Vesiviljelyn sijainninohjaus Hämeessä ja Pirkanmaalla 2011 Hämeen ELY-keskus
2 1. Sisältö 2. Johdanto... 3 2.1 Työn tausta... 3 2.1 Ohjausryhmä... 3 2.2 Tavoitteet ja toteutus... 3 2.3 Lausunnot... 4 3. Vesiviljelyn sijainninohjaus... 4 3.1 Nykyiset vesiviljelylaitokset... 4 3.2 Kysely alueen kasvattajille... 4 3.3 Ohjauksen kriteerit... 5 3.4 Suunnitelma... 5 4. Tiivistelmä... 6 Liitteet 1 ja 2
3 2. Johdanto 2.1 Työn tausta Maa- ja metsätalousministeriö asetti ELY-keskusten tulostavoitteeksi laatia vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmat ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmat vuoden 2010 aikana. Suunnitelmien laadinta sisältyy toimenpiteinä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansallisesta vesiviljelyohjelmasta 2015 sekä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaan kansalliseen ammattikalastusohjelmaan 2015. Työn taustakartoituksen ja kyselyjen tulosten perusteella laaditun esiselvitysosan valmisteli iktyonomi Otto Hölli. Saatujen lausuntojen ja ohjausryhmän päätösten jälkeen työn viimeisteli kalastusbiologi Jorma Kirjavainen. Alun perin yhdeksi julkaisuksi suunniteltu raportti jaettiin maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti kahteen erilliseen osaan (ammattikalastus ja vesiviljely). Tässä työssä käsitellään vesiviljelyn sijainninohjausta. 2.1 Ohjausryhmä Vesiviljelyn sijainninohjausta ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnittelua varten perustettiin ohjausryhmä (liite 2.), joka koostui suunnittelualueen kalatalousalan toimijoista; puheenjohtajana toimi kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen. Ohjausryhmä avauskokous pidettiin 17.6.2010, jolloin sovittiin periaatteet suunnitelman laadinnalle, sekä käsiteltiin lähetettävät kyselykaavakkeet. Ohjausryhmä kokoontui saatujen lausuntojen jälkeen 1.12.2010 ja sopi hankkeen loppuunsaattamisesta. 2.2 Tavoitteet ja toteutus Tavoitteena on parantaa kalatalouden alkutuotannon mahdollisuuksia ohjaamalla vesiviljelyä siihen parhaiten soveltuviin ympäristöihin. Suunnitelma on laadittu ELY-keskuksen johdolla siten, että suunnitteluun on otettu mukaan kaikki keskeiset alan toimijat. Suunnittelualue kattaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat.
4 2.3 Lausunnot Esiselvityksestä pyydettiin lausuntoja seuraavilta tahoilta (alleviivatut antoivat lausunnon): Hämeen ELY-keskus/Y-vastuualue, Pirkanmaan ELY-keskus/Y-vastuualue, Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen liitot, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen Kalankasvattajaliitto ry., Suomen Sisävesiammattikalastajat ry.,pirkanmaan ja Kanta-Hämeen ammattikalastajat ry., ProAgria Häme ry, ProAgria Pirkanmaa ry, Päijät- Hämeen kalatalouskeskus ry., Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön Hämeen ja Kaakkois-Suomen piirit sekä Hämeen ja Pirkanmaan kalastusalueet (kalastusalueilta saatiin vain Kukkian kalastusalueen lausunto). Ohjausryhmän 1.12.2010 kokouksessa käydyn keskustelun johtopäätöksenä todettiin, ettei saatujen lausuntojen perusteella ja tasapuolisen käsittelyn turvaamiseksi esiselvityksessä esitettyyn vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaan ole tarvetta tehdä oleellisia korjauksia. 3. Vesiviljelyn sijainninohjaus 3.1 Nykyiset vesiviljelylaitokset Suunnitelma-alueella sijaitsee kahdeksan toimivaa kalankasvatuslaitosta. Lukuun ei ole huomioitu luonnonravinto-, eikä rapulammikoita. Laitosten pääasiallinen tuotantosuunta on poikasmateriaalin kasvatus joko istutuksiin, tai jatkokasvatukseen ruokakalaksi. Nykyiset laitokset toimivat perinteisellä läpivirtausperiaatteella, jolloin ne ottavat käyttövetensä yläpuolisesta vesistöstä ja laskevat vetensä puhdistettuna laitoksen alapuoleiseen vesistöön. 3.2 Kysely alueen kasvattajille Esiselvityksestä saatujen lausuntojen jälkeen kysyttiin suunnittelualueella toimivilta ympäristöluvan saaneilta vesiviljely-yrityksiltä lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. Lisäksi käytiin läpi elinkeinokalatalouden rakennetukea hakeneiden yritysten kehittämissuunnitelmat. Selvitysten perusteella suunnittelualueen vesiviljely-yrityksillä ei ole halukkuutta siirtyä nykyisiltä tuotantopaikoilta muualle. Yhtä lukuun ottamatta heillä ei ollut myöskään halukkuutta lisätä tuotantoa nykyisellä paikalla.
5 3.3 Ohjauksen kriteerit Vesiviljelyn sijainninohjauksen kriteerit on määritelty vesiviljelyn kehittämisryhmän toimesta ja ne ovat seuraavat: Vesialue on sellaisen vesimuodostuman alueella, jonka ominaispiirteisiin kuuluu riittävä syvyys ja veden virtaus sekä vesiviljelylaitoksen aiheuttaman kuormituksen hyvä laimentuminen. Vesialue on vedenlaadun osalta vähintään hyvässä tilassa, eikä sen hyvä tila uhkaa heiketä kalankasvatuksen ravinnekuormituksen johdosta. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää vapaa-ajan asutusta tai muuta vesien nykyistä käyttömuotoa, jolle toiminta aiheuttaisi olennaista haittaa. Alueiden kartoituksessa otetaan huomioon erityisesti alueet, joiden luonnonmukaista tilaa ihmisen toiminta on jo selvästi muuttanut (esim. tuulipuistot ja voimakkaasti rakennetut vesistöt) sekä teollisuustoiminta, joka voi hyödyttää viljelytoimintaa (hukkalämpö) Vesiviljelytoiminta pystyy hyödyntämään alueella olevaa infrastruktuuria ja logistisia rakenteita tai alue sijaitsee markkina-alueita lähellä (toiminnan aiheuttama hiilijalanjälki) 3.4 Suunnitelma Tehtyjen selvitysten perusteella Hämeen ELY-keskuksen alueella ei ole sellaisia vesialueita, joissa ilman merkittäviä haittoja voitaisiin harjoittaa laajamittaista ruokakalankasvatusta nykyisin yleisimmin käytössä olevilla tekniikoilla. Alueen reittivedet ovat pääosin suhteellisen pienialaisia ja runsaan vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen käytössä. Hämeen ELY:n toimialueella kalastaa lähes 400 000 vapaa-ajankalastajaa. Suuri osa reittivesistä on jo nykyisellään kuormitettuja. Sellaisia virtavesiä, joissa laimentumisolosuhteet olisivat erityisen hyvät, on vähän. Alueella jo olevien laitosten alapuolisilla vesialueilla ilmenee selviä rehevöitymishaittoja. Edellytyksiä myöskään näiden laitosten tuotannon merkittävään lisäykseen ei ole ilman poistovesien käsittelyn tehostamista. Suunnittelualueelle soveltuu parhaiten kiertovesi- tai muuhun kehittyneeseen tekniikkaan perustuva ruokakalan kasvatus, ravunviljely sekä luonnonravintolammikoissa tapahtuva
6 kalanpoikastuotanto. Mikäli uoma-allas- tai verkkokassitekniikka kehittyy vähemmän kuormittavaksi, on sijainninohjausta mahdollista tarkistaa. Ottaen huomioon ohjauskriteerit ja alueen erityispiirteet, voidaan Hämeen ELY:n kalatalousryhmän toimialueella lisättäväksi laitoskapasiteetiksi hyväksyä ensi sijaisesti kiertovesitekniikalla toimivat tai vastaavaan jätevesien käsittelytehoon yltävät kasvatuslaitokset. Kiertovesitekniikkaa ei kuitenkaan edellytetä laitoksilta, jotka toimivat hautomoina ja starttivaiheen pienpoikaskasvattamoina. Kiertovesitekniikalla tapahtuvassa kasvatuksessa alkuinvestointien jälkeen merkittävimpiä kustannuksia aiheutuu kasvatusveden lämmityksestä. Tästä johtuen kiertovesilaitoksen kannattavuutta nostaa mahdollisuus käyttää teollisuuden hukkalämpöä, jota vapautuu esimerkiksi massa- ja paperiteollisuuden prosesseissa. Massa- tai paperitehtaan yhteyteen rakennettu kiertovesilaitos voi myös tukeutua poistovesien puhdistuksessa olemassaolevaan jätevedenpuhdistamoon, jolloin myös tarve ravinteiden lisäämiseen biologisen puhdistusprosessiin vähenee oleellisesti. Tehdyn kartoituksen, tehtaille tehdyn puhelintiedustelun, sekä edellä mainittujen kriteerien perusteella uusille kalankasvatuslaitoksille parhaiten soveltuvia sijoituspaikkoja ovat seuraavat: Nokianvirta (Georgia-Pacific Nordic Oy:n Nokian paperitehdas) Valkeakoski (UPM-Kymmene Oyj:n Tervasaaren paperitehdas) Kymenvirta (Stora Enso Oyj:n Heinolan Flutingtehdas) Laitosten sijoittuminen on esitetty kartalla liitteessä 1. 4. Tiivistelmä Maa- ja metsätalousministeriö asetti ELY-keskusten tulostavoitteeksi laatia vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmat ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmat vuoden 2010 aikana. Tavoitteena on parantaa kalatalouden alkutuotannon mahdollisuuksia ohjaamalla vesiviljelyä siihen parhaiten soveltuville vesialueille ja ammattikalastusta sinne, missä on käytettävissä tarkoitukseen soveltuvia vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja.
7 Vesiviljelyn kehittämisryhmän määrittelemien vesiviljelyn sijainninohjauskriteerien perusteella laitoksissa tapahtuvan kalankasvatuksen lisärakentaminen edellyttää kiertovesitekniikan tai vastaavan käyttöä Hämeen ELY:n kalatalousryhmän toimialueella. Kiertovesitekniikkaa ei kuitenkaan edellytetä vähän kuormittavilta laitoksilta, jotka toimivat hautomoina ja starttivaiheen kasvattamoina. Koska kiertovesikasvatuksessa aiheutuu merkittäviä kustannuksia kasvatusveden lämmittämisestä, ohjataan kasvatuslaitoksia kohteisiin, joissa on saatavilla teollisuuden prosesseista vapautuvaa hukkalämpöä. Samalla kiertovesilaitoksista poistuva ravinnepitoinen kasvatusvesi voidaan puhdistaa teollisuuslaitoksen jätevedenpuhdistamossa.
8
9 LIITE 2. Vesiviljelyn sijainninohjauksen ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnittelun ohjausryhmä Erkamo Esa Hagman Jari Heinonen Veli Hölli Otto Ilkka Nieminen Karila-Reponen Mirja Kirjavainen Jorma Lehtimäki Vesa Moilanen Sami Muhonen Jukka Mustalahti Lauri Mäkelä Harri Pyyvaara Päivi Pöllänen Perttu Ruokolainen Janne Salo Hannu Tuomola Juha Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Päijät-Hämeen kalatalouskeskus Suomen sisävesiammattikalastajat Längelmäveden kalastusalue / Hämeen ELY Suomen vapaa-ajan kalastajat, Hämeen piiri Päijät-Hämeen liitto Hämeen ELY-keskus (E) Hämeen ELY-keskus (E) Pirkanmaan ELY-keskus (Y) Hämeen ELY-keskus (E) Pirkanmaan ja Hämeen ammattikalastajat Hämeen ELY-keskus (Y) ProAgria Pirkanmaa Suomen Kalankasvattajaliitto ProAgria Häme Hämeen ELY-keskus (E) Metsähallitus