KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaaliset suhteet - ohje

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Toimintasuunnitelma 2009

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Toimintasuunnitelma 2010

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

9.1. Mikä sinulla on?

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Arvojen tunnistaminen

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Lapsiperheen arjen voimavarat

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Lataa Osasto 10 - Ulla Pihkala. Lataa

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

Toimintasuunnitelma 2007

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Hiukset kasvavat takaisin vahvempina. Niin minäkin. Yksin. Yhdessä.

Millainen maailmani pitäisi olla?

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE!

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN Kannonkosken Piispalassa

Stressi ja mielenterveys

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

1. Palvelujen toimivuus

Saa mitä haluat -valmennus

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Pois syrjästä -hanke

Opas sädehoitoon tulevalle

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

TUTKIMUS- TEEMAA. Jotta kaikki saisivat tarvitsemansa avun, meidän täytyy tietää enemmän.

Team Rynkebyn keräämät varat menevät lyhentämättöminä hyvään tarkoitukseen: Tukesi menee lyhentämättömänä vakavasti sairaiden lasten auttamiseen

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Pilvi Metsäpuro. Miten tukea vanhempia lapsen sairastuessa syöpään? Opinnäytetyö Syksy 2012 Sosiaalialan yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

SUOKI TOIMINTA PASSI

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Tue Team Rynkeby - God Morgon -säätiön työtä

Tue Team Rynkeby säätiön työtä

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Epilepsiayhteisö kehittää missä mennään?

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Opas harvinaistoiminnasta

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

KÄYTTÄJÄTUNNUS JA SALASANA

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

Tue Team Rynkeby säätiön työtä

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Transkriptio:

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

(nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta)

MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu täysin. Pelko tulevasta, epävarmuus, huoli lapsen sairaudesta ja muiden perheenjäsenten pärjäämisestä, huoli raha- asioista kaikki nämä seikat saavat elämän sekaisin. Arki joudutaan organisoimaan uudelleen lapsen hoitoja ajatellen. Lapsen hoidot voivat kestää puolesta vuodesta kolmeen vuoteen (joskus jopa pidempäänkin). Syöpäsairauden toteamisen jälkeen sairaalassa ollaan alkuun viikkoja ja jatkossa sairaalajaksot kestävät päivistä viikkoihin. Hoitojen aikana vähintään toinen vanhempi on lapsen mukana niin kotona kuin sairaalassa. Muut perheen jäsenet jäävät usein vähemmälle huomiolle. Pääosin hoidot ovat lähimmässä yliopistollisessa keskussairaalassa, jotka sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Joillain perheillä matkaa kertyy satoja kilometrejä yliopistosairaaloihin. Osastomatkoilla lapsen mukana oleva vanhempi yöpyy yleensä sairaalan tai yhdistysten ylläpitämissä asuntoloissa tai ystävien ja tuttavien luona. Jos infektioita, kuumetta, äkillisiä sairastumia tai pitkiä hoitojaksoja ei ole, lapsi ja vanhempi asuvat kotona.

SYÖPÄSAIRAS LAPSI SAIRASTUU HELPOMMIN Hoitoon käytetään vahvoja sytostaatteja, jotka laskevat lapsen vastustuskyvyn ja hän on herkkä saamaan meille muille tavallisia tauteja, jotka voivat olla hänelle kohtalokkaita. Tämän vuoksi perheen kotiin voi mennä ainoastaan täysin terveenä ja ei saa tulla suoraan sairaan luota. Paikat, joissa liikkuu paljon ihmisiä, ovat syöpäsairaalle lapselle kiellettyjä, siellä tartuntamahdollisuus on suurempi. Sairas lapsi ei voi siis mennä kauppaan, päiväkotiin, kouluun, uimahalliin jne. Samoin sisaruksia ei voi päästää vierailuille perheisiin, jossa joillakin on esimerkiksi nuhaa. Hyvä käsihygienia on tärkein! Pese kädet huolellisesti juoksevalla vedellä ja kuivaa myös sormien välit. Käytä käsidesiä. KAIKKI KONKREETTINEN ARJEN APU AUTTAA Syövällä on sairautena pelottava maine, mutta muista: mikään syöpä ei voi tarttua. Syöpäsairaudet ovat myös yleisempiä kuin luullaan: noin joka 3. suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Lapsen sairastuessa syöpään perheen elämä mullistuu monella tavalla. Perheen lähipiiri ja ystävät voivat pienilläkin asioilla auttaa ja tukea niin sairastavaa lasta kuin koko perhettä. Riittää, että olet oma itsesi, puhut niistä asioista kuin ennenkin, teet tavallisia asioita auttaaksesi perhettä.

JOKAINEN VOI AUTTAA ITSELLEEN SOPIVALLA TAVALLA. Tässä muutamia esimerkkejä: Kotityöt imuroi, pese pyykkiä, silitä vaatteita, pese ikkunat, haravoi piha jne. Kauppa-apu pyydä ostoslista ja käy heidän puolestaan kaupassa. Ruoanlaittoapu tee ruoka-annoksia valmiiksi pakkaseen. Tarjoudu avuksi sisarusten kuljetuksissa harrastuksiin. Piristä sisarusten arkea kutsu kylään, vie teatteriin, uimaan, leikkipuistoon, elokuviin, luistelemaan... Lastenhoitoapu ota sisarukset hoitoon, kun vanhemman pitää juosta asioilla. Lähetä potilaalle sairaalaan tai kotiin postia koko sairauden ajan, jotta hän tietää, ettei häntä ole unohdettu. Järjestä jotain kivaa perheen lapsille esim. ulkokutsuja, joihin potilaskin voi osallistua Tee valokuvakansio tai video potilaalle sekä sisaruksille piristykseksi. Auta vanhempia jaksamaan; tarjoudu tekemään vuoroja sairaalassa (jos olet riittävän tuttu lapsipotilaalle). Vanhemmat pääsevät syömään tai saavat joskus yhteistä aikaa. Lahjoita vanhemmille hierontaa, kasvohoitoa, kutsu syömään, kahville tai lenkille. Tarjoa keskusteluseuraa ja ennen kaikkea kuuntele. Pidä yhteyttä puhelinsoitto tai viesti miten voit? riittää.

SYÖPÄSAIRAIDEN LASTEN VANHEM- PIEN TOIVEITA JA AJATUKSIA Olisi mahtavaa, jos joku tulisi ja auttaisi sairausbyrokratian kanssa. Jos joku kertoisi, mitä kaikkia tukia pitää hakea ja miten toimia. Vie valtavasti voimia ottaa kaikesta selvää itse. Tuntuu kurjalta, jos perhe jätetään eristyksiin koko sairauden ajaksi. Soita ja kysele kuulumisia. Kestä myös huonot uutiset, sillä vanhemmilla on huolta ja surua. Tue ja rohkaise. Ole samanlainen kuin ennen sairauttakin. Ole kuitenkin hienotunteinen; huonoina hetkinä sairaan lapsen vanhempi ei ehkä jaksa olla sosiaalinen. Älä loukkaannu, jos sinuun ei olla yhteydessä tai aina ei jaksa puhua tai tavata. Sairaus vie voimia koko perheeltä. Kuuntele, jos toinen haluaa puhua. Älä kuormita perhettä turhilla omilla huolillasi, voimavarat ovat rajalliset ja voi olla, että juuri nyt ei riitä myötätuntoa muiden murheille. Senkin aika kyllä tulee taas. Ole rehellinen. Jos sinun on vaikea kohdata lapsen sairaus, voit sanoa sen suoraan, mutta älä lapsen kuullen. Mieti kuitenkin, miksi se on vaikeaa ja miten voisit päästä tunteestasi yli; jos lapsen vanhemmat kestävät, niin kai sinäkin voit yrittää. Hoitojen ja lääkityksen loputtua kontrollit jatkuvat 5 vuotta, ja jos tauti ei oireile, lapsi on parantunut todetusta syövästä. Vanhempien huoli kuitenkin jatkuu, eivätkä kaikki halua heti hoidon loputtua puhua terveestä lapsesta.

Suomessa on useita paikallisia syöpäsairaiden lasten ja nuorten tukemiseen keskittyneitä yhdistyksiä ja kerhoja sekä valtakunnallinen yhdistys. Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja lasten ja nuorten syövistä tai jos haluat tukea yhdistysten ja kerhojen toimintaa. SYLVA RY Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys puh. 09 135 6866, sylva@sylva.fi, www.sylva.fi HYKS Kympin Lapset HYKSin Lapsisyöpäpotilaiden Vanhemmat ja Ystävät ry, kympinlapset.fi Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen Syke-kerho http://www.kymsy.fi/tukihenkilotoiminta/syke-syopaan-sairastuneiden-last/ Saimaan Syöpäyhdistyksen Unikko-kerho http://www.saimaansyopayhdistys.fi/paikallistoiminta/unikkokerho TYKS Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Sykerö-kerho http://lssy.fi/potilaille-laheisille/tukitoiminta/vertaistuki/lapsisyopapotilaat/ Satakunnan Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Syöpykät satakunnansyopayhdistys.fi, Syöpykät TAYS Syli Syöpään sairastuneiden lasten vanhempien yhdistys ry syliry.fi Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen Eppulit-kerho cancer.fi/pohjanmaan-syopayhdistys, paikallisosastot, Eppulit Hämeenlinnan seudun syöpälapset Pisara ry syopalapset-pisara.net Project liv rf - för svenskspråkiga långtidssjuka barn, projectliv.fi KYS Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen Kuopus-kerho http://www.pohjois-savonsyopayhdistys.fi/yhdistys/kuopus/ Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen Sopukka-ryhmä http://www.kessy.fi Pohjois-Karjalan Syöpälapset Sykkyrä ry, sykkyra.fi OYS Pohjois-Suomen syöpälapsiperheet Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry pssy.org, osastot ja kerhot Lapin Sylvertti, Lapin syöpälasten vertaistuki- ja virkistystoiminta Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry, http://www.pssy.org/osastot_ja_kerhot/rovaniemen_osasto/ Kuusamon Tapiirit Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry pssy.org, osastot ja kerhot

Tehty yhteistyössä syöpää sairastavien lasten vanhempien kanssa. Kuvat: Kirsi Kaarna