Tulliviesti 2 2013 NRO www.tulli.fi Tullin nettisivuilla on ajantasaista tietoa kaikista tullitoimintaan liittyvistä aiheista. SIVU 22 Tulli ja Rajavartiolaitos yhteistyössä Sivu 7: Unionin tullikoodeksi tuli voimaan syksyllä Sivu 9: EU haluaa parantaa meriliikenteen kilpailukykyä
2 Tulliviesti
Tulli torjuu terveyteen, turvallisuuteen ja Suomen ja EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia sekä tullirikollisuutta. TulliLaboratorio tutkii koruista myrkyllisiä aineita Tullilaboratorio tutkii ei-jalometalleista valmistetuista, ns. pukukoruista, kolmea alkuainetta: lyijyä, kadmiumia ja nikkeliä. Lyijy ja kadmium ovat myrkyllisiä raskasmetalleja, jotka kertyvät elimistöön. Lyijy aiheuttaa keskushermoston kehityshäiriöitä. Kadmium kertyy munuaisiin ja maksaan ja vaurioittaa niiden toimintaa. Kadmium voi myös aiheuttaa syöpää. Nikkeli on erittäin herkästi allergisoivaa. Vuonna 2012 Tullilaboratorio tutki 178 ihon kanssa kosketuksiin tulevaa esinettä. Luvussa on korujen lisäksi 27 paria aurinkolaseja. 24 koruerää hylättiin; näistä 17 liian korkean kadmiumpitoisuuden ja seitsemän liian suuren vapautuvan nikkelin määrän vuoksi. FAKTA: Lyijyä ei saa loppuvuodesta enää käyttää koruissa. Lyijyn ja lyijy-yhdisteiden markkinoille saattamisen ja käytön koruissa kieltävä Euroopan komission asetus astui voimaan 9.10.2013. Kielto ei kuitenkaan koske vanhoja, ennen 10.12.1961 valmistettuja koruja. Tulliviesti 3
Pääkirjoitus Suuri tullimyllerrys Tulliviestin toimitusneuvosto: Tullin asiakasyhteistyöryhmät Päätoimittaja Jarkko Saksa Toimitussihteeri Katja Penninkilampi Taitto Tuuli Jalo ja Katja Penninkilampi Valokuvaaja Risto Silvola Toimituksen osoite PL 512, 00101 Helsinki Julkaisija Tullihallitus Painopaikka Kopijyvä Oy ISSN 0789-0001 Seuraava numero Numero 3/2013 ilmestyy joulukuussa. Aineisto toimitukselle viimeistään 28.10.2013 Lehden kansi: Tullitarkastaja Lisbeth Husso ja rikostiedustelu-upseeri Janne Tiainen työskentelevät saman pöydän ääressä Turun kansainvälisessä koordinaatiokeskuksessa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset sähköisesti Tullin nettisivuilta > Suomen tulli > Julkaisut ja esitteet > Tulliviesti www.tulli.fi Yritysten kilpailukyky on romahtanut. Suomi elää viennistä. Vienti on notkahtanut. Onko suomalaisilla yrityksillä kilpailukykyä vientimarkkinoilla? Tuotammeko tuotteita, joita maailmalla ostetaan? Mikä on suomalainen laatu? Kovin erilaisia ovat viime aikojen sanomalehtiotsikot kuin edeltävän taloushuuman aikana, jota elimme silloisessa Nokia- Suomessa vielä viisi vuotta sitten ennen maailmantalouden sukellusta vuonna 2009. Tullin maailmanlaajuinen tehtävä on tukea markkinoilla pelisääntöjen mukaan toimivien yritysten ulkomaankauppaa tarjoamalla mahdollisimman helppoja, yksinkertaisia ja liiketoimintaa haittaamattomia tapoja hoitaa lakeihin ja kansainvälisin sopimuksiin perustuvat ilmoitusvelvollisuudet ja muut muodollisuudet. Tulli myös valvoo, että velvoitteita noudatetaan, jotta velvoitteistaan luistavat yritykset eivät saa laitonta kilpailuetua markkinoilla. EU:n tullilainsäädännön ja sähköisen toimintaympäristön rakentamista on tehty pitkään. Siemenet uuteen lainsäädäntöön kylvettiin Euroopan taloushuuman aikana. Uusi säännöstö ja sähköinen toimintaympäristö on tehtyjen päätösten mukaan valmis vuoden 2020 lopussa. Suunnittelu- ja toteutussykli on pitkä. Nähtäväksi jää, onnistummeko rakentamaan sellaisen säännöstön ja sähköisen toimintaympäristön, joka tukee yritysten, Suomen ja EU:n kaupan kasvua toteuttamalla edellä todetut tavoitteet. Joka tapauksessa kyseessä on yritysten ja viranomaisten yhteen lasketut panostukset huomioiden miljardiluokan investointi koko EU:ssa. Suomen vahvuus ulkomaankaupan viranomaisjärjestelyissä on hyvä viranomaisyhteistyö. Tätä kautta byrokratia vähenee ja toiminta tehostuu. Hyödynsaajina ovat viranomaisten lisäksi yritykset ja kansalaiset. Tässä numerossa esitellään meriliikenteen viranomaisyhteistyötä. Jarkko Saksa Hyvää syksyä lukijoille! ylijohtaja Tulli, ulkomaankauppa- Jarkko Saksa ja verotusosasto 4 Tulliviesti
SISÄLLYSLUETTELO Tulliviesti 21 2013 NRO NRO 2010 www.tulli.fi meriliikenteen kilpailukyky paranee 9 Sisäliikenteen merirahti saa EU-kohtelun, kun e-manifesti, meriliikenteen yhdenmukainen sähköinen tavaraluettelo, otetaan käyttöön. Se tapahtuu viimeistään 1.6.2015. sanomatiedotepalvelu nopeuttaa asiontia 14 Suoraa sanoma-asiointia nopeuttava sanomatiedotepalvelu otettiin käyttöön tämän vuoden alusta. Se mahdollistaa lähes reaaliaikaisen sanomaliikenteen Tullin kanssa. merilinna-projekti Tulli ja Rajavartiolaitos tehostavat Itämeren alueen valvontaa yhteistyönä kaksivuotisen projektin avulla. Tästä ns. Merilinna-projektista on jo saatu hyviä kokemuksia. 22 Muut aiheet: 6 Tullialan lyhenteitä. 7 Unionin tullikoodeksi tulee syksyllä. 17 Ulkoasiainministeriön osastopäällikkö Terhi Hakalan kolumni. 18 Leo Nissinen Tullin pääjohtajaksi. 18 Lahden tulli 100 vuotta. 19 Tulli esitteli ensimmäisen rahakoiransa. 20 Opiskelijat saivat tietoa harmaasta taloudesta Forssassa. 26 Tullivarastoinnin sähköistäminen. 28 EU-maiden osuus Suomen ulkomaankaupasta on pudonnut. 30 Kort på svenska. Tulliviesti 5
termit tutuiksi Ajankohtaisia tullialan lyhenteitä ja termejä Tullialan lyhenteitä NCTS (New Computerised Transit System) on sähköinen passitusjärjestelmä. Yhteisön ja yhteisessä tullipassitusjärjestelmässä tavaroita voidaan kuljettaa tullaamattomina, kun niitä tuodaan yhteisöön tai kuljetetaan Euroopan yhteisön ja Eftan kautta. NCTS-järjestelmällä tavaroiden liikkumista näissä passitusmenettelyissä seurataan sähköisesti entistä tehokkaammin. NCTSjärjestelmässä asiakas antaa passitusilmoituksen Tullille joko sähköisesti EDI-sanomalla tai SAD-lomakkeella paperi-ilmoituksena. OLAF (European Anti-fraud Office) Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tehtävänä on suojella Euroopan unionin taloudellisia etuja torjumalla petoksia, lahjontaa ja muita sääntöjenvastaisuuksia, myös EU:n toimielinten sisällä. PortNet Alusliikenteestä annettavien satamakäyntiilmoitusten tietojärjestelmä, jota käyttävät Tulli, meklarit, merenkulkuviranomaiset, huolintaliikkeet, satamaoperaattorit ja rajavartiosto. RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) Elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä, jonka yhteyspisteenä Suomessa toimii Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Järjestelmässä ovat mukana Euroopan unionin jäsenvaltiot, komissio ja elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Sen avulla jäsenvaltioille voidaan tiedottaa nopeasti elintarvikkeista tai rehuista ihmisten terveydelle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vaaroista. SAD (Single Administrative Document). Hallinnollinen yhtenäisasiakirja, joka toimii tulli-ilmoituksena. SAD-lomaketta käytetään tuontitullauksissa, asetettaessa tavaraa tullivarastointimenettelyyn tai todistettaessa tavaroiden yhteisöasemaa. Viennissä ja passituksessa lomake on käytössä vain poikkeustilanteissa Spake Sähköinen palvelukeskus. Spake käsittelee sähköiset tulli-ilmoitussanomat, kuten tuonti-, vienti- sekä saapumis- ja poistumisilmoitukset ja vastaa niihin liittyviin asiakaskyselyihin. Spaken toimipaikat sijaitsevat Helsingissä ja Turussa. Sähköisiä ilmoituksia käsitellään myös Tornion passituskeskuksessa ja Ahvenanmaalla Maarianhaminassa. TAD (Transit Accompanying Document) Passituksen saateasiakirja, joka kulkee tavaran mukana määräpaikkaan. WCO (World Customs Organization) Vuonna 1952 perustettu Maailman tullijärjestö pyrkii yhtenäistämään hallinnoimiensa sopimusten soveltamista ja yksinkertaistamaan tullimenettelyjä kaikkialla maailmassa. Toiminnassa on mukana 177 valtiota, ja niiden osuus maailmankaupasta on 98 prosenttia. WTO (World Trade Organization) Maailman kauppajärjestö on kauppapoliittista yhteistyötä harjoittava kansainvälinen järjestö, jonka tärkein tavoite on kaupan vapauttaminen. Järjestöön kuuluu 159 jäsenvaltiota. 6 Tulliviesti
Teksti: Raili Sonninen-Korhonen Unionin tullikoodeksi tulee voimaan syksyllä Uuden tullikoodeksin (Union Customs Code, UCC) tekstien ja käännösten viimeistely on valmis. UCC saatiin muodollisesti hyväksytyksi syyskuun puolivälissä. Tavoitteena on, että UCC:n täysivaltainen soveltaminen aloitetaan 1.5.2016. UCC:n sisältöä työstettiin kiivaasti viime keväänä. Ponnisteluista huolimatta työ ei valmistunut ajoissa, joten nykyisen tullikoodeksin säännösten soveltamista on jatkettu asetuksella 31.10.2013 asti. Uuden koodeksin tekstien viimeistelyn lisäksi myös UCC:n soveltamista tukevien säädösten valmistelu on käynnistetty. Täysin sähköistetty Tulli vaiheittain Tullin ja Tullin asiakkaiden kannalta merkityksellinen valmisteluvaihe koskee UCC:n edellyttämän sähköisen tiedonvälityksen aikataulutusta. Asetuksen mukaan kaiken tiedonvälityksen tulee olla täysin sähköistä viimeistään 31.12.2020. Tavoiteaikataulun vuoksi komissio valmistelee parhaillaan jäsenmaiden kanssa työohjelmaa, joka tukee sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa sekä siirtymäkausien hallinnointia. Kun UCC tulee voimaan 1.11.2013, komission työohjelma tulee noudatettavaksi viimeistään 1.5.2014. Viimeistään vuoden kuluttua on siis tiedossa, missä aikataulussa Suomenkin tullin tietojärjestelmiä tulevina vuosina kehitetään. Mitä muutoksia UCC tuo tullessaan? Tullikoodeksin rakenne muuttuu: Vanhan tullikoodeksin ja MCC:nkin tutut artiklat ovat vaihtaneet paikkaansa, ja sisältöön on tullut melko paljon muutoksia. Osittain teksti vaikuttaa tutulta, mutta tutun kuoren sisällä voi olla yllätyksiä. Kaikilta osin muutokset eivät vielä ole tiedossamme, sillä käytettävissä ei vielä ole tullikoodeksin soveltamisessa tarvittavia säädöksiä. Muutoksia tulee myös Tullin käytössä oleviin tietojärjestelmiin, ja käyttöön tulee täysin uusiakin tietojärjestelmiä. Muutostarpeita tullee myös Tullin asiakkaiden tietojärjestelmiin. Tulli tiedottaa lainsäädäntötyön etenemisestä sekä toimintatapojen ja tietojärjestelmien muutoksista eri kanavien kautta. Tulliviesti 7
8 Tulliviesti
meriliikenne Teksti: Elise Lönnroth EU haluaa parantaa meriliikenteen kilpailukykyä Komissio esitti heinäkuussa 2013 suunnitelmansa rahtialusten tullimuodollisuuksien helpottamiseksi. Suunnitelman toteuduttua sisäliikenteen merirahtikin saa viimein EU-kohtelun. Tämä on hyvä uutinen kaikille Suomessa ulkomaankauppaa ja siihen liittyvää yritystoimintaa harjoittaville. Tällaista on ehditty jo kaivata, koska miltei 80 prosenttia tuonnista ja lähes 90 prosenttia viennistä ylittää maamme rajan meritse. Tullille uutinen on työvoitto, sillä olemme tehneet asian eteen töitä hartiavoimin jo vuosia, kertoo tulliylitarkastaja Olli Tuomisto, joka on osallistunut meriliikenteen ilmoitussääntöihin liittyvään valmistelutyöhön. Muut EU-maat Hollantia lukuun ottamatta eivät ole olleet asiasta yhtä innostuneita. Tämä on ymmärrettävää, sillä EU:n sisäkaupasta vain 37 prosenttia kulkee meritse, suurin osa rahdista kuljetetaan rekoilla ja junilla. Meriliikenteen kehittäminen joustavammaksi tarkoittaa, että sitä kehitetään muiden kuljetusmuotojen kustannuksella. Meille tämä ei ole ongelma, koska ei synny kilpailutilannetta. Meriliikenteen helpotukset hyödyttävät kaikkia ulkomaankaupan kanssa tekemisissä olevia yrityksiä ja myös viranomaisia. Meillä hyöty sataa yhteiseen laariin, Tuomisto vakuuttaa. Komissiossa asiaa on katsottu vähän toiselta kannalta. Laivakuljetuksia lisäämällä halutaan vähentää ympäristön saastumista ja ruuhkia Euroopan tukkoisilla teillä. Jos alusliikennettä halutaan enemmän, siitä on tehtävä houkuttele- vaa, ja parhaat houkuttimet ovat rahan ja ajan säästöt. Blue Belt helpottaa meriliikenteen tullisääntöjä Komission ehdottama Sininen vyöhyke eli Blue Belt -paketti koostuu kahdesta muutoksesta. Siinä ehdotetaan helpotuksia hyväksytyn säännöllisen reittiliikenteen eli RSS-liikenteen hallinnollisiin menettelyihin. RSS-liikenne vaatii luvan ja saa sen jäsenmaiden kuulemisen jälkeen. Kuulemisaika lyhennetään 45 päivästä 15 päivään, ja laivayhtiö voi hakea lupaa jo etukäteen jäsenvaltiolta, jonne se haluaa aloittaa liikennöinnin. Edellistä merkittävämpi ehdotus on, että koko EU:ssa otetaan käyttöön e-manifesti. Se tarkoittaa yhdenmukaista sähköistä tavaraluetteloa, jolla kaikki meriliikenteestä tarvittavat tiedot annetaan Tullille ja muille viranomaisille yhdellä luettelolla. E-manifesti tuo vapaan liikkuvuuden säännön myös merikuljetuksiin Tämä on iso asia, koska e-manifesti nostaa merikuljetukset viimein samalle viivalle muiden kuljetusmuotojen kanssa. Sisäliikenteen merirahti saa EU-tavaran aseman, jota sillä ei vielä ole. Nykyisin EUtavaran kohtelu muuttuu laivamatkan aikana Tulliviesti 9
meriliikenne Tulliylitarkastaja Olli Tuomisto. kolmannen maan kohteluksi heti, kun laiva piipahtaa kansainvälisellä merialueella. Koko rahti muuttuu tulliselvittämättömäksi, Tuomisto valaisee. Kun e-manifesti saadaan käytäntöön, kaikki kuljetusta koskevat tiedot, myös tavaroiden tulliasema, ilmoitetaan esimerkiksi Rotterdamissa, ja sama tieto on heti käytettävissä kaikissa EU:n määräsatamissa. Laiva voi koukata Suomeen vaikka Pietarin kautta, mutta yhteisötavaran asema ei muutu, lähtösatamassa annetut tiedot pätevät edelleen määräsatamassa. Myös EU-maahan jälleenlaivattava vientitavara säilyttää yhteisöasemansa. Komissio toivoo, että e-manifesti saadaan laajaan käyttöön hyvissä ajoin ennen vuotta 2016, jolloin aletaan soveltaa nyt viimeistelyä vaille valmista uutta tullikoodeksia, UCC:tä. E-manifesti luontuu hyvin sekä nykyiseen että tulevaan tullilainsäädäntöön. Suomi on ollut edelläkävijänä Suomessa asia on hyvällä mallilla. Meillä on ollut käytössä meriliikenteen sähköinen tietojärjestelmä Portnet vuodesta 2000. Järjestelmään syötetään lähes kaikki viranomaisten tarvitsema tieto satamakäynneistä. Vain turvatiedot pitää ilmoittaa erikseen Arex-järjestelmään. Olemme saaneet EU:ssa kiitosta Portnetistä, ja sitä on pidetty esimerkkinä e-manifestin suunnittelussa. Komissio on määrännyt, että samanlainen järjestelmä on otettava käyttöön muuallakin, Tuomisto kertoo. Viime helmikuussa suunnittelija Antti Arkima Liikennevirastosta ja minut kutsuttiin Lissaboniin Euroopan meriturvallisuusvirastoon, jossa saimme esitellä tietojärjestelmäämme eurooppalaisille kollegoille. He totesivat, että Suomi on jo nyt sillä tasolla, minne muiden pitää pyrkiä ennen toukokuuta 2016. E-manifestin suunnittelu jatkuu syksyllä. Tullin meriliikenteen asiakastyöryhmä miettii, millaista yhdenmukaista tietoa manifestiin pitää ehdottaa, jotta kaikki osapuolet saavat tarvitsemansa tiedot ja samalla merikuljetusten turvallisuus voidaan taata. Tarkkaavaisuus palkittiin EU:ssa katsotaan, että meri on osa sisämarkkina-aluetta. Silti valmisteilla olevaan koodeksiin oli päästä pykälä, jonka perusteella EU-satamasta toiseen kuljetettava tavara olisi aina tulliselvittämätöntä. Tällaisiin kuljetuksiin pitää soveltaa sähköistä NCTSpassitusmenettelyä, joka vaatii vakuuden. Tulli vastusti pykälää jyrkästi. Se olisi tarkoittanut Suomessa merikuljetuksia käyttäville vuosittain noin neljän miljoonan euron lisäystä vakuuskustannuksiin. Lisäksi NCTS ja vakuuksien hallinta olisi lisännyt asiakkaiden ja tullin työmäärää kohtuuttomasti. Suomesta kävi korkean tason lobbareita Brysselissä myymässä kantaamme. Vetosimme muun muassa siihen, etteivät Reinin ja Tona van jokikuljetuksetkaan vaadi NCTSpassitusta, vaikka niiden volyymi on meidän merikuljetuksiimme verrattuna ainakin 10 Tulliviesti
viisinkertainen myös kolmannen maan tavaroiden osalta. Olisi epäjohdonmukaista vaatia passitusvakuuksia, jos tavoitteena on siirtää kuljetuksia maanteiltä merelle, Tuomisto täsmentää. Työmme palkittiin, saimme torjuntavoiton. Sääntöehdotusta muokattiin UCC:n neuvostokäsittelyssä niin, etteivät tulliselvittämättömät EU-tavarat tarvitse vakuudellista passitusta, manifesti riittää. Onneksi havaitsimme ongelman, nostimme sen esiin, ja olemme tehneet kaikkemme sen korjaamiseksi. Jos nyt emme muusta, niin ainakin tästä asiasta voimme itseämme kehua, Tuomisto paljastaa. Täysin varmaa ei vielä ole, saiko Tulli ajettua kantansa läpi, koska lopullinen koodeksi edellyttää EU-parlamentin hyväksymisen. Ponnistelut jatkuvat Tulli on ankkuroitunut tanakasti Euroopan meriliikenteen kehittämiseen. Tullille ja Suomen ulkomaankaupalle on tärkeää saada liikenne sujumaan joustavasti ilman turhaa hallinnollista viivyttelyä ja niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista. Ponnistelut jatkuvat. Tulli on jatkossakin aktiivinen ja aloitteellinen niin, että komission tavoitteet siirtää tavaraliikennettä maanteiltä merelle toteutuvat. Blue Belt EU:n meriliikenteen sininen vyöhyke Blue Belt on Euroopan yhteisön kehittämispaketti, jonka avulla komissio pyrkii lisäämään rahtiliikennettä EU:n sata mien välillä. Siksi se päätti kesäkuussa 2013 muuttaa tullikoodeksin soveltamissäännöksiä sellaisiksi, että alusliikenteen tullimuodollisuudet kevenevät. Tavoitteet Tuoda EU:n sisämarkkinat merelle eli soveltaa unionin yhtenäisiä tullimenettelyjä myös EU:n sisäiseen merirahtiin keventää merirahtiin ja -kuljetuksiin liittyviä tulli- ja hallintomenettelyjä varmistaa tavaroiden turvalliset ja varmat merikuljetukset säästää merikuljetuksiin kuluvaa rahaa ja aikaa luoda tasavertaiset toimintaedellytykset eri kuljetusmuodoille vähentää liikennemääriä Euroopan ruuhkaisilla teillä. Keinot Tullimuodollisuuksia kevennetään EU:n sisäisessä liikenteessä. Säännöllisen reittiliikenteen harjoittamista helpotetaan siten, että varustamot saavat säännöllisen reittiliikenteen luvan entistä joustavammin ja nopeam min. Jäsenvaltioiden on kerrottava kantansa lupahakemukseen 15 päivässä nykyisen 45 päivän sijaan. Varustamo voi hakea samalla kertaa lupaa kaikkiin niihin EU-maihin, joihin sillä on aikomus lähiaikoina liikennöidä. Otetaan käyttöön e-manifesti, meriliikenteen yhdenmukainen sähköinen tavaraluettelo helpottamaan EU-tavaroiden tullikäsittelyä meriliikenteessä. Manifestissä tavaralle voidaan antaa EU-tavaran asema, vaikka se poistuisi EU:n tullialueelta. E-manifestissä ilmoitetaan kaikki tarvittavat tiedot vain kerran, ja kaikki, joilla on oikeus tietoihin saavat ne käyttöönsä yhden palveluikkunan kautta. Aikataulu Komissio esitteli Blue Belt -suunnitelman alusten tullimuodollisuuksien helpottamiseksi 8.7.2013 komissio antaa lakiehdotuksen joulukuussa 2013 lakiehdotus hyväksytään alkuvuodesta 2014 e-manifesti otetaan käyttöön viimeistään 1.6.2015. Tulliviesti 11
Portnet Suomen satamaliikenteen tietojärjestelmä Portnetin pääkäyttäjiä ovat Liikennevirasto ja Tulli. Liikennevirasto vastaa järjestelmän ylläpidosta ja teknisistä yksityiskohdista. Tulli valvoo sen avulla meriliikenteen ainoana toimeenpanevana viranomaisena myös muiden viranomaisten puolesta, että aluksen liikkeistä ja rahdista on ilmoitettu kaikki tarvittava. Tiedot Portnettiin annetaan yhteen paikkaan, ja ne tallentaa laivayhtiön edustaja. Portnetin tietoja käyttävät myös merenkulkuviranomaiset, rajavartiolaitos, Trafi, satamat, satamaoperaattorit ja huolintaliikkeet. Portnet on ollut käytössä vuodesta 2000. Se on saanut kiitosta EU:ssa, ja sitä käytetään mallina e-manifestin tietojärjestelmän suunnittelussa. Mitä Portnet tarkoittaa ilmoitukset keskitettiin 1.10.2009 Tullin meriliikennekeskukselle Turkuun alusilmoituksia annetaan vuosittain noin 80 000 (lähtevät ja saapuvat yhteensä) käyttäjätunnuksia on annettu 2 500 järjestelmällä on tuhat käyttäjää päivässä. Järjestelmään syötetään alusilmoitus lasti-ilmoitus vaarallisen lastin ilmoitus turvatoimi-ilmoitus alusjäteilmoitus ilmoitus aluksen saapumis- ja lähtöajasta Suomen meriliikenteessä käytettävä sähköinen alusselvitysjärjestelmä toimii tietojen syöttöjärjestelmänä SafeSeaNettiin, joka on Euroopan meriliikennettä valvova keskusjärjestelmä, ja jonka kautta vaihdetaan tietoja EU:n jäsenvaltioiden välillä. tietojen perusteella kannetaan kaikki merenkulkuun liittyvät maksut 12 Tulliviesti
meriliikenne Teksti: Päivi Musakka Antti Arkima Tulli ja Liikennevirasto yhteistyössä: Suomen malli toimisi myös muualla Euroopassa Viranomaisten tarve valvoa ja seurata meriliikennettä kasvaa ulkomaankaupan laajenemisen myötä jatkuvasti. Kuusikymmentäluvulta tähän päivään järjestelmät ovat kehittyneet valtavasti ja Suomessa yhdeksi tavoitteeksi asetettu tietojen antamisen yksinkertaistaminen on onnistunut. Suomi voi ylpeänä esitellä Portnet-järjestelmäänsä samaan aikaan, kun Euroopan unionin muut maat tulevat perässä. Suomen viranomaiset, satamat ja ulkomaankaupasta elävät yritykset tarvitsevat täsmällistä tietoa meriliikennetilastoja, väylämaksuja ja aluskäyntien seurantaa varten. Valtaosa Suomeen tulevasta ja lähtevästä tavarasta kun kulkee meritse. Aloitimme Portnetin ja sen edeltäjien kehittelyn Suomen sijainti ja tavaran yhteisöaseman säilyttäminen mielessämme. Tullin ja Merenkulkulaitoksen eli nykyisen Liikenneviraston yhteistyö alkoi tavaraliikenne kärkiajatuksena, meriliikenteen erityisasiantuntija Antti Arkima Liikennevirastosta korostaa. Portnetin synnytystuskat olivat vaatimattomat, sillä kaikilla asianosaisilla oli yhteinen päämäärä. Lopulta Liikennevirasto ja Tulli ottivat Portnetin haltuunsa ja satamat jättäytyivät ulkopuolelle. Ratkaisu oli oikea, sillä Portnet on viranomaisjärjestelmä, ja keräämme sen avulla virallisia maksuja ja lakeihin perustuvia ilmoitustietoja. Satamat saavat tietenkin kaiken tarvitsemansa tiedon käyttöönsä. Portnet-asiakkaaksi ilmoittautuminen helpottaa asiakkaan elämää ja yritystoimintaa, Arkima painottaa. Suomen järjestelmä toimii ja se vähentää selvästi esimerkiksi laivayhtiöiden ilmoitustyötä. Unionissa kehitteillä olevat Blue Belt ja e-manifesti ovat Arkiman mielestä hyvää tulevaisuutta. Blue Belt vastaisi Tullin vihreää linjaa ja e-manifestin tehnyt asiakas pääsisi purkamaan lastinsa yksinkertaisemmin menettelyin. Tavara pysyisi yhteisötavarana, vaikka alus välillä Rotterdam Kotka poikkeaisikin Pietarissa. Sujuva tavaraliikenne meritse on Suomen ulkomaankaupan elinehto, ja siksi Tulli ja Liikennevirasto ajavat Blue Belt -ideologiaa aktiivisesti. Muissa Euroopan unionin maissa tavara kulkee suurimmaksi osaksi kumipyörillä tai Keski-Euroopan jokia pitkin ja säilyttää yhteisöasemansa koko matkan ajan. Tulliviesti 13
sanoma-asiointi Teksti: Irene Lahtinen ja Pirjo Perhonen Sanomatiedotepalvelu Tullin suoraan sanoma-asiointiin lähes reaaliaikaista sanomaliikennettä Tullin kanssa Tullin asiakkaiden lähettämistä ilmoituksista 80 prosenttia vastaanotetaan sanoma-asioinnin kautta. Suoran sanomaasioinnin kautta lähetetään jo yli puolet Tulliin saapuvista asiakassanomista. Suora sanoma-asiointi on ollut käytössä Tullin ja yritysten välisessä sanomaliikenteessä vuoden 2010 kesäkuusta lähtien. Yritykset ovat pääosin olleet tyytyväisiä sen nopeuteen ja palvelutasoon. Suora sanoma-asiointi on tällä hetkellä mahdollista ELEX-vientijärjestelmässä, AREX-yleisilmoitusjärjestelmässä, EMCS:ssä eli väliaikaisesti valmisteverottomina liikkuvien tavaroiden valvontajärjestelmässä ja ALAssa eli Ahvenanmaan verorajajärjestelmässä. Tavoitteena on tarjota yrityksille suora sanoma-asiointi myös tuonnin ITUjärjestelmään ja passitukseen vuoden 2014 aikana. Suoraa sanoma-asiointia nopeuttava sanomaliikennepalvelu otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Se mahdollistaa lähes reaaliaikaisen sanomaliikenteen Tullin kanssa. Suora sanoma-asiointi ilman sanomatiedotepalvelun käyttöä Suorassa sanoma-asioinnissa tietosisältöjen välittäminen Tullilta asiakkaalle on asiakasaloitteista. Yrityksen järjestelmä noutaa yksittäisen, yritykselle osoitetun sanoman Tullin palvelusta sanoman yksilöivän varastointitunnuksen avulla. Saadakseen tietoonsa noutamista odottavien sanomien varastointitunnukset yrityksen järjestelmän on pyydettävä Tullin palvelulta listausta sanomista. Tullin palvelun toiminnan varmistamiseksi sanomalistauspyyntöjen käsittelytiheyttä on rajoitettu. Palvelu käsittelee korkeintaan yhden sanomalistauspyynnön viidessä minuutissa per palveluun kytkeytynyt asiakasjärjestelmä. Joillakin yrityksillä on kuitenkin tarve reaaliaikaisempaan toimintaan, ja aikarajaa on pidetty liian pitkänä. Tähän tarpeeseen Tulli kehitti sanomatiedotepalvelun, joka mahdollistaa lähes reaaliaikaiset vasteajat sano mien noudossa. Suora sanoma-asiointi kun sanomatiedotepalvelu on käytössä Sanomatiedotepalvelussa yritys saa tiedon noutamista odottavasta sanomasta välittömästi, kun vastaussanoma on valmis noudettavaksi. Sanomatiedote sisältää noutamista odottavan sanoman varastointitunnuksen, jonka perusteella yrityksen järjestelmä voi noutaa sanoman. Edellytyksenä on, että asiakas toteuttaa oman tietojärjestelmänsä yhteyteen sanomatiedotteiden vastaanottopalvelun. Kyse on yrityksen ylläpitämästä yksinkertaisesta 14 Tulliviesti
HTTP-pohjaisesta palvelusta (web service server -toiminnallisuus). Sanomatiedotepalvelun käyttöönoton edellytykset Tullin suoran sanoma-asioinnin asiakkaan tulee toimittaa suoran sanoma-asioinnin (muutos)hakemus 850s, täyttää kohta E (sanomatiedotepalvelu) ja testata hyväksytysti uusi toiminto Tullin kanssa ennen sen käyttöönottoa. Uusi asiakas ilmoittaa suoran sanoma-asioinnin hakemuksessa ottavansa sanomatiedotepalvelun käyttöönsä, jolloin se testataan suoran sanoma-asioinnin testauksen yhteydessä. Lisätietoa sanomatiedotepalvelusta ja sen toteuttamisesta löytyy ohjeesta Suoran sanoma-asioinnin tekninen opas. (tulli.fi>yrityksille>sähköinen asiointi>sanomapohjainen asiointi) Suoran sanoma-asioinnin käyttö ilman sanomatiedotepalvelua tulee olemaan edelleen mahdollista. Jatkossakin Tulli panostaa sähköisen asioinnin kehittämiseen ilmoitusmenettelyissään kiinnittämällä erityistä huomiota palvelun saatavuuteen, toimintavarmuuteen ja nopeuteen. Tullin asiakkaiden mielipiteitä kartoitetaan muun muassa asiakastarvekyselyillä tulevista sanomaliikenteen kehittämiskohteista. Asiakaspalaute on erittäin tärkeä väline kehittämisen painopisteiden suuntaamisessa. Jatkossakin Tulli panostaa sähköisen asioinnin kehittämiseen ilmoitusmenettelyissään kiinnittämällä erityistä huomiota palvelun saatavuuteen, toimintavarmuuteen ja nopeuteen. Irene Lahtinen (yläkuva) työskentelee asiantuntijana Tullin yritysneuvonnassa ja Pirjo Perhonen tietohallinnossa. Tulliviesti 15
Sanoma-asioinnin tiedotepalvelu nopeuttaa vientiilmoittamista DB Schenker on osallistunut vuodesta 2001 lähtien aktiivisesti Suomen tullin pilottihankkeisiin yhdessä Digia Oyj:n kanssa, joka vastaa DB Schenkerin oman tulli-ilmoitusjärjestelmän ProSpedin kehityksestä. Yhteiseen kehitys- ja pilotointihistoriaan sisältyvät muun muassa nykyaikaisen passitusjärjestelmän, sähköisen TIR-ennakkoilmoituksen ja vientiilmoittamisen kehitysprojektit. Näiden kehitysprojektien kautta on saatu aikaan työprosesseja helpottavia, turvallisuutta lisääviä ja kustannuksia säästäviä ohjelmistoja. Etenkin vienti-ilmoittamiseen (ELEX) on tehty useita eri pilotteja. Näistä viimeisin on ollut sanoma-asioinnin tiedotepalvelu, joka sisältyy uutena ominaisuutena vienti-ilmoittamisen suoraan sanoma-asiointiin. Siinä Tulli ilmoittaa asiakkaalle tiedotesanomalla valmiista, noudettavissa olevasta sanomasta. Ominaisuutta hyödynnettäessä sanomien hakua Tullin palvelusta ei enää rajoiteta yhtä paljon kuin aiemmissa ohjelmaversioissa. Käyttökokemukset ovat olleet DB Schenkerillä erittäin myönteisiä. Aiemmin käytettäessä normaalia suoraa sanoma-asiointia ilman tiedotepalvelua, virheettömän vienti-ilmoituksen läpimenoaika vientimenettelyyn luovutukseen ja viennin saateasiakirjan (EAD) saamiseen meni aikaa noin 8 minuuttia. Sen jälkeen, kun tiedotepalveluominaisuus oli otettu käyttöön, vastaava aika väheni noin 2 3 minuuttiin. Digian mukaan virheettömän tulli-ilmoitussanoman käsittely Tullin järjestelmässä vie käytännössä vain 20 30 sekuntia. Loppu odotusaika eli ne noin 1,5 2,5 minuuttia aiheutuvat siitä, että nykyisten ohjelmien kellojärjestelmillä ei pystytä tekemään kyselyjä kuin vähimmillään yhden minuutin välein. Digian edustajien mukaan ohjelmien järjestelmäominaisuudet päivittyvät tulevaisuudessa niin, että kyselyjä pystytään välittämään lähes reaaliaikaisesti Tullin ja sanomia lähettävän ilmoitusjärjestelmän välillä. Tätä taustaa ja kehityssuuntaa vasten me DB Schenkerillä odotamme innostuneina, milloin Tulli hakee pilotteja tuonnin ja passituksen suoran sanoma-asioinnin uudistusprojekteihin, jotka on keväällä julkaistu. Kun nämä toiminnot muutetaan suoraan sa- noma-asiointiin, toimintavarmuus paranee merkittävästi. Lisäksi sanomien läpimenoajat putoavat kokemustemme mukaisesti alle 10 minuuttiin. Joskus myöhemmin, kun tuonnissa ja passituksissakin voidaan ottaa käyttöön myös suoran sanoma-asioinnin tiedotepalvelu, päästään jo lähes kaikessa tulli-ilmoittamisessa melkein reaaliaikaiseen ilmoittamiseen. Tulevaisuus näyttää siis kaikille tulli-ilmoituksia Suomessa omilla järjestelmillään tekeville oikein valoisalta. Alan ja yhteistoiminnan kehittämiseksi DB Schenker on jatkossakin mielellään mukana Tullin tulevissa pilottihankkeissa ja testauksissa. Ville Raevuori Customs Specialist Schenker Oy 16 Tulliviesti
KOLUMNI Osastopäällikkö Terhi hakala ulkoasiainministeriö, itäosasto EURAASIAN RAJOILLA Syksyn aikana käydään voimallista kamppailua Euraasian tulliliiton tulevasta jäsenpohjasta. Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän parisen vuotta sitten muodostama tulliliitto on käynnistellyt toimintaansa alkuviiveiden jälkeen. Tämä on avannut suomalaisillekin toimijoille uusia mahdollisuuksia yhtenäisen markkina-alueen osalta. Kysymys ei kuitenkaan ole vain taloudesta. Moskovassa tulliliiton muodostaminen nähdään ensimmäisenä askeleena pidemmälle menevään ja ulkopoliittisesti korkealle priorisoituun Euraasian unioniin, jonka muita ulottuvuuksia vielä viritellään. Kolmen maan tulliliitto on vasta ensimmäinen vaihe mukaan halutaan myös muita entisen Neuvostoliiton alueen maita. Keski-Aasian maista Tadzhikistan ja Kirgisia ovat jo porstuassa, samoin liittymisaikeistaan muutama viikko sitten ilmoittanut Armenia. Todellinen testi liiton tulevaisuudelle on kuitenkin Ukraina, joka kokonsa ja sijaintinsa puolesta on merkittävä toimija Venäjän ja EU:n yhteisenä rajanaapurina. Ukraina on neuvotellut lähentymisestä eurooppalaisiin rakenteisiin osana EU:n itäisen kumppanuuden Ukraina on Todellinen testi Euraasian tulliliitolle politiikkaa, ja tulokset on määrä sinetöidä assosiaatiosopimuksen allekirjoituksella Vilnassa marraskuun lopulla järjestettävässä huippukokouksessa. Kyseessä on assosiaatiosopimus, johon sisältyy myös melko pitkälle meneviä vapaakauppajärjestelyjä*. Vapaakauppajärjestelyn allekirjoittaminen EU:n kanssa sulkisi pois Euraasian tulliunionin jäsenyyden ja päinvastoin, mutta Euraasian tulliliiton jäsenyys aiheuttaisi lisäksi ongelmia joihinkin WTO-sitoumuksiinkin. Assosiaatiosopimuksen jo loppuun neuvotellut Armenia ilmoitti viime hetkellä valitsevansa sittenkin Euraasian tulliliiton. Georgia ja pisimmälle edennyt Moldova jatkavat valmisteluja huolimatta siitä, että moldovalaisten viinien ja vihannesten tuonti Venäjälle keskeytettiin jälleen terveydellisiin haittoihin viitaten. Myös Ukrainan johto on vaikean ratkaisun edessä maa on käytännössä jakautunut kahtia tulevaisuuden näkymien osalta: eurooppalainen suuntaus houkuttaa, mutta osa on tiiviisti kiinni idässä. Tulevat viikot ratkaisevat, mihin suuntaan Ukraina haluaa tulevaisuuttaan kehittää ja millaisen hintalapun päätös tuo mukanaan puoleen tai toiseen. Tilannetta ei pitäisi kuitenkaan nähdä vanhakantaisena nollasummapelinä. Tulevista sopimusvelvoitteista huolimatta suhteita pitää ja tulee jatkossakin kehittää kaikkiin ilmansuuntiin niin Eurooppaan kuin Euraa siaankin. *DCFTA Deep and Comprehensive Free Trade Area Tulliviesti 17
uutisia 1 NRO 2013 Leo Nissinen Tullin pääjohtajaksi Oikeustieteen kandidaatti Leo Nissinen on nimitetty Tullin pääjohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2013 31.5.2014. Nissinen on toiminut Tullin valvontaosaston päällikkönä. Hän on työskennellyt Tullissa yli 28 vuotta, muun muassa Eteläisen tullipiirin päällikkönä sekä yksikön ja osaston päällikkönä Tullihallituksessa. Tullin pääjohtajan viran nykyiselle haltijalle Antti Hartikaiselle on myönnetty virkavapautta 31.5.2014 saakka EU-tehtävän hoitamista varten. Lahden tulli täytti sata vuotta Lahden tulli täytti 1. lokakuuta 2013 sata vuotta. Lakkautusuhan alla tulli oli vuosina 2009 2010, jolloin Tulliin kohdistui poikkeuksellisen kovia säästöpaineita, ja monia tullitoimipaikkoja lopetettiin. Lahdessa asiakaspalvelulle nähtiin yhä olevan tarvetta ja tullitoimipaikka säilyi. Lahdessa työskentelee nykyisin 17 henkilöä. Tullikamarin perustamista Lahteen 1.10.1913 vauhdittivat kaupunkioikeuksien saaminen vuonna 1905 ja entisen lahtelaisen, senaattori J.K. Paasikiven esityksen senatille. Lahden valtti on logistisesti hyvä sijainti. Kaupungin liike-elämälle antoi uuden piristysruiskeen vuonna 2006 avattu uusi suora ratayhteys Helsinkiin. Kaupunkiin on tullut Vuosaaren sataman avaamisen Lahden tullikamari sata vuotta sitten. jälkeen myös uutta logistiikkaa ja useita tiehankkeita on vireillä. 18 Tulliviesti
Teksti: Tiia Sulander-Seppänen Tulli esitteli ensimmäisen rahakoiransa Nelikuukautinen labradorinnoutaja Massi esiteltiin medialle syyskuun alussa Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Tullin ensimmäistä rahakoiraa Massia saapuivat tervehtimään myös hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sekä Tullin pääjohtaja Leo Nissinen. Massin innokkuutta hillitsee (kuvassa keskellä) koiranohjaaja Timo Pasanen. Massi tullaan kouluttamaan käteisrahan etsinnän lisäksi huumausaineiden etsintään. Virallinen työelämään astuminen tapahtuu koulutuksen jälkeen noin vuoden päästä. Rahakoira Massi tulee työskentelemään Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rahakoiria tarvitaan mm. harmaan talouden torjuntaan, rikollisella toiminnalla saatujen käteisvarojen löytämiseksi. Tällainen toiminta on suoraan kytköksissä rahanpesuun ja myös mahdolliseen terrorismin rahoittamiseen, totesi ministeri Henna Virkkunen. Ministeri oli tyytyväinen, että käteisrahan kuljetuksiin liittyviä tuloksia on saatu mm. käteisrahaoperaatioiden avulla. Rahakoirat ovat tärkeitä juuri Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja itärajan ylityspaikoilla. Yhteistyössä on voimaa Tullin ja poliisin kesken on jo sovittu rahakoiran koulutukseen liittyvästä koulutusyhteistyöstä. Koulutusyhteistyö säästää veronmaksajien varoja, kun jo olemassa olevaa osaamista voidaan hyödyntää ja koulutus aloittaa nopeasti. PTR-viranomaisten yhteisten tehtäväalueiden ja erikoiskoulutuksen osalta on jo pitkään tehty tiivistä ja tehokasta yhteistyötä. Yhteistyö on tiivistä myös Keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskuksen kanssa, ja tämä yhteistyö tulee vielä lisääntymään jatkossa, kertoi Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit. Tulliviesti 19
UUTISIA 1 NRO 2013 1 Teksti: Tiia Sulander-Seppänen Opiskelijat saivat tietoa harmaasta taloudesta Forssassa Forssan ammatti-instituutti järjesti 29.8.2013 liikuntatalo Feeniksissä Työelämän pelisäännöt -tapahtuman alueen opiskelijoille. Päivä alkoi paneelikeskustelulla, johon osallistuivat Satu Heinänen Prismasta, Sami Koski Konekoski Oy:ltä ja Jarmo Pynnönen Forssan kaupungilta. Oppilaskunnan edustajat esittivät kiperiä kysymyksiä panelisteille. Alla: Poliisi, Tulli ja Verohallinto kertoivat tapahtumaan osallistuville harmaasta taloudesta, sen ilmiöistä sekä harmaan talouden torjunnasta. Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen talousrikosyksiköstä selitti yli tuhannelle kuulijalle, kuinka harmaan talouden välistävetäjä ottaa aina enemmän kuin antaa. Immosen luento sisälsi tärkeää tietoa harmaasta taloudesta, sekä oikeita toimintamalleja sen torjuntaan. Arkiset valinnat ovat ratkaisevassa asemassa harmaan talouden torjunnassa. 20 Tulliviesti Tullitarkastaja Satu Ojala ja huumekoira Peto Pirkanmaan liikkuvasta valvonnasta esittelivät huumekoiran tarkkaakin tarkempaa hajuaistia liikuntatalon edustalla. Peto paikallisti helposti kymmenien laukkujen joukosta juuri sen, jonka sisälle oli piilotettu huumausaineita. Opiskelijat pääsivät myös tapaamaan ja taputtelemaan Petoa, joka otti huomionosoitukset iloisena vastaan. Samalla moni kyseli kiinnostuneena Tullin tarjoamista työmahdollisuuksista.