FI Schengen Porttisi vapaaseen liikkumiseen Euroopassa SYYSKUU 2013
Sisällysluettelo JOHDANTO 1 HENKILÖIDEN VAPAA LIIKKUVUUS 2 POLIISI- JA TULLIYHTEISTYÖ 2 Sisärajat 2 Ulkorajat 2 SIS Schengenin tietojärjestelmä 4 OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ 5 VIISUMIT 6 TURVAPAIKKA-ASIAT 7 SCHENGEN-ALUEEN KARTTA 8 Tämän tiedotteen on laatinut neuvoston pääsihteeristö. Euroopan unionin neuvostoa koskevia tietoja saa seuraavalta verkkosivustolta: www.consilium.europa.eu Euroopan unioni, 2013 Tekstiä lainattaessa on mainittava lähde.
Schengenistä, joka on kylä eteläisessä Luxemburgissa Mosel-joen varrella, on tullut Euroopan sisärajatarkastusten poistamisen ja vapaan liikkuvuuden synonyymi. Schengenalue on kehittynyt asteittain: * Alue syntyi 14. kesäkuuta 1985, kun viisi maata (Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska ja Saksa) allekirjoitti Schengenin sopimuksen. * Viisi vuotta myöhemmin tehdyssä Schengenin yleissopimuksessa määrättiin, miten sisärajatarkastusten poistaminen toteutettaisiin käytännössä. Siinä otettiin käyttöön myös joukko tarpeellisia korvaavia toimenpiteitä, joilla tehostettiin ulkorajatarkastuksia, määriteltiin yhdenmukaisten viisumien myöntämismenettelyt, toteutettiin laittoman huumekaupan vastaisia toimia ja perustettiin yhteinen tiedonvaihtojärjestelmä eli Schengenin tietojärjestelmä (SIS). * Rajatarkastusten poistaminen alkoi käytännössä 26. maaliskuuta 1995, kun seitsemän maata (alkuperäiset viisi sekä Espanja ja Portugali) poisti tarkastukset keskinäisiltä rajoiltaan. * Sen jälkeen Schengen-alue on laajentunut tasaiseen tahtiin. Siihen kuuluvat nyt Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä neljä maata, jotka eivät ole EU:n jäseniä: Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. * Kun Bulgaria ja Romania liittyvät täysimääräisesti Schengen-alueeseen, se käsittää 28 Euroopan maata. * Neljä muuta EU:n jäsenvaltiota ei kuulu Schengen-alueeseen, vaikka ne osallistuvatkin joidenkin Schengenin sääntöjen soveltamiseen: Kroatia, Kypros, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta. Kutakin Schengen-maata arvioidaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että kaikki soveltavat sovittuja sääntöjä asianmukaisella tavalla. Sisärajatarkastusten poistaminen vaikuttaa muihinkin aloihin, kuten rajatylittävän rikollisuuden torjuntaan, matkustamiseen sekä rajatylittävään kauppaan ja oikeudenkäyttöön. Tästä syystä Schengen-alueen säännöt eivät koske vain henkilöiden vapaata liikkuvuutta, vaan myös viisumeita, turvapaikka-asioita sekä poliisi-, tulli- ja oikeudellista yhteistyötä. EU 1
HENKILÖIDEN VAPAA LIIKKUVUUS * Vapaa liikkuvuus Schengen-alueella on oikeus, joka koskee yli puolen miljardin eurooppalaisen lisäksi myös kaikkia Schengen-alueella laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Alueella asuva ulkomaalainen ei siis tarvitse viisumia matkustaessaan Schengen-maasta toiseen, kunhan hänen oleskelulupansa on voimassa. Ulkomaalaiset voivat matkustella Schengen-alueella vapaasti enimmillään 90 päivän ajan kuuden kuukauden sisällä. * Vapaa liikkuvuus tarkoittaa, ettei lentokentillä eikä meri- ja maarajoilla enää tarvitse jonottaa eikä sisärajoilla tehdä enää tarkastuksia. Rajavartijoiden koppien kaltaiset tarkastuksiin käytetyt tilat ja muut fyysiset esteet on poistettu. * Schengen-alueeseen osallistuvilla mailla on kuitenkin oikeus suorittaa henkilö- ja tullitarkastuksia maansa rajojen sisäpuolella osana poliisin, tullin ja maahanmuuttoviranomaisten jokapäiväistä työtä. Tästä ovat esimerkkinä yhtä hyvin tieliikennetarkastukset kuin järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. 2 POLIISI- JA TULLIYHTEISTYÖ Sisärajat * Naapurimaat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja saavat suorittaa yhteisiä operaatioita ja tarkastuksia yhteisen rajansa molemmilla puolilla. Tästä ovat esimerkkinä ns. valvotut huumeiden läpilaskut ja yhteiset poliisipartiot. * Lainvalvontaviranomaiset voivat myös suorittaa rajatylittävää tarkkailua ja jatkaa takaa-ajoa naapurijäsenvaltioiden alueelle esimerkiksi, kun rikoksesta epäilty yrittää paeta poliisia naapurimaahan. * Jos yleinen järjestys tai valtion sisäinen turvallisuus on vakavasti uhattuna, jäsenvaltio saa poikkeuksellisesti ottaa rajatarkastukset uudelleen käyttöön kaikilla rajoillaan tai joillakin niistä enintään 30 päivän ajaksi. Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat suuret urheilutapahtumat, joiden yhteydessä voi syntyä turvallisuusriskejä. Ulkorajat * Schengen-alueen ulkoraja on yli 50 000 kilometriä pitkä (noin 80 % siitä on merirajaa ja 20 % maarajaa). Siihen kuuluu satoja lentokenttiä ja satamia sekä maarajan ylityspaikkoja.
Frontex * Kukin Schengen-valtio vastaa omien ulkorajojensa valvonnasta. Kaikissa Schengen-alueen ulkorajan ylityspaikoissa noudatetaan niiden sijainnista riippumatta samoja normeja ja samantasoista valvontaa. Yhteiset säännöt on kirjattu Schengenin rajasäännöstöön. * Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex 1 ) perustettiin ja se aloitti toimintansa vuonna 2005. Viraston päätehtävänä on täydentää Schengen-alueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia rajaturvallisuusjärjestelmiä edistämällä ulkorajojen yhdennettyä valvontaa ja koordinoimalla EU-tason operatiivista yhteistyötä. Tavoitteena on lujittaa turvallisuutta Schengen-alueen ulkorajoilla. * Yhden maan rajavartijoita voidaan lähettää toiseen maahan osallistumaan yhteisiin operaatioihin ja tukemaan sellaisia jäsenvaltioita, joihin kohdistuu erityisiä paineita. * Eräät Schengen-valtiot ovat sopineet EU:n ulkopuolisten naapurimaidensa kanssa ulkorajojen yli kulkevaa paikallista rajaliikennettä koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti kahdenvälisistä järjestelyistä, joihin kuuluu muun muassa niin kutsuttu paikallinen rajaliikennelupa. Näillä järjestelyillä pyritään helpottamaan paikallista rajaliikennettä, kauppaa, sosiaalista ja kulttuurista vuorovaikutusta sekä alueellista yhteistyötä. 1 www.frontex.europa.eu ORIS-MULTIMEDIA DPTO AUDIOVISUALES 3
SIS Schengenin tietojärjestelmä * Yksi tärkeimmistä sisärajatarkastusten poistamisen vastapainoksi toteutetuista toimenpiteistä on SISin 2 käyttöönotto. SIS on Schengeniin osallistuvien maiden raja-, maahanmuutto- ja lainvalvontaviranomaisten yhteinen tietokanta. Se on viranomaisten käytössä rajoilla, kansallisen alueen sisäpuolella sekä ulkomailla sijaitsevissa konsulaateissa. SISiin sovelletaan erityisen tiukkoja tietosuojasääntöjä. * SIS sisälsi huhtikuussa 2013 yli 47 miljoonaa tietuetta, jotka koskevat henkilöitä (yli miljoona), jotka eivät saa tulla Schengen-alueelle eivätkä oleskella siellä (74 %) jotka olisi pidätettävä (eurooppalainen pidätysmääräys) (4 %) jotka ovat kadonneita (6 %) jotka on kutsuttu oikeusviranomaisen kuultaviksi (11 %) joihin kohdistetaan salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia (5 %) ja varastettuja tai kadonneita esineitä (lähes 46 miljoonaa), jotka on tarkoitus takavarikoida tai joita on tarkoitus käyttää rikosprosessissa todisteena, kuten blankoasiakirjat tai myönnetyt asiakirjat (87 %), esim. passit, henkilökortit, ajokortit, oleskeluluvat, matkustusasiakirjat, ajoneuvoasiakirjat ajoneuvot ja rekisterikilvet (11 %) ampuma-aseet (1 %) setelit (alle 1 %). * Vuonna 2012 saatiin yli 116 000 osumaa: noin 83 000 henkilöä ja 33 000 esinettä löydettiin, muun muassa yli 16 000 varastettua ajoneuvoa. Tämä tarkoittaa, että päivittäin saadaan yli 310 osumaa (mm. keskimäärin 44 varastettua ajoneuvoa päivässä). ORIS-MULTIMEDIA DPTO AUDIOVISUALES 4 2 www.sirene.europa.eu
Europol EU OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ * Keskinäisen oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi Schengenmaat soveltavat joitakin erityissääntöjä. Näihin kuuluu esimerkiksi ne bis in idem -periaate, jonka mukaan henkilöä ei voi kahdesti asettaa syytteeseen eikä rangaista samasta teosta eri Schengen-alueen maissa. Useimmat alun perin Schengenin säännöstöön kuuluneista poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä koskevista määräyksistä on tällä välin sisällytetty kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin sovellettaviin EU:n säädöksiin. EU 5
VIISUMIT * Niille Schengen-alueella vieraileville EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille, joilta vaaditaan viisumi asetuksen (EU) N:o 539/2001 nojalla, myönnetään yhteinen Schengen-viisumi. Viisumi takaa voimassaoloaikanaan vapaan liikkumisoikeuden Schengen-alueella. Voimassaoloaika on korkeintaan 90 päivää. Tätä pidempään vierailuun samoin kuin Schengen-maissa asumiseen sovelletaan jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. * Vuonna 2012 myönnettiin eri puolilla maailmaa lähes 14 miljoonaa Schengen-viisumia. Vertailun vuoksi Schengen-maat myönsivät hieman yli miljoona viisumia pitkäaikaista (yli 90 päivää kestävää) oleskelua varten. * Schengen-valtiot tekevät yhteistyötä keskenään, jotta hakijoiden on helpompi hakea Schengen-viisumia kotimaassaan tai kotiseudullaan. * Kaikki Schengen-maiden konsulaatit koko maailmassa soveltavat viisumin myöntämiseen samoja sääntöjä. * VIS (viisumitietojärjestelmä), joka yhdistää jäsenvaltiot ja ulkorajojen ylityspaikat yhteiseen tietokantaan, aloitti toimintansa lokakuussa 2011, ja sitä laajennetaan vaiheittain kattamaan maailman kaikki alueet. Järjestelmä helpottaa viisumihakemusten käsittelyä Schengen-valtioiden konsulaateissa eri puolilla maailmaa ja auttaa tehostamaan ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia. 6
ORIS-MULTIMEDIA DPTO AUDIOVISUALES TURVAPAIKKA-ASIAT * Vuonna 2012 EU:n kaikki 27 jäsenvaltiota sekä Norja ja Sveitsi tekivät yhteensä noin 287 900 turvapaikkahakemusta koskevaa ensimmäisen käsittelyn päätöstä. Noin neljäsosa näistä päätöksistä oli myönteisiä, ja kolme neljäsosaa hakemuksista hylättiin. * Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavan valtion määrittämistä varten on olemassa mekanismi (Dublin-asetus) sen estämiseksi, että sama henkilö hakisi turvapaikkaa monesta eri Schengen-maasta, jolloin mikään maa ei ehkä käsittele hakemuksia. Tätä varten on perustettu tietokanta sormenjälkitietojen vaihtoa varten (Eurodac). * Euroopan parlamentti jatkaa toimia yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi. Järjestelmän luominen edellyttää sitä, että EU:n nykyisiä turvapaikkasäädöksiä päivitetään, jotta ne olisivat yhdenmukaisempia ja jäsenvaltioiden yhteinen vastuu entistä suurempi. Näihin toimiin sisältyy myös käytännön yhteistyön tehostaminen vuonna 2010 perustetun Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston kanssa. 7
EU:N JÄSENVALTIOT, JOTKA KUULUVAT SCHENGEN-ALUEESEEN* 1995: Alankomaat Belgia Espanja Luxemburg Portugali Ranska Saksa 1997: Italia Itävalta 2000: Kreikka 2001: Ruotsi Suomi Tanska 2007: Latvia Liettua Malta Puola Slovakia Slovenia Tšekki Unkari Viro SCHENGEN-ALUEESEEN KUULUVAT VALTIOT, JOTKA EIVÄT OLE EU:N JÄSENVALTIOITA* 2001: Islanti Norja 2008: Sveitsi 2011: Liechtenstein EU:N JÄSENVALTIOT, JOTKA OVAT LIITTYMÄSSÄ SCHENGEN-ALUEESEEN* Bulgaria Romania EU:N JÄSENVALTIOT, JOTKA EIVÄT KUULU SCHENGEN-ALUEESEEN* Irlanti Kroatia Kypros Yhdistynyt kuningaskunta * Syyskuu 2013 8
LI: Liechtenstein LI
QC-02-13-227-FI-C Rue de la Loi/ Wetstraat 175 1048 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË Tel. +32 22816111 www.consilium.europa.eu doi:10.2860/59335