5. (29.1, osa) Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, joka vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi vuosina määrärahaa korotetaan vähintään 2 miljoonalla eurolla kunakin vuonna. Yliopistojen rahoitusmallissa painopistettä siirretään vahvistamaan tutkimuksen, tutkijakoulutuksen sekä kansainvälistymisen edellytyksiä. Toimintamenoista perusrahoituksen osuus on 7,3 %, hankerahoituksen 6,4 % ja tuloksellisuusrahoituksen 23,3 %. Hankerahoituksella tuetaan erityisesti rakenteellista kehittämistä, kansainvälistymistä ja opiskeluprosessien kehittämistä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistot vahvistavat toiminnallaan yhteiskunnan kestävää taloudellista ja kulttuurista kehitystä, hyvinvointia sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Tavoitteena on turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus. Yliopistokoulutuksen ja -tutkintojen sisältöä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Yliopistot vahvistavat yhteyksiään elinkeino- ja työelämään. Yliopistot tehostavat tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluja. Yliopistot vahvistavat yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen edellytyksiä. Yliopistojen alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan verkostoitumalla ja lisäämällä vuorovaikutusta alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Toiminnallinen tuloksellisuus Yliopistot lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista erityisesti tutkimuksen alueella ja toimivat osana eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjäasiantuntemusta. Yliopistot osallistuvat valtakunnallisen Aasia-ohjelman toteuttamiseen. Yliopistot lisäävät vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointia. Yliopistot kehittävät opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että kaikilla koulutusaloilla vähintään 75 prosenttia aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa. Yliopisto-opintojen laskennallinen läpäisy (6 vuotta ennen tarkasteluvuotta aloitettu opiskelu) 21 22 23 24 67,7 % 69,3 % 7,4 % 68,6 % 7,5 % Yliopistot kehittävät toimintaansa ja rakenteitaan vapauttaen voimavaroja ydintehtäviensä hoitamiseen ja painoalojensa vahvistamiseen. Tuottavuusohjelmaan liittyvät toimeenpanopäätökset tehdään vuonna tavoitteena yliopistoissa vuoteen 211 mennessä 1 henkilötyövuoden vähennys vuotuisin määrärahavaikutuksin ja 1 henkilötyövuoden uudelleen kohdentaminen. Tavoitteena on, että vuonna yliopistojen henkilötyövuosien määrä on korkeintaan edellisen vuoden tasolla. Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Yliopistojen täydentävän rahoituksen osuus on vähintään 36 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina sekä henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys ovat hyvällä tasolla. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yliopistojen kustannusten kohdentuminen eri tulosalueille 23 arvio Kokonaiskustannukset, milj. euroa 1 85 1 975.. Koulutus, % 38,8 37,3 36,8 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus, % 5,3 51,7 52,2 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta, % 1,9 11, 11, Budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset, milj. euroa 1 28 1 281.. Koulutus, % 49, 48,6 48, Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus, % 4,2 39,9 4,7 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta, % 1,8 11,5 11,3 Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta painottaa jälleen sitä, että yliopistojen rooli Suomen kansallisen strategian toteuttamisessa on keskeinen. Yliopistojen vaikuttavuudessa keskeisintä on laatu, joka voidaan turvata vain pitkäjänteisellä toimintaedellytysten luomisella. Valiokunta kiinnittää jälleen huomiota myös siihen, että yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta ei voida mitata ainoastaan määrällisin mittarein. Sen vuoksi on tärkeää, että koulutus- ja tiedepolitiikka on harkittua, pitkäjänteistä ja vakaata. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen myös siinä, että tuottavuusohjelma ei saa olla pelkästään henkilöstön vähentämisohjelma yliopistoissa vaan perustana tulee olla koulutuksen laadun turvaaminen. Yliopistojen toimintamenorahoitus kasvaa 31 miljoonalla eurolla, mistä 2 miljoonaa euroa lisätään korkeakoulutuksen kehittämisestä annetun lain perusteella yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Talousarvioesityksen perustelujen mukaan yliopistot kehittävät toimintaansa ja rakenteitaan vapauttaen voimavaroja ydintehtäviensä hoitamiseen ja painoalojensa vahvistamiseen. Tuottavuusohjelmaan liittyvät toimeenpanopäätökset tehdään vuonna tavoitteena yliopistoissa vuoteen 211 mennessä 1 henkilötyövuoden vähennys vuotuisin määrärahavaikutuksin ja 1 henkilötyövuoden uudelleen kohdentaminen. Tavoitteena on, että vuonna yliopistojen henkilötyövuosien määrä on korkeintaan edellisen vuoden tasolla. Valiokunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että käytännössä määrärahalisäykset on jouduttu kohdentamaan jatkuvasti kasvaviin tilakustannuksiin. Ylipistokiinteistöt ovat noin 35 prosenttia koko Senaatti-kiinteistöjen liikevaihdosta ja 33 prosenttia kiinteistövarallisuuden arvosta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yliopistot ovat tehostaneet tilojen käyttöä, mutta vuokrakustannusten osuus toimintamenoista kasvaa edelleen. Yliopistot joutuvat käyttämään perusrahoitusta myös kasvavasta tutkimusrahoituksesta johtuviin yleiskustannuksiin. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen valtuuteen esitetään 19,7 miljoonan euron lisäystä. Akatemian maksama yleiskustannusosuus tutkimuksen perusedellytyksiin on kuitenkin riittämätön yliopistojen maksamiin todellisiin kustannuksiin nähden. Kehittämislain turvaama reaalilisäys viime vuosina on ollut yliopistojen kannalta erittäin tarpeellinen. Valtion tiedeja teknologianeuvoston kesäkuussa 26 hyväksymässä linjaraportissa esitetään yliopistojen perusrahoituksen lisäämistä vuosina 28 211 vuosittain 5 miljoonalla eurolla. Tämä tavoite voidaan toteuttaa vuosille 28 211 säädettävän yliopistojen kehittämislain avulla. L i i k e n n e l ä ä k e t i e t e e n o p e t u s. Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittää sta antamassaan lausunnossa vakavaa huomiota siihen, että tieliikennelain 73 a :n edellyttämää opetusta ilmoitusvelvollisuuden soveltamisesta ja noudattamisesta ei ole lainkaan lääketieteellisessä perusopetuksessa ja sitä on vain rajoitetusti jatko- ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
täydennyskoulutuksessa. Valtioneuvosto on 9.3.26 tekemässään periaatepäätöksessä edellyttänyt liikennelääketieteen opetuksen tehostamista liikenne- ja viestintäministeriön ja opetusministeriön yhteistoimintana. 21. (29.1.21) Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 289 52 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 415 euroa täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen yliopistojen omien päätösten mukaisesti, 2) enintään 55 euroa muun liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen, 3) enintään 54 euroa yliopiston yksin tai yhdessä muiden kanssa perustamien valtion sta annetun lain (423/1988) 3 a :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen yliopistoyhtiöiden perustamisesta ja valtiolle kuuluvien osakkeiden merkitsemisestä ja muista omistusjärjestelyistä sekä yhtiöiden toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin menoihin, 4) yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettäviin tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Kohdassa 3 tarkoitetut yliopistoyhtiöt perustetaan yliopiston esityksestä opetusministeriön päätöksellä. Perustetuissa yliopistoyhtiöissä valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi asianomainen yliopisto. Yliopistot oikeutetaan hyväksymään tässä tarkoitettujen yliopistoyhtiöiden osakkeiden luovutus, merkitsemättä jättäminen tai vastaava osakejärjestely, joka aiheuttaa valtion määräysvallan tai määräenemmistövallan menetyksen taikka, muussa kuin valtionyhtiössä, määrävähemmistön hallinnan menetyksen. Määrärahan käytön edellytyksenä kohdan 3 käyttötarkoitukseen on, että a) perustettava yliopistoyhtiö toteuttaa välittömästi yliopistolain 4 :ssä yliopiston tehtäväksi säädettyä yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä tutkimustulosten tai taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä; tai b) perustettava yliopistoyhtiö vahvistaa mahdollisuuksia hyödyntää yliopistojen toimintaa ja sen tuloksia liiketoiminnassa kotimaassa tai kansainvälisesti; c) perustettavan yliopistoyhtiön toimialaksi on määritelty tämän kappaleen a tai b kohdan mukainen liiketoiminta. Osakkeiden hallinnoinnista ja myynnistä saatavat tulot otetaan 5 euroon saakka nettobudjetoinnissa huomioon asianomaisen yliopiston tuloina. Yliopistot oikeutetaan luovuttamaan hallinnassaan olevia valtiolle kuuluvia immateriaalioikeuksia ja muuta irtainta omaisuutta apporttina perustettaville yliopistoyhtiöille enintään 1 5 euron arvosta. Valtuus: Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 29 Vuoden aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja tai vuokramenoja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään 4 5 euroa. S e l v i t y s o s a : Kohdassa 3 tarkoitettujen osakkeiden hallinnoinnissa noudatetaan muutoin mitä laissa valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä (74/1991) säädetään. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen suoritteista perittävistä maksuista (191/) sekä opetusministeriön päätöksiin kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Ylemmät korkeakoulututkinnot 29 tavoite Tohtorintutkinnot 29 tavoite Helsingin yliopisto 2 322 2 535 378 423 Jyväskylän yliopisto 1 346 1 38 19 129 Oulun yliopisto 1 333 1 545 13 157 Joensuun yliopisto 681 783 53 69 Kuopion yliopisto 473 51 89 87 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Turun yliopisto 1 85 1 34 137 154 Tampereen yliopisto 945 1 116 15 112 Åbo Akademi 54 578 7 7 Vaasan yliopisto 358 415 16 2 Lapin yliopisto 381 415 18 2 Teknillinen korkeakoulu 1 17 1 15 15 163 Tampereen teknillinen yliopisto 742 85 65 75 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 491 61 35 4 Helsingin kauppakorkeakoulu 379 4 19 22 Svenska handelshögskolan 24 25 15 15 Turun kauppakorkeakoulu 226 275 8 13 Sibelius-Akatemia 133 145 11 11 Teatterikorkeakoulu 82 55 2 3 Taideteollinen korkeakoulu 158 17 1 9 Kuvataideakatemia 24 32 2 2 Yhteensä 12 92 14 518 1 422 1 594 Määrärahan arvioitu käyttö Helsingin yliopisto, mistä vähintään 2 7 euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille 29 788 Jyväskylän yliopisto 13 268 Oulun yliopisto 123 712 Joensuun yliopisto 56 776 Kuopion yliopisto 54 349 Turun yliopisto 114 893 Tampereen yliopisto 85 658 Åbo Akademi 49 98 Vaasan yliopisto 2 388 Lapin yliopisto 29 246 Teknillinen korkeakoulu 118 338 Tampereen teknillinen yliopisto 64 142 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 36 974 Helsingin kauppakorkeakoulu 25 97 Svenska handelshögskolan 13 768 Turun kauppakorkeakoulu 14 273 Sibelius-Akatemia 25 661 Teatterikorkeakoulu 1 856 Taideteollinen korkeakoulu, mistä vähintään 2 8 euroa elokuva- ja lavastustaiteen osaston toimintamäärärahaa 27 574 Kuvataideakatemia 4 815 Opetusministeriön käytettäväksi 18 568 Yhteensä 1 289 52 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 26 budjetoitu Bruttomenot 1 72 323 1 82 768 1 824 52 Bruttotulot 513 972 533 255 535 Nettomenot 1 26 351 1 269 513 1 289 52 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 227 8 siirtynyt seuraavalle vuodelle 258 165 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) 26 budjetoitu Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 217 435 225 874 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 28 27 219 822 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 9 165 6 52 Kustannusvastaavuus, % 14,4 12,8 Hintatuki 57 965 Kustannusvastaavuus tuen jälkeen 9 735 7 17 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) 26 budjetoitu Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 156 75 164 31 EU:lta saatava rahoitus 6 2 59 797 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 59 87 92 595 Tulot yhteensä 276 82 316 423 Hankkeiden kokonaiskustannukset 32 5 364 59 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -25 68-48 167 Kustannusvastaavuus, % 91,5 86,8 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Korkeakoululaitoksen kehittämislaki 2 Virka- ja työehtosopimus 6 829 Uusi palkkausjärjestelmä 11 852 Hevossairaalan toimintaan siirtona momentilta 3.3.25 3 Kansalliskirjaston tehtävien siirtona momentille 29.5.23-12 21 VEL-maksun hoitokuluosuus 4 489 Yhteensä 3 999 Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 6 5 / 2 6 v p ) s e l v i t y s o s a : Vuokravaltuuden piiriin on lisätty nykyisten tilojen peruskorjauksista aiheutuvat vuokramenoja lisäävät vuokrasopimukset. 1 289 52 26 II lisä 9 36 26 I lisä 2 1 26 1 258 53 tilinpäätös 1 237 436 22. (29.1.22) Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 26 643 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitysja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, tuottavuusohjelman mukaisten toimenpiteiden ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen ja potilasvakuutusmaksujen maksamiseen, 2) yliopistojen yhteisen atk-toiminnan ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin, 3) yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen sekä pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää, 4) yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuvien kustannusten maksamiseen, 5) Lappeenrannan Huhtiniemessä ja sen lähialueilla sijaitsevien kalmistojen tutkimuksiin, 6) enintään 26 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Käyttösuunnitelma 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 8 43 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 13 3. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen 2 5 4. Yliopistokeskusten kehittäminen 3 5. Lappeenrannan Huhtiniemessä ja sen lähialueilla sijaitsevien kalmistojen tutkimukset 1 Yhteensä 26 643 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Virka- ja työehtosopimus 7 Uusi palkkausjärjestelmä 24 Kertaluonteiset erät -65 Supertietokoneen maksuerä 4 Huhtiniemen kalmistojen tutkiminen 1 Yliopistokeskusten toiminta 5 Yhteensä 4 44 Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 6 5 / 2 6 v p ) s e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen 22 43 euroon nähden lisäys on 4 1 euroa, josta 4 euroa aiheutuu vuoden 26 ssa supertietokoneen hankkimiseksi myönnetyn valtuuden vuoden maksuerästä ja 1 euroa on tarkoitettu käytettäväksi Lappeenrannan Huhtiniemessä ja sen lähialueilla sijaitsevien kalmistojen tutkimuksiin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Yliopistokeskukset ovat nykyaikainen malli osaamisen kehittämiseen. Ne vahvistavat yliopistotoiminnan alueellista kattavuutta ja alueellista vaikuttavuutta ja tuovat myös lisäarvoa yliopistolliseen toimintaan monitieteellisellä työskentelytavalla sekä vahvistamalla vuorovaikutusta yliopiston ja muun yhteiskunnan välillä. Yliopistokeskukset täydentävät Suomen yliopistokenttää niillä alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa. Ne toteuttavat ennen kaikkea yliopistojen kolmatta tehtävää eli lisäävät yliopistojen ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Keskukset mahdollistavat organisoidun yhteistyön ja työnjaon edistämisen ammattikorkeakoulun kanssa. Hallitusohjelmassa on sitouduttu korkeakoulujen aluevaikutusten vahvistamiseen ja yliopistokeskusten toiminnan turvaamiseen. Momentille lisätään 5 euroa käytettäväksi yliopistokeskusten toimintaan. 26 643 26 II lisä 2 2 26 22 599 tilinpäätös 24 51 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
23. Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 277 euroa. S e l v i t y s o s a : Kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston yhteydessä. Kansalliskirjaston tehtävistä säädetään yliopistolaissa (645/1997) ja vapaakappalelaissa (42/198). Eduskunta on hyväksynyt esityksen yliopistolain muuttamisesta. Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön ja muiden kokoelmien ylläpidosta sekä niihin liittyvästä tiedonvälityksestä ja tietopalvelusta. Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Toiminnallinen tuloksellisuus Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana. Kansalliskirjasto kehittää ja vahvistaa suomalaisen kirjastolaitoksen palvelutasoa, tuottaa kirjastoverkolle tietokantapalveluja, digitaalisen kirjaston sovelluspalveluja, elektronisen aineiston hankintapalveluja, standardointi- ja yhteistilastopalveluja, kehittää tutkimuskirjastoa tieteellisenä tutkimusympäristönä, modernisoi kirjaston asiantuntijapalveluja kansallisista kokoelmista ja humanistis-yhteiskuntatieteellisiltä tieteenaloilta vastaamaan tutkimusyhteisön uusia tarpeita sekä digitoi kustannustehokkaasti kansalliset lähdeaineistot verkon kautta laajaan käyttöön. Määrälliset tavoitteet 23 tavoite Kulttuuriperinnön turvaaminen digitoidut sivut 126 278 575 17 mikrokuvaus/ valotusmäärä 975 73 1 39 364 1 25 Kansalliset tietoverkkopalvelut kansallisten tietokantojen koko, milj. 7,66 8,45 9,9 kansallisten tietokantojen hakukäyttö, milj... 3 3,4 FinElib -aineistojen käyttö (haut), milj. 13,4 29,8 45,9 Kansalliset tutkimuskirjastopalvelut lainat (paikallis+kauko) 524 1 53 7 53 paikalliskävijät 28 728 429 368 43 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) Siirto momentilta 29.4.22 1 76 Siirto momentilta 29.5.21 12 21 Yhteensä 13 277 Bruttomenot 15 43 Bruttotulot 1 766 Nettomenot 13 277 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) 13 277 24. (29.1.24) Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 72 477 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppilasavustuksiin, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
2) maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittävät monipuolista ohjattua harjoittelua. Ohjatun harjoittelun määrällisenä tavoitteena on vähintään 41 7 opintopistettä. Opettajankoulutuksen määrällisten muutosten vaikutukset harjoittelutarpeeseen ja koulujen toiminnan laajuuteen arvioidaan. Tuottavuusohjelmaan liittyvät toimeenpanopäätökset tehdään tavoitteena vuoteen 211 mennessä 81 henkilötyövuoden vähennys vuotuisin määrärahavaikutuksin. Määrälliset tavoitteet 23 tavoite Oppilaita 7 836 7 893 7 9 peruskoulu 5 657 5 684 5 7 lukio 2 179 2 29 2 2 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 26 budjetoitu Bruttomenot 73 45 73 756 74 277 Bruttotulot 1 929 1 4 1 8 Nettomenot 71 476 72 356 72 477 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 419 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 79 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Virka- ja työehtosopimus 459 Uusi palkkausjärjestelmä 238 Tuottavuustoimenpiteet -352 Kertaluonteiset erät -2 Yhteensä 145 Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 22 432 euroa, on otettu huomioon momentin 29.1.3 mitoituksessa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Opetusministeriön selvityksen mukaan vuoden esitykseen liittyvän yliopistojen tuottavuusohjelman toimeenpanopäätökset merkitsevät harjoittelukoulujen osalta vuonna henkilötyövuosien määrän vähentämistä kuudellatoista ja vastaavasti määrärahojen vähenemistä edellisestä vuodesta 352 eurolla. Kaiken kaikkiaan tuottavuusohjelmaan liittyvien toimeenpanopäätösten tavoitteena on harjoittelukoulujen osalta vuoteen 211 mennessä 81 henkilötyövuoden vähennys vuotuisin määrärahavaikutuksin. Opetusministeriön käynnistämä selvitystyö yliopistojen opettajankoulutukseen kuuluvan ohjatun harjoittelun kehittämisestä ja harjoittelun toteuttamisesta kunnan koulutoimessa valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Valiokunta toteaa, että ikäluokkien pienetessä on entistä tärkeämpää huomioida opettajankoulutuksessa se, että yhtenäinen peruskoulu tarvitsee opettajia, jotka voivat toimia opettajina eri perusopetuksen luokilla. Opetusministeriö on myöntänyt toimiluvan Savonlinnan harjoittelukoulun laajentamiseksi 7 9 luokkien osalta. Valiokunta edellyttää, että hallitus esittää ensimmäisessä lisässa tarvittavan lisämäärärahan tämän toiminnan aloittamiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
72 477 26 II lisä 24 26 72 332 tilinpäätös 71 847 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9