KIRJALLINEN KYSYMYS 108/2003 vp Ylioppilaskirjoitusten tasa-arvoisuuden vahvistaminen Eduskunnan puhemiehelle Tämän kevään ylioppilaskirjoitukset ovat nostaneet tärkeällä tavalla esiin huolen kirjoitusten tasa-arvoisuudesta erityisesti laajan matematiikan kokeen osalta. Ylivaikeaksi rakennettu koe johti tilanteeseen, jossa useat muutoin kiitettävästi opinnoistaan suoriutuneet oppilaat keskeyttivät kokeen tai saivat normaaliin suoritustasoonsa nähden huonon arvosanan. Samalla ylempiin arvosanoihin yltäneet saivat ne poikkeuksellisen alhaisilla pistemäärillä. Näin ollen eri vuosina suoritetut kokeet eivät ole pistemääriltään vertailukelpoisia eivätkä anna pohjaa todistuksiin perustuvalle opiskelijavalinnalle, ellei kunakin vuonna kirjoittaneita vertailla keskenään. Laajan matematiikan koe osoitti, että lukioiden kurssitarjonnalla ja painotuksilla on keskeinen merkitys sille, millaiset menestymisen edellytykset ylioppilaskokelailla on. Eri lukioissa opiskelleet olivat jo lähtökohtaisesti epätasa-arvoisessa asemassa, koska pienissä lukioissa kurssitarjonta on suppeampi kuin isoissa lukioissa. Olisikin mielenkiintoista selvittää, miten pienissä lukioissa opiskelleet menestyivät kirjoituksissa nyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tavallinen suomalainen ei voi olla ihmettelemättä ylioppilastutkintolautakunnan julkisuudessa esittämiä lausuntoja, joiden mukaan mitään ongelmia ei ole, koska arvosanat perustuvat Gaussin käyrän mukaiseen laskentatapaan. Ylioppilaskokelaiden näkökulmasta asia ei ole tosiasiassa lainkaan näin yksiselitteinen. Mitä mahtaakaan pohtia sellainen ylioppilaskokelas, joka ei pääse toivomaansa opiskelupaikkaan, kun matematiikan kokeen pistemäärää käytetään valintakriteerinä? Menetys on paitsi inhimillisestä myös yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna suuri. Monelle nuorelle syntyy turhia välivuosia tilanteessa, jossa jatkuvasti kritisoidaan pitkiä opiskeluaikoja. Suomen yliopistoissa on pula luonnontieteiden ja matematiikan (ns. LUMA-aineiden) laajat oppimäärät suorittaneista ylioppilaista, joiden määrän tulisi olla koulutuspaikat huomioon ottaen huomattavasti korkeampi, kuten kansallisen LUMA-talkoiden tavoitteissa on todettu. Ko. ohjelman tavoitteena on ollut tukea peruskoulun ja lukion oppilaita valitsemaan LUMA-aineita. Ylioppilaskirjoitusten vuosittaiset vaatimustason vaihtelut ja pienten lukioiden rajalliset mahdollisuudet tuottaa kirjoitusten menestyksellisen suorittamisen edellyttämiä erikoiskursseja johtavat siihen, että LUMA-aineiden suosio laskee ja pienten lukioiden toimintamahdollisuudet kaventuvat edelleen. Pelko laajan matematiikan ylioppilaskirjoituksen yllätyksellisyydestä on vaikeuttanut myös opettajien ja oppilaiden paneutumista lukion koko oppimäärään. Se on johtanut myös taktikointiin kirjoittaa laajan oppimäärän kurssien jälkeen vain lyhyt oppimäärä. Ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen turhan pitkälle ajalle on puolestaan aiheuttanut lukion jälkeisiin opintoihin siirtymisen viivästymistä. Ylioppilaskirjoitukset pitäisi kaikkien aineiden osalta rakentaa siten, että eri lukioiden kurssitarjonta ja painotukset kohtaisivat myös käy- Versio 2.0
tännössä ylioppilaskokeen kanssa. Ylioppilaskirjoitusten kokeiden rakentamista pitäisi jatkossa suunnitella laajasti eri yliopistojen ja lukioiden kesken. Koulutuksen tasa-arvoisuutta on vahvistettava muuttamalla ylioppilastutkintolautakunnan roolia ja kokoonpanoa sekä ylioppilaskirjoitusten kokeiden muotoa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä perusteluissa mainittujen ylioppilaskirjoitusmenettelyn epäkohtien pikaiseksi korjaamiseksi? Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2003 Petri Neittaanmäki /kesk Susanna Haapoja /kesk Pekka Nousiainen /kesk Mika Lintilä /kesk Toimi Kankaanniemi /kd Lauri Oinonen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 108/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 108/2003 vp: Mihin toimiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä perusteluissa mainittujen ylioppilaskirjoitusmenettelyn epäkohtien pikaiseksi korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ylioppilastutkintoasetuksen mukaan ylioppilastutkinnon koetehtävät laaditaan lukion opetussuunnitelman perusteissa mainittujen pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Kaikki lukiokoulutusta antavat oppilaitokset ovat velvollisia tarjoamaan nämä kurssit opiskelijoilleen. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on ennen tutkintoon kuuluvaan kokeeseen osallistumista opiskellut lukiolaissa tarkoitetun tuntijakopäätöksen mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa ylioppilastutkintolautakunta. Opetusministeriö nimeää lautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä Opetushallituksen esityksestä. Lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita sekä opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä. Ylioppilastutkintolautakunta antaa määräykset muun muassa tutkintoon sisältyvien kokeiden rakenteesta, kokeiden laajuudesta, arvostelusta ja siihen liittyvästä tarkistusarvostelusta sekä muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä seikoista. Lautakunta myös kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Matematiikan laajan oppimäärän kokeen tehtävät olivat lukion opetussuunnitelman perusteissa mainittujen pakollisten ja syventävien kurssien mukaiset. Matematiikan kokeissa on yhteensä 15 tehtävää, joista kokelas saa vastata enintään kymmeneen. Tehtävistä enemmän kuin kymmenen on pakollisten kurssien alueelta. Näin ollen laudatur-arvosanaan on mahdollista päästä pakollisten kurssien tiedoilla ja taidoilla. On hyvin vaikeasti perusteltavissa se, että opiskelijat olisivat eriarvoisessa asemassa. Ylioppilastutkintolautakunnan tiedossa ei ole, että keskeytysprosentti mitenkään poikkeaisi tavanomaisesta, ja tällä perusteella sillä ei pitäisi olla vaikutusta esimerkiksi opiskelijavalintoihin. Ylioppilastutkinnon kokeissa käytetään suhteellista arvostelua. Suhteellisella arvostelulla poistetaan kokeiden vaikeustasossa esiintyvät väistämättömät ja systemaattiset erot. Kevään 2003 matematiikan laajan oppimäärän kokeen suhteen meneteltiin vastaavasti. Tässä kokeessa ylioppilaskokelaiden arvosanajakauma ja hylkäämisprosentti eivät poikenneet merkittävästi aiemmista kokeista. Matematiikan laajan oppimäärän tavoitteiden saavuttamisen arviointi ja oppimistulosten selittäminen vaativat taustakseen entistä yksityiskohtaisempaa tutkimusta, jossa tarkastellaan opiskelijoiden oppimiseen ja opettamiseen sekä oppimisympäristöön liittyviä seikkoja sekä näiden tekijöiden vuorovaikutusta. Tällöinkin syyseurauspäätelmien tekemisessä tulisi noudattaa varovaisuutta, koska ihmisen toiminnan ja tämän toiminnan tulosten väliset yhteydet ovat hyvin 3
Ministerin vastaus harvoinn jos koskaan, luonteeltaan edellä kuvatun kaltaisia. Matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa on eräin osin havaittu opiskelijapulaa. Matematiikan kokeen tai reaalikokeen vaikeustason ei kuitenkaan ole havaittu olevan tähän syynä. Kevään 2002 matematiikan laajan oppimäärän koetta on pidetty onnistuneena. Tästä huolimatta kevään 2003 kokeeseen ilmoittautui tavanomaista vähemmän ylioppilaskokelaita. Erityisesti opintojen ja opiskelijoiden ohjausta tehostamalla voidaan lisätä opiskelijoiden kiinnostusta LUMAaineiden jatko-opiskelua kohtaan. Suomen koulutusjärjestelmässä lukiokoulutuksella on erityisesti yleissivistävä tehtävä. Tavoitteena on antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän ja persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Ylioppilastutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon matematiikan kokeet uudistettiin vuonna 2000 ja keväällä 2003 tehtiin päätös reaalikokeen uudistamisesta. Suunnitelmallisesti hankitun ja analysoidun arviointi- ja tutkimustiedon avulla lukiokoulutusta ja ylioppilastutkinnon kokeita kehitetään jatkuvasti. Tämä takaa sen, että lukiokoulutus on myös jatkossa laadukasta ja kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista. Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 108/2003 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Petri Neittaanmäki /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 108/2003 rd: Vilka åtgärder avser statsrådet vidta för att snabbt rätta till de i motiveringen nämnda missförhållandena i samband med studentskrivningarna? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt studentexamensförordningen utarbetas provuppgifterna i studentexamen enligt de kurser som anges som obligatoriska och fördjupade kurser i grunderna för gymnasiets läroplan. Alla läroanstalter som ger gymnasieutbildning är skyldiga att erbjuda sina studerande dessa kurser. Deltagande i examen förutsätter att den studerande innan han eller hon deltar i ett prov som ingår i examen har studerat de obligatoriska kurserna enligt det beslut om timfördelning som avses i gymnasielagen i det ämne som provet gäller. För ledningen och ordnandet av studentexamen samt andra uppgifter som gäller föranstaltande av examen svarar studentexamensnämnden. Undervisningsministeriet utser ordföranden för nämnden och ett behövligt antal övriga medlemmar på framställning av universiteten och högskolorna samt Utbildningsstyrelsen. Medlemmarna i nämnden skall vara väl förtrogna med ämnena i studentexamen och med undervisningsväsendet. Nämnden meddelar föreskrifter bl.a. om strukturen på de prov som ingår i examen, provens omfattning, bedömningen och kontrollbedömningen i samband med den samt andra omständigheter som anknyter till genomförandet av examen. Nämnden utvecklar också studentexamen i samarbete med Utbildningsstyrelsen. Provuppgifterna i den långa lärokursen i matematik överensstämde med de obligatoriska och fördjupade kurser som nämns i grunderna för gymnasiets läroplan. Matematikprovet omfattar sammanlagt 15 uppgifter, av vilka examinanden får svara på högst tio. Mer än tio av uppgifterna hänför sig till de obligatoriska kurserna. Det är således möjligt att få vitsordet laudatur med de kunskaper och färdigheter som de obligatoriska kurserna ger. Det är mycket svårt att motivera på vilket sätt eleverna skulle bli olika behandlade. Studentexamensnämnden känner inte till att avbrottsprocenten på något sätt skulle avvika från det normala och detta borde därför inte ha någon inverkan t.ex. på antagningen av studerande. I studentexamensproven används relativ bedömning. På så sätt undanröjs de oundvikliga och systematiska skillnaderna i provens svårighetsgrad. I fråga om provet i lång matematik våren 2003 gick man till väga på motsvarande sätt. I detta prov avvek vitsordsfördelningen och andelen underkända bland examinanderna inte särskilt mycket från tidigare prov. För att man skall kunna bedöma hur målen för den långa lärokursen i matematik har uppnåtts och förklara inlärningsresultaten behövs mer detaljerad forskning, där omständigheter som hänför sig till inlärningen hos och undervisningen för de studerande och inlärningsmiljön samt växelverkan mellan dessa faktorer granskas. Det gäller även då att iaktta försiktighet när man drar slutsatser gällande orsak och verkan, eftersom förhållandet mellan det människan gör och resultaten av denna verksamhet väldigt sällan, om någonsin, är linjärt på det sätt som beskrivs ovan. 5
Ministerns svar I fråga om de matematisk-naturvetenskapliga ämnena har en viss brist på studerande kunnat observeras. Svårighetsgraden på matematikprovet eller realprovet har dock inte konstaterats vara orsaken till detta. Provet i lång matematik våren 2002 ansågs lyckat. Trots detta anmälde sig färre examinander än normalt till studentexamensprovet våren 2003. De studerandes intresse för fortsatta studier i matematisk-naturvetenskapliga ämnen kan främst ökas genom effektivare studiehandledning. I det finska utbildningssystemet har gymnasieutbildningen särskilt en allmänbildande funktion. Syftet är att ge de studerande sådana kunskaper och färdigheter som de behöver för fortsatta studier, i arbetslivet och för en allsidig personlighetsutveckling samt stödja deras förutsättningar för livslångt lärande och för att utveckla sig under hela sitt liv. Med hjälp av studentexamen klarläggs om de studerande har tillägnat sig de kunskaper och färdigheter som anges i gymnasiets läroplan samt uppnått tillräcklig mognad enligt målen för gymnasieutbildningen. Studentexamensproven i matematik reformerades år 2000 och år 2003 fattades beslut om att reformera realen. Med hjälp av systematiskt inhämtad och analyserad utvärderingsoch forskningskunskap pågår en ständig utveckling av gymnasieutbildningen och studentexamen. Detta borgar för att gymnasieutbildningen också i fortsättningen håller hög kvalitet, även i en internationell jämförelse. Helsingfors den 9 juni 2003 Undervisningsminister Tuula Haatainen 6