Alavieska 18.4.2012 vko 16 Puolueeton paikallislehti Ylivieska Nivala Sievi Maakunnan paras valikoima varaosia ja tarvikkeita Kaikkiosat osatsamasta samastapaikasta. paikasta. Kaikki Traktorienvaraosat: varaosat: Traktorien Puimurien varaosat: Puimurien varaosat: Työkoneosat: Työkoneosat: Nivelakselien osat, Vicon ym. Aurojen osat: Nivelakselien osat Hydrauliikka: Aurojen osat: Hydrauliikka: Teknilliset osat: Peräkärryyn: Teknilliset osat: Työkalut ammattilaatua: Peräkärryyn: Korjaamme koneesi nykyaikaisessa Työkalut ammattilaatua: uudistetussa korjaamossamme. Korjaamme koneesi nykyaikaisessa uudistetussa korjaamossamme. Koneistuspalvelu: Keskustie 11 Keskustie 11 85200 ALAVIESKA Puh.85200 08-430ALAVIESKA 311 Fax 430 323 Puh. 08-430 311 Fax 430 323 BETONIPERUSTUKSET Kestävästi! Olga K nyt UUDESSA OSOITTEESSA Asemakatu 4 (ent. Pukevat)! Värianalyysit ja vaatteita elämän iloihin ja suruihin. Olga K -mallistossa nyt raikasta raitaa yhdistettäväksi farkkuihin. Warrick-farkut nyt LeeCoopereiden hinnalla! Kevään Bloomit-uutuuksia. Löytörekistä löytöjä! www.olgak.fi Puh. 040 5567 608 Asemakatu 4, 84100 Ylivieska Husqvarnan 140 v., Pfaffin 150-vuotisJUHLAMALLIT 490 Sis. alv 23% Select 690 Sis. alv 23% Expression 1095 Sis. alv 23% Antinkankaantie 30, 92130 Raahe, p. 08 220 032, 0400-587 219 www.isokaanta.com ompelukonemyynti@kotinet.com Kun haluat omakotitalollesi hyvän ja kestävän perustuksen, valitse Suomen Taloperustus Oy:n toimittama saumaton, paikan päällä muotteihin valettu betoniperustus! Ilpo Väyrynen Puh. (08) 4154 1020 www.taloperustus.fi Reilut FUJITSUtietokonetarjoukset jatkuvat! F OMAKOTITALOT F LVI-SANEERAUKSET Tässä numerossa: Teemu Salo, LVI-yrittäjä 040 584 6117 Konekorjaamo Marjakangas Best Glass Oy Keskustelua kuntaliitoksista Kalliontie 35 Nivala Puh. 044 055 0979 www.ict-palvelu.fi
Vko 16/2012 Sivu 2 Vapautuivatko asuntoja vuokraavat yhtiöt tuloveroista vuonna 2009? Pienten asuntojen ostajat eivät olleet päässeet hyötymään halventuneista asunnoista vuoteen 2009 mennessä. Usko vuokraasuntoon hyvänä sijoituksena ja vakaana kassavirran tuottajana, ratkaisi epäsuoran asuntosijoittamisen ongelman. Kiinteistörahastosta osuuden ostaminen oli vaikeaa, sillä rahastojen säännöissä edellytettiin ammattimaisen sijoittajan statusta. Epäsuoraa kiinteistösijoittamista kiusasi lisäksi kaksinkertainen verotus: osakeyhtiömuotoiset rahastot joutuivat maksamaan veroa sekä vuokratuotosta että osingoista. Parannusta ilmeisesti tuli: eduskunta hyväksyi aprillipäivänä lain, joka vapautti asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavat yhtiöt tuloveroista. Tosin mikäli ne tekevät peiteltyä osingonjakoa vuokraustoiminnan kustannuksella, asiaa voidaan varmasti edelleen harkiten verottaa, toteaisin asiaan satiiriseen sävyyn. Veroa joudutaan näin ollen maksamaan ainoastaan sijoittajan saamasta osingoista, loppupeleissä verottajan ratkaisu on aika lailla tavallisuudesta poikkeava, verrattaessa sitä mihin muuhun tahansa liiketoimintaan maassamme. Vaikka laki eduskunnan tuutista vihdoin saatiinkin 2009, rahastoja perustavien ja niihin sijoittavien piti tuolloin odottaa ainakin syksyyn, koska Suomi halusi varmistaa EU:n komission hyväksynnän verovapaalle menettelylleen, ettei nyt vain luotu valtion tukea nauttivaa verovapaata keidasta. Useassa muussa EU-maassa vastaava käytäntö oli jo kirjattu niiden reitkiinteistölakeihin, joten tuskinpa komission kanta lain voimaan tulon osalta oli väärä. No sitä sopii jälkeenpäin mietiskellä. Kun lakiehdotusta laadittiin valtiovarainministeriössä, kiinteistöala esitti siitä useita muutoksia. Tuolloin vuonna 2009 hyväksytty laki kelpasi sellaisenaan yksityiselle sijoittajalle, sillä epäsuora vuokra-asuntosijoittaminen saatiin vihdoin samalle viivalle suoran asuntosijoittamisen kanssa. Kiinteistöalankin mielestä kyseessä oli tuolloin aprillipäivänä hyvä päänavaus. Ainakin ajoitus olisi ollut hyvän vitsin puitteissa vaikkapa heti peruutettavissa ja heh heh vaan. Nykyisin osakepääomien alentamisella vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä on mahdollista jakaa osinkoa verovapaasti vuonna 2006 muuttuneen lain myötä, jolla omat pääomat ovat laskeneet 8500 eurosta takaisin 2500 euroon, tämän näkisin yhtenä hyvänä tulpan avaajana kaikille as oy muotoisille yhtiöille. Velkojainsuojailmoitus täytyy lähettää prhlle ja hallituksen täytyy tehdä päätös yhtiökokouksen siunaamana, jotta osinko saadaan jaettua tasapuolisesti as oyn osakkaiden kesken ja tämä on sitä verovapaata osinkoa puhtaasti. Mika Moilanen Konekapina-tapahtuma ja yrittäjien kevätmessut Nivalassa ensi viikonloppuna Kehoitan jutun lukemisen jälkeenkin vielä tarkistamaan verottajan kannan ennakkopäätöksellä ennen kuin joku aktiivisista lukijoistamme lähtee tekemään epäsuoraa sijoitustoimintaa Suomen mukamas sallimaan verokeidasjärjestelyyn osakeyhtiömuotoisesti vuokraustoiminnan kustannuksella. EU-alueen valmismatkojen määrä nousi yhdeksällä prosentilla edellisvuodesta. Välimeren maissa ja Euroopan kohteissa lomaili pakettimatkalla viime vuonna noin 700 000 suomalaista. Euroopan osuus koko valmismatkalomailusta on 70 prosenttia. Suosituimpia kohdemaita Euroopan alueella ovat Espanja/Kanaria/Baleaarit ja Kreikka (n. 56 prosenttia alueen kaikista valmismatkoista). Espanjan-matkojen osuus nousi vuoteen 2010 verrattuna lähes 19 prosenttia. Eurooppa matkakohteena on aina suomalaisten suosiossa. Osa lisäyksestä johtuu vuoden 2011 alussa alkaneista Pohjois-Afrikan levottomuuksista, joiden seurauksena muun muassa Egyptin ja Tunisian matkoista siirrettiin Espanjaan. Kaukokohteisiin tehtävien matkojen myynti kääntyi kahden laskujohteisen vuoden jälkeen jälleen nousuun. Lisäystä vuoteen 2010 verrattuna oli lähes 10 prosenttia. Thaimaan osuus kaukoalueen maista nousi merkittävimmin, kasvu oli lähes 16 prosenttia. Matkoja Thaimaahan tehtiin viime AVOIMIA TEHTÄVIÄ KUSTANNUS OY KALLIOSSA, HAE TÖIHIN! MYYNTINEUVOTTELIJA KUSTANNUS OY KALLIO, hakee palvelukseeensa aktiivista myyntineuvottelijaa. Yhtiö toimii tarjoten palveluitaan mm. Ylivieskassa, Alavieskassa, Sievissa, Nivalassa. Palkkaamme joukkomme myyntineuvottelijan 1.6.2012 alkaen tai sopimuksen mukaan. Palkkaus pohja+provisio. Edellytämme hakijalta itsenäistä ja vastuuntuntoista halua hoitaa asiakkaiden ilmoitusja mainontatarpeita. Odotamme kokemusta myynnistä, mainonnasta ja mikäli osaat myös kirjoittaa, voit päästä myös avustamaan juttujen teossa. Pääasiallinen tehtävä on myydä mainostilaa ja tarjota erilaisia sisällöntuotantoon liittyviä sekä sähköisiä että julkaisupalveluita sanomalehdessämme. Puhelimet ja työvälineet ovat työpisteessäsi, joista sähköisesti hoidat työtäsi käytännössä koko Suomen alueella. Yhteydenotot: toimitusjohtaja Mika Moilanen p. 045 318 9634, lähesty sähköisellä CV:llä ja hakemuksella mika.moilanen@kallionseutu.fi. Puh. 045 318 9634 Viime marraskuussa järjestetty Konekapina-tapahtuma Nivalassa oli suurmenestys. Tapahtuma kiinnosti tuhansia vieraita. Ensi viikonloppuna tapahtuma uusitaan ja tällä kertaa on mukana myös Nivalan muita yrittäjiä. -Nivalan Yrittäjillä on ollut aikaisemmin samankaltaista yhteistyötä vastaanvanlaisessa formaatissa, mutta edellisestä kerrasta taitaa olla aikaa jo toistakymmentä vuotta, kertoo Nivalan Yrittäjien puheenjohtaja Urpo Korkiakoski. -Konekapina-tapahtuman menestyksen myötä pohdimme kuinka saada nivalalaista yrittäjyyttä näkyville enemmänkin. Tulimme siihen lopputulokseen, että tällainen messutyyppinen ratkaisu on toimivin. Odotammekin paikalle yli viittä tuhatta kävijää, jatkaa Korkiakoski. Tapahtuma on hyvin organisoitu liikenteen suhteen. Tuiskulan piha-alue on pyhitetty pysäköintialueeksi, josta kulkee nonstoppina bussiyhteydet sekä aseman alueelle että keskustaan. Konekapina-alueella on esillä koneita aikojen alusta nykypäivään, työnäytöksiä sekä tuote-esittelyjä. Lisäksi paikalla on Formula Offroad-auto. Tuiskulassa kevätmessuilla on yli 60 näytteil- Vuoden 2010 TOP 10 1. Espanja/Kanaria/Baleaarit: 293 939 matkailijaa 2. Kreikka: 182 968 matkailijaa 3. Turkki: 111 121 matkailijaa 4. Thaimaa: 80 411 matkailijaa 5. Portugali/Madeira/Azorit: 42 230 matkailijaa 6. Kypros: 33 624 matkailijaa 7. Egypti: 33 494 matkailijaa 8. Italia: 27 118 matkailijaa 9. Bulgaria: 25 645 matkailijaa 10. Arabiemiirikunnat: 13 303 matkailijaa leasettajaa sekä muunmuassa lasten karaokea, kasvomaalausta, pomppulinnaa sekä muotinäytös kahdesti päivässä. Messut avaa Tuiskulassa perjantaina kello 10 Paavo Väyrynen. Konekentällä Paavo on tavattavissa jo perjantaiaamuna 9-10. Messut ovat avoinna perjantaina 10-18 ja lauantaina 10-15. vuonna yli 80 000. Lähes 136 000 suomalaista matkusti kaukokohteisiin vuonna 2011. Suomen matkatoimistoalan liitto ry MYYTÄVÄNÄ EDULLISIA LASTENTARVIKKEITA: Omistaja myy vain 1 vuoden käytössä olleet tuotteet: Yhdistelmärattaat 230 euroa ehjät, väri navy marine, tumm sin. Uudet vastaavat 400 euroa! Lasten koivusänky/pinnalaidat 100 euroa, pituus 110 cm, leveys 60 cm, uusi vastaava 200 euroa, hinta pitää sisällään petarin Lasten kantoliina Brio, 60 euroa, uusi vastaava 90 euroa Syöttötuoli 50 euroa Koko setti pelkästään yhdistelmärattaiden hinnalla 440 euroa, osta pois, ei tinkimistä, tosi ostajalle tilaisuus! Soita Eija-Liisa Moilanen p. 0440 422 406, Tuotteet Ukko-Pekantie 5 as 3, 84100 Ylivieska JAKELU JA ILMESTYMINEN Itella Oyj:n päiväkannossa kotitalouksiin kerran kuussa Ylivieskan, Alavieskan, Nivalan ja Sievin alueella. Mahdolliset virheellisesti toimitetut tai pois jääneet ilmoitukset julkaistaan seuraavassa lehdessä suoriteperusteisesti. Vastuu virheistä rajoittuu enintään kertakorjaukseen Force Majeure -tapaukset huomioiden. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Kustannus Oy Kallio Käynti- ja laskutusosoite Juurikoskenkatu 6 LH 203 84100 Ylivieska Y-tunnus 2309616-4 Toimitusjohtaja Mika Moilanen 045 3189 634 ILMOITUSAINEISTOT Sähköpostina aineisto@kallionseutu.fi. Mukaan tarvittavat kuvat, logot ja tekstit. Aineisto toimitettava kutakin julkaisuviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä tai sopimuksen mukaan. MEDIATIEDOT Mediahinnat etusivu 1,71 /pmm, sisäsivu 1,51 /pmm, takasivu 1,61 /pmm, laskutuskulu 5,-/ lasku. Hintoihin lisätään alv 23%. Palstanleveydet: 38 mm, 80 mm, 122 mm, 164 mm, 206 mm, 248 mm, 290 mm. Sivun korkeus 390 mm. Linjatiheys 100 lpi, kuvien tarkkuus vähintään 200 ppi 1:1 koossa. Painomenetelmä offset. Tiedostomuodot PDF, CS5, FH11. Mika Moilanen mika.moilanen@kallionseutu.fi Puh. 045 318 9634 Vastaava toimittaja Mika Moilanen Puh. 045 318 9634 Myyntineuvottelija Herkko Pääkkö herkko.paakko@kallionseutu.fi Puh. 040 966 2579 Sivunvalmistus Marko Virkkula, puh. 041 481 5914 Painopaikka Kisapaino Oy, Kiuruvesi
Vko 16/2012 Sivu 3 Konekorjaamo Marjakankaan laajennus valmistui Konekorjaamo Marjakangas on toiminut Alavieskassa jo 28 vuotta. Kaikki alkoi vuonna 1984, kun Marjakankaan sisarukset ostivat omistukseensa silloisen keskustan huoltoaseman toiminnan. Aluksi pyöritettiin pelkästään huoltoasemaa, mutta toimintaa alettiin kehittämään nopeasti huoltopuolelle. -Traktorihuolto tuli mukaan nopeasti ja sitä on koko ajan laajennettu ja parannettu. Polttoaineen myyntihän meiltä jäi kokonaan pois jo vuosia sitten, koska sen toiminnan jatkaminen ei tarvittavien investointien jälkeen olisi ollut kannattavaa. Tällä hetkellä palvelumme koostuvat varaosista, huollosta, nettikaupasta sekä maahantuonnista, kertoo Konekorjaamon toimitusjohtaja Juha Marjakangas. Konekorjaamo Marjakankaan vanhat tilat kävivät kuitenkin sen verran ahtaiksi, että laajennus oli tehtävä. Laajennusosan avajaisia vietettiin viime kuun lopulla. -Meille saattaa tulla parikin kymmentä laatikkoa tavaraa päivässä. Uudet tilat olivat enemmänkin kuin tarpeen. Ahtaudesta on päästy. Mutta kuitenkin alkaa jo nyt vaikuttamaan, että tilaa tarvitsee lisää. Näillä mennään nyt ainakin muutama vuosi, naureskelee toimitusjohtaja Marjakangas, Tasaista kasvua Konekorjaamo Marjakangas on kokenut lamat ja nousut. Ala on kuitenkin ollut sen verran kiitollista, että tappiota yritys ei ole tuottanut yhtenäkään vuonna. Liikevaihto on sen sijaan kasvanut tasaisesti koko ajan. Tällä hetkellä Konekorjaamo työllistää 11 henkilöä, mutta vaikuttaa, että lisää työvoimaa tarvitaan piakkoin. Nettikaupasta lisätunnettavuutta Nettikaupan Konekorjaamo Marjakangas aloitti kymmenisen vuotta sitten. Silloin palvelu oli uutta eli traktoripuolella ei vastaavaa vielä ollut. Tällä hetkellä Konekorjaamo Marjakankaan nettikaupassa on Suomen laajin ja paras valikoima. Varaosavarastosta löytyy yli 40 000 eri nimikettä.voidaankin sanoa että osa kuin osa löytyy helpoiten ja varmimmin Marjakankaalta. -Nettikauppa kehkeytyi henkilökohtaisesta tarpeesta, muistelee Juha Marjakangas. -Aikaisemmin pöydät Palvelumme koostuvat varaosista, huollosta, nettikaupasta sekä maahantuonnista, kertoo Konekorjaamon toimitusjohtaja Juha Marjakangas. notkuivat esitteitä ja katalogeja, joissa oli virheellistä tai vanhenutunutta tietoa. Alkuun oli tarkoitus tehdä ihan omaan käyttöön printtkatalogi, mutta se oli aivan liian suuri töinen. Ja koska asiat muuttuvat nopeasti, sekin vanhenisi nopeasti. Internetissä kaikki tuotteet ovat esillä ja varastotilannetta myöten kaikki tieto ja saatavuus on esillä nopeasti. Maahantuonti -Maahantuonnin aloitimme viitisentoista vuotta sitten. Siihenkin alkusysäyksen antoi ihan henkilökohtainen tarve. Tuolloin tarvitsimme jotain osaa ja yhteistyökumppaneista kukaan ei sitä löytänyt mistään. Aloin itse tutkimaan asiaa ja kyseinen osa löyti Englannista puolen vuoden toimitusajalla. Tällä hetkellä meille tulee tavaraa lähes kaikista Euroopan maista sekä Yhdysvalloista. Toimimme tukkuliikkeenä ja asiakkaita on ympäri Suomen. Konekorjaamo Marjakankaan toimitusnopeutta tehostaa myös se, että Alavieskan Matkahuoltopalvelut ovat heidän vastuullaan. Linja-autoja käy parikymmentä päivässä. Paketit saadaan nopeasti liikkeelle. -En tiedä onko itse oppinut liika hyvälle, mutta itse tilatessa tavaraa hitaat toimitukset ärsyttävät. Meiltä tavara lähtee heti kun se on mahdollista. Nopeus on valttimme, sanoo Juha Marjakangas. Kaikkien merkkien huolto Huoltopuolella Konekorjaamo Marjakangas ei ole erikoistunut mihinkään yksittäiseen merkkiin. Heillä onnistuu kaikkien merkkien huollot. -Aikaisemmin meillä on ollut joitain merkkisopimuksia, mutta ne eivät ole meidän konseptissa toimineet, Juha Marjakangas kertoo. Tällä hetkellä ainoa yhteistyökuvio on Grenen kanssa. Konekorjaamo Marjakangas katsoo tulevaisuuteen luottavaisena. Puheet maatalouden vähenemisestä ym, eivät ole vaikuttaneet ainakaan heidän toimintaansa. -Käytetäänhän traktoreita yhä enenemässä määrin myös muihinkin kuin maatalouden töihin. Meidän osalta kaikki näyttää hyvinkin valoisalta. Kasvu vaikuttaa olevan tasasita tulevaisuudessakin, kiteyttää toimitusjohtaja Juha Marjakangas. Herkko Pääkkö Jääsurffauksen EM -kilpailut päätökseen Kalajoella Kalajoella 15.-18.3. järjestetty jääsurffauksen EMkisa, Winter Windsurfing European Open 2012, saatettiin päätökseen reippaiden tuulien ja tyytyväisten kilpailijoiden siivittämänä. Yhteensä 54 kilpailijaa kuudesta maasta mittasi taitojaan upeissa olosuhteissa Hyppy kävelysillan yli. sekä Hiekkasärkkien edustalla että Kekolahden vahvalla kevätjäällä. Tuuli yltyi jokaisena kisapäivänä iltaa kohden ja tarjoili niin upeita vauhteja kilparadoille kuin korkeutta leijaluokan freestyle-tempuille. Kalajoella kisattiin sekä purjekelkkojen että siipisurffareiden kesken rata- ja slalom-lajeissa ja leijasurffaajat taistelivat titteleistä radalla ja freestyle-kilpailussa. Kaikki luokat kilpailivat myös GPS-nopeuskisassa. Oskari Pääkkönen toi Kalajoelle Euroopan mestaruuden purjekelkkojen rataluokan yleisessä ja samalla kovatasoisimmassa luokassa. Toiseksi tullut raahelainen Arto Ravander vei nimiinsä myös samaisen kisan Masters-sarjan voiton. Molemmat kilpailijat edustavat tapahtuman järjestänyttä urheiluseura Perämeri WindRidersia. Espoolainen Ian Rautelin nappasi itselleen purjekelkkojen slalomluokan Masters-sarjan mestaruuden ja saman luokan naisten mestaruuden pokkasi itselleen espoolainen Marianne Kaplas, joka on kunnostautunut myös kesäsurffauksen kansainvälisissä kilpailuissa sijoittuen viimeksi syyskuussa 2011 naisten slalomin maailmanmestaruuskisojen kolmannelle sijalle. Kisoissa oli selkeästi nähtävissä ensimmäistä kertaa uuden sukupolven todellinen nousu valtaistuimelle, sillä purjekelkkojen tuman toteuttamisessa slalom-luokan kovimman olivat eli yleisen Kalajoki Resort, sarjan kolme parasta leirintäalue Top olivat kaikki alle Camping Hiek- 20-vuotiaita. Kolmanneksi tuli Juha Blinnikan jo kansainvälistäkin kasärkät, Kalajoki Akatemia, Rautio Sports, Ravintola me- Dyyni, Kalajoen nestystä kesä- ja talvikisoissa Junkkarien hiihtojaos, niittänyt 17-vuotias Daniel Blinnikka. Toiselle sijalle ylsi liettualainen Paulius Voverys ja Euroopan mestaruuden pokkasi myös Liettuasta kotoisin oleva Andrius Sliuburys. Leijasurffaajat vauhdissa Kalajoen tuulissa. Safaritalo, FemEmare, JOY- Tuotanto ja Kalajokilaakson Koulutuskuntayhtymä sekä monia muita kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Onnistuneesta tapahtumasta Kolmikko vastasi suu- samalla myös slalom-luokan yleisölle, jota houkuteltiin ren kiitoksen ansaitsee nuorten sarjan voitosta. Ensimmäistä kertaa kotimainen surfkilpailu suunnattiin tapahtumana myös paikalle erilaisilla paikallisten toimijoiden tapahtumapalveluilla ja aktiviteeteilla. Mukana tapah- myös paikallinen talkooväki, joka vuodesta toiseen tekee suurella sydämellä työtä surf-tapahtumien toteuttamisessa. Erityisen suuret kiitokset ansaitsee myös Kuljetus Änkilä, joka onnistui upeasti erittäin haasteelliseksi osoittautuneessa jäänpuhdistuksessa. Tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta Kalajoella osataan katsoa kohti tulevaisuutta ja toimia yhteisin voimin yhteisen hyvän edistämiseksi. Tapahtuma oli alkusoittoa vuoden päästä Kalajoella ajettaville jääsurffauksen Maailmanmestaruuskisoille. Huomattavasti suurempi tapahtuma toteutetaan samaa, toimivaksi todettua konseptia hyödyntäen. Tavoitteena on paitsi onnistuneiden kisojen järjestäminen myös Kalajoen saattaminen kansainvälisesti tunnetuksi surf- ja lomakohteeksi. Iván Balázs
Vko 16/2012 Sivu 4 Nivalan Koneaseman Heikki Kujala: Lietteen multauksella ravinnot takaisin maahan pienemmin hajuhaitoin Lietteen multaus ei ole keksintönä uusi, mutta Suomeen se on tullut oikeastaan vasta viitisen vuotta sitten, kun itse kulkevat lietteenlevittimet tulivat markkinoille. -Liete ajetaan multausmenetelmällä suoraan nurmen sisään hygieenisesti. Näin saadaan arvokkaat ravinteet takaisin peltoon. Pintahaihtuma katoaa lähes kokonaan eli suurin osa hajuhaitoista poistuu multauksen myötä. Hajuhaitathan ovat olleet vähän huono imagokysymys maataloudelle. Lisäksi isännät saavat merkittäviä säästöjä väkilannoitteiden hankinnoissa, koska ravinteiden haihtuminen ilmaan vähenee, kertoo Nivalan Koneaseman toimitusjohtaja Heikki Kujala. Maatilojen tämän päivän ravinteiden hyötykäyttö on huomattavsti ympäristöystävällisempää kuin luullaankaan. Tilojen kasvun ja aktiivimaatalouden myötä ympäristötietous on tullut entistä vahvemmin maatalouteen. Nykypäivän menetelmillä luullut ympäristöhaitat ovat oikeastaan kääntyneet hyödyiksi. -On harhaluulo, että lietteet tänä päivänä valuvat vesistöihin. Näin kyllä tapahtuikin kymmeniä vuosia sitten sitten lietteen pintalevitykessä. Hulluin vaihe asiassa taisi olla 80-luvulla, mutta silloinkin mentiin silloisen tietotaidon mukaan. Aina on muistettava, että ruokaa tuotetaan aina sen hetken uusimman tiedon pohjalta, pohjustaa toimitusjohtaja Kujala. Perinteisesti lietteet on ajettu peltoon keväällä ja syksyllä pintalevityksenä. Multauksen myötä levitystä voidaan tehdä koko kasvukauden ajan toukokuusta marraskuuhun, Nivalan Koneasema Koneasema on osakeyhtiö, joka ei itse viljele. Aseman Traktorit Maatalouskoneet Myynti - Välitys - Osto Raudan myynti - Kaikenlaiset teräkset - Jussi 044 279 9815 Harri 044 574 6324 www.tyngankone.fi myynti@tyngankone.fi Kuusitie 4, 84100 Ylivieska Puh: (08) 422 011 (toimisto) pirkko.nisula@pn-siivous.fi www.pn-siivous.fi Heikki Kujala sanoo, että maatalous on tullut ympäristötietoisemmaksi aktiivimaatalouden myötä. toimenkuvana voi olla säilörehun teko ja / tai maanmuokkaus. Toiminta on kustannustehokasta ja koneasemien kärkimaista Hollannista ja Tanskasta Suomessa taso on n. 20-30 vuotta jäljessä. -Esimerkiksi Hollannissa tilojen isännillä ei ole omaa konekalustoa lainkaan, vaan tarvittavat työt ostetaan koneasemilta. Näin isäntä voi keskittyä täysin tärkeimpään eli esimerkiksi karjan hoitoon ja tilan pyörittämiseen. Kalliita investointeja konekantaan ei tarvitse tehdä lainkaan. On laskeskeltu, että meidän alueellemme mahtuisi 35 koneasemaa, jotta kaikki tarvittava työ saataisiin tehtyä, kertoo Kujala. Nivalan Koneasema on täysin keskittynyt lietteen multaukseen. -Nivalan Koneasema on perustettu vuonna 2009. Aikaisemmin pyöritin metallialan alihankintayritystä, mutta oikeastaan olen tällä alalla ollut päätoimen ohessa vuodesta 1999. Tälle hetkellä työllistämme kolme henkilöä. Asiakaskunta on pääasiassa 30 kilometrin säteellä Nivalasta. -Kasvua meillä on ollut 60 prosenttia joka vuosi, eli asiakkaat ovat hyvin löytäneet meidät. Olemmekin panostaneet tähän tosissaan, sillä kasvu ja investoinnit ovat pakollisia, jos markkinoille haluaa ja siellä pysyä. Koneisiin on satsattu kiitettävä summa rahaa. Uskottavuuden perustaminen vaatii satsausta ja asiakkaiden määrästä ja palautteesta on huomattu, että peltouskottavuutta on saavutettu. Pitää olla vakavasti oleva toimija jos meinaa pärjätä. Maataloudessa ei paljon noteerata ns. tuulisia tapauksia, selvittää Heikki Kujala. Asiakaspalveluammatti Nivalan Koneaseman Heikki Kujala sanoo, että toiminta maatalousalalla on ennenkaikkea asiakaspalvelua. Isäntien kanssa riittävät usein suulliset sopimukset. -On vain kaksi vaihtoehtoa. Isäntä teettää työn tai sitten ei teetä. Näissä hommissa ei hinnalla pelata. Ne ovat kaikkien tiedossa. Jos isäntä ei halua, niin vikaa voi etsiskellä itsestään. Tämä on mielekästä ja asiakasläheistä hommaa. Välttämättä ei tarvitse erikseen sopia aikatauluja. Mennään samaan aikaan kuin edelliskesänäkin. Kalusto on näkyvin osa peltouskottavuutta, mutta henkilöstö on kuitenkin se kaikkein tärkein. -Meillä on samat miehet täystyöllistettyjä ympärivuoden. Talviaikana olemme olleet puuteollisuuden palveluksessa. Ammattitaitoiselle erikoiskoneen kuljettajalle on aina töitä. Ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole varaa vaihtaa vuosittain. Kuljettaja osaa hommansa, tietää koneet ja kuinka niitä huolletaan ja ennen kaikkea tuntee maatilat ja miten siellä toimitaan ja pystyy toimimaan hankalimmissakin oloissa, Nuoriso on edelleen elämyshakuista yhteiskunnassamme, tultaessa millenium vuodesta 2012 luvulle. Nuorison elämyskatsomuksellisiin asenteisiin vaikuttavat edelleenkin kuitenkin tietyt auktoriteetit ja elämää säätelevät lähinnä perheasemaan vaikuttavat traditiot. Tässä ja nyt elämä laittaa nuorisonkin ajattelemaan, että irralliset elämykset on saatava hinnalla millä hyvänsä, en peilaisi asiaa pelkästään jälkiteolliseen hyvinvointiyhteiskuntaamme, vaan mitä nopeammin saavutamme tietoa, sitä nopeammin haluamme vastauksia ja näitä em. elämyksiä samalla tuotamme onnemme ohjenuoriksi nuorison elämää tukemaan. Ajaton nykynuoriso on interaktiivisen sukupolvemme tulos, jota peilaa arjen ylittävien elämyksien kautta haettu korkean elintason tase. Ovatko nuoremme sitten onnellisempia kuin vastaava nuoriso esimerkiksi 1950 luvulla, jolloin esikuvia olivat mm. Frank Sinatra, James Dean, Elisabeth Taylor ja Marlon Brando jne.? Elämyksiä tuotettiin jo tuolloinkin tietoisina hauraasta eksistentialistisen filosofian kaipuusta, olla osana jotain ihmistä suurempaa. Vastaan em. kysymykseen ajatuksella; tuolloinkin nuorisolla oli aivan samoja ihannetraditioita kuin tämänkin päivän nuorisolla, länsimainen kulttuuri on vain muovannut ihannekasvatuksen jo alkaen 1950 luvulta tähän päivään. Aikuisten rooli on nykyisin miettiä asioita trendikkäästi todettuna laatuaikatavoittein. Kuulostaako tutulta, vai kuulostaako tämä ehkäpä enemmän siltä, että itsessään ajalla olisi suurempi mahti kuin toisistaan välittävillä ja siten läsnäolevilla, tietoisina toinen toisistaan ja ajatuksistaan sekä näin tuntevista ihmisistä, jotka kokevat yhteisöllisyyttä samoin ajattelevien ja samoja asioita harrastavien henkilöiden kanssa. Tämähän aiheuttaa kohta elämysmellakan lapsissamme, mikäli trenditämme asioita aina laatuaikatavoittein. Lanseeraisinkin tässä kohtaa korkeamman yhteisöllisyyden arvon, jossa ajalla ei ole mitään tekemistä sen tietoisuuden kanssa, joka parhaillaan tuottaa suurimman ihannetradition, johon haluamme yhteiskunnassamme pyrkiä, nimittäin nuorison hyvinvoinnin ja sen kokonaisvaltaisen kokemiseen kasvattajina ja nuorisomme isinä ja äiteinä yhdessä lastemme ja isovanhempiem- sanoo Kujala. Esimerkiksi viime syksy oli todella märkä, mutta pystyimme kuin pystyimmekin hoitamaan asiat kuten pitääkin. Ilmat pihalla renkaista ja kantavuutta lisää ja hommat hoituivatkin minimaalisin kasvustovauroin. Lohkojen kanssa saattaa tulla rajujakin tappiota, jos asiat tekee väärin. Maatalouden tutkimus hunningolla Heikki Kujala kertoo, että maatalouden tutkimus Suomessa laahaa noin 20 vuotta perässä. Ympäristölaki on uudistumassa ja siinä nojataan hyvin pitkälle jo vanhentuneeseen tietoon. -Tutkimukseen määrärahoja ei ole pahemmin säästynyt. Esimerkiksi lietteen käytöstä viimeisimmät tutkimukset ovat 90-luvun puolivälistä. Pelottaa, mitä tuleva ympäristölaki tuo tullessaan. Tulossa on aivan järjettömiä pykäliä, jotka johtavat huonompaan ympäristönhoitoon. Suunnitellut tavoitteet ovat käsittämättöman epärealistisia. Herkko Pääkkö Nuorisokulttuuri elämysyhteiskunnan muutoksessa Länsimaisen nuorisokulttuurin nousu alkoi v. 1950, kuvassa E.Taylor, R.Hudson ja J Dean, elokuvassa THE GIANT. me kanssa. Tässä vaakakupissa eivät laatuaikaroolit tai aikakäsitteet raiskaa strutsin lailla pääsiäistipuja, vaan nuorison ihanteet painottuvat teemoina ja aiheina, jota nykynuoret elävät todeksi päivä kerrallaan. Tulevat lomakuukaudet antavat kaikille yhteistä aikaa ryhdikkäästi miettiä perheinä näitä avainkysymyksiä tässä hetkessä, jota nuorisokulttuuri aina persoonallisella pukeutumisella, tavoilla, tottumuksillaan ja niillä epäilyttävillä elämyksillään meille ja ympäristölleen yhä uudestaan tuottaa. Monikulttuuristen arvojen säilyttämisen vastuu sekä realismi on siten meillä aikuisilla, jotka lapsemme saavat nuorisokulttuurilleen niillä kasvatuksen osamäärillä, jotka heille alku ja loppupeleissä jaamme. Mika Moilanen
Vko 16/2012 Sivu 5 Best Glass Oy aloitti eristyslasin valmistuksen Nivalassa Warm Spacer lämminreunalistalla säästöjä energiakustannuksiin MAUKASTA Tuotantopäällikkö Mika Hirvi ja toimitusjohtaja Teemu Ohtamaa kertovat, että motivoitunut henkilöstö on yrityksen suurin voimavara. Best Glass Oy on uusi nivalalainen yritys, joka on erikoistunut eristyslasien valmistukseen. Best Glassin tavoitteena on tarjota ovi-, ikkuna- ja talotehtaille sekä korkeatasoista palvelua, että laadukkaita ja teknisesti ylivertaisia tuotteita. Eristyslasien välilistana Best Glass käyttää lämpöarvoltaan hyvää Warm Spacer-välilistaa. Yhtiön toimitusjohtajalla Teemu Ohtamaalla on pitkä työkokemus lasialalta. Viimeisen 18 vuoden ajan hän on työskennellyt Pilkington Finlandin palveluksessa erilaisissa tehtävissä. Viimeksi Teemu toimi tehdaspäällikkönä Pilkingtonin Nivalan ja Forssan lasitehtailla. Energiamääräysten tiukentuminen sekä tämän uuden tuotteen, Warm Spacerin, inspiroimana mielenkiinto oman yrityksen perustamiseen alkoi tuntua ajankohtaiselta. -Olin Pilkingtonin palveluksessa vuoden 2010 loppuun ja sen jälkeen aloitimme järjestelyt uuden yrityksen perustamiselle. Aika lailla tasan vuosi odoteltiin eri tahoilta, mm. Ely-keskukselta, päätöksiä rahoituksen järjestymisestä. Kun päätökset olivat pääasiassa positiivisia, pääsimme keväällä tilaamaan tehtaalle koneet. Koneiden toimitusaika oli puolisen vuotta ja marraskuussa pystyimme jo toimittamaan ensimmäiset tilaukset. Toiminnan käynnistyminen oli odotettua hitaampaa ja oikeastaan vasta tämä maaliskuu on voitu toimia täydellä kapasiteetillä. Tehtaammehan on ainutlaatuinen Suomessa, sillä lähes koko tuotanto on automatisoitu, kertaa toimitusjohtaja Ohtamaa. Asiakkaat yrityspuolella Best Glassin asiakaskunta löytyy pääasiassa yrityspuolelta, eli ovi-, ikkuna- ja talotehtaista. Vaikka yritys on ollut toiminnassa vasta kotvan aikaa, löytyy asiakkaita jo satojen kilometrien säteellä. -Pääasiassa kaikki ovi-, ja ikkunatehtaiden päätuotteet pystymme tekemään hyvin. Alussa mennään kotimaan markkinoilla, mutta tottakai tulevaisuudessa vienti yli rajojenkin kiinnostaa, sanoo toimitusjohtaja Ohtamaa. -Mehän emme myy pelkästään lasituotetta vaan kokonaista palvelua, kiteyttää puolestaan Best Glassin tuotantopäällikkö Mika Hirvi. -Laatu ja toimintavarmuus ovat ykköskriteerimme. Teemme aina asiat asiakkaan haluamalla tavalla. Toimittamamme tuotteet ovat oikeassa järjestyksessä ja näin tuotteet löytävät helposti ja varmasti omalle paikalleen. Ei on meille tuntematon käsite. Lähdemme siitä, että kaikki on sovittavissa ja tehtävissä. Warm Spacer Warm Spacer on uutta teknologiaa edustava, polymeerivaahdosta valmistettu metalliton lämpöreunavälilista. Tuote on laajasti testattu ja laajasti käytössä muualla maailmassa. Suomessa vastaavaa tuotetta ei vielä valmisteta. Warm Spacer välilistalla valmistettu eristyslasielementti on U-arvoltaan markkinoiden paras ja sen avulla on ikkuna- ja ovivalmistajien helpompi vastata kiristyviin energiamääräyksiin. -Warm Spacerin on todettu vähentävän eristyslasimassaan kohdistuvaa painetta, sillä sen lämpösilikonipolymeerimateriaali laajenee ja supistuu palaten aina alkuperäiseen muotoonsa. Kovat välilistat eivät jousta luonnostaan UV-säteilyn, lämpölaajenemisen, tuulikuorman ja ilmanpaineen vaikutuksesta, kertoo toimitusjohtaja Ohtamaa. -Lisäksi Warm Spacer vastustaa lämmönvirtausta 950 kertaa paremmin kuin alumiini. Tämä tarkoittaa pienempiä energiakustannuksia, vähemmän kosteuden ja jään muodostumista ja pienempää homeen muodostumisen mahdollisuutta. Warm Spacerin erittäin alhaisen lämmönjohtavuuden vuoksi eristyselementin pintalämpötilan vaihtelut ovat pienet. Ja umpikennoinen polymeerivaahto läpäisee erittäin vähän ääntä verrattuna perinteisiin alumiinilistoihin tai vähämetallisiin lämpöreunavälilistoihin, jatkaa tuotantopäällikkö Hirvi. Motivoitunut henkilöstö Best Glass Oy työllistää tällä hetkellä 12 henkilöä ja lisäksi viisi on rekrytointikoulutksessa. -Rekrytointimme oli normaalista poikkeavaa, sillä haimme työvoiman yhdessä työvoimatoimiston kanssa ja koulutimme tekijät itse. Kenelläkään työtekijöistä ei ollut aikaisempaa kokemusta lasialalta. Kiittää täytyy ja olla onnellinen, että olemme saaneet hyvän porukan kasaan. -Meillä on arvollisesti ja laadullisesti paras tuote mitä markkinoilla on. Henkilökunta on motivoitunutta ja vastuuntuntoista. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, sanoo toimitusjohtaja Teemu Ohtamaa. Herkko Pääkkö TEXMEX-RUOKAA Raskaan kaluston huolto ja korjaus A-jarrulupa: jarrukorjaukset, asennukset ja jarrusovitukset - perustestit Ajopiirtureiden tarkastus, nopeudenrajoittimien asennukset, tarkastukset Moottorikorjaukset, sylinterikansityöt, voimansiirtotyöt, suutintyöt Takalaitanostimien, nostureiden työturvatarkastukset Henkilöautojen, traktoreiden sylinterikansityöt, oikaisut Asematie 28, Kannus Reijo Hietala, reijo.hietala@kolumbus.fi (06) 873 463, 0440 664 583, fax/koti (06) 873 807 Löydät KAIKKI Kallion Seutu-lehden numerot netistä alk. 520 Can-Am ja Lynx-huolto 050 590 0099 NYT MAALIPINNAN VAHAUS KAUPAN PÄÄLLE YLIVIESKAN AUTOKORJAAMO Meiltä myös varaosapalvelut! määräaikaishuollot jakopään hihnanvaihdot ilmastointihuollot 4-pyöräsuuntaus katsastuspalvelu Hakatie 3 (08) 410 166, 040 5200 254 Vaahteratie 4, 84100 Ylivieska Hannu 0400-386 493, Antti 0400-214 612 Antti 0400-892 730, Marko 0400-268 756
Vko 16/2012 Sivu 6 050 407 3372, Oulainen niko.ahvenlampi@navasahko.fi - www.navasahko.fi Sähköasennukset - Suunnittelut Sähkökorjaukset - Tarvikkeet Ilmalämpöpumppujen myynti, huolto ja asennus Täyden palvelun salaojaurakointia MAAURAKOINTI HUHTALA & KIVINIEMI p. 040 089 5367, 040 506 6023 SORAT HIEKAT KALLIO- MURSKEET kaikki lajikkeet RUOKAMULLAT Jan-Henrik 044 337 2060 www.suomenporauspalvelu.fi HAUTAKIVET ~ Lisänimet vanhoihin kiviin ~ Vanhojen kivien entisöinnit MAANRAKENNUS- PALVELUT urakointina kaikille! PIHAMURSKEET mm. siniharmaat ja punaiset murskelajit Väinö Kaarlela Nivala Puh. 442 274, 040 540 9461 Järvikyläntie 182, Nivala puh. 08-4459 800 www.nivalankivi.com KUNTALÄHTÖISEN UUDISTUKSEN AVAIMIA KUNTALÄHT antoi lausuntonsa kuntauudistusesityksestä Pohjois-Pohjanmaa tukee kuntalähtöisyyteen perustuvaa kuntauudistusta - kuntien rahoitus turvattava toteaa lausunnossaan, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on välttämätön julkisen talouden kestävyyden ja palvelujen turvaamiseksi. Palveluiden järjestämistapojen uudistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenneuudistuksen toteutuksessa. Liitto tukee kuntalähtöisyyteen perustuvaa kuntien toimintaedellytyksiä vahvistavaa kuntauudistusta. Kuntauudistuksen näkökulmana tulee olla kasvun tukeminen ja mahdollistaminen siihen kykenevillä alueilla, pelkästään huononevaan huoltosuhteeseen perustuva uudistus ei riitä. Liitto katsoo, että kuntaliitokset maakunnan alueella ovat edelleen tarpeellisia. Koska Pohjois-Pohjanmaan maakunta on laaja ja monimuotoinen, ei rakennetyöryhmän esittämä yksi kuntamalli (vahva peruskunta) ole paras malli turvaamaan elinvoimaista kunta- ja palvelurakennetta koko maakunnan alueella. Erityisesti tämä korostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja nuorisoasteen koulutuksessa. Esitetty uusi kuntajakokaan ei riitä vastaamaan kaikkiin sosiaalija terveydenhuollon rahoitukseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviin haasteisiin. Tämän vuoksi tarvitaan alueeltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Pohjois-Pohjanmaan MIELIPIDE Kansakunta vailla tavoitteita liitto katsoo, että mahdollisten kuntajakoselvitysten tulee perustua kuntien tahtotilaan. Pohjois-Pohjanmaan liitto kannustaa kuntia käyttämään valtion tarjoamia selvityshenkilöitä kuntauudistushankkeessa esitetyllä tavalla. Vakautta lisättävä Resursseiltaan vahvoilla ja vakailla kunnilla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä asukkailleen. Hyvin pienelle väestöpohjalle ja hyvin pienissä yksiköissä tuotettujen palvelujen yksikkökustannukset ovat kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitysten mukaan korkeita. Kuntakoon kasvattaminen ei kuitenkaan yksittäisenä toimena alenna yksikkökustannuksia ja paranna kuntatalouden vakautta, jos siihen ei liity kustannustehokkuutta parantavia palveluverkon ja toimintatapojen uudistamista. pitää tärkeänä, että uudistuksessa huolehditaan erityisesti tuottavuuden parantamisesta ja tulopohjan tasauksesta. Ensisijaisesti kysymys on kuntatalouden perustan vahvuudesta ja lähtökohta tulee olla kuntien rahoituksen turvaaminen. Aikataulu epärealistinen Hallituksen asettaman varsin tavoitteellisen aikataulun mukaan rakennelaki Nyt näyttää vahvasti sille, että Suomi niminen maa, -kansakunta tai -valtio, millä ilmaisulla vain, on monilta osin vailla tavoitteita päämääristä puhumattakaan. On jo vuosia sitten selvästikin siirrytty aikakauteen, jossa toimintaa ohjaa ex presidentti Koiviston johtava ja julki lausuma ajatus siitä, että vain liike on tärkeää, ei tavoite tai päämäärä. Tämä näkemystila tulee esille mm. siinä, että nyt esille nousseen varuskuntien lakkautusten ohella kuntakenttä on ollut jo noin 6 vuoden ajan varsin sekavassa tilassa ja hämmennyksen vallassa. Ensin 2006 alussa aloitetun ja 9.2 2007 annetun kunta- ja palvelurakennelain johdosta ja nyt Kataisen hallituksen ja kuntaministeri Virkkusen käynnistämän kuntarakenneuudistushankkeen johdosta hämmennystila vain jatkuu. Näyttää sille, että kuntakenttää halutaan valtiovallan taholta pitää jatkuvassa rajussa muutoksessa, jossa perusasiat, eli kuntien tuottamat palvelut ja palvelurakenteet ja erityisesti niiden käyttäjät ovat jäämässä ja jääneet jo merkitykseltään toissijaisiksi ja jopa täysin unohduksiin. Maan hallituksen ja kuntaministerin tulisi nyt ottaa tuumaustauko ja miettiä kuntapalveluihin ja kuntakenttään liittyvä marssijärjestys uusiksi. Aluksi tulisi annettaisiin eduskunnalle syksyllä 2012 ja se tulisi voimaan 1.1.2013. Kuntalain kokonaisuudistus käynnistyisi keväällä 2012 ja hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle 2013. Uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden alussa 2015. Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistyisi syksyllä 2012 ja uusi valtionosuus-järjestelmä tulisi voimaan niin ikään vuoden 2015 alusta. pitää esitettyä aikataulua epärealistisena. Rakennelain voimaantuloa tulee lykätä aikaisintaan vuoden 2014 alkuun. Lisäksi tulee ottaa huomioon ja varmistaa, että koko uudistettava lainsäädäntö; rakennelaki, kuntalaki, valtionosuuslainsäädäntö, sosiaali- ja terveyden-huollon rakennelaki valmistellaan yhtäaikaisesti, jotta kunnilla on mahdollisuus tarkastella uudistusta kokonaisuutena. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kunnat ovat jatkossa aidosti mukana aktiivisena osapuolena kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, ja että kuntia kuullaan valmistelun seuraavassa vaiheessa, rakennelakia valmisteltaessa. Kuntauudistuksen jatkuessa maakunnan liitto on luonteva asiantuntija alueen kunta-asioissa. on omalta osaltaan valmis ottamaan kyseisiä tehtäviä alueellaan. Maakuntahallitus hyväksyi muutosesitykset äänin 6-7. keskustella, sopia ja päättää siitä, mitä palveluja kunnilta edellytetään. Siis tehtäväjako lähinnä Valtio/kunnat/ yksityinen sektori. Tähän tehtäväjakoon liittyen tulisi keskustella, sopia ja päättää myös siitä, miten kuntien palvelutuotannon rahoitus ja rahoituksen pohja järjestetään. Vasta em. jälkeen tulisi ryhtyä selvittämään kuntarakenteen muutoksen tarpeellisuutta ja pohjalta, jossa tärkeimmiksi tarkastelun lähtökohdiksi otetaan palvelujen käyttäjän palvelutarve, palvelujen saavutettavuus ja laadukkaiden palvelujen tuottamisen edellytykset. Tuumaustauko tarvitaan senkin vuoksi, että nyt esi-
Vko 16/2012 Sivu 7 ÖISEN UUDISTUKSEN AVAIMIA KUNTALÄHTÖISEN UUDISTUKSEN AVAIMIA antaa lausuntonaan seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaa on monimuotoinen maakunta Pohjois-Pohjanmaa on 34 kunnan muodostama elinvoimainen ja kasvava maakunta. Vaalan kunta Kainuusta kuuluu Pohjois- Pohjanmaan liittoon osajäsenenä. Maakunnassa on lähes 400 000 asukasta, ja maakunta kattaa 7,3 % koko maan väestöstä, mutta sen alue käsittää 11,7 % koko Suomen maapinta-alasta. Pohjois-Pohjanmaan ikärakenne on Suomen nuorin. Väestön keski-ikä maakunnassa oli v. 2010 38,4 vuotta, kun se samaan aikaan koko maassa oli 41,4 vuotta. Luonnollinen väestönkasvu on maakunnassa voimakasta, koko maan luonnollisesta väestön kasvusta lähes kolmannes tulee Pohjois-Pohjanmaalta. Nuori väestö on keskittynyt Oulun seudulle, muualla maakunnassa väestö ikääntyy. Maakunnan keskus on Oulu, jossa on nykyisellään runsaat 140 000 asukasta. Oulun kaupunkiseutu (230 000 asukasta) muodostuu kymmenestä kunnasta, joista vuoden 2013 alussa Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii tulevat toteuttamaan kuntaliitoksen alueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Uuden kunnan väestöpohja on lähes 190 000. Pohjois-Pohjanmaan kuntien keskikoko on hieman alle 12 000 asukasta. Maakunnan itäosassa tyypillistä on harva asutus ja pitkät etäisyydet. Oulun seudun eteläpuolella pienten tai keskisuurten kuntakeskusten väli on lyhyempi ja asutus on nauhamaista jokilaaksoissa. Pohjois-Pohjanmaan kuntien taloudellinen tila on voimakkaasti eriytynyt. Alueella on tehty viime vuosina useita kuntaliitoksia. Kuivaniemi yhdistyi Iihin ja Ruukki yhdistyi Siikajokeen vuonna 2007. Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät Siikalatvan kunnaksi vuonna 2009. Samana vuonna Ylikiiminki yhdistyi Ouluun. Himanka yhdistyi Kalajokeen vuonna 2010. Työryhmän esitys Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan Työryhmä esittää Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan viittä kuntajakoselvitystä seuraavien uusien kuntien muodostamiseksi: - Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala sekä Ouluun jo vuoden 2013 alusta liittyvät Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii - Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Vihanti - Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska - Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi ja Siikalatva - Kuusamo, Taivalkoski ja Posio toteaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on välttämätön julkisen talouden kestävyyden ja palvelujen turvaamiseksi. Palveluiden järjestämistapojen uudistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenneuudistuksen toteutuksessa. Liitto tukee kuntalähtöisyyteen perustuvaa kuntien toimintaedellytyksiä vahvistavaa kuntauudistusta. Kuntauudistuksen näkökulmana tulee olla kasvun tukeminen ja mahdollistaminen siihen kykenevillä alueilla, pelkästään huononevaan huoltosuhteeseen perustuva uudistus ei riitä. Kuntaliitokset maakunnan alueella ovat edelleen tarpeellisia. Koska Pohjois-Pohjanmaan maakunta on laaja ja monimuotoinen, ei rakennetyöryhmän esittämä yksi kuntamalli (vahva peruskunta) ole paras malli turvaamaan elinvoimaista kunta- ja palvelurakennetta koko maakunnan alueella. Erityisesti tämä korostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja nuorisoasteen koulutuksessa. Esitetty uusi kuntajakokaan ei riitä vastaamaan kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviin haasteisiin. Tämän vuoksi tarvitaan alueeltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Valtion erityiset kuntajakoselvitykset Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä on tehnyt selvityksessä omat ehdotuksensa kuntajakoselvitysalueiksi. Kuntien kuulemisen keskeinen kysymys on, millaisen kannan kunnanvaltuustot ottavat erityisen kuntajakoselvityksen toteuttamiseen em. aluejaolla. Jokaisella kunnalla on mahdollisuus ottaa kantaa kuntajakoselvitysalueen rajaukseen ja tehdä halutessaan oma ehdotus selvitysalueen uusista rajoista. Selvityksessä todetaan, että ensi vaiheessa jokaisen ehdotetun uuden kunnan muodostumista tuettaisiin valtion asettamalla erityisellä kuntajakoselvityksellä. Nykyisen kuntajakolain perusteella kaikki kunnat ovat velvoitettuja osallistumaan kuntajakoselvitykseen, eikä esitettyjen uusien kuntien valmistelu ole pelkästään vapaehtoisuuden varassa. katsoo, että mahdollisten kuntajakoselvitysten tulee perustua kuntien tahtotilaan. Pohjois- Pohjanmaan liitto kannustaa kuntia käyttämään valtion tarjoamia selvityshenkilöitä kuntauudistushankkeessa esitetyllä tavalla. Kuntatalouden vakauden lisääminen Resursseiltaan vahvoilla ja vakailla kunnilla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä asukkailleen. Hyvin pienelle väestöpohjalle ja hyvin pienissä yksiköissä tuotettujen palvelujen yksikkökustannukset ovat kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitysten mukaan korkeita. Kuntakoon kasvattaminen ei kuitenkaan yksittäisenä toimena alenna yksikkökustannuksia ja paranna kuntatalouden vakautta, jos siihen ei liity kustannustehokkuutta parantavia palveluverkon ja toimintatapojen uudistamista. pitää tärkeänä, että uudistuksessa huolehditaan erityisesti tuottavuuden parantamisesta ja tulopohjan tasauksesta. Ensisijaisesti kysymys on kuntatalouden perustan vahvuudesta ja lähtökohta tulee olla kuntien rahoituksen turvaaminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen Hallituksen asettaman varsin tavoitteellisen aikataulun mukaan rakennelaki annettaisiin eduskunnalle syksyllä 2012 ja se tulisi voimaan 1.1.2013. Kuntalain kokonaisuudistus käynnistyisi keväällä 2012 ja hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle 2013. Uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden alussa 2015. Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistyisi syksyllä 2012 ja uusi valtionosuusjärjestelmä tulisi voimaan niin ikään vuoden 2015 alusta. pitää esitettyä aikataulua epärealistisena. Rakennelain voimaantuloa tulee lykätä aikaisintaan vuoden 2014 alkuun. Lisäksi tulee ottaa huomioon ja varmistaa, että koko uudistettava lainsäädäntö; rakennelaki, kuntalaki, valtionosuuslainsäädäntö, sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelaki valmistellaan yhtäaikaisesti, jotta kunnilla on mahdollisuus tarkastella uudistusta kokonaisuutena. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kunnat ovat jatkossa aidosti mukana aktiivisena osapuolena kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, ja että kuntia kuullaan valmistelun seuraavassa vaiheessa, rakennelakia valmisteltaessa. Kuntauudistuksen jatkuessa maakunnan liitto on luonteva asiantuntija alueen kunta-asioissa. Pohjois-Pohjanmaan liitto on omalta osaltaan valmis ottamaan kyseisiä tehtäviä alueellaan. Mirja Vehkaperä, Maakuntahallituksen puheenjohtaja Pauli Harju, Maakuntajohtaja KESKI-POHJANMAAN LAAJIN VALIKOIMA ERGONOMISIA TYÖTUOLEJA JA TOIMISTOKALUSTEITA AMMATTIKÄYTTÖÖN. SUORAAN VARASTOMYYNNISTÄ MARALUXKALUSTEET Kosilankatu 3 Kokkola. Puh. (08) 831 5040 Avoinna ma-pe 9-17 www.toimistokalusteet.com PARAS MAINOKSEMME on hyvin tehty työ Löydät KAIKKI Kallion Seutu-lehden numerot netistä RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT JCB SAUER-DANFOSS SCANRECO STEELWRIST WWW.pro-faster.fi kuntakenttä sekaisin tetty kuntauudistushankkeen toteuttaminen maksaa kahden - kolmen vuoden siirtymänkauden aikana n. 2-3 miljardia ja jos hanke epäonnistuu, niin säästöjä ei hankkeessa jatkossakaan saada. Tällöin kuntaministerin poliittisen kärriäärin nostattamisesta tulee veronmaksajille huima lasku. Arvioitaessa sitä, onko kuntarakenteen rajulla muuttamisella, eli kuntien koon alueellisesti ylisuuriksi kasvattamisella ja kuntamäärän pudottamisella n. 300:lla saavutettavissa sellaisia etuja, joilla voidaan vastata edellä mainittuihin palvelutarpeisiin ja palvelujen saavutettavuuteen ja turva ne myös jatkossa. Arvioinnin yhdeksi ja tärkeimmäksi lähtökohdaksi on otettava se, millaisissa rakenne / koko kunnissa palvelutuotanto on nyt tuloksellisinta ja vaikuttavinta. Tilastojen mukaan nykyisellä palvelurakenteella se näyttäisi olevan tuloksellisinta 10-20 tuhannen asukkaan kunnissa. Pääosalle kansalaisista ja kuntapäättäjistä näkyy olevan selvää se, että kuntarajojen muutoksilla ja kuntakoon kasvattamisella ei ole monessakaan tapauksessa myönteistä vaikutusta kuntien palvelutuotannon tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Monissa tapauksissa päinvastoin saavutettavuus vaikuttavuus ja tuloksellisuus ja etenkin matka-aika saavutettavuus heikkenee. Kunnissa kyllä ymmärretään täysin se, että kuntien palvelutuotannon aiheuttama kustannuspaine kunnille on kova ja paineet sen keventämiseksi kovat, mutta summittain kuntien yhdistäminen ei paineita kevennä. Rajojen siirtäminen ei poista myöskään huoltosuhteen heikentymistä eikä väestön vanhenemista. Huoltosuhteen tasaaminenkaan ei sekään onnistu muutoin kuin siten, että sitä tasataan kuntien kantokykyyn pohjautuvalla oikeidenmukaisella valtionosuusjaolla. Nyt kun kuntien maakunnittain tapahtunut kuuleminen on saatu päätökseen, on käynyt selville myös se, että kunnissa suhtaudutaan kuntakarttaan varsin kaksijakoisesti. Pääosassa kunnista suhtaudutaan esitettyyn uudistushakkeeseen varsin kriittisesti. Kuulemistilaisuuksissa on selvinnyt asiaan suhtautumisen osalta myös päättäjien inhimillinen ahneus. Eli niissä kunnissa jotka olettavat pääsevänsä uudistuksessa ns. uuden kunnan keskuksiksi näkyy selvänä vallan- ja reviirinsä laajentamistavoittelu. Heikki Häyrynen Huolto 050 464 9978 Varaosat 045 862 9876 Ruojantie 60 Nivala AUTOKORJAAMO JA MAALAUS KESKINEN
Kallion Seutu HUOLLOT ja KORJAUKSET - moottoriremontit - katsastusremontit (käytöt ja näytöt) - mönkijät - ajettavat ruohonleikkurit - vuokrataan traileria T:mi Jari Löytynoja Välikyläntie 179, Nivala Puh. 0400 892 433 Vko 16/2012 Lemmikkitarvikeliike Nivalan keskustassa Meiltä laaja valikoima pakasteita koirille ja kissoille Myös NEU:n pakasteet. Tämän lisäksi meiltä ruoat ja tarvikkeet Koirille Kissoille Kaneille Jyrsijöille Kaloille Matelijoille Toripiha 1, 85500 Nivala Avoinna ti ja to klo 10-17 tai sopimuksen mukaan. Puh. 050 542 1788 / Paula Tervetuloa kotimaiselle katsastusasemalle Haapavedellä Pihtiputaalla ma,ti,ke,pe 9-16 ma,ti,ke,pe 9-16 torstaisin 9-18 torstaisin 9-18 Puh. 040 3123 405 Puh. 040 3123 407 Palvelemme ilman ajanvarausta kaikissa katsastus- ja rekisteröintiasioissa! Mitä ei ole, niin pyritään tilaamaan. Tervetuloa! Ylivieskassa ma-pe 8-18 lauantaisin 9-14 Puh. 08 4123 400 Alavieska Ylivieska Sievi Nivala 18.4.2012 vko 16 Puolueeton paikallislehti NIVALAN KONEASEMA OY Lietteen multauspalvelut Tervetuloa KONEKAPINAAN! Olemme mukana 20. 21.4. Konekapina-messuilla Tervetuloa tutustumaan osastollemme! SOITA JA TILAA alueen kärkipalvelut tilallesi! 24 h puhelinpäivystys 044 317 3361 koneasema@kotinet.com Arvomme kävijöiden kesken 3 kpl 100 lahjakortteja Konekapina-liikkeisiin! KALLIOLÄMPÖPORAUKSET Laatumerkityt ja SFS-standardin mukaiset KATTORISTIKOT NYT TALVIEHDOILLA VIESKAN ELEMENTTI OY Koneenrakennus ja suunnittelu Kääntyvät Aurinkolämpöjärjestelmät Lämpökaivoporaukset ennen kesän ruuhkia! Puh. 050 300 9685 info@porausassat.fi www.porausassat.fi Aurinkoenergiaa 30v.kokemuksella Koneenrakennus ja automaatio Yritys tai yksityinen ota yhteyttä! www.huumo.fi 050-3669414 hannu@huumo.fi 044-3362460 henri@huumo.fi