tulee painattaa äänestyslippuja edellisen äänestyksen äänestysprosentin mukaan arvioitu määrä. Yleinen vaaleista tiedottaminen hoidetaan etupäässä sähköisesti ja Ylioppilaslehdessä, joten vaalien mainonnan ympäristövaikutukset ovat pieniä. Huomiota tulisikin tulevaisuudessa kiinnittää myös vaaliliittojen kampanjoinnin ympäristövaikutuksiin. Erityisesti vaalijulisteiden ja esitteiden määrä voi nousta suureksi. Vaaliliittoja ja ehdokkaita tulisikin kannustaa ja opastaa panostamaan sähköiseen kampanjointiin. Matkustuskäytännöt Matkustamistarve vaihtelee HYYssä toimijoiden tehtävistä riippuen. Eniten matkustamista aiheuttavat SYL:n sektoritapaamiset sekä erilaiset tilaisuudet. Matkat suuntautuvat pääasiassa kotimaahan. Matkustusmuotoina suositaan kevyttä ja julkista liikennettä sekä junamatkoja. Ylimääräistä matkustamista vältetään arvioimalla matkustustarve tapauskohtaisesti. HYYssä jatketaan edelleen käytäntöä lentomatkojen ympäristölisän maksamisesta. HYY on myös näkyvästi vaatinut pyöräilymahdollisuuksien parantamista, ja myös tätä työtä jatketaan. Tiedotus- ja julkaisutoiminta Ympäristönäkökohdat on pyritty ottamaan huomioon HYYn tiedotus- ja julkaisutoiminnassa budjetin asettamissa rajoissa. Tiedotuksessa on siirrytty pääasiassa sähköiseen viestintään, kuten tiedottamiseen sähköpostilistoilla ja HYYn nettisivuilla. Monet HYYn julkaisut löytyvät jo nyt ainoastaan sähköisessä muodossa nettisivuilta. Täysin sähköiseen julkaisemiseen tulisi pyrkiä esimerkiksi ohjelmien ja linjapapereiden kohdalla, joita voi nettisivuilta tulostaa tarpeen mukaan. Muiden julkaisujen kohdalla tulee aina erikseen arvioida painattamisen tarve. Myös painosmäärät tulee arvioida tarkkaan hävikin minimoimiseksi, ja ottaa tarvittaessa lisäpainoksia. Tiedotuksen keinoin voidaan myös vähentää ympäristökuormitusta sekä toisaalta viestiä ympäristöasioista osana muuta toimintaa. HYYn kaikille uusille opiskelijoille lähettämässä fuksioppaassa on ympäristöosio, mutta tämän lisäksi ympäristönäkökohtiin kiinnitetään huomiota myös monissa muissa oppaan osioissa, kuten asumisesta ja liikenteestä kertovissa kappaleissa. Järjestöille on HYYn nettisivuilla osio, josta löytyy ohjeita ympäristöasioiden huomioimiseen järjestötoiminnassa. Ympäristövaliokunta julkaisee opiskelijoille tarkoitettua BoFFympäristöopasta, joka löytyy valiokunnan nettisivuilta. Kaiken materiaalin ajantasaisuudesta tulee huolehtia säännöllisesti. Ympäristöyhteistyö ja muu ympäristötoiminta Ylioppilaskunnalla on kiinteät suhteet Helsingin yliopistoon ja ylioppilaskunta voi toimia aloitteentekijänä monissa asioissa., myös ympäristöasioissa. Ylioppilaskunta ja yliopisto ovat 8

369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 keskustelleet muun muassa yliopiston energiansäästöstä ja jätteidenlajittelusta sekä järjestäneet yhteistyössä ympäristöaiheisia tapahtumia. Säännöllisiä tapaamisia yliopiston ympäristöasiantuntijoiden kanssa tulee jatkaa edelleen. Tästä on ensisijaisesti vastuussa hallituksen ympäristövastaava. Ympäristöyhteistyötä voitaisiin lisätä esimerkiksi tuutorikoulutuksessa (ks. edellä kohta Koulutus). Yhtymän kanssa yhteistyö ympäristöasioissa voisi olla entistä tiiviimpää ja tätä tulisikin kehittää tulevaisuudessa, jotta Yhtymän ja ylioppilaskunnan ympäristösektoreilla olisi kiinteä keskusteluyhteys esimerkiksi yhteisten tapaamisten muodossa, ja mahdollisuus yhteistyöhön esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Ympäristöohjelman teemoja ja tavoitteita voidaan pitää esillä myös muiden ylioppilaskuntien ja erityisesti HYYn piirissä toimivien järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ympäristövaliokunta on hyvä paikka vaihtaa kokemuksia työtavoista ja kuulla muiden kokemuksia sekä haasteellisiksi koetuista ympäristöasioista että toimivista ratkaisuista. Lisäksi järjestöjen ympäristövastaavien välistä yhteistyötä voitaisiin tiivistää järjestämällä useammin tapaamisia. SYL:n ympäristötapaamiset ovat luonteva paikka vaihtaa kokemuksia muiden ylioppilaskuntien hallitusten ympäristövastaavien kanssa, ja niihin tulisi pyrkiä osallistumaan aiempaa aktiivisemmin. Kun hankitaan vuosijuhla- tai muita lahjoja muille ylioppilaskunnille, järjestöille tai henkilökunnalle, pyritään hankkimaan aineettomia lahjoja. HYY tekee yhteistyötä myös ympäristöjärjestöjen kanssa. HYY on ollut mukana ilmastolakia vaativassa Polttava kysymys -kampanjassa sekä osallistunut vuosittain Earth hour -kampanjaan. 3. Tilat ja hankinnat Keskustoimisto ja kokoustilat Keskustoimisto sijaitsee Uudella ylioppilastalolla ja siihen kuuluvat A-portaan toinen kerros (palvelutoimisto sekä sihteeristön ja hallituksen tilat) ja B-portaan kolmas kerros. Tilojen pinta-ala on 620 m 2. Lisäksi Domus Gaudiumilla on yksi kokoushuone. Järjestötiloja tarkastellaan omassa kohdassaan jäljempänä. Ekologisesti kestävät valinnat koskevat kaikkea, mitä keskustoimistolla tehdään. Keskustoimistolle on laadittu vuonna 2010 ympäristöohje, jossa käsitellään muun muassa tarvikkeiden, laitteiden ja palveluiden hankinta ja käyttö sekä jätehuoltoon, sähkön-, lämmön- ja vedenkulutukseen liittyvät ympäristötavoitteet. Tämä ympäristöohje jaetaan kaikille hallituksen ja sihteeristön jäsenille ja käydään vuosittain läpi niin uusien kuin vanhojenkin työntekijöiden kesken perehdytysten yhteydessä. Ympäristöohjeen päivittämisestä vastaa hallituksen ympäristöasioista vastaava jäsen, ja päivitys tulee tehdä säännöllisesti. Myös keskustoimiston liittymistä WWF:n kehittämään Green Office -järjestelmään on selvitetty, mutta järjestelmään ei toistaiseksi ole liitytty. HYY toimii jo Green Officen kriteereiden mukaisesti eikä selvityksen jälkeen koettu tarpeelliseksi liittyä maksulliseen ympäristöpalveluun. 9

414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 Lapsiparkki HYY tarjoaa jäsenilleen lapsiparkki-palvelua, jonne perheelliset opiskelijat voivat tuoda lapsensa hoitoon muutamaksi tunniksi esimerkiksi luentojen ajaksi. Lapsiparkissa on kaksi työntekijää. Myös lapsiparkin tilojen ympäristönäkökohtiin tulee kiinnittää huomiota tulevaisuudessa. Tilaisuuden tähän tarjoaa esimerkiksi lapsiparkin mahdollinen muutto uusiin tiloihin. Koska lapsiparkki toimii yliopiston tiloissa, ympäristönäkökohtien tarkastelu tulee tehdä yhteistyössä yliopiston kanssa. Hankinnat Lähtökohtana kaikissa hankinnoissa voidaan pitää tarpeellisuusarviointia, eli miettiä tarkkaan onko hankinta todella tarpeellinen. Laitteita hankkiessa kannattaa lisäksi selvittää, millaisia toimintoja niihin sisältyy; eri toimintojen yhdistäminen samaan laitteeseen vähentää rinnakkaisia laiteostoja. Ostamiselle on myös muita vaihtoehtoja. Useita tuotteita on mahdollista hankkia esimerkiksi vuokraus-, lainaus- tai leasingperiaatteella. Ostohankinnoissa voidaan tilanteen mukaan hankkia myös käytettyjä tai kierrätettyjä tuotteita. Oman erityisryhmänsä hankinnoissa muodostavat niin sanotut ympäristömyönteiset tuotteet. Termi kuvaa tuotteita, jotka kuormittavat elinkaarensa aikana ympäristöä selvästi vähemmän kuin vastaavat tavanomaiset tuotteet. Ympäristönäkökohdat on huomioitu niiden tuotesuunnittelussa lainsäädännön ylittävällä tavalla ja tietyillä kriteereillä arvioituna ne ovat markkinoilla olevista tuotteista ympäristön kannalta parhaita. Ympäristötuotteen kriteerit täyttävät muun muassa virallisen ympäristömerkin käyttöoikeuden saaneet tuotteet, luomutuotteet ja Reilun kaupan tuotteet. Hankinnoissa kannattaa kuitenkin muistaa, että ympäristömerkin käyttöoikeus on maksullista. Pienemmillä tuottajilla ei näin ole välttämättä resursseja hankkia merkkiä, vaikka tuote sen ominaisuuksiltaan ansaitsisikin. Toimistotarvikkeet Paperinkulutus on yksi keskustoimiston merkittävimpiä ympäristönäkökohtia. Paperin käyttöä voidaan vähentää kehittämällä toimiston viestintä-, kopiointi- ja tulostustapoja. Paperin käytön lähtökohtana on miettiä, miten tarpeellista kunkin asiakirjan tulostaminen tai kopiointi on. Paperin käyttöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kokouksia ja muita tilaisuuksia valmisteltaessa., kuten on kerrottu kohdassa Kokouskäytännöt. Keskustoimistolla selvitettiin ympäristöystävällisen paperin hankintaa vuonna 2006. Tällöin toimistolle hankittiin uusiopaperia, joka ei kuitenkaan ollut arkistointikelpoista ja lisäksi aiheutti häiriöitä kopiokoneissa. Tätä uusiopaperia käytetään nyt mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi hallituksen omassa käytössä. Tulevaisuudessa tulisi selvittää keskustoimistolle sopivin ympäristöystävällinen, arkistointikelpoinen paperilaatu ja hankkia sitä. Paperinkulutuksen seuranta on HYYn toimistosihteerin vastuulla. Paperinkulutuksesta tulisi tehdä vuosittainen raportti, josta kulutuksen kehittymistä voidaan seurata. Paperinkulutuksen vähentämiseksi tulee keskustoimistolla asettaa selkeä, vuosittainen tavoite ja pohtia yhdessä, miten tähän tavoitteeseen päästään. Kaikille keskustoimistolla on jaettu ohjeet paperia säästävään tulostamiseen. Ohjeet löytyvät myös tulostimien läheisyydestä. 10

461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 480 481 482 483 484 485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 502 503 504 505 506 507 508 Ympäristönäkökohdat voidaan huomioida myös hankintojen määrissä, laadussa ja pakkauskoossa. Esimerkiksi SFS Ympäristömerkintä ylläpitää listaa ympäristömerkityistä toimistotarvikkeista (http://www.ymparistomerkki.fi/tuotteet). Monia toimistotarvikkeita hankitaan yhteisesti koko keskustoimistolle, jolloin hankintamäärät saadaan pysymään pienempinä. Hankinnoista vastaa toimistosihteeri. Toimistolaitteet ja kodinkoneet Keskustoimistolla on aktiivisessa käytössä olevia pöytäkoneita 31 kappaletta, joista kaksi yleisessä käytössä keskustoimiston aulassa. Lisäksi tietokoneita on muun muassa lapsiparkissa ja arkistossa. Kannettavia tietokoneita keskustoimistolla on 6. Toimistolla on käytössä kopiokone-tulostin, muutama tavallinen tulostin sekä kopiokortilla toimiva kopiokone. Sekä kopiokone-tulostimessa että tavallisessa kopiokoneessa on erilaisia toimintoja, joilla kopiointiin tarvittavan paperin määrää voidaan vähentää, kuten kaksipuolinen kopiointi ja vihkokopiot. Kaikkiin Uuden ylioppilastalon kokoustiloihin on hankittu dataprojektorit. Tietokoneiden hankintaperiaatteena keskustoimistolla on, että uusia hankitaan tarvittaessa vanhojen tilalle. Tarve arvioidaan tapauskohtaisesti niin, että koneita ei hankita turhaan. Kun keskustoimistolle tulevaisuudessa hankitaan uusia tietokoneita, tulisi hankkia kannettavat tietokoneet ja ajan mittaan luopua kokonaan pöytäkoneista. Työskentelyn helpottamiseksi kannettaville tietokoneilla tulisi lisäksi hankkia telakka-asemat. Kannettavien tietokoneiden energiankulutus on huomattavasti pienempi kuin pöytäkoneiden, ja lisäksi kannettavat tietokoneet mahdollistaisivat joustavamman työnteon ja etätyöskentelyn. Keskustoimistolla on kaksi astianpesukonetta ja jääkaappia, mikroaaltouuni sekä teen- ja kahvinkeitin. Kodinkoneille on myönnetty energiansäästömerkintä. Kodinkoneita on myös B-rapun kolmannessa ja neljännessä kerroksessa, A-rapun juhlasalissa Alinassa ja viidennessä kerroksessa sekä Domus Gaudiumin kokoushuoneessa. Uusia koneita hankittaessa on huolehdittava vanhojen koneiden asianmukaisesta hävittämisestä ja hankittava energiatehokkuudeltaan parhaat koneet. Elintarvikkeet ja astiat Ruoan tuottaminen, pakkaaminen ja kuljettaminen kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja sekä aiheuttavat päästöjä. Ekologisinta on ostaa mahdollisimman lähellä ja luonnonmukaisesti tuotettua, kasvispainotteista ruokaa, joka on pakattu mahdollisimman yksinkertaisesti ja kierrätettäviin materiaaleihin. Kuljetusmatkojen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat sitä pienemmät, mitä lyhyemmät matkat ovat. Luomuviljelyssä ei käytetä väkilannoitteita eikä keinotekoisia torjunta-aineita, vaan pyritään ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta tavanomaista tuotantoa paremmin. Luomu siis säästää ympäristöä. Ruoan hankkiminen merkitsee aina tuloja ruoan tuottajalle, joten ei ole sama mistä ja millaista tarjoiltavaa kulloinkin hankitaan. Reilu kauppa on tuontia, jonka periaatteisiin kuuluu, että viljelijälle maksetaan tuotteesta oikeudenmukainen hinta. Tuotantomenetelmät ovat ympäristöystävällisiä ja niissä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia. Elintarvikkeet mainitaan osana keskustoimiston ympäristöohjetta. Keskustoimistolla käytetään keraamisia mukeja, lautasia ja muita tarjoiluastioita. Myös kaikkiin kokoustiloihin tulee hankkia riittävä astiasto sekä tarjoiluastioita ja tarjoilujen valmisteluun tarvittavia välineitä. Keittiössä käytetään paperisten kuivauspyyhkeiden sijaan uudelleen pestäviä kangaspyyhkeitä. Myös kaikkien kokoustilojen keittiöihin tulee hankkia pyyherullatelineet, jotta paperipyyhkeiden käyttöä saadaan 11

509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 523 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 vähennettyä. Pesu- ja puhdistusaineet kulkeutuvat jätevesien mukana vesistöihin, joissa ne voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja. Pesuaineista tulee valita fosfaatiton, ympäristömerkitty vaihtoehto. Ulkopuolisilta ostettavat palvelut Ulkopuolisilta ostettavia palveluja ovat muun muassa kiinteistöjen siivouspalvelut sekä rakennus-, korjaus- ja huoltotyöt. Siivouksesta vastaavat ISS Palvelut sekä SOL, joilla molemmilla on käytössä ympäristöjärjestelmä. Pienemmiltä alihankkijoilta ei ympäristöselontekoja juuri edellytetä, vaan rakennushankintojen kriteerinä on pitkäikäisyys ja kestävyys: järjestötiloilla, saunalla ja Alinasalilla on paljon erilaisia käyttäjiä ja tilat ovat ahkerassa käytössä. HYY Kiinteistöjen kanssa on keskusteltu rakennushankkeiden ympäristövaikutuksista esimerkiksi Domus Gaudiumin rakennushankkeen yhteydessä. Tulevaisuudessa tulisi sopia HYY Kiinteistöjen kanssa tarkemmin siitä, millaisia ympäristönäkökohtia ylioppilaskunta haluaa otettavan huomioon, kun ostetaan palveluja ulkopuolisilta, ja kuinka usein näitä vaatimuksia päivitetään. Jätehuolto Kestävän tuotannon ja kulutuksen lähtökohtana on, että jätettä tuotetaan mahdollisimman vähän. Jätteiden synnyn ennaltaehkäisyyn pyritään keskustoimistolla ja muussa HYYn toiminnassa jo suunnitteluvaiheessa. Jätteiden syntyä voidaan lisäksi ehkäistä välttämällä turhien tavaroiden hankintaa, suosimalla mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita ja välttämällä kaikenlaisia kertakäyttötuotteita. Kaatopaikalle päätyvän sekajätteen määrää vähennetään lajittelemalla syntyvät jätejakeet asianmukaisesti. Tarpeettomiksi käyneet tavarat voidaan antaa edelleen hyöty- ja uusiokäyttöön. Tällä hetkellä keskustoimistolla lajitellaan konttori- ja sekapaperi, pahvi, nestekartonki, lasi, metalli, ongelmajäte, biojäte sekä sekajäte. Kaikista keittiöistä löytyvät ajantasaiset lajitteluohjeet. Jätehuollosta vastaa HYY Kiinteistöt. Jätteiden lajittelun onnistumisen kannalta ratkaisevaa on jätehuollon järjestäminen mahdollisimman yksinkertaiseksi ja helpoksi. Tulevaisuudessa kaikkien kiinteistössä kerättävien jätejakeiden lajittelu tulee tehdä mahdolliseksi kaikissa kokoustiloissa siten, että bio- ja sekajäteastiat tyhjennetään päivittäin ja muut tarpeen mukaan. Energiankulutus ja vedenkäyttö Energiankulutuksen vähentäminen on yksi keskeisiä tavoitteita kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Toimiston energiankulutuksesta keskimäärin kolmannes kuluu tietokoneisiin ja niiden oheislaitteisiin. Toinen kolmannes kuluu valaistukseen ja viimeinen kolmannes muodostuu kopiokoneiden ja muiden toimistolaitteiden kulutuksesta. Keskustoimiston sähkön ja lämmön kulutusta voidaan vähentää kiinteistöhuollon toimenpiteillä, energiatehokkailla laitehankinnoilla sekä muuttamalla jokapäiväisiä toimintatapoja energiaa säästävimmiksi. Keskustoimiston ympäristöohjeessa käsitellään veden- ja energiankulutukseen liittyviä näkökohtia. HYY tukee uusiutuvaa energiantuotantoa ostamalla vihreän sähkön sertifikaatteja keskustoimiston energiahuoltoa varten. Sähkönkulutuksen seurannasta vastaa toimistosihteeri. Keskustoimistolla tulisi asettaa vuosittaiset tavoitteet sähkönkulutuksen vähentämiseksi ja käydä yhteisesti läpi toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Sähkönkulutusta voidaan vähentää paitsi laitehankintojen 12

556 557 558 559 560 561 562 563 564 565 566 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 581 582 583 584 585 586 587 588 589 590 591 592 593 594 595 596 597 598 599 600 601 602 kautta, myös siirtymällä työpistekohtaisiin valaisimiin. Energiansäästölamput on vaihdettu kaikkiin keskustoimiston valaisimiin. Mikäli luonnonvaloa riittää, ei kattovaloja kannata pitää turhaan päällä. Erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin on tärkeää huolehtia siitä, että tiloista sammutetaan valot ja sähkölaitteet poistuttaessa. Mikäli laitteita jää turhaan päälle, tulee kokoustiloihin harkita ajastimia, jotka sammuttaisivat laitteet automaattisesti. Lämmönkulutusta tulee seurata erityisesti talvisin. Vedenkulutus ei ole HYYn tiloissa merkittävä ympäristönäkökohta, joten siihen liittyviä toimenpiteitä ei ole määritelty. Ympäristötyön ylläpitäminen keskustoimistolla Ylioppilaskunnan henkilöstö vaihtuu tiheästi. Hallituksen ympäristövastaava ja ympäristöasioista vastaava sihteeri suunnittelevat vuosittain työntekijöiden ympäristökoulutuksen ja luovat käytännön työntekijöiden ympäristötiedotukseen. Koulutuksessa käydään henkilöstön kanssa läpi ympäristöohjelma ja keskustoimiston ympäristöopas sekä opetetaan heille toimistolaitteiden tehokas käyttö, perehdytetään kierrätykseen ja annetaan muita ympäristöä säästäviä ohjeita. Koulutustilaisuudessa kerrotaan mitä työntekijöiltä odotetaan ja mitä jokainen voi tehdä ympäristöä säästääkseen. Käytännönläheisyys on hyvä muistaa koulutusta suunniteltaessa. Keskustoimiston henkilökunnalla on suuri merkitys käytännön ympäristötyössä ja asenneilmapiirin luomisessa. Noudattamalla keskustoimiston ympäristöohjetta ja huomioimalla ympäristönäkökohdat työskentelyssään voidaan keskustoimiston ympäristökuormitusta vähentää entisestään. Osallistuminen ympäristökoulutuksiin ja epäkohtien esille ottaminen on tärkeää, jotta ympäristönäkökohdista tulee luonnollinen osa työyhteisön arkea. Samoin hallituksen jäsenten on tärkeää huolehtia siitä, että ympäristönäkökohdat huomioidaan kaikkien sektoreiden ja valiokuntien toiminnassa. 4. HYYn järjestöt Järjestöjen toiminta HYYn piirissä toimii tällä hetkellä noin 260 järjestöä. Jäsenmäärät vaihtelevat 10 jäsenestä 2500 jäseneen. Järjestöt ovat luonteeltaan hyvin erilaisia; pienistä ainejärjestöistä tiedekuntajärjestöihin ja harrastejärjestöistä poliittisiin ja yhteiskunnallisiin järjestöihin. Järjestöjen moninaisuuden vuoksi on ymmärrettävää, että myös ympäristönäkökohdat huomioidaan järjestöjen toiminnassa eri tavoin. Monet yllämainituista, kuten kokouskäytännöt, tiedotustoiminta sekä juhlien ja tapahtumien järjestäminen, toimivat ohjeistuksena myös järjestötoiminnassa. Alla olevissa kappaleissa on lisäksi erityisesti järjestöille suunnattuja ympäristöohjeita. Järjestöjen ympäristökäytännöt HYY voi vaikuttaa toiminnastaan aiheutuviin välillisiin ympäristövaikutuksiin kannustamalla järjestöjä ympäristötyöhön sekä luomalla edellytykset niiden ympäristöä säästäville toimintatavoille. Lisäksi HYY voi tarjota järjestöille ympäristöaiheista koulutusta sekä tiedottaa niitä toimintaan liittyvistä ympäristöasioista, kuten jätteiden lajittelusta ja hankinnoista. Järjestöjen ympäristövastaavien koulutusta on järjestetty vuosittain. Tulevaisuudessa järjestöjen ympäristövastaavia voidaan tukea järjestämällä useampia tapaamisia, joissa eri järjestöjen hyviä 13

603 604 605 606 607 608 609 610 611 612 613 614 615 616 617 618 619 620 621 622 623 624 625 626 627 628 629 630 631 632 633 634 635 636 637 638 639 640 641 642 643 644 645 646 647 648 649 650 ympäristökäytänteitä voidaan jakaa. Lisäksi muissa koulutuksissa, kuten tilakoulutuksissa voitaisiin käsitellä muun muassa jätteiden lajittelukäytäntöjä sekä energiansäästöön liittyviä näkökohtia. Tilaisuuksien järjestämistä varten laaditut ympäristöohjeet löytyvät HYYn nettisivuilta, ja koulutuksissa tulee huolehtia siitä, että kaikki tietävät mistä ohjeet voi löytää. Painetun materiaalin jakamista pyritään välttämään. Järjestöjen ympäristötietoisuutta voidaan myös herätellä järjestämällä erilaisia ympäristöaiheisia teemaviikkoja ja kilpailuja sekä haastamalla järjestöt mukaan erilaisiin kampanjoihin. Ympäristötoiminnan kehittämisessä pidetään aktiivisesti yhteyttä järjestökenttään muun muassa jakamalla ympäristöaiheista tietoa ja järjestämällä aiheeseen liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Tällaisessa toiminnassa ympäristövaliokunnalla on suuri rooli. Osalla HYYn piirissä toimivista järjestöistä on selkeät toimintaa ohjaavat ympäristöperiaatteet tai jopa erillinen ympäristöohjelma. Tavoitteena on, että kaikilla järjestöillä olisi ympäristöohjelma, joka käsittää järjestön toiminnan ja toimintaympäristön ympäristönäkökohdat, sekä ympäristövastaava. HYYssä kehitetään järjestöwikiä, josta löytyy järjestöille tarpeellista tietoa. Järjestöwikiin lisätään myös ohjeistus järjestöille ympäristöohjelman laatimiseksi. Järjestöjen toimintakertomuksen laatimista koskeviin ohjeisiin voitaisiin myös sisällyttää olennaiset järjestötoimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat, joita HYY haluaa seurata. Järjestötilat HYY on luovuttanut Uuden ylioppilastalon A- ja B-rapusta, Vanhalta ylioppilastalolta sekä Domus Gaudiumista 140 järjestön käyttöön noin 2958,5 m 2 tiloja. Suurin osa näistä tiloista on useamman järjestön yhteiskäytössä. Osa järjestöistä saa käyttää myös yliopiston tiloja. Lisäksi 20 järjestöä toimii omissa tiloissaan. Tulevaisuudessa kaikissa järjestötiloissa on oltava mahdollisuus kaikkien kiinteistössä kerättävien jätejakeiden lajitteluun. Talousjohtokunta seuraa lajittelua järjestötiloissa tilakierrosten yhteydessä. Lisäksi kokoustiloja käyttävien järjestöjen tulee huolehtia tilojen siisteydestä ja jätteiden lajittelusta tiloja käyttäessään. HYYn järjestötuet ja palvelut HYY tukee järjestöjään erilaisilla avustuksilla, palveluilla sekä koulutuksilla. Järjestöille myönnettäviä tukia ovat toiminta-avustus, kalustetuki, järjestölehtituki ja innovatiivisten oppimismuotojen tuki. Lisäksi järjestöt voivat vuokrata käyttöönsä toimitiloja ja laitteita. Järjestötukia ja -palveluja voidaan hyödyntää ympäristöajattelun edistämiseksi järjestötoiminnassa. Toiminta-avustus on keskeinen keino järjestöjen ympäristövaikutusten pienentämisessä ja järjestöjen ympäristötietoisuuden herättämisessä. Ympäristökannustimen sisällyttämistä yhä tärkeämmäksi osaksi toiminta-avustusta tulisikin pohtia. Järjestölehtitukeen sisältyy ympäristönäkökulma, sillä tuen suuruuteen vaikuttaa järjestölehden valmistuksessa käytetyn paperin ympäristöystävällisyys. Kalustetukea myönnettäessä otetaan huomioon esimerkiksi kalusteen kestävyys, kierrätettävyys ja alkuperämerkintä. HYY vuokraa Uudelta ylioppilastalolta ja Domus Gaudiumilta järjestöjen käyttöön toimitiloja, juhla- ja kokoussaleja ja saunoja. Järjestöt voivat lisäksi lainata tai vuokrata keskustoimistolta 14

651 652 653 654 655 656 657 658 659 660 661 662 663 664 665 666 667 668 669 670 671 672 673 674 675 676 677 pientä korvausta vastaan muun muassa äänentoisto-, TV- ja videolaitteita sekä diaprojektoria, piirtoheitintä ja rintanappikonetta. Lainattavien ja vuokrattavien laitteiden lisähankinnoissa kuunnellaan järjestöjen toivomuksia. Laitevuokraan sisältyy ajatus vähentää järjestöjen tarvetta hankkia erilaisia laitteita tarjoamalla niitä tarvittaessa vuokrakäyttöön. HYYlle harkittiin lainaastiaston hankkimista, mutta tämä koettiin tarpeettomaksi koska useilla järjestöillä on astiastoja, joita vuokrataan myös muille järjestöille juhliin ja muihin tapahtumiin. Lopuksi Useissa toiminnoissa ympäristönäkökulma on löytänyt HYYssä paikkansa, ja ympäristöasiat otetaan huomioon yhä laajemmin ylioppilaskunnan toiminnassa. Ympäristöohjelman tarkoituksena on näyttää edelleen oikeaa suuntaa ja kannustaa HYYn piirissä toimivia aktiiveja ja järjestöjä huomioimaan jatkossakin ympäristöasiat toiminnassaan. Ohjelman avulla pyritään ylläpitämään ympäristötyön jatkuvuutta, jotta toiminnan parannukset eivät jäisi satunnaiseksi ja muusta toiminnasta irralliseksi. Yksi ympäristöohjelman merkittävimmistä tavoitteista varsinaisten toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämisen ohella on ympäristötietoisuuden lisääminen. Ohjelman avulla pyritään herättämään ja ylläpitämään HYYn piirissä toimivien tahojen kiinnostusta ympäristöasioihin. Tärkein työväline on yksittäisten henkilöiden ja järjestöjen päivittäisiin tapoihin vaikuttaminen. Pieninkin toimin voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia; asenteiden muutoksen kautta saavutettavat kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä. HYYllä on oma roolinsa yhteisessä ponnistuksessa ekologisesti kestävämmän kehityksen saavuttamisessa. Ympäristöohjelma on täyttänyt yhden tavoitteistaan, jos se saa HYYn piirissä toimivat järjestöt ja aktiivit pohtimaan ympäristöasioiden merkitystä omassa toiminnassaan ja huomaamaan ympäristönäkökulman olemassaolon mitä arkipäiväisimmissäkin asioissa. 15

678 679 680 681 682 683 684 685 686 687 688 689 690 691 692 693 694 695 696 697 698 699 700 701 702 703 704 705 706 707 708 709 710 711 712 713 714 715 Lähteet Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöohjelma. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2005. Ympäristökatselmus. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2005. BoFF! Ekotekoja opiskelijoille. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Ympäristövaliokunnan julkaisuja 2010. Keskustoimiston ympäristöohje. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2010. Internetissä ympäristöasiaa ja neuvoja järjestöille. http://hyy.helsinki.fi/suomi/57/. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2010. HYYn strategia vuosille 2010-2015, HYYn edustajiston hyväksymä 15.10.2009. Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöohjelma. http://www.tyy.fi/sites/tyy.fi/files/tyy-files/fckeditor-files/20/file/ympäristöohjelma.pdf. Eko-ostajan opas. Kuluttajavirasto. http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-fi/eko-ostaja/. Green Office. WWF. http://www.wwf.fi/yritykset/green_office/. SFS Ympäristömerkintä. http://www.ymparistomerkki.fi/. Pieni ympäristöopas hankkeiden toimistoihin. Ekoarki-hanke, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ja EU:n Urban IIyhteisöaloiteohjelma. http://www.kierratyskeskus.fi/files/611/ymparistoopas.pdf. HYY Yhtymä Ympäristövastuu. http://www.hyy.fi/vastuullinen-toiminta/ymparisto/. http://www.ecooffice.fi/home/index. Haastattelut HYYn pääsihteeri Katariina Styrman 10.6.2010 HYYn hallintopäällikkö Marja Viitasalo 9.6.2010 HYYn toimistosihteeri Milla Suomalainen 10.6.2010 HYYn palvelusihteeri Tiina Kääriä 9.6.2010 HYYn tiedottaja Riitta Käppi 4.6.2010 HYYn järjestösihteeri Emi Maeda 9.8.2010 HYYn kulttuurisihteeri Ville Sinnemäki 9.6.2010 HYYn talousjohtokunnan puheenjohtaja Anni Mäkeläinen 9.6.2010 HYYn ympäristövaliokunta 25.8.2010 HYY Kiinteistöjen johtaja Yrjö Herva 16.6.2010 Uni-IT:n järjestelmäasiantuntija Kimmo Penninkilampi 13.8.2010 16

716 717 718 719 Liite1. HYYssä laadittu ympäristöaiheinen materiaali Oheiseen taulukkoon on koottu HYYssä laadittu ympäristöaiheinen materiaali. Materiaalin nimi Materiaalin kuvaus BoFF! Ekotekoja opiskelijoille. Painettu ympäristöopas opiskelijoille Suomenkielinen versio päivitetty 2010, ruotsinkielinen 2008 http://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp/boffymparistoopas/ Keskustoimiston ympäristöohje. Muistilista työntekijöille. Keskustoimiston väen käyttöön laadittu ympäristöohje Päivitetty 2010 Ympäristöasiaa järjestöille. HYYn www-sivuille laadittu järjestöille suunnattu ympäristöaiheinen materiaali Päivitetty 2010 http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/57/ 17