YLIOPISTOSAIRAALOIDEN YHTEISTYÖ - MISSÄ OLLAAN, MIHIN PYRITÄÄN?,ANNE PITKÄRANTA, HUS TUKIMUSJOHTAJA, HY PROFESSORI

Samankaltaiset tiedostot
Edellytykset genomitiedon tehokkaalle hyödyntämiselle. Jaakko Yrjö-Koskinen Future Care

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

OSALLISTUMINEN EU:N TERVEYSOHJELMAN JOINT ACTIONEIHIN JA KANSALLISEN SYÖPÄKESKUKSEN RAKENTAMINEN

Terveysalan test bedejä Suomessa. Maarit Lahtonen, Business Finland

Isaacus hyvinvoinnin palveluoperaattori mitä se tarkoittaa lääkealalle? Projektijohtaja Jaana Sinipuro, Sitra

Tuula Helander Erityisasiantun0ja Kansliapäällikön esikunta (JOT) / Strategiaryhmä, STM Asiamies, Suomen Syöpäins0tuu0n sää0ö

Genomikeskuksen valmistelu ja genomilaki Suunnittelija Petra Ruuska, STM Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari

Suomesta genomi-edon hyödyntämisen mallimaa

Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset

Toisiolain ja osaamiskeskusten/osaamiskeskittymien. kokonaisuus YKSILÖLLISTETTY LÄÄKETIEDE

TUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8.

Syöpäkeskus ja Biopankit

Tilannepäivitys. Jorma Penttinen Esko Vanninen

Biopankki: ideasta käytäntöön

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä

Healthtech Finland Genomiteollisuusjaosto. Yritysyhteistyö Finngen hankkeen kanssa. Jari Forsström jaoston pj, Abomics Oy CEO

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Tutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 ( )

Biopankkilain tavoitteet

Suomalaiset vahvuudet

Biobank Finland Joint Operator. BBMRI.FI KLINIKKA II BIOPANKKILAKI KÄYTÄNNÖN TOIMINNASSA, Helsinki Tom Southerington

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Tutkimus ja opetus sotessa

PKS LAPE. Osaamis- ja tukikeskusten rakenne

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Ajankohtaista Biopankkilaista

Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista valmisteleva esiselvitysryhmä

Vaikutamme terveysalan kasvuun , Mikko Alkio

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Infrastruktuuripolitiikan nykytila. Johtaja Leena Vestala

Nykypäivän lääkekehitys edellyttää syvällistä. Jokainen potilas tutkimuspotilaaksi

Miltä Genomikeskus näyttäytyy yritystoiminnan näkökulmasta? , STM. Toimitusjohtaja Laura Simik, Sailab MedTechFinland ry

Kansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa

POTILAAN OSALLISTAMINEN

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura

Uudistuva sote innovaatioiden lähteenä ja hyödyntäjänä

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Kokemuksia uusien biopankkien eettisestä arvioinnista

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

KOTA-seminaari Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto

Kasvun mahdollisuudet

Kuopion Biopankkihankkeen ja Itä Suomen Biopankin tilanne

Tilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lausunto Tulisiko laissa määritellä tarkemmin genomitieto, jota sääntely koskee? Jos tulisi, millainen määritelmä olisi hyvä?

Sote-tietojen hyödyntämisen mahdollistava regulaatio. Hannu Hämäläinen

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

OSKE-vaikuttajapäivä Aluerahoittajan näkemyksiä

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen

Miten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lainsäädännön valmistelun tilanne ja suunnitelmat Pia-Liisa Heiliö STM

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI

BIOPANKIT : LAKI JA KÄYTÄNTÖ

Lausunto Tulisiko laissa määritellä tarkemmin genomitieto, jota sääntely koskee? Jos tulisi, millainen määritelmä olisi hyvä?

Innovaatioyhteisö Innokylä

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Katsaus historiaan: miten ja miksi tähän on tultu? Risto Lammintausta, Forendo Pharma Oy

Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset. HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139

STM:N ESITYS TUTKIMUSLAIN MUUTOSTARPEISTA. Eettisen toimikunnan seminaari Katariina Sirén, tutkimuslakimies VSSHP

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari Johtaja Sirkka Jakonen

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira Jari Petäjä

Sote-tietojen hyödyntämisen mahdollistava regulaatio. Hannu Hämäläinen

Sote-uudistus ja ICT Sote-uudistuksen vaikutus IT-palveluihin ja tietohallinnon järjestämiseen IT-jaoksen tilannekatsaus Maritta Korhonen

Kansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa

KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO


Lääketeollisuuden tekemän tutkimuksen merkitys yhteiskunnalle. Tero Ylisaukko-oja, FT, toimitusjohtaja MedEngine Oy

Mitä kuuluu MALLIMAAHAN?

Informaatio- ja tukiportaali Kansallinen lupapalvelu ja informaatio- ja tukipalvelu -hankkeen osapalvelu

Biopankkitoiminta Suomessa. Dos. Heli Salminen

Kliiniset syöpätutkimukset Tayserva-alueella Minna Tanner, Osastonylilääkäri, TaYS, Syövänhoidon vastuualue

Biopankit ja eettiset toimikunnat miten ja missä tutkimussuunnitelmat arvioidaan. VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki

Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila

JARI PORRASMAA

Raskausdiabeteksen hoitoa mobiilisti - ekosysteemihanke. Seppo Heinonen Toimialajohtaja, professori

Kliinisen tutkimuksen kehittäminen osaksi hallitusohjelmaa

Tutkimuspalvelupäivät Vaasa. Johtaja Riitta Maijala

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Miten pääsen alkuun?

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio:

YLIOPISTOSAIRAALOIDEN YHTEISTYÖ - MISSÄ OLLAAN, MIHIN PYRITÄÄN?,ANNE PITKÄRANTA, HUS TUKIMUSJOHTAJA, HY PROFESSORI

SISÄLLYSLUETTELO Nykytila Kansainvälinen vertailu Mihin pyritään? Yhteenveto 27.5.2016 2

NYKYTILA YLIOPISTOSAIRAALOIDEN TUTKIMUKSEEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Tutkimusjohdon säännölliset tapaamiset Yliopistosairaalat ovat totutelleet erva-alueensa toimijoiksi 2011 tehtiin ensimmäiset terveydenhuoltolainmukaiset ervantutkimustoimikuntaorganisaatiot, jotka lainsäädännön vuoksi tekivät kaikki samaa työtä vähän eri tavoin koottuina toimikuntina Tutkimuseettisten toimikuntien yhteistoimintaa kiertävällä järjestämisvastuulla toteutettuina koulutuspäivinä niin, että yosairaaalat vuorollaan vastaavat kevätkauden valtakunnallisesta koulutustapahtumasta ja TUKIJA syksyn seminaarista. 27.5.2016 3

NYKYTILA YLIOPISTOSAIRAALOIDEN TUTKIMUKSEEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Lääketeollisuuden ja kuntaliiton kanssa toimeksiantoina tehdyille interventiotutkimuksille kehittyi yhteinen malli, soveltaminen vaati kuitenkin paikallisten rakenteiden ja toimintatapojen huomioon ottamista 2005 alkoi yhteisen infran rakentaminen interventiotutkimuksille FINTRIALS-nimisenä Tekes-hankkeena: kullekin yoshp:lle oma work package 1. Turussa monitorointi 2. Tampereella datarepositorio 3. Kuopiossa tutkijakoulutus nettikurssina 4. Helsingissä tutkimuksen lupaprosessi, josta kehittyi sittemmin "tutkijan työpöytä (tästä eri esitys) FinTrials kävi yliopistosairaaloiden tutkimuksen hallintoprosessin läpi 27.5.2016 4

Toiminta HYKS-instituutin ja yoshp:ien yhteisesti rahoittamana Suuntaa kohti Pohjoismaista ulottuvuutta Tuottanut käyttökelpoiset lasten interventiotutkimusten mallidokumentit internetsivuilleen. 27.5.2016 5

27.5.2016 Tuula Helander 6

KLIINISEN TUTKIJAN PERUSKURSSI - HYVÄ TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ (5 OP) Kehittämispäällikkö Arja Halkoaho Tiedepalvelukeskus, KYS 27.5.2016 7

TAUSTA Kurssin suunnittelu KYS Tiedepalvelukeskus: tutkimuspäällikkö Kirsi Luoto ja kehittämispäällikkö Arja Halkoaho Pilottiversio syksy 2011: 7 kliinisen tutkimuksen asiantuntijaa ja 3 jatko-opiskelijaa (2 lääketiede, 1 hoitotiede) Rahoitus: FinnTrials-rahoitus Moodle-ympäristö vuodesta 2012 alkaen ERVA-alueelle omat kiintiöt Kurssin myynti/hallinnointi muualle Suomeen Arja Halkoaho

NYKYTILA YLIOPISTOSAIRAALOIDEN TUTKIMUKSEEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Yoshp:t ovat mukana korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten verkostossa, joka toimii edistääkseen kansallisen julkaisupankin syntymistä Viime viikolta tähän prosessiin liittyy tutkijan henkilötunnuksen implementointi kansalliseen käyttöön (ORCID-verkosto) 27.5.2016 9

SISÄLLYSLUETTELO Nykytila Kansainvälinen vertailu Mihin pyritään? Yhteenveto 27.5.2016 10

KANSAINVÄLINEN VERTAILU CASE NORJA Voimakas kansallinen panostus akateemisen tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen v 2010 Toiminnan tasosta saa kuvan www.norcrin.no Mittavat kansalliset SOP:t tutkimuksen laadun kohottamiseksi SOP:t sisältävät vakioidut toimintaohjeet tutkimuksen rakentamiseksi protokollasta alkaen 27.5.2016 11

KANSAINVÄLINEN VERTAILU CASE TANSKA JA RUOTSI Tanskassa jo vanhastaan vakiintuneet kliinisen tutkimuksen keskukset yliopistosairaaloissa Ruotisissa yliopistosairaaloiden yhteyteen syntynyt vahvoja keskittymiä, joissa on pystytty tarjoamaan kattavia tutkimuksen tukipalveluja. Kansallinen koordinaatio puuttunut 2015 lanseerattiin kansallinen hanke kansallisen yhteistyön ja tukipalvelujen kehittämiseksi Kansallinen keskus koordinoi jo olemassa olevia vahvoja alueellisia keskuksia Tutkimusten toteuttamiseen liittyviä kansallisia palveluja kehitetään alueellisten vahvuuksien mukaan 27.5.2016 12

KANSAINVÄLINEN VERTAILU NIHS - NATIONAL INSTITUTE FOR HEALTH RESEARCH 27.5.2016 13

27.5.2016 14

SISÄLLYSLUETTELO Nykytila Kansainvälinen vertailu Mihin pyritään? Yhteenveto 27.5.2016 15

Ter v ey salan t ut k imusja innovaat iotoiminnan kasvust rat egia T E M r a p o r t t e j a 12 / 2 0 14

KLIININEN TUTKIMUS ON NELJÄS PYÖRÄ BIOPANKIN, SYÖPÄKESKUKSEN JA GENOMIKESKUKSEN KOLMIOSSA kuva Biltema 27.5.2016 17

MIHIN PYRITÄÄN? GENOMIKESKUS MIKSI? suomalaisen kilpailukyvyn mahdollisuuksien realisoimiseksi suomalaisen genomin ominaisuudet ja maailmanluokan tutkimusperinne biopankit laajan genomitiedon hyödyntämiseksi tutkimuksessa, t&k:ssa ja tulevaisuudessa myös potilaiden hoidossa tarvitaan suomalainen toimija, joka kykenee liittämään terveydenhuollon tuottaman datan, rekisteridatan ja suomalaisten genomidatan toisiinsa ensimmäisiä suuren kokoluokan (500 000 suomalaisen genomitieto) hankkeita valmistellaan jo mihin talletamme syntyvän genomitiedon?? Genomikeskus on seuraava johdonmukainen askel genomitutkimukseen panostamiselle, biopankkilain säätämiselle ja biopankkien perustamiselle Biobank Finland voisi olla = Genomikeskus 27.5.2016 18

MIHIN PYRITÄÄN? KANSALLINEN BIOPANKKI Infrastruktuuri näytteiden ja potilastietojen selkeästi määriteltyyn käyttöön tutkimuksessa Biopankkilaki; Tukijan lausunto, Valviran luvat ja valvonta perustuu potilaan suostumukseen ja oikeuteen tietää näytteiden käytöstä toiminnan keskittäminen ja ammattimaisuus Keino näytteiden ja potilastietojen laaja-alaiseen käyttöön tutkimuksessa aineistot kaikkien tutkijoiden saataville samalta viivalta näytteisiin liittyvä sairaaladata tehokkaasti tutkimukseen Väline tutkimuksen johtoaseman vahvistamiseen kansallisesti ja kansainvälisesti Suomen merkittävä infrastruktuuri kansallisten strategioiden fokuksessa potentiaali merkittävään uuteen yritysyhteistyöhön ja -rahoitukseen 27.5.2016 19

MIHIN PYRITÄÄN? KANSALLINEN TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA INNOVAATIOSTRATEGIA Kansallinen syöpäkeskus (FICAN) on yksi terveysalan kasvustrategian kärkihankkeista. - FICANin koordinaatiokeskuksen sijaintipaikaksi tulee Helsinki, ja koordinaatiokeskus tulee sijaitsemaan HUS:n yhteydessä. - FICAN on pisimmälle kehitetty esimerkki ja kärkihanke, jonka avulla sote-alueiden välistä yhteistyötä, työnjakoa ja kansallista ohjausta voidaan pilotoida ja kehittää 27.5.2016 20

FICAN:iin tiiviisti liittyvät toimet ja hankkeet Terveysalan kasvustrategia TEM, STM, OKM, Tekes, Akatemia Sote-uudistus Molekyylilääketiede ja tutkimus Syöpä-, laaturekisterin kehittäminen Erva-yhteistyö Genomistrategia Biopankkitoiminta FICAN Potilasyhdistykset; syöpäpotilaat (ja läheiset) Syövän ehkäisy, seulonnat ja riskiryhmät Palveluoperaattorihanke ERN, Harvinaiset sairaudet/syövät Euroopan yhteistoimintahankkeet Syövän hoitoon pääsyn seurannan pilottihanke, THL Kv. syöpäkeskusverkostot Infrastruktuurit (Biokeskus Suomi, ESFRIt) 27.5.2016 Tuula Helander 21

SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKOMITEA Suunnittelee (yhteistyössä STM ja THL) kyselyä yliopistosairaaloiden yhteydessä toimivista tutkimusinfrastruktuureista Tarkoituksena on kartoittaa ne yliopistosairaaloiden laitteistot, aineistot yms., jotka ovat tutkijoiden käytössä Lisäksi selvitetään niiden käyttöpolitiikat 27.5.2016 22

MIHIN PYRITÄÄN? ESIMERKKEJÄ TUTKIMUKSEN PALVELUKARTAN TOIMINNOISTA 27.5.2016 23

SISÄLLYSLUETTELO Nykytila Kansainvälinen vertailu Mihin pyritään? Yhteenveto 27.5.2016 24

YHTEENVETO Yliopistosairaaloiden kansallinen yhteistyö kansainvälisessä kentässä ehdoton edellytys Yliopistosairaaloiden yhteisen tutkimusinfrastruktuurin kartoitus ja edelleen kehittäminen Hyvien käytänteiden jakaminen Toimiva ja luottamuksellinen vuorovaikutusverkosto 27.5.2016 25

WAYNE GRETZKY SANOI AIKANAAN, ETTEI PIDÄ LUISTELLA SINNE, MISSÄ KIEKKO ON, VAAN SINNE MISSÄ SE TULEE OLEMAAN Kiitos mielenkiinnosta! Erityiset kiitokset TAYS:n väelle hyvin sujuneista järjestelyistä 27.5.2016 26