Helsinki No YS 445

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 9.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 79 114 No YS 445 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee pilaantuneen pohjaveden puhdistamista Hyvinkään Riihimäenkadulla. LUVAN HAKIJA Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Oil TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Bensiinihiilivedyillä pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen tehostamalla bensiinihiilivetyjen luontaista biohajoamista lisäämällä pohjaveteen sulfaattia. Hyvinkään kaupunki Riihimäenkatu 5 (entinen huoltoasemakiinteistö) ja sen ympäristö. Suunnitellut sulfaatin syöttöpisteet sijaitsevat kiinteistöllä RN:o 106 1 91 1 (entinen huoltoasemakiinteistö) ja Riihimäenkadun katualueella, joiden maanomistaja on Hyvinkään kaupunki sekä kiinteistön RN:o 106 1 81 7 alueella, jonka omistaa As Oy Tornipiha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 28, ympäristönsuojelulaki 12. luku ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 8.2.2007. MAKSU 4 300 A13 114 AT2173 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (20) TOIMINTA KUNNOSTUSALUEELLA Kunnostettava pilaantuneen pohjaveden alue alkaa Riihimäenkatu 5:ssä sijaitsevalta entiseltä huoltoasemakiinteistöltä ja jatkuu siitä eteläkaakkoon kohti entistä Kenkätehtaan kiinteistöä. Entisellä huoltoasemakiinteistöllä (RN:o 106 1 91 1) harjoitettiin huoltoasematoimintaa vuosina 1970 1996. Nykyisin kiinteistöllä toimii rakennuskonevuokraamo. Huoltoasemakiinteistöstä etelään alueella, jolla pohjaveden kunnostus tapahtuu, on katu ja puistoaluetta sekä kerrostaloasuntojen aluetta. ALUEEN MAAPERÄ JA POHJAVESIOLOSUHTEET Kunnostettava kohde sijaitsee I Salpausselällä. Entisellä huoltoasemakiinteistöllä kallio tai tiivis pohjamoreeni on ylimmillään 4 5 metrin syvyydessä maan pinnasta. Alueen pohjoispuolella on kalliopaljastumia. Syvin varmistettu kallion pinta on todettu noin 13 metrin syvyydessä, mutta huoltoasemakiinteistön ulkopuolella kallion pinnan tasoa ei ole muutoin varmistettu. Kallionpinnan päällä on monin paikoin 1 2 metrin paksuinen moreenikerros. Alue on I luokan pohjavesialuetta (Hyvinkää 01 106 651). Sveitsin vedenottamot sijaitsevat noin 1 700 metrin ja 1 900 metrin päässä luoteessa. Pohjavedenpinta on alueella noin 4 10 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on etelän ja kaakon välissä. Pohjaveden virtausnopeuden on arvioitu olevan noin 0,6 m/d. ALUETTA KOSKEVAT AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 432/7.5.1996 huoltoasemakiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamisesta huokosilmatekniikalla Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 24/20.1.1998 päätöksen No YS 432/7.5.1996 muuttamisesta Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 168/22.2.2001 huokosilmapuhdistuksen loppuraportin tarkastamisesta Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1375/20.11.2003 huoltoasemakiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamisesta massanvaihdolla Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1732/21.12.2005 bensiinihiilivedyillä pilaantuneen pohjaveden koeluonteisesta puhdistamisesta.

3 (20) HUOLTOASEMAKIINTEISTÖLLÄ TEHDYT KUNNOSTUSTOIMENPITEET Entisellä huoltoasemakiinteistöllä kunnostettiin polttoainehiilivedyillä pilaantunutta maaperää huokosilmatekniikalla vuosina 1996 1998. Kunnostuksen aikana maaperästä poistettiin noin 440 kg hiilivetyjä. Huokosilmakunnostuksen jälkeen maaperään jäi säiliöiden ympärille puhdistuksen tavoitepitoisuudet ylittäviä hiilivetypitoisuuksia. Elokuussa 1996 aloitettiin pohjaveden suojapumppaus huoltoasemakiinteistön kaivosta K1. Pohjaveden pumppaus lopetettiin vuonna 2005, jolloin pumppauskaivo K1 poistettiin massanvaihdon yhteydessä. Kiinteistön pilaantuneeksi jäänyttä maaperää kunnostettiin massanvaihdolla 12.9.2005 19.4.2006. Kohteesta poistettiin hiilivedyillä pilaantunutta maa ainesta yhteensä 9 281 tonnia. Kaivuteknisistä syistä maaperään jäi kunnostustavoitteet ylittäviä hiilivetypitoisuuksia kaivannon seinämiin entisen huoltoasemarakennuksen länsi ja eteläpuolelle sekä Riihimäenkadun suuntaiseen seinämään pohjavedenpinnan tasoon noin 7 9 metrin syvyyteen. Kaivannon rakennuksen puoleisesta seinämästä otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä todettiin enimmillään öljyhiilivetyjen (C 11 C 23 ) pitoisuus 3 020 mg/kg (syvyys 4,5 6 m), TVOCpitoisuus 140 mg/kg ja ksyleenipitoisus 12 mg/kg (syvyys 6 8 m). Rakennuksen viereen jääneen pilaantuneen maan määräksi on arvioitu enintään 100 m 3. Rakennuksen puoleiseen seinämään jääneet pilaantuneet maat eristettiin puhtaasta täyttömaasta muovikalvolla. Kaivannon Riihimäenkadun puoleisessa seinämästä otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä todettiin enimmillään öljyhiilivetypitoisuus C 11 C 23 2 920 mg/kg, TVOC pitoisuus 660 mg/kg, ksyleenipitoisuus 88 mg/kg, etyylibentseenipitoisuus 14 mg/kg ja tolueenipitoisuus 8,5 mg/kg. TOTEUTETTU POHJAVEDEN KOELUONTEINEN PUHDISTAMINEN Kohteen bensiinihiilivedyillä pilaantunutta pohjavettä kunnostettiin koeluonteisesti vuonna 2006. Koetoimintaa koskien oli annettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1732/21.12.2005. Puhdistamiskokeilu tehtiin alueella, jossa pohjavedessä oli todettu korkeimmat bensiinihiilivetypitoisuudet. Tällä alueella hiilivetyjen biohajoamisen on todettu tapahtuvan sulfaattia pelkistävissä olosuhteissa. Pohjaveden puhdistuskokeilussa pohjavedessä olevien bensiinihiilivetyjen luontaista biohajoamista tehostettiin lisäämällä pohjaveteen sulfaattia. Koetoiminnan aikana pohjaveteen syötettiin magnesiumsulfaattia (MgSO 4 ) kolme kertaa pohjavesiputken GA312 kautta, huhti, kesä ja elokuussa 2006. Sulfaattiin syöttö tapahtui siten, että pohjavettä pumpattiin pohjavesiputkesta, veteen lisättiin sulfaattia ja vesi syötettiin takaisin pohjavesiputkeen. Syötetyn magnesiumsulfaatin määrät olivat 2 kg (huhtikuu), 6 kg (kesäkuu) ja 12 kg (elokuu). Sulfaatinsyötön vaikutuksia seurattiin pohjavesiputkista otetuilla vesinäytteillä. Vesinäytteistä tutkittiin bensiinihiilivetyjen pitoisuuksia, johtokykyä, ph:ta, liuenneen hapen määrää, alkaliniteettia sekä nitraatin, liukoisen raudan, sulfaatin ja magnesiumin pitoisuuksia.

4 (20) Koetoiminnan aikana koetoiminta alueella todettiin yleistä hiilivetypitoisuuksien nousua, joka sulfaatin syötön ansiosta hidastui tai kääntyi pitoisuuksien alenemiseksi. Koska sulfaatin syöttö tapahtui kertaluontoisesti ja rajatulla alueella, pysyvää bensiinihiilivetyjen vähenemistä ei voitu todeta. Käsiteltyä aluetta ympäröivältä pilaantuneelta pohjavesialueelta liukeni ja kulkeutui käsitellylle alueelle uusia hiilivetyjä, käsittelyn vaikutukset olivat väliaikaisia ja vaimenivat osittain ympäristössä tapahtuneiden muutosten takia. Koetoiminnan loppuraportissa on todettu yhteenvetona haitta ainepitoisuuksien tarkastelusta, että sulfaatinsyötöllä saatiin syöttöputkessa GA312 bensiinihiilivetyjen pitoisuudet alenemaan väliaikaisesti ja että hiilivetypitoisuuden alenema oli sitä voimakkaampaa mitä enemmän sulfaattia syötettiin. Kaikki analysoidut hiilivetykomponentit hajosivat sulfaattia pelkistävissä olosuhteissa. Yhteenvetona koetoiminnan vaikutuksista alueen pohjavesikemiaan on loppuraportissa todettu mm., että happipitoisuuden ja redox potentiaalin aleneminen osoitti hapettomissa olosuhteissa tapahtuvan biohajoamisen tehostuneen koetoiminta alueella. Muutokset pohjaveden kemiassa näkyivät laajemmalla alueella kuin muutokset hiilivetypitoisuuksissa. Toisaalta hiilivetypitoisuuksien yleinen nousu koetoiminta alueella vaimensi sulfaatin lisäyksen vaikutusta hiilivetypitoisuuksiin. Lisätty sulfaatti kului mikrobien toimesta biohajoamiseen ja biohajoamisen voitiin todeta kiihtyneen. Sulfaatin kuluminen oli nopeaa ja sulfaatin syötöt suositellaan tehtäväksi 2 3 viikon välein. Pohjavedessä ei todettu tapahtuvan pohjaveden laadun heikkenemistä aiheuttavia kemiallisia muutoksia. Koetoiminnan aikana lisätyn sulfaatin avulla arvioidaan hajonneen yhteensä noin 3,6 kg hiilivetyjä. ALUEEN POHJAVESITARKKAILU Huoltoasemakiinteistöllä ja sen ympäristössä on tarkkailtu pohjaveden hiilivetypitoisuuksia vuodesta 1996 lähtien. Bensiinihiilivetyjen on todettu levinneen entiseltä huoltoasemakiinteistöltä pohjaveden mukana etelään siten, että noin 300 metrin päässä sijaitsevan kenkätehtaan kiinteistön salaojavedessä on todettu MTBE:ä. Vuoden 2001 jälkeen salaojaveden MTBE pitoisuudet ovat tosin olleet pieniä ja vuonna 2007 MTBE:ä ei ole enää todettu. Syyskuun 2007 näytteenottotulosten perusteella arvioitu bensiinihiilivetyjen levinneisyys pohjavedessä on esitetty liitteessä 2. Huoltoasemakiinteistöllä sijainneesta pohjaveden pumppauskaivosta K1 bensiinihiilivetypitoisuuksia seurattiin vuodesta 1996 vuoteen 2005, jolloin kaivo poistettiin massanvaihdon yhteydessä. Hiilivetypitoisuudet laskivat pääsääntöisesti pumppauksen aikana, kunnes vuonna 2003 kaivossa havaittiin uusi hiilivetyfaasi, jonka lähdettä ei saatu selville. Viimeisimmässä näytteenotossa kesäkuussa 2005 kaivon TVOC pitoisuus oli 45 mg/l. Massanvaihdon jälkeen huoltoasemakiinteistön alueella pohjavesitarkkailua on tehty kahdesta massanvaihdon yhteydessä asennetusta kaivosta, K2 ja K3. Näistä K3 on ollut pääosin kuivana ja K2:ssa TVOC pitoisuus on laskenut kevään 2006 pitoisuudesta 1,3 mg/l syksyn 2007 pitoisuuteen 0,016 mg/l.

5 (20) Kaivossa K1 todettua hiilivetyfaasia lukuun ottamatta korkeimmat hiilivetypitoisuudet on todettu viime vuosina huoltoasemakiinteistöltä noin 50 metriä etelään sijaitsevassa pohjavesiputkessa GA312. Vuosina 2006 ja 2007 TVOC pitoisuus on ollut 18 mg/l 32 mg/l. Viimeisimmässä näytteenotossa syyskuussa 2007 vesinäytteessä todettiin TVOCpitoisuus 18 mg/l, josta ksyleenejä oli 5,5 mg/l, etyylibentseeniä 1,6 mg/l, tolueenia 0,8 mg/l ja bentseeniä 0,08 mg/l. MTBE:ä ei todettu. Korkeita bensiinihiilivetypitoisuuksia (TVOC) on todettu myös muissa tarkkailupisteissä (mm. GA311, GA310, GA401, GA12) pohjavesiputken GA312 ympäristössä. Syyskuun 2007 näytteenotossa hiilivetyjen pitoisuudet olivat alhaisemmat tai samalla tasolla kuin vuoden 2006 ja huhtikuun 2007 näytteenotoissa. MTBE:n pitoisuudet ovat olleet korkeimpia leviämän reunalla ja kauempana huoltoasemakiinteistöstä. Syksyllä 2007 korkein MTBE pitoisuus todettiin tarkkailupisteessä GA10 (TVOC pitoisuus 0,79 mg/l, josta MTBE:ä 0,68 mg/l). Noin 100 metriä entisen Neste Markkinointi Oy:n huoltoasemakiinteistön eteläpuolella on toiminut Oy Esso Ab:n huoltoasema, jonka maaperän puhdistustöiden yhteydessä ja niiden jälkeen on tarkkailtu pohjaveden hiilivetypitoisuuksia. Esson huoltoasemaan liittyneet tarkkailupisteet sijaitsivat pääosin arvioidun Nesteen huoltoasemalta levinneen hiilivetyleviämän länsipuolella. Esson huoltoasemakiinteistöön liittynyt pohjavesitarkkailu on keskeytetty vuonna 2006. ESITETTY POHJAVEDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Yleiskuvaus toiminnasta Kohteen bensiinihiilivedyillä pilaantunutta pohjavettä esitetään puhdistettavaksi tehostamalla pohjaveden luontaista puhdistumista. Tehostus tapahtuu lisäämällä pohjaveteen sulfaattia (MgSO 4 * 7 H 2 O), joka tehostaa kohteessa tapahtuvaa hiilivetyjen biohajoamista. Sulfaattia lisätään siten, että kohteessa ei aiheuteta pohjaveden laadun heikkenemistä eikä ympäristö tai terveyshaittaa. Kunnostustoimet kohdistuvat BTEXyhdisteisiin, mutta toimenpiteiden odotetaan edistävän myös MTBE:n biohajoamista. Yleistä luontaisen biohajoamisen tehostamisesta sulfaattia lisäämällä Öljyperäiset hiilivedyt hajoavat maaperässä ja pohjavedessä mikrobien toimesta sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa. Mikrobit tarvitsevat hajotustoimintaan elektronien vastaanottajia esim. happea, nitraattia, rautaa tai sulfaattia. Kun pohjavedessä tapahtuu haitta aineiden biohajoamista, hajotustoiminnan seurauksena pohjaveden happipitoisuus alenee. Hapettomissa olosuhteissa mikrobit voivat käyttää hajotustoiminnassaan hapen sijaan esimerkiksi sulfaattia. Tällöin tapahtuvaa mikrobitoimintaa sanotaan sulfaatin pelkistykseksi. Sulfaatin pelkistyksen avulla tapahtuvaa biohajoamista voidaan tehostaa lisäämällä pohjaveteen sulfaattia esim. magnesiumsulfaatin muodossa.

6 (20) Kohteen pohjavedestä tehtyjen kemiallisten määritysten perusteella kohteen pahiten pilaantuneella alueella pohjavedessä vallitsevat pääosin sulfaattia pelkistävät olosuhteet. Raudan pelkistystä näyttäisi tapahtuvan jossain määrin samanaikaisesti sulfaatin pelkistyksen kanssa. Alueella, jolla pohjavesi on lievemmin pilaantunut, vallitsevat nitraattia pelkistävät tai hapelliset olosuhteet. Sulfaatin avulla tapahtuva biohajoaminen tapahtuu yksinkertaistettuna seuraavasti: C 6 H 6 + 3,75 SO 4 2 + 3 H 2 O => 6 HCO 3 + 3,75 HS + 2,25 H + Tässä kaavassa esimerkkinä on bentseeni. Muiden hiilivetyjen kohdalla tarvittava sulfaatin määrä hiukan muuttuu. Tarvittavan sulfaatin määrää laskettaessa on otettava huomioon myös pohjavedessä luontaisesti esiintyvä muu orgaaninen aines. Haitta aineet hajoavat sulfaatin pelkistyksen avulla hiilidioksidiksi (karbonaatiksi) ja sulfidiksi. Karbonaattien esiintymismuoto riippuu veden ph:sta ja karbonaattimäärä yhdessä muiden yhdisteiden kanssa vaikuttaa veden puskurikapasiteettiin. Neutraalissa ph:ssa sulfidin esiintymismuoto on HS, joka on vesiliukoinen yhdiste. Alhaisessa ph:ssa sulfidi esiintyy rikkivetynä (H 2 S), joka on kaasumainen yhdiste. Kohteen pohjaveden on mitattu olevan neutraalia, joten sulfidi tulee esiintymään muodossa HS. Sulfaatin lisäystä mitoitettaessa on tärkeää, että sulfidia ei pääse kertymään, sillä korkeissa pitoisuuksissa se on haitallista mikrobeille. Sulfidi saattaa saostua metallien kanssa muodostaen metallisulfideja. Tämä ei ole haitallista pohjaveden laadulle, mutta huomattava saostuminen voi vaikuttaa pohjaveden virtaukseen käsitellyssä kohdassa. Sulfaattia voidaan lisätä natrium, kalium tai magnesiumsulfaattina. Talousveden laatusuositusten mukaan natriumpitoisuuden tulisi olla enintään 200 mg/l. Tätä korkeammissa pitoisuuksissa vesi alkaa maistua suolaiselta. Kaliumilla taas on voimakas taipumus pidättyä savimineraaleihin, Al Fe Mn saostumiin ja luultavasti myös humusainekseen. Myös magnesium pidättyy savimineraaleihin, Fe Mn saostumiin ja humusainekseen. Suuretkaan määrät magnesiumia eivät ole niin haitallisia, että magnesiumille olisi asetettu talousveden enimmäispitoisuuksia. Koska magnesiumin tiedetään olevan terveydelle haitaton suhteellisen korkeissakin pitoisuuksissa, se on yleinen pohjaveden alkuaine ja MgSO 4 on hyvin veteen liukeneva yhdiste, sulfaattia esitetään lisättäväksi pohjaveteen magnesiumsulfaattina. Perusteet kunnostusmenetelmän soveltuvuudelle ja kunnostustavoite Kohteessa voidaan käyttää luontaiseen puhdistumiseen perustuvaa kunnostusta, koska hiilivetyleviämän on todettu olevan stabiili tai suppeneva, kohteessa on osoitettu tapahtuvan luontaista puhdistumista ja haittaaineiden aiheuttamat riskit voidaan hallita luontaisen puhdistumisen avulla. Koetoiminnan perusteella eniten pilaantuneella alueella hiilivetyjen puoliintumisaika voidaan nopeuttaa tasolle 100 päivää. Tällä puoliintumis

7 (20) ajalla ja nykyisillä hiilivetypitoisuuksilla, eniten pilaantuneella alueella voidaan saavuttaa hiilivetyjen pitoisuustaso 1 mg/l 2 3 vuodessa. Kunnostuksen tavoitteeksi asetetaan: Hiilivetypitoisuudet alenevat koko leviämän alueella tasolle < 1 mg/l noin kahdessa vuodessa. Eniten pilaantunut alue ei siirry kulkeutumisen seurauksena Hiilivetyleviämä saadaan kutistumaan ja pitoisuudet alenemaan koko leviämän alueella. Kunnostuksen toteuttaminen ja työn kesto Kunnostuksessa pohjaveteen syötetään sulfaattia (MgSO 4 * 7 H 2 O) 2 4 viikon välein kohteessa jo olemassa olevien ja kahden uuden tarkkailuputken kautta. Pohjavesiputket ja kaivot, joihin sulfaattia syötetään ovat K2 tai K3, GA311, GA312, GA401, GA12 sekä kaksi uutta kohteeseen asennettavaa pohjavesiputkea. Syöttöpisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 3. Syöttöihin käytettävät putket ja kaivot voivat muuttua kunnostuksen aikana mm. pohjaveden painetasoissa tapahtuvien muutosten takia tai kunnostuksen etenemisen perusteella. Sulfaatin syöttöä varten pumpataan pohjavettä kahdesta kohteeseen asennettavasta uudesta putkesta. Sulfaatin syöttöjen yhteydessä pohjavettä pumpataan ja syötetään kerralla yhteensä noin 7 m 3. Magnesiumsulfaatin syöttö tapahtuu arviolta noin 20 kertaa yhden vuoden aikana. Kukin syöttökerta tapahtuu 1 2 päivän aikana. Jotta kunnostuksen tavoitetaso 1 mg/l voidaan saavuttaa, tulee eniten pilaantuneelle alueelle lisätä sulfaattia yhteensä 900 kg eli magnesiumsulfaattina (MgSO 4 * 7 H 2 O) 2 300 kg. Tarvittavan sulfaatin määrää laskettaessa on kunnostettavan alueen tilavuutena käytetty 10 800 m 3 ja käsiteltävien hiilivetyjen määränä 190 kg. Yhdellä syöttökerralla lisättävän magnesiumsulfaatin määrä on 10 30 kg/syöttöpiste. Alussa syöttömäärä on alhaisempi ja sulfaatin määrää nostetaan vähitellen siten, että saavutetaan sellainen taso, jossa sulfaatti ei kulu kokonaan pois syöttöjen välillä, mutta sulfaattia ei myöskään kerry liikaa. Syötettävän sulfaatin määrää tarkistetaan kunnostuksen aikana tarkkailutulosten perusteella. Sulfaatin syöttöjä esitetään tehtäväksi yhden vuoden aikana, jolloin tarkkaillaan syötön vaikutuksia eniten pilaantuneella alueella ja neljä kertaa laajemmin leviämän alueella. Yhden vuoden aikana tehtyjen sulfaatin syöttöjen jälkeen arvioidaan lisäsyöttöjen tarve ja syöttöjen jälkeen vaikutuksia tarkkaillaan yhden vuoden ajan. Mikäli tänä aikana on saavutettu kunnostustavoite (< 1 mg/l), kohteeseen esitetään supistettua pohjaveden seurantaa. Kunnostuksen arvioidaan kestävän kaksi vuotta ja tämän jälkeen arvioidaan tarvittavan seurantaa enimmillään viisi vuotta. Mikäli kahden vuoden kunnostusjakson jälkeen sulfaatin syötön voidaan todeta edistävän kohteen puhdistumista, mutta puhdistuminen vaatii lisäkäsittelyjä, sulfaatin syöttöä esitetään jatkettavaksi. Mikäli sulfaatin syötöllä on kahden vuoden aikana saavutettu merkittävää kohteen puhdistumista eikä lisäkäsittelyllä arvioida saavutettavan merkittävää etua, kohteelle laaditaan jäännöspitoisuuksien seurantaohjelma. Mikäli kahden vuoden kunnostuksen jälkeen sulfaatin syötön ei todeta olevan riittävä kunnostustoimenpide, kohteelle laaditaan uusi jatkotoimenpidesuunnitelma.

8 (20) Kunnostus on suunniteltu aloitettavaksi ympäristölupapäätöksen antamista seuraavana keväänä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Kunnostusmenetelmälle ei ole laadittu kansallista BAT raporttia eikä EU:n vahvistamaa BREF raporttia. Kunnostustapa on valittu kohteessa tehtyjen tutkimusten perusteella teknisesti parhaiten soveltuvaksi. Kunnostusmenetelmä voidaan toteuttaa ilman merkittävää energiankulutusta. Kunnostuksen aikana ei synny muualla käsiteltävää jätettä. Kunnostuksessa käytettävä magnesiumsulfaatti on kunnostuksessa käytettyinä määrinä ympäristölle ja terveydelle haitatonta. Kunnostustoiminta ei aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle tai onnettomuusvaaraa. Kunnostustoimenpiteillä nopeutetaan kohteen puhdistumista. Esitetty kunnostus edistää uusien kestävä kehityksen mukaisten kunnostusmenetelmien kehitystä ja käyttöönottoa Suomessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kunnostus perustuu kohteen luontaiseen puhdistumiseen. Kunnostamisesta ei synny päästöjä ilmaan, maaperään, vesistöön tai viemäriin. Kunnostustoimenpiteet eivät aiheuta alueen yleisen melutason ylittävää melua tai tärinää. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutusta pohjaveden yläpuoliseen maaperään, pintamaahan tai rakennettuun ympäristöön. Toimenpiteet eivät vaikuta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Kunnostustoimenpiteillä parannetaan pohjaveden laatua. Käsiteltävällä alueella esiintyy kunnostuksen aikana tilapäisesti kohonneita pitoisuuksia magnesiumia ja sulfaattia. Kunnostettavan alueen ulkopuolella tai kunnostuksen jälkeen kohteessa ei esiinny talousveden laatuvaatimukset ylittäviä pitoisuuksia sulfaattia. RISKIT JA NIIDEN HALLINTA Koetoiminnan aikana sulfaatin syötöllä ei todettu olevan pohjaveden laatua vaarantavia vaikutuksia. Suunnitelman mukaisesti kerralla syötettävän sulfaatin määrä on sellainen, että levitessään koko alueelle sulfaatin pitoisuus pohjavedessä on 20 30 mg/l. Koska sulfaattia kuluu biohajoamiseen, sulfaattipitoisuuksien ei arvioida nousevan pidemmällä aikavälillä taustapitoisuutta korkeammaksi. Mikäli sulfaattia todetaan kertyvän käsiteltävältä alueelta alavirtaan siten, että talousveden laatuvaatimus (<250 mg/l) ylittyy, syötettävän magnesiumsulfaatin määrää vähennetään tai syöttö lopetetaan. Magnesiumille ei ole talousveden terveysperusteista enimmäismäärää, koska suurienkaan magnesiumpitoisuuksien ei ole todettu olevan haitallisia.

9 (20) Sulfaatin pelkistyessä sulfidiksi, sulfidi esiintyy kohteen ph olosuhteissa sulfidina (HS 1 ), joka on vesiliukoinen yhdiste. Sulfidi voi saostua metallien kanssa. Sulfaatin lisäys tehdään useamman kerran rajoitetulla sulfaattimäärällä, jolla varmistetaan, että sulfidia ei pääse kertymään. Sulfaatin lisäyksellä toteutettava luontaisen puhdistumisen tehostus ei vaaranna pohjaveden laatua eikä aiheuta ympäristöön lisäkuormitusta. Luontaisen puhdistumisen tehostaminen ei myöskään muodosta käsiteltävää jätettä. TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Pohjavesitarkkailu Raportointi Kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia tarkkaillaan pohjavesinäytteenottojen avulla. Kunkin näytteenoton tulosten perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia tarkkailuohjelmaan tai sulfaatin syöttöön. Kunnostuksen aikana otetaan pohjavesinäytteitä tarkkailupisteistä GA311, GA312, GA401, GA12, GA317 ja kahdesta uudesta asennettavasta tarkkailupisteestä noin viikko sulfaatin syöttöjen jälkeen eli 15 25 kertaa vuodessa. Lisäksi tarkkailupisteistä GA310, GA10, GA7 ja GA104 otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan TVOC, MTBE, TAME, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenipitoisuudet, happipitoisuus, redox potentiaali, johtokyky, ph, lämpötila sekä sulfaatti ja magnesiumpitoisuus. Pohjavesinäytteet otetaan yleisesti hyväksyttävien tapojen mukaisesti. Kenttätyössä, tulosten tulkinnassa ja raportoinnissa noudatetaan Golder Associates Oy:n laatujärjestelmää. Analyysit teetetään laboratorioissa, joilla on käytössään laadunvarmistusjärjestelmä. Pohjavesinäytteenottojen tulosten raportointi tehdään neljä kertaa vuodessa. Lisäksi poikkeavista tilanteista raportoidaan tarvittaessa erikseen. Tulosten yhteydessä raportoidaan mahdollisista muutoksista kunnostussuunnitelmaan. Tulokset toimitetaan Neste Markkinointi Oy:lle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungille ja Hyvinkään Vedelle. Kunnostuksen etenemisestä laaditaan ensimmäisen vuoden jälkeen väliraportti kuukausi viimeisten analyysitulosten valmistumisesta. Raportissa esitetään neljännesvuosiraporteissa esitetyt asiat, tulokset kuvaajina sekä alustava arvio sulfaatin syötön vaikutuksista kohteen puhdistumiseen. Toisen vuoden jälkeen, kunnostuksen päätyttyä ja kaksi kuukautta viimeisten analyysitulosten valmistumisesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kaikki tulokset taulukoituina ja kuvaajina, sulfaatin vaikutus kohteen puhdistumiseen sekä jatkotoimenpidesuunnitelma.

10 (20) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksessa esitettyjä tietoja on tarkennettu sähköpostitse 17.12.2007 ja 24.1.2008. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Hyvinkään kaupungin ilmoitustauluilla 25.6.2007 10.8.2007 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Aamuposti ja Kaupunkilehti Vartti nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Hyvinkään kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Lupahakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Hyvinkään kaupunginhallitukselta, Hyvinkään Vedeltä ja Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnalta. Ympäristölautakunnan lausuntoon pyydettiin liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta on antanut ympäristölupahakemuksesta 30.8.2007 päivätyn lausunnon. Lausunto on valmisteltu yhdessä Hyvinkään Veden kanssa. Lausunnossa todetaan, että ympäristölupahakemuksessa esitetty sulfaatin syöttömäärä on moninkertainen verrattuna koetoiminnan aikana syötettyyn määrään. Isojen kemikaalimäärien syöttäminen pohjaveteen herättää lausunnon mukaan kysymyksiä: Onko syötetyn magnesiumin sitoutuminen maamatriisiin koetta isommilla määrillä varmaa? Mitä pystytään tekemään ja kuinka nopeasti, mikäli pitoisuuksien kohoamista tapahtuu MgSO 4 :n syötön seurauksena? Riittääkö pelkkä kemikaalisyötön lopettaminen jo syötetyn määrän aiheuttamien haittojen estämiseksi? Lisäksi ympäristölautakunta toteaa, että vaikka haitta aineiden puoliintumisaika pienenisikin huomattavasti, voidaanko olettaa kunnostuksen tavoitetaso 1 mg/l saavutettavaksi 2 3 vuodessa, jos ei ole täyttä varmuutta siitä, onko jossain esim. kallion pinnalla taskussa olemassa jokin hiilivetylähde, joka tuottaa kohteeseen uutta pilaantumista samalla kun puhdistus etenee? Onko tällaisen taskun olemassaolo mahdollinen? Lausunnossa katsotaan, että koska bensiinihiilivedyt ovat kulkeutuneet pohjaveden mukana etelään ja edelleen Kenkätehtaan salaojajärjestelmään, tulisi Suutarinkadun sadevesiviemäröintiin kulkeutuneiden hiilivetyjen pitoisuutta sadevesiviemärin purkukohdalla myös seurata. Pohjavesitarkkailusta lausunnossa todetaan, että kun kunnostuksen tavoitetaso 1 mg/l on saavutettu, tulisi pohjavesiseurantaa jatkaa laajemmin, jotta saadaan selville tavoitteen ja kunnostuksen vaikutuksen pysy

11 (20) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine vyys. Supistettu pohjavesiseuranta tulisi aloittaa vasta, kun on todettu, että puhdistuksen tavoitetaso on pysyvä. Ympäristölautakunta ja Hyvinkään Vesi toteavat olevansa huolissaan kunnostuksen mahdollisesti pohjaveden laatua vaarantavista vaikutuksista, vaikka niitä ei koetoiminnan aikana käytetyillä, nyt lisättäväksi aiottuja suuria kemikaalimääriä paljon vähäisemmillä sulfaattilisäyksillä pystyttykään toteamaan. Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi 24.9.2007 päivätyllä kirjeellä No YS 1101 ja esittää vastineensa lupahakemuksesta annetusta lausunnosta. Uudenmaan ympäristökeskukselle on toimitettu 11.10.2007 päivätty, Golder Associates Oy:n laatima vastine Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnan ja Hyvinkään Veden lausunnossa esitettyihin kysymyksiin. Vastineessa todetaan, että MgSO 4 :n syöttömäärää on tarkoitus nostaa vähitellen siten, että voidaan seurata magnesiumin ja sulfaatin kulumista/kertymistä. Tavoitteena on, ettei sulfaatti kulu syöttöjen välillä kokonaan loppuun. Näin ollen myös magnesiumin kertymistä oletettavasti tapahtuu. Mikäli magnesium kertyy veteen, ei tästä arvioida aiheutuvan ympäristö tai terveyshaittaa. Magnesium on ihmisille ja eläimille tarpeellinen alkuaine. Suuretkaan määrät eivät ole niin haitallisia, että magnesiumille olisi asetettu talousveden terveysperustaista enimmäismäärää. Mikäli sulfaattipitoisuus kohoaa siten, että syötetty MgSO 4 ei kulu odotetusti, syöttömääriä alennetaan tai syötöt lopetetaan. Tämä voidaan tehdä tarvittaessa välittömästi. Koska kerralla syötettävän MgSO 4 :n määrän ei voida todeta aiheuttavan haittaa, syöttöjen lopettaminen tai syöttömäärän alentaminen riittää haittojen estämiseen. Kunnostustavoitteen saavuttamisesta ja mahdollisen hiilivetytaskun esiintymisestä vastineessa todetaan, että kohteessa on tehty massanvaihtotyö ja alkuperäisen hiilivetyjen lähteen arvioidaan tulleen poistetuksi eikä kohteessa arvioida esiintyvän mainitunlaista taskua. Massanvaihdon jälkeen todettiin Riihimäenkadun puoleisen kaivannon seinämään pohjaveden pinnan tasolle jääneen hiilivetypitoisuuksia. Näiden jäännöspitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan mainitunlaista uutta pilaantumista. Lisäksi esitetty kunnostus pyritään ulottamaan myös tälle alueelle. Kunnostuksen vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kunnostustyön aikana. Seurantatulosten perusteella esitetään tarvittaessa muutoksia kunnostussuunnitelmaan tai tarkkailuohjelmaan.

12 (20) Hiilivetyjen pitoisuuksien seurannasta sadevesiviemärin purkupaikalla vastineessa todetaan, että hiilivetyjä voi päästä Suutarinkadun sadevesiviemäröintiin rakennuksen salaojista pumpattujen vesien mukana, mikäli niissä esiintyy hiilivetyjä. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty otettavaksi näytteet salaojajärjestelmästä poistuvasta vedestä (piste GA104) neljä kertaa vuodessa. Piste GA104 on jo ollut mukana kohteessa tehdyssä seurannassa ja sen on arvioitu kuvaavan parhaiten Suutarinkadun sadevesiviemäröintiin kulkeutuvien hiilivetyjen pitoisuutta. Seurantatulosten perusteella salaojajärjestelmässä oli vuonna 2001 kohonneita hiilivetypitoisuuksia (TVOC enimmillään 2,8 mg/l). Tämän jälkeen TVOC pitoisuus on ollut enimmillään 0,005 mg/l ja koostunut ainoastaan MTBE:stä. Vuonna 2007 myös MTBE pitoisuus oli alle analyysimenetelmän määritysrajan. Hiilivetypitoisuuksien nousua nykyisestä tasosta ei ole odotettavissa. Pisteen GA104 tarkkailun arvioidaan olevan riittävä Suutarinkadun salaoja/sadevesijärjestelmän tarkkailun osalta. Supistettuun pohjavesiseurantaan siirtymisestä vastineessa todetaan, että kunkin näytteenottokerran perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia tarkkailuohjelmaan. Lisäksi kunnostuksen vaikutuksia arvioidaan yhden ja kahden vuoden kunnostuksen jälkeen. Kaikissa näissä vaiheissa esitetään tarvittaessa muutoksia ympäristölupahakemuksessa esitettyyn tarkkailuohjelmaan. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Neste Markkinointi Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan pilaantuneen pohjaveden puhdistamiseksi Hyvinkään Riihimäenkadulla seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Luvan hakija on vastineessaan osaltaan vastannut Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnan ja Hyvinkään Veden lausunnossa esitettyihin seikkoihin. Lausunnoissa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Päätöksessä ei ole edellytetty tarkkailua Suutarinkadun sadevesiviemärin purkupaikalla, vaan entisen Kenkätehtaan salaojavesien pumppauskaivosta tehtävä tarkkailu on katsottu tässä vaiheessa riittäväksi. Pumppauskaivossa ei viimeisimmissä näytteenotoissa ole todettu bensiinihiilivetyjä. Mikäli bensiinihiilivetypitoisuudet pumppauskaivossa nousevat, tulee tarkkailu salaojavesien purkupaikalla uudelleen harkittavaksi ja tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

13 (20) Lupamääräykset Kunnostuksen toteutus (YSL 8, 43, NaapL 17 ) 1. Pohjaveden puhdistustoiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden lisäpilaantumista, haitta aineiden leviämistä laajemmalle, haittaa pohjaveden mahdolliselle vedenhankintakäytölle tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle tai muuta haittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville. 2. Pohjaveteen kerralla syötettävän magnesiumsulfaatin määrä ja syöttökertojen ja syöttöpisteiden määrät eivät saa ylittää päätöksen sivulla 7 kohdassa "Kunnostuksen toteuttaminen ja työn kesto" esitettyjä määriä, ellei siitä ole erikseen sovittu Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Ensimmäisellä kerralla syötettävän magnesiumsulfaatin määrä on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen syötön aloittamista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 8, 43, YSA 30 ) 3. Mikäli kunnostuksen aikana ilmenee odottamattomia muutoksia pohjavedessä, kuten haitta aineiden leviämistä laajemmalle alueelle tai merkittävästi kohonneita haitta aine tai sulfaattipitoisuuksia, on asiasta ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hyvinkään Vedelle. Edellä mainituille tahoille on viipymättä toimitettava myös suunnitelma haittojen torjumiseksi. Tarvittaessa on aloitettava suojapumppaus haittojen leviämisen estämiseksi. Mikäli pohjaveden laatu alueella heikkenee haitallisesti sulfaatin syötön seurauksena, on sulfaatin syöttö lopettava välittömästi. Pohjaveden tarkkailu (YSL 8, 46, 108 ) 4. Sulfaatinsyöttöön käytettävistä pohjavesiputkista ja kaivoista (K2 tai K3, GA311, GA312, GA401, GA12 sekä kaksi uutta asennettavaa pohjavesiputkea) sekä pohjavesiputkesta GA317 on otettava vesinäytteet ennen sulfaatin syöttöjen aloittamista ja noin viikon kuluttua jokaisen sulfaatin syöttökerran jälkeen. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään helposti haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC), BTEX yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n, tert butanolin, sulfaatin, sulfidin, raudan ja magnesiumin pitoisuudet, ph, johtokyky, alkaliniteetti, redox potentiaali sekä liuennut happi. Näytteenoton yhteydessä on mitattava pohjaveden pinnankorkeus. Lisäksi vesinäytteistä on tutkittava ennen sulfaatin syöttöjen aloittamista ja noin kolmen kuukauden välein tämän jälkeen arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet.

14 (20) 5. Pohjavesiputkista ja kaivoista K2, GA7, GA8, GA9, GA10, GA22, GA104, GA310, GA313 ja GA315 on otettava vesinäytteet neljä kertaa vuodessa (noin kolmen kuukauden välein). Vesinäytteistä on analysoitava määräyksessä 4. edellytetyt haitta aineet ja muut parametrit. 6. Pohjavesiputkista K2, K3, GA311, GA312, GA401, GA12, GA317 ja GA22 kunnostuksen alussa ja kolmen kuukauden kuluttua kunnostuksen aloittamisesta otettavista vesinäytteistä on analysoitava myös öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuudet. Mikäli vesinäytteissä todetaan öljyhiilivetyjä, on tehtävä suunnitelma pohjaveden öljyhiilivetypitoisuuden jatkotarkkailusta. Suunnitelmassa on esitettävä ainakin tarkkailupisteet, joista öljyhiilivetypitoisuutta seurataan, seurannan tiheys sekä analyysimenetelmät. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa viimeisimpien öljyhiilivetytulosten valmistumisesta. 7. Sulfaatin syötön lopettamisen jälkeen pohjaveden haittaainepitoisuuksia on seurattava vähintään neljä kertaa vuodessa otettavilla pohjavesivesinäytteillä. Sulfaatin syötön lopettamisen jälkeisestä pohjavesitarkkailusta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä vähintään tarkkailuun käytettävät vesinäytteenottopisteet, näytteenottotiheys ja näytteistä analysoitavat haitta aineet ja muut ominaisuudet. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hyvinkään Vedelle kuukauden kuluessa sulfaatin syöttöjen lopettamista. 8. Mittaukset, näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN; ISO; SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Näytteenottotulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hyvinkään vedelle viikon kuluessa niiden valmistumisesta. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muut perustellut syyt antavat siihen aihetta. Kirjanpito ja raportointi (YSL 46 ) 9. Kunnostuksen aikana on pidettävä kirjaa tehdyistä toimenpiteistä, näytteenotoista, analyysituloksista ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. 10. Yhteenveto näytteenottotuloksista on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle ja kunnostusalueen maanomistajille neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein. Yhteenvedon yh

15 (20) teydessä on esitettävä tiedot pohjaveteen syötetystä magnesiumsulfaatin määristä, merkittävimmät havainnot ja arvio kunnostuksen etenemisestä. 11. Kunnostuksesta on laadittava väliraportti ensimmäisen kunnostusvuoden jälkeen. Väliraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle ja kunnostusalueen maanomistajille kuukauden kuluessa ensimmäisen kunnostusvuoden viimeisten näytteenottotulosten valmistumisesta. 12. Kahden vuoden jälkeen on laadittava kunnostuksen loppuraportti, jossa on esitettävä ainakin yhteenveto näytteenottotuloksista, tehdyt toimenpiteet, sulfaatin syötön vaikutus kohteen pohjaveteen ja pohjaveden puhdistumiseen sekä jatkotoimenpidesuunnitelma. Loppuraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle ja kunnostusalueen maanomistajille kahden kuukauden kuluessa viimeisten näytteenottotulosten valmistumisesta. Tiedottaminen ja valvonta (YSL 43, 46 ) 13. Kunnostuksen aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle ja kunnostusalueen maanomistajille ennen kunnostustoimenpiteiden aloittamista. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja kunnostustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle ja kunnostettavan alueen maanomistajille ennen kunnostustoimenpiteiden aloittamista. Pohjaveden puhdistamisen lopettaminen (YSL 8, 43, 46, 75 ) 14. Pohjaveden puhdistamisen jatkotarve on arvioitava kahden vuoden kunnostuksen jälkeen. Esitys pohjaveden puhdistamisen jatkamisesta sulfaatin syötöllä tai muulla menetelmällä tai esitys pohjaveden puhdistamisen lopettamisesta sekä esitys pohjaveden jatkotarkkailusta ja muista tarvittavista toimenpiteistä alueella on esitettävä määräyksen 12. mukaisessa loppuraportissa. Uudenmaan ympäristökeskus päättää mahdollisesta pohjaveden puhdistamisen lopettamisesta ja sen jälkeisestä jatkotarkkailusta saatujen pohjaveden puhdistumistulosten ja muiden asiatietojen perusteella. Muut määräykset 15. Alueella tehtäville pohjaveden puhdistus ja tarkkailutoimenpiteille on oltava kyseisen kiinteistön omistajan suostumus tai valtakirja.

16 (20) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta pohjaveden puhdistamisesta ei asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaamiskiellon vastaista seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pohjaveden puhdistustoiminta tapahtuu I luokan pohjavesialueella. Toiminta on edellytetty toteutettavaksi siten, ettei siitä aiheudu haitallisia muutoksia pohjaveteen. Sulfaatin syöttö on suunniteltu toteutettavaksi siten, että syöttömääriä nostetaan vähitellen ja sulfaatin syöttöjen vaikutuksia pohjaveteen seurataan kattavalla pohjavesinäytteenotolla. Ympäristölupahakemuksen mukaan sulfaatin syötöstä ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia alueen pohjaveteen. Mikäli toiminnasta kuitenkin todetaan aiheutuvan haitallisia vaikutuksia pohjaveteen, on toiminta edellytetty välittömästi keskeytettäväksi ja ryhdyttäväksi korjaaviin toimenpiteisiin. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan kyseisenlaisen puhdistustoiminnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä ja niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja poikkeustilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen

17 (20) tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää, tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Pohjaveden puhdistamisen toteuttamisessa on edellytetty noudatettavaksi erityistä varovaisuutta, jotta toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjavedelle tai muuta ympäristö tai terveysriskiä tai muuta ympäristönsuojelulain 8 :n vastaista seurausta. Mahdollisista häiriötilanteista ja muista poikkeavista muutoksista pohjavedessä on ilmoitettava välittömästi sekä esitettävä suunnitelma haittojen torjumiseksi. Sulfaatin syöttö on edellytetty lopettavaksi, mikäli pohjaveden laatu heikkenee sen johdosta haitallisesti. (Määräykset 1. ja 3.) Mikäli puhdistuksen aikana on tarpeen poiketa lupahakemuksessa esitetyistä sulfaatin syöttömääristä, syöttöpisteistä tai kerroista, on siitä edellytetty sovittavaksi erikseen Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Tämä on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 2.) Kunnostuksen aikaisella pohjavesitarkkailulla seurataan puhdistustoimenpiteiden vaikutusta pohjaveden haitta ainepitoisuuksiin ja muihin ominaisuuksiin. Pohjavesinäytteitä otetaan jokaisen sulfaatin syötön jälkeen sulfaatin syöttöön käytettävistä pohjavesiputkista ja pohjavesiputkesta GA317 sekä laajemmin neljä kertaa vuodessa. Tiheämmin seurattaviin tarkkailupisteisiin on edellytetty lisättäväksi ympäristölupahakemuksessa esitettyjen tarkkailupisteiden lisäksi myös kaivo K2 tai K3, joista jompaakumpaa on esitetty käytettäväksi sulfaatin syöttöpisteenä. Laajempien näytteenottojen yhteydessä on esitettyjen tarkkailupisteiden lisäksi edellytetty otettavaksi vesinäytteet myös pohjavesiputkista ja kaivoista K2, GA8, GA9, GA22, GA313 ja GA315. Kyseiset tarkkailupisteet ovat olleet tähän asti säännöllisessä seurannassa eikä Uudenmaan ympäristökeskus pidä perusteltuna niiden jättämistä pois seurannasta puhdistustoimenpiteiden ajaksi. Kyseiset tarkkailupisteet antavat tietoa etenkin hiilivetyleviämän reunoilla tapahtuvista muutoksista. (Määräykset 4. ja 5.)

18 (20) Kunnostuksen aikaisista vesinäytteistä on edellytetty tutkittavaksi ympäristölupahakemuksessa esitettyjen haitta aineiden ja ominaisuuksien lisäksi tert butanolin (TBA), sulfidin sekä arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet sekä alkaliniteetti. TBA on yksi MTBE:n biohajoamisen mahdollisista välituotteista. Joissain tapauksissa TBA on todettu MTBE:ä huonommin biohajoavaksi. TBA:n analysoimisella varmistetaan, ettei sitä esiinny pohjavedessä haitallisia pitoisuuksia ja seurataan mahdollista MTBE:n biohajoamista. Ympäristölupahakemuksen mukaan sulfaatti pelkistyy biohajoamisen yhteydessä sulfidiksi. Sulfidin analysoimisella seurataan sulfaatin pelkistymistä ja sulfidipitoisuuden muutoksia pohjavedessä. Arseenin ja raskasmetallien pitoisuuksien tutkimisella varmistetaan, ettei kunnostamisesta aiheudu metallien liukenemista ja kulkeutumista lisääviä muutoksia pohjavedessä. Alkaliniteettia on edellytetty mitattavaksi, koska sulfaatin pelkistyminen ja hiilivetyjen biohajoaminen voivat näkyä alkaliniteetin nousuna. (Määräykset 4. ja 5.) Entisellä huoltoasemakiinteistöllä vuosina 2005 2006 tehdyn massanvaihdon loppuraportin (Golder Associates Oy, 5.7.2006) mukaan kaivualueen reunoille jäi bensiinihiilivedyillä pilaantuneen maan lisäksi myös öljyhiilivedyillä C 11 C 23 pilaantunutta maata. Öljyhiilivetyjen esiintymistä alueen pohjavedessä ei ole seurattu. Päätöksessä on edellytetty pohjaveden öljyhiilivetyjen pitoisuuksien tarkastamista kahden ensimmäisen laajemman näytteenoton yhteydessä huoltoasemakiinteistöä lähimpänä olevista tarkkailupisteistä. Näiden tutkimustulosten perusteella on tarvittaessa tehtävä suunnitelma öljyhiilivetyjen lisäämisestä tarkkailuohjelmaan. Öljyhiilivetypitoisuuksien tarkastamisella varmistetaan, ettei entiseltä huoltoasemakiinteistöltä ole levinnyt bensiinihiilivetyjen lisäksi myös öljyä pohjaveteen. (Määräys 6.) Sulfaatinsyötön lopettamisen jälkeisestä pohjavesitarkkailusta on edellytetty tehtäväksi tarkennettu suunnitelma. Sulfaatin syötön jälkeen tarpeelliset tarkkailupisteet ja vesinäytteistä analysoitavat haitta aineet ja muut ominaisuudet voidaan suunnitella Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan luotettavasti vasta puhdistustoiminnan aikaisten havaintojen perusteella. (Määräys 7.) Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt puhdistustoimenpiteet ja tarkkailutulokset. (Määräykset 9. 12.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen sekä näytteenottotulosten toimittaminen viikon kuluessa niiden valmistumisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8. ja 13.) Uudenmaan ympäristökeskus ei ole katsonut tarpeelliseksi kunnostustavoitteen asettamista pohjaveden hiilivetypitoisuudelle tässä päätöksessä. Myöskään ympäristölupahakemuksessa esitettyä tavoitepitoisuutta 1 mg/l (TVOC) ei voida tässä vaiheessa pitää riittävän perusteltuna lopulliseksi pohjaveden kunnostustavoitteeksi alueella. Pohjavesi on puhdistettava siten, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Uudenmaan ympäristökeskus päättää pohjaveden puhdistamisen jatkamisesta tai lopettamisesta ja jatkotarkkailusta saatujen puhdistustulosten ja muiden asiatietojen perusteella. Tarvittaessa jatkopuhdistustoimenpiteille on haettava uusi ympäristölupa. (Määräys 14.)

19 (20) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Asetuksen noudattaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on niitä luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, 10.5.2008, mikäli päätöksen ei haeta muutosta. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 75, 78, 100, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18, 19, 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 300. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja sen nojalla annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa asian käsittelystä perittävä maksu on 43 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 100 tuntia.

20 (20) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Oil Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta Hyvinkään kaupunginhallitus Hyvinkään Vesi, PL 21, 05901 Hyvinkää Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Hyvinkään kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 4. Yli insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Ilmoituksen päätöksestä saavat Liite 2. Pilaantuneen pohjavesialueen laajuus syyskuussa 2007 Liite 3. Sulfaatin syöttöpisteiden sijainnit Liite 4. Valitusosoitus