Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Samankaltaiset tiedostot
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.

DEE Sähkötekniikan perusteet

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Luvun 5 laskuesimerkit

Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan

Kertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

Luvun 5 laskuesimerkit

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

1. Tasainen liike. Kappale liikkuu vakionopeudella niin, että suunta ei muutu

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

STATIIKKA. TF00BN89 5op

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Magneettikentät. Haarto & Karhunen.

5. Sähkövirta, jännite

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

RAK Statiikka 4 op

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen, kevät 2014

Fy06 Koe ratkaisut Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

Mekaniikkan jatkokurssi

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

RAK Statiikka 4 op

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

Massakeskipiste Kosketusvoimat

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

4.1 Vuorovaikutuksen käsite mekaniikan perustana

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Elektroniikka ja sähkötekniikka

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Fysiikka 9. luokan kurssi

Näytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut.

DEE Sähkötekniikan perusteet

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Luvun 10 laskuesimerkit

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

VOIMA, LIIKE JA TASAPAINO

Sähkö ja magnetismi 1

Liikemäärä ja voima 1

Fysiikka 1. Fysiikka 1, Fysiikka luonnontieteenä, Tammi (2009) MAOL-taulukot, Otava

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Sähköstatiikka ja magnetismi

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

Transkriptio:

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä- kesto: hetkellinen/jatkuva ei ole olemassa toispuoleista vuorovaikutusta! (voima ja vastavoima) vain vuorovaikutus mahdollistaa kappaleen liiketilan tai muodon muuttumisen Voimat jos ei ole vuorovaikutusta, ei ole voimaakaan voima on suure, joka kuvaa vuorovaikutuksen voimakkuutta tunnus: F yksikkö: newton, lyhenne: N voimia havainnollistetaan voimanuolilla o mihin kappaleeseen voima vaikuttaa (veto/työntö) o kuinka suuri voima on o mihin suuntaan voima vaikuttaa kokonaisvoima saadaan, kun kappaleeseen vaikuttavat voimat lasketaan yhteen (voimien suunnat huomioiden!) esim. 3 N 10 N kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoima on 7 N

esim. 5 N 5 N esim. kokonaisvoima on 0 5 N 10 N kokonaisvoima on 15 N kappaleen hitaus = kappaleen ominaisuus, joka vastustaan liikettä (kuvataan suureella massa, jonka tunnus on m ja yksikkö kilogramma) HUOM! Törmäyksessä massaltaan suurempi kappale lentää pidemmälle kuin kevyempi, koska suurempi massa tarkoittaa suurempaa hitautta. Massaltaan suurempi kappale siis pysähtyy hitaammin. (Sekä liikkeelle saamiseen että pysäyttämiseen tarvitaan enemmän voimaa.) kappaleen paino = kappaleen ja taivaankappaleen välinen vuorovaikutus (tunnus G ja yksikkö newton) (Maan painovoima g = 9,81 m/s) Liike voi olla: o 1-/2-/3-ulotteista o lajit: värähtely, pyöriminen, suoraviivainen (tasainen/kiihtyvä), käyräviivainen (aina kiihtyvää!) o liikkeelle lähtö/pysähtyminen, nopeuden muuttuminen, suunnan muuttuminen Newtonin lait 1. laki (jatkavuuden laki) kappale jatkaa tasaista liikettä, jos se ei ole vuorovaikutuksessa muiden kappaleiden kanssa 2. laki (dynamiikan peruslaki)

kappaleen nopeuden tai liikesuunnan muutos riippuu kappaleeseen vaikuttavasta voimasta ja kappaleen massasta voima aiheuttaa kappaleelle kiihtyvyyden F = ma 3. laki (voiman ja vastavoiman laki) kappaleet vaikuttavat toisiinsa samansuuruisilla mutta vastakkaissuuntaisilla voimilla 4. laki (yleinen gravitaatiolaki) Työ Kalteva taso 2,8 N 1,7 N 0,8 N Mikä voimassa voitetaan, se matkassa hävitään! Kitka kitka on voima, joka syntyy kahden toisiaan hankaavan kappaleen välisestä vuorovaikutuksetsa jos kappaletta ei vedetä eikä työnnetä, hankausta ei synny, jolloin ei ole kitkavoimaa lepokitka = voima, joka vastustaa kappaleen liikkeelle lähtemistä lähtökitka = juuri kun kappale nytkähtää liikkeelle liikekitka, liukukitka = voima, joka vastustaa kappaleen liikettä Noste noste johtuu siitä, että nesteessä tai kaasussa paine kappaleen alaosassa on suurempi kuin kappaleen yläosassa, mikä nostaa kappaletta ylöspäin Arkhimedeen lain mukaan kappaleeseen kohdistuva noste on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän veden paino

2) SÄHKÖ sähkövaraus o aiheuttaa sähköisen vuorovaikutuksen o on joko positiivinen tai negatiivinen o syntyy, kun elektronit siirtyvät esim. hangatessa atomin kokonaisvaraus on nolla (sähköisesti neutraali, koska siinä on yhtä monta protonia ja elektronia) polarisaatio o tarkoittaa, että kappaleen toinen pää varautuu positiivisesti ja toinen negatiivisesti o kappale voi olla vuorovaikutuksessa myös alun perin neutraalin kappaleen kanssa o esim. kuva alla: negatiivinen varaus - + - - - - - + + + + + + - - - - - - - + negatiivisesti varautunut kampa karkottaa paperinpalan elektroneja, jolloin paperinpalassa tapahtuu polarisaatio jännite o sähköisen tilan ero o yksikkö on voltti (V) o plus- ja miinusnavan välillä sähkövirta o elektronien virtaa o yksikkö on ampeeri (A) suljettu virtapiiri o on sähkövirran kulkureitti o sen muodostavat johtimet, paristot ja lamput (tai muut sähkölaitteet) kytkentäkaavio o piirrosmerkkien avulla esitetty kytkentä o esim. kytkentäkaavio taskulampusta:

PARISTOT SARJASSA erimerkkiset navat on yhdistetty eli paristot ovat jonossa piirissä kulkeva virta kasvaa lamppu hehkuu kirkaammin esim. taskulampussa 1,5 V / 200 ma 1,5 V / 200 ma 1,5 V / 200 ma 3,0 V / 400 ma 400 ma 3,0 V PARISTOT RINNAN samanmerkkiset navat on yhdistetty virta ei kasva, mutta sitä saadaan pitempään 200 ma 1,5 V

LAMPUT SARJASSA virta jakautuu lamppujen kesken lamput hehkuvat himmeämmin jos yksi lamppu ei toimi, mikään lamppu ei pala, koska virta ei pääse kulkemaan 100 ma 1,5 V LAMPUT RINNAN lamput hehkuvat yhtä kirkkaasti riippumatta siitä, kuinka monta niitä on virta kasvaa haarautumiskohdassa (200 ma + 200 ma = 400 ma) paristo kuluu nopeammin loppuun 400 ma 200 ma 200 ma 200 ma 400 ma