SISÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄN KEHITTÄMISOHJELMA

Transkriptio

1 KALASTA KAHISEVAA SISÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄN KEHITTÄMISOHJELMA Liisa Häme, Päijänne-Leader Janne Ruokolainen ja Tomi Ranta, Hämeen kalatalouskeskus Timo Meronen, Keski-Suomen kalatalouskeskus

2 2 KALASTA KAHISEVAA 1 TIIVISTELMÄ 3 1. Kalatalousryhmän kokoamisprosessi 4 2. Toiminta- alue 5 3. Alueen elinkeinokalatalouden nykytilan kuvaus 6 Kalatalouden mahdollisuudet toiminta- alueella 6 Toiminta- alueen elinkeinokalatalouden tilanne 8 Toimintamuodot, kalakannat ja muut resurssit 9 Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Keski- Suomessa, tulosten tarkastelua 9 Vesiviljelyn sijainninohjaus Keski- Suomessa, tulosten tarkastelua 10 Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Hämeessä ja Pirkanmaalla 10 Vesiviljelyn sijainninohjaus Hämeessä ja Pirkanmaalla 10 Kouvolan alueen toimintamuodot, kalakannat ja muut resurssit 11 Vesijärven hoitokalastussaaliin hyödyntäminen, Järvi hoi!- hankkeen uusi näkökulma Toiminta- alueen SWOT- analyysi Visio toimialueen kalataloudesta Tavoitteet ja toimenpiteet 13 Rapu 15 Kalastusmatkailu 15 Kalan käyttö ja nuorisokasvatus 16 Hallinto Yhteistyökumppanit 18 Oppilaitokset 18 Asiantuntijatahot Alueen kartat, Leader - ryhmät 19

3 3 TIIVISTELMÄ Sisä-Suomen kalatalousalue muodostuu seitsemän Leader-ryhmän yhteisestä alueesta: Päijänne-Leader, Vesuri, Jyväsriihi, Viisari, Maaseutukehitys, Pohjois-Kymen kasvu ja Etpähä. Kalatalouden mahdollisuudet toiminta-alueella Toiminta-alueen vesistöt kuuluvat Kymijoen päävesistöalueeseen. Suurin osa alueesta kuuluu Suur-Päijänteen vesistöalueeseen. Lisäksi alueen kaakkoisosassa sijaitseva Vuohijärvi kuuluu Mäntyharjun reitin valuma-alueeseen ja alueen eteläisimmät osat Kymijoen alueeseen. Ammattikalastuksen käyttöön soveltuvaa vesipinta-alaa kertyy yhteensä noin hehtaaria. Myös kalankasvatukselle on varsin hyvät olosuhteet, sillä suurten reittivesien virtaamat ovat suuria, joten vesityksestä on harvemmin on pulaa. Lisäksi suuret vesimassat tasaavat laitosten tuottamia ravinnepäästöjä, joten niiden ympäristövaikutukset jäävät hyvin pieniksi. Pääosin alueen vesistöt kuuluvat vedenlaadultaan joko hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Alueella toimii noin 32 kokoaikaista ammattikalastajaa. Toimivia kalastamia alueella on vain kolme, Pohjois-Keiteleen Luotolansaaressa (Viitasaari), Kolimalla (Pihtipudas) ja Padasjoella. Kalasatamien puute heikentää ammattikalastuksen edellytyksiä Tällä hetkellä varsinkin eteläisen Päijänteen muikkukanta on vahva. Kannanvaihtelut ovat Päijänteellä kuitenkin voimakkaita, ja niiden ennustaminen on hankalaa. Päijänteen troolikalastajat tiedostavat tilanteen ja ovat pystyneet sopeuttamaan toimintansa kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Osa kalastajista on hakenut pyyntialueita muilta vesistöiltä tai pyytänyt pikkusiikaa, osa on panostanut jatkojalostukseen, jolloin pienemmätkin saaliit riittävät elinkeinon ylläpitämiseen. Päijänteen ammattikalastuksen kannalta yleisvesillä on iso merkitys. Sinne on vuosittain myönnetty 6 troolilupaa. Ammattikalastuksen tärkein saaliskala yleisvesillä on muikku. Keski- ja Pohjois-Päijänteellä kuhan verkkopyynti on paikoin hyvinkin kannattavaa, tosin työlästä. Eteläisellä Päijänteellä ammattimainen verkkopyynti on melko vähäistä. Toimialueen pohjoisosassa liikevaihdollisesti merkittävin elinkeinokalatalouden toimintamuoto on kalankasvatus. Alueella on useita suuria istukastuotantoon keskittyneitä laitoksia ja joitakin teuraskalaa tuottavia laitoksia. Lisäksi merkittävä osa eteläisen Suomen luonnonravintokasvatuksen tuotannosta on sijoittunut Keski-Suomeen. Koko toimialueella on edellytyksiä matkailukalastuksen lisäämiselle. Karut vesistöt ovat kuitenkin saalisvarmuudeltaan hankalia. Siksi kalastusmatkailun kannattavuutta voidaan edesauttaa yhdistämällä se muihin aktiviteetteihin tai vaikkapa ammattikalastukseen. Visio toimialueen kalataloudesta Sisä-Suomen alue tunnetaan laadukkaista kalatuotteistaan sekä hyvistä tuotantotavoista ja -muodoista. Tuotantoketjun eri osat toimivat saumattomasti yhdessä, jolloin toiminta on taloudellisesti kaikkia hyödyttävää. Ammattikalastajat etsivät ennakkoluulottomasti lisätuottoa matkailukalastuksesta. Ammattikalastajien tuella matkailu- ja matkailukalastusyrittäjät saavat lisää edellytyksiä toiminnalleen. Tehokkaiden toimintatapojen ja jalostusasteen kasvun myötä ammattikalastuksen saaliin ja kalankasvatuksen lisäkasvun tuotto yksikköä kohden kasvaa. Tällöin myös heikompien kalakantojen vallitessa elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset säilyvät.

4 4 1. Kalatalousryhmän kokoamisprosessi Päijänne-Leader ry:n toiminnanjohtaja Liisa Häme otti Kala-Leaderin puheeksi ensimmäisen kerran Päijänteen ympäristön ja Kymenlaakson Leader-ryhmien tapaamisessa hotelli Tallukassa Tämän jälkeen aiheesta on keskusteltu tavattaessa. Syksyllä 2012 haettiin kalatalousryhmän mahdollisuuden selvittämiseen rahoitusta Hämeen Ely-keskukselta rahoitus myönnettiin. Toiminnanjohtaja Liisa Häme kävi haastattelemassa toimivien kalatalousryhmien aktivaattoreita: Teuvo Hatvaa Kajaanissa , Pekka Sahamaa Juvalla ja Risto Tolosta Ruukissa Näiden tapaamisten aikana syntyi kuva siitä, miten kalatalousryhmän strategia kannattaa rakentaa ja millaisia tuloksia voidaan odottaa. Samalla keskusteltiin kaikkien kanssa tulevasta yhteistyöstä sekä muista mahdollisista yhteistyömuodoista kalatalousalueiden ja Leader -ryhmien välillä. Varsinainen selvitystyö päätettiin aloittaa Padasjoen ammattikalastajien tapaamisella, sillä heidän tiedettiin olleen edellisellä kerralla varsin varautuneita, heillä on ollut useampia omia hankkeita ja he kokivat että kalatalousalueella ei ollut heille mitään uutta annettavaa. Lomien yms. vuoksi ensimmäinen palaveri päästiin pitämään Padasjoella Läsnä olivat: Veli Heinonen, Eero Koivu ja Mika Vall Padasjoelta ja Jorma Kääpä Kuhmoisista. Kalastajat olivat hyvin selvillä kalatalousryhmien toiminnasta nykyisellä ohjelmakaudella ja olivat myös hahmottaneet mahdollisuuksia omalla alueella. Todettiin yhdessä että padasjokelaisten kalastajien toiminta sekä erityisesti kalasatama ovat halukkaita toimimaan yhtenä osaamiskeskuksena alueella. Yhteyshenkilöksi lupautui kalastaja Veli Heinonen Padasjoelta. Yleisiä aktivointitilaisuuksia järjestettiin 3, ensimmäinen Vääksyssä hotelli Tallukassa 23.4., läsnä oli 22 henkilöä. Teuvo Hatva kertoi Kainuun-Koillismaan ryhmän toiminnasta ja tuloksista, yleisö oli kiinnostunutta ja keskustelu vilkasta. Yleisöltä kerättiin omia ideoita ja toiveita lapuilla, joita palautettiin 10 kappaletta. Yksimielisesti todettiin, että alueelle tarvitaan kalatalousryhmä. Seuraava tilaisuus oli hotelli Laajavuoressa Jyväskylässä, jonne odotettiin vielä enemmän osallistujia, sillä alue oli huomattavasti suurempi. Keski-Suomen ryhmissä oli tiedonkatkoa ja yhteensattumia, joten paikalle saapui vain 3 osallistujaa. Teuvo Hatva ja Pekka Sahama olivat kertomassa omista ryhmistään ja jättivät materiaalinsa myöhempää käyttöä varten. Keski-Suomessa järjestettiin vielä toinen aktivointitilaisuus 28.5., täällä käytettiin saatua materiaalia ja paikalla oli 21 osallistujaa. Keskustelu oli jälleen vilkasta ja varsin yksimielisesti todettiin jälleen kalatalousalueen saaminen tärkeäksi. Tilaisuudessa lupautuivat yhdyshenkilöiksi: Kalastaja Juha Piilola, toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen Viisari, Hannu Vilkkilä Jamk, Esko Lehtinen Witas ja Anssi Saari.

5 5 Erillisiä neuvotteluja on pidetty Jari Oksasen kanssa (aloittamassa uutta kalatukkua / kalanjalostamoa Vääksyssä), keittiömestari Teiju Vesan (hotelli Tallukka) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä koulutuskeskus Salpauksen opettajien kanssa. Erikseen kutsuttiin neuvotteluun asiantuntijat Jussi Kuusela, Martti Puska, Janne Ruokolainen ja Saku Salonen. Heistä kilpailutuksen perusteella tämän strategian asiantuntijaosuuden kirjoittajaksi valittiin Janne Ruokolainen Hämeen kalatalouskeskuksesta. Strategialuonnos on lähetetty mielipiteitä ja täydentämistä varten yhteyshenkilöille Palaute oli rakentavaa ja erittäin perusteellista, sitä saatiin viideltä henkilöltä, palautteet on otettu huomioon lopullisessa versiossa. 2. Toiminta-alue Tästä puuttuu suuri osa osa-aikaisista ammattikalastajista. Kalastajien todellinen määrä lienee ainakin Päijät-Hämeen osalta huomattavasti suurempi. Määrä tarkentuu uuden kalastajarekisterin valmistuttua. Maakunta ja Leader-ryhmä Kunnat Ammattikalastajien lukumäärä KESKI-SUOMI Viisari ry Vesuri ry Jyväsriihi ry Maaseudun kehitys ry PÄIJÄT-HÄME Päijänne-Leader ry ETPÄHÄ ry KYMENLAAKSO Pohjois-Kymen kasvu ry Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekosken maaseutualueet. Jämsä, Kuhmoinen, Keuruu, Multia, Petäjävesi sekä Jyväskylän Korpilahti Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet (lukuunottamatta entistä Korpilahden kuntaa) Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Luhanka ja Toivakka Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola ja Orimattila (Lahti) Iitti ja Kouvolan maaseutualueet 15 4+J:klä (0-2) 2+ J:klä (0-2)

6 6 3. Alueen elinkeinokalatalouden nykytilan kuvaus Kalatalouden mahdollisuudet toiminta-alueella Toiminta-alueen vesistöt kuuluvat Kymijoen päävesistöalueeseen (14) Suurin osa alueesta kuuluu Suur-Päijänteen vesistöalueeseen (14.2). Lisäksi alueen kaakkoisosassa sijaitseva Vuohijärvi kuuluu Mäntyharjun reitin valuma-alueeseen (14.9) ja alueen eteläisimmät osat Kymijoen alueeseen (14.1). Ammattikalastuksen käyttöön soveltuvaa vesipinta-alaa kertyy yhteensä noin hehtaaria. Myös kalankasvatukselle on varsin hyvät olosuhteet, sillä suurten reittivesien virtaamat ovat suuria, joten vesityksestä on harvemmin on pulaa. Lisäksi suuret vesimassat tasaavat laitosten tuottamia ravinnepäästöjä, joten niiden ympäristövaikutukset jäävät hyvin pieniksi. Pääosin alueen vesistöt kuuluvat vedenlaadultaan joko hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Suurimpia pistekuormituksen lähteitä ovat yhdyskuntajätevedet ja metsäteollisuuden päästöt. Nämä eivät kuitenkaan useimmissa tapauksissa aiheuta haittaa kalastuselinkeinolle. Joillakin alueilla tilanne on jopa päinvastainen, sillä lievä ravinnetason lisäys kasvattaa vesistön tuottokykyä muuten karussa vesistössä. Tällaisia alueita on mm. Keski- ja Pohjois-Päijänteellä, missä kuhasaaliit ovat huomattavasti vesistön puhtaampia osia parempia. Toisaalta muikkukannat ovat vahvempia karuilla alueilla. Pienemmillä pistekuormittajilla, kuten kalankasvatuksella, ei ole suurta merkitystä kalastuselinkeinon kannalta. Merkittävin vesistökuormituksen aiheuttaja on tällä hetkellä turvetuotanto. Sen aiheuttamat liukenemattoman orgaanisen aineksen, lähinnä humuksen päästöt ovat vakava uhka koko kalataloudelle. Humus pilaa kutualueita, ohentaa järvien tuottavaa kerrosta ja limoittaa pyydyksiä lisäten näin työmäärää. Lisäksi tummentunut vesi ja lisääntynyt orgaanisen aineksien määrä muuttaa koko ekosysteemiä. Turvetuotannosta on jo nyt aiheutunut vakavia haittoja muun muassa Tainionvirran alueella ja Keski-Suomen vesistöissä, erityisesti Pääjärven alueella ja Saarijärven reitillä sekä Keuruun - Multian alueella. Keski-Suomen maakuntakaavaan tehdyt uudet turvetuotantoaluevaraukset uhkaavat lisäksi mm. Kivijärven altaan kalataloutta. Karkeasti jaoteltuna Päijänne jakaantuu karuun eteläosaan ja rehevämpään pohjoisosaan. Pohjoisosan rehevyys johtuu lähinnä sellutehtaiden ja suurten taajamien vaikutuksesta. Siitä huolimatta pääosa Pohjois-Päijänteestäkin kuuluu vedenlaadultaan hyvään luokkaan. Etelään päin mennessä suuri järviallas tasaa veden laatua ja Virmailanselältä etelään päin sijaitsevat selkävedet kuuluvat erinomaiseen luokkaan. Muut Keski-Suomen reittivesistöt kuuluvat pääosin joko hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Alueen pienempien järvien tila vaihtelee erinomaisesta välttävään. Kemiallisen arvioinnin perusteella kohtalaisiksi luokitellut vesistöt näyttäisivät olevan tuottoisia kuhavesiä. Toisaalta luontaista lisääntymisen merkitystä kuhakantojen vahvistumiseen on selvitetty hyvin vähän tai ei ollenkaan, joten istutustenkaan merkitystä hyvien kantojen ylläpidossa ei voida sulkea pois. Tiedon lisääntyessä pystytään paremmin arvioimaan luontaisten kuhakantojen kykyä kestää korkeampaa kalastuspainetta.

7 7 Puhtaimmissa järvissä menestyvät usein muikku ja siika. Vedenlaatu ei siis välttämättä ole ratkaiseva tekijä arvioitaessa vesistöjen kalataloudellista tuottoa ja merkitystä kalastuselinkeinon kannalta. Tällä hetkellä varsinkin eteläisen Päijänteen muikkukanta on vahva. Kannanvaihtelut ovat Päijänteellä kuitenkin voimakkaita, ja niiden ennustaminen on hankalaa. Keskimäärin kannanvaihtelu kulkee noin kymmenen vuoden sykleissä. Viime vuosina muikkukanta on ollut nousussa (ks. kuva 1), mutta voi romahtaa taas lähivuosina. Päijänteen troolikalastajat tiedostavat tilanteen ja ovat pystyneet sopeuttamaan toimintansa kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Osa kalastajista on hakenut pyyntialueita muilta vesistöiltä tai pyytänyt pikkusiikaa, osa on panostanut jatkojalostukseen, jolloin pienemmätkin saaliit riittävät elinkeinon ylläpitämiseen. Päijänteen ammattikalastuksen kannalta yleisvesillä on iso merkitys. Sinne on vuosittain myönnetty 6 troolilupaa. Ammattikalastuksen tärkein saaliskala yleisvesillä on muikku. Vuosittainen yleisveden ammattikalastuksen muikkusaalis on vaihdellut vuodesta 1995 n. 340 tonnista (v. 1999) 8 tonniin (v. 2005). Toiseksi tärkeimmän kalalajin, siian yksikkösaaliit ovat olleet keskimäärin hiukan alle 9 tonnia. Suurimmillaan ne olivat vuonna 1995 yli 45 tonnia, kun taas vuonna 1999 saalis oli ainoastaan 4,5 tonnia. Trooli- ja nuottapyyntiä on lisäksi korvattu verkkokalastuksella, jolla on huonojen muikkusaaliiden aikaan saatu hiukan lisätuloja. Keski- ja Pohjois-Päijänteellä kuhan verkkopyynti on paikoin hyvinkin kannattavaa, tosin työlästä. Eteläisellä Päijänteellä ammattimainen verkkopyynti on melko vähäistä kg Vuosi muut kuore lahna taimen kuha särki hauki ahven siika muikku Kuva1: Päijänteen yleisveden kokonaissaaliit vuosina Päijänteen alapuolisella Ruotsalaisella tilanne on hyvin erilainen. Siellä muikkukanta on pitkään ollut vahva. Siitä huolimatta alueella on hyvin vähän varsinaista ammattikalastusta. Tämä johtuu osittain vesialueen repaleisesta omistuspohjasta, osin yleisestä epäluulosta

8 8 ammattikalastusta kohtaan. Varsinkin troolikalastus nähdään Ruotsalaisella hankalana vaihtoehtona. Siitä huolimatta alueella on silloin tällöin troolattu vesialueen omistajan luvalla. Keski-Suomessa kaupallinen muikun kalastus keskittyy pääasiassa Keiteleelle ja Etelä- Konnevedelle. Kyseisten vesistöjen muikkukannat ovat kohtuullisen hidaskasvuisia ja pyyntikoko näin ollen pienehkö. Päijänteestä poiketen ko. järvillä on edelleen myös muikun nuottausta. Pohjois-Päijänteellä muikkukanta on ollut heikohko jo pidemmän aikaa, edellinen iso ikäluokka syntyi vuonna Kalastajilta saadun tiedon mukaan on muikkua troolattu Pohjois-Päijänteellä vain vähän parina viime vuonna. Toiminta-alueen elinkeinokalatalouden tilanne Toimialue on pitkänmallinen, ja elinkeinokalatalouden painopisteet vaihtelevat huomattavasti etelä-pohjoissuuntaan liikuttaessa. Alueen eteläosassa, Kymenlaaksossa, on hyvin vähän elinkeinokalatalouteen liittyvää toimintaa. Vesijärvellä on jonkin verran ammattikalastusta, mutta ei kalanjalostusta. Etelä- ja Keski-Päijänteellä on runsaasti ammattikalastusta. Siellä pääosa saaliin arvosta koostuu troolareiden muikkusaaliista. Tällä alueella on kalan jalostus ollut lähinnä pienimuotoista savustusta ja fileointia. Toisaalta uutta jalostustoimintaa on alkanut hiljalleen viritä. Pohjois-Päijänteellä ja sen lähialueilla sijaitsevilla pienemmillä järvillä on jonkin verran suomukalan verkkopyyntiin perustuvaa ammattikalastusta. Tavoitelluin saaliskala on kuha, mutta myös ahvenelle, siialle ja hauelle on ollut markkinoilla kysyntää. Nykyiset saalismäärät riittävät tällä hetkellä Keski-Suomen kysynnän kohtalaiseen tyydyttämiseen. Toimialueen pohjoisosassa liikevaihdollisesti merkittävin elinkeinokalatalouden toimintamuoto on kalankasvatus. Alueella on useita suuria istukastuotantoon keskittyneitä laitoksia ja joitakin teuraskalaa tuottavia laitoksia. Lisäksi merkittävä osa eteläisen Suomen luonnonravintokasvatuksen tuotannosta on sijoittunut Keski-Suomeen. Kalanviljelylaitoksista osa on keskittynyt ruokakalan tuotantoon, mikä on johtanut lievään alituotantoon istukaspuolella. Istutuskalan kysyntä sen sijaan ei ole juurikaan vähentynyt, joten uutta kapasiteettia istukastuotantoon tarvittaisiin kipeästi. Luonnonravintolammikkoviljely on tällä hetkellä murroksessa kasvattajien ikääntymisen vuoksi. Uusia kasvattajia tulee alalle vähemmän kuin vanhoja poistuu, ja pieniä lammikoita on jo poistunut jonkin verran käytöstä. Pinta-alallisesti isoimpien kasvattajien osalta tilanne ei ole vielä kovin hälyttävä, mutta tulevaisuudessa lammikkokapasiteetti ei näillä näkymin ole ainakaan lisääntymässä. Kysyntää mm. kuhanpoikasten osalta on jo nyt enemmän kuin tuotantoa. Ongelman muodostavat tällä hetkellä myös lähes kolmekymmentä vuotta käytössä olleiden altaiden köyhtyminen ja suuret vaihtelut kasvatuksen onnistumisessa. Selvää syytä tai syitä lammikoiden tuottavuuden alenemiseen ei ole pystytty luotettavasti selvittämään, vaikkakin joitain yhteyksiä mm. ravinteiden niukkuuteen on havaittu. Koko toimialueella on edellytyksiä matkailukalastuksen lisäämiselle. Karut vesistöt ovat kuitenkin saalisvarmuudeltaan hankalia. Siksi kalastusmatkailun kannattavuutta voidaan edesauttaa yhdistämällä se muihin aktiviteetteihin tai vaikkapa ammattikalastukseen.

9 9 Leppäveden kalastusalueelle Laukaassa on keskittynyt useita kalastusmatkailuyrityksiä, jotka hyödyntävät Äänekosken reitin kalastusmahdollisuuksia monipuolisesti. Kalastuselämyksiä tarjotaan yhtä lailla koskikohteille kuin järvillekin. Yhteistyö kalastusalueen, osakaskuntien ja yrittäjien kesken onkin luonut hyvät edellytykset matkailun kehittymiselle Laukaassa. Muilla järvialueilla Keski-Suomessa kalastusmatkailutarjontaan on melko vähän tai ei ollenkaan. Monipuolisten vesistöjen tarjoamat mahdollisuudet ovat vajaasti hyödynnettyjä. Kalastusmatkailukohteet elävät tällä hetkellä hiljaista vaihetta kotimaan kysynnän taantumisesta johtuen. Aiemmat markkinointi- ja tuotteistamishankkeet eivät ole pystyneet luomaan pysyviä toimijoita ulkomaan markkinointiin, eikä yrittäjillä ole valmista verkostoa yhteismarkkinointiin tai myyntirenkaaseen. Jokainen toimii enemmän tai vähemmän yksin ja omilla resursseillaan. Investoinneissa ollaan tällä hetkellä varovaisia, joskin selvää tarvetta rakenteiden ja välineiden hankintaan on mm. uusien asiakasryhmien houkuttelemiseksi olemassa. Järvikalastustuotteiden lisääminen edellyttäisi mm. venekaluston lisäämistä, laituri- ja satamarakenteita, jäähileaseman perustamista jne. Laukaan matkailuyrittäjät toivoivat enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Selvää kysyntää olisi istutusten suunnittelulle yhteisesti vierekkäisille koskikohteille, yhteismyynnin ja asiakasvaihdon järjestämiselle, uusien ohjelmapalveluiden, kuten nuotta- ja rysäkalastusretkien sekä kalan käsittelyyn ja valmistamiseen liittyvien ohjelmapalveluiden kehittelylle. Tällaisten tuotteiden rakentaminen edellyttäisi eri toimialojen yrittäjien, kuten ammattikalastuksen ja elintarvikealan ammattilaisten yhteistyötä. Toimivia kalastamia alueella on vain kolme, Pohjois-Keiteleen Luotolansaaressa (Viitasaari), Kolimalla (Pihtipudas) ja Padasjoella. Kalasatamien puute heikentää ammattikalastuksen edellytyksiä. Ainakin Vesijärvelle ja Pohjois-Päijänteelle on pitkään kaavailtu kalasatamaa, mutta kustannussyistä sitä ei ole saatu rakennettua. Myös muualla kalastuksen lisääminen edellyttäisi käsittelytilojen rakentamista ja vanhojen kunnostamista. Toimintamuodot, kalakannat ja muut resurssit Alueen elinkeinokalataloutta on arvioitu ns. sijainninohjaustyöryhmissä sekä Keski- Suomessa, että Hämeessä. Seuraavissa kappaleissa on esitetty yhteenvedot seuraavista työryhmäraporteista: Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Keski-Suomessa (Keski-Suomen ELY-keskus, 2011), Vesiviljelyn sijainninohjaus Keski-Suomessa (Keski- Suomen ELY-keskus, 2011), Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Hämeessä ja Pirkanmaalla (Hämeen ELY-keskus 2011) sekä Vesiviljelyn sijainninohjaus Hämeessä ja Pirkanmaalla (Hämeen ELY-keskus 2011). Lisäksi kalakantoja ja muita resursseja on käyty läpi puhelinhaastattelujen ja muiden tausta-aineistojen valossa. Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Keski-Suomessa, tulosten tarkastelua Ammattikalastajiksi on raportissa laskettu ne kalastajat, joiden tuloista vähintään 30 % muodostuu kalastuksesta. Koko Keski-Suomessa asui ammattikalastajia yhteensä 27. Asuinkunnan perusteella ei kuitenkaan välttämättä voi päätellä kalastukseen käytettäviä vesialueita. Järvialtaista ammattikalastusta oli yhdeksällä. Sekä ammattikalastajien, kalastusalueiden isännöitsijöiden, että ELY-keskuksen työryhmän mielestä ammattikalastus soveltuisi huomattavasti useammalle järvelle. Tämä ei koske troolikalastusta. Troolikalas-

10 10 tukseen soveltuvat ainoastaan Päijänne, Konnevesi ja Keitele, joissa nykyiselläänkin troolataan. Siksi ammattikalastuksen lisääminen tarkoittaisi talvinuotta-, rysä- ja verkkopyynnin lisäämistä. Viimeaikoina myös katiskapyynti on lisääntynyt ammattikalastajien keskuudessa. Ammattikalastuksen jatkuvuus Näyttä Keski-Suomessa kohtuulliselta, sillä yli puolet kertoo jatkavansa kalastusta yli kymmenen vuotta. Kun todennäköisesti osa kalastajista vielä pystyy sukupolvenvaihdokseen, ja uusiakin kalastajia olisi tulossa, ei ole syytä olettaa kalastajamäärien olevan laskussa. Jos kalastuksen edellytyksiä pystytään parantamaan, voidaan kalastajamäärää jopa selvästi lisätä. Tärkeimmät ammattikalastuksen kannattavuuteen ja sitä kautta houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat lupa-alueiden saatavuus, kalakantojen tila ja saaliin käsittelyä helpottavat ratkaisut, kuten kalasatamat. Uutena mahdollisuutena pidetään vajaasti hyödynnettyjen kalakantojen pyyntiä ja poistokalastusta. Näiden kannattavuus riippuu kuitenkin siitä, pystytäänkö saaliit käsittelemään kannattavasti. Perkuulaitteita ja muuta tekniikkaa on kyllä kehitelty, mutta vielä ei olla päästy riittäviin ratkaisuihin kannattavuuden varmistamiseksi. Vesiviljelyn sijainninohjaus Keski-Suomessa, tulosten tarkastelua Keski-Suomen ELY-keskuksen ylläpitämään vesiviljelyrekisteriin kuului vuonna 2010 yhteensä 130 kalanviljelylaitosta tai -lammikkoa. Näistä 113 oli onki-, luonnonravinto- tai rapulammikkoja. Ruokakalantuotantoa harjoitti 10 laitosta ja poikastuotantoa 14 laitosta. Osassa oli molempia. Poikas- tai ruokakalantuotantoa harjoittavia yrityksiä oli 11. Keski- Suomi on valtakunnallisesti erittäin merkittävä kalanviljelyalue. Raportin perusteella kalanviljelijät eivät näe suurtakaan tarvetta toiminnan viemiselle uusille alueille. Mahdollinen lisäkasvu pyritäänkin tuottamaan jo olemassa olevilla laitoksilla. Valtaosa laitoksista arvioi toiminnan jatkuvan vielä vähintään 10 vuotta, lähes puolet on ilmoittanut jatkavansa yli 20 vuotta. Investointitarpeita ilmoitettiin olevan ainakin uuden kiertovesilaitoksen ja emokalalaitoksen rakentamiseksi. Uusia investointeja tarvittaisiin mm. istutuskalan tuotantovajeen poistamiseksi. Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Hämeessä ja Pirkanmaalla Ammattikalastuksen katsotaan soveltuvan erityisesti Päijänteelle, mutta myös Jääsjärvelle, Vesijärvelle ja Ruotsalaiselle. Myös Konnivedellä sekä Vehkajärvellä ja Vesijako-järvellä katsotaan olevan edellytyksiä ajoittaiselle tai pienimuotoiselle ammattikalastukselle. Päijät- Hämeen vesistöillä täplärapu lisää huomattavasti ammattikalastuksen edellytyksiä. Vesiviljelyn sijainninohjaus Hämeessä ja Pirkanmaalla Suunnitelma-alueella sijaitsee kahdeksan (Päijät-Hämeessä viisi) toimivaa kalankasvatuslaitosta. Lukuun ei ole huomioitu luonnonravinto-, eikä rapulammikoita. Laitosten pääasiallinen tuotantosuunta on poikasmateriaalin kasvatus joko istutuksiin, tai jatkokasvatukseen ruokakalaksi. Suunnittelualueen vesiviljely-yrityksillä ei ole halukkuutta siirtyä nykyisiltä tuotantopaikoilta muualle. Yhtä lukuun ottamatta heillä ei ollut myöskään halukkuutta lisätä tuotantoa nykyisellä paikalla. Näyttääkin, että varsinaisten kalanviljelylaitosten, tai niiden

11 11 kapasiteetin lisäämiselle ei Päijät-Hämeessä ole edellytyksiä. Korkeintaan teollisuuden hukkalämpölähteiden yhteyteen rakennettavilla laitoksilla nähdään olevan edellytyksiä Päijät-Hämeessä. Toisaalta tällaisia paikkoja ei ole kuin yksi, UPM: n Heinolan flutingsellutehdas. Luonnonravintokasvatus voisi olla nykyistä laajamittaisempaa, mutta sopivista lammikoiden paikoista on pulaa. Kouvolan alueen toimintamuodot, kalakannat ja muut resurssit Tämän kappaleen tiedot on saatu pääosin puhelinhaastatteluin. Haastateltavina ovat olleet Mikko Malin metsähallituksesta, Vesa Vanninen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalastalousryhmästä, Martti Puska Kymenlaakson kalatalouskeskuksesta ja Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry: stä. Kouvolan seudulla tuntuisi olevan kysyntää paikallisista kalatuotteista, mutta Kouvolan alueen järvillä ei juurikaan harjoiteta ammattimaista kalastusta. Tämä johtunee enimmäkseen järvien pienestä koosta ja lupien saannin hankaluudesta. Kala- ja rapukannat sen sijaan ovat varsin hyvät ja riittäisivät ammattikalastuksen tarpeisiin (Mikko Malin, suull.) tiedonanto. Ennen ammattikalastuksen aloittamista on varmistettava, että kaikissa tarkoitukseen kaavailluissa vesistöissä solmuvälirajoitukset ja muut säännökset on laadittu siten, etteivät näiden suhteellisen pienten järvien kalakannat vaarannu. Kouvolan järvistä Vuohijärvi ja jossain määrin Pyhäjärvi ovat ainoita, joihin ammattimainen muikunkalastus voisi sopia. Tuolloinkin kysymykseen tulisi lähinnä nuottaus. Troolikalastusta lienee alueella melko hankala, ellei mahdotonta, järjestää. Kartoittamattomana mahdollisuutena voitaisiin nähdä pienemmillä, kuitenkin hyvillä kuhajärvillä, kuten Lappalan-, Rapo- ja Haukkajärvi. Tähän ryhmään voisi laskea myös Pyhäjärven. Kalastuspainetta sopivasti jakamalla ja kalakantojen tilaan sopeutetulla verkkopyynnillä voisi alueella toimia kaksikin ammattikalastajaa. Kalastuksen lisäksi myös ravustuksesta voisi saada lisätuloja. Lisäksi alueella on runsaasti kysyntää hoitokalastuksen suorittamisesta. Tällainen toiminta sopii hyvin ammattikalastajien toteutettavaksi. Ainakin Vuohijärvellä on ollut täpläravun kaupallista ravustusta. Vuohijärven täplärapukanta on tosin kärsinyt aggressiivisesta rapurutosta (Martti Puska, suull. tiedonanto), mutta näyttäisi olevan toipumassa (Mikko Malin, suull. tiedonanto). Myös Kymijoella on siellä täällä vahvat täplärapukannat (Vesa Vanninen, suull. tiedonanto). Alueella toimii jonkin verran kalastusmatkailuyrittäjiä, mutta surin osa heitä painottaa toimintansa merialueille. Kymijoen vetovoima ja alueen järvien hyvät kuhakannat luovat kuitenkin kohtuulliset puitteet kalastusmatkailun kehittämiselle. Lisäksi Kimolan kanavan avaaminen veneilykäyttöön tuonee lisäpuhtia matkailuun. Vesijärven hoitokalastussaaliin hyödyntäminen, Järvi hoi!-hankkeen uusi näkökulma Vesijärvellä on jo vuosikymmenten ajan harjoitettu hoitokalastusta. Hoitokalastussaaliin elintarvikekäyttöä on pyritty kehittelemään, mutta varsinaista läpimurtoa ei ole vielä saatu. Kalaraaka-aine saadaan kyllä laadukkaasti käsitellyksi ja jalostetuksi kuluttajatuotteiksi. Suuri ongelma on tuotteen korkeaksi muodostuva hinta, joka johtuu pääosin suuresta työ-

12 12 määrästä. Keittiöt eivät ota lähikalaa tuotteisiinsa, koska Norjan lohta saa aina halvemmalla. Vesijärven hoitokalastussaaliin käsittelyä helpottaisi yhdistetty perkaus- ja jalostuslaitos, joka voisi toimia kalasataman yhteydessä tai vaikkapa jonkun valmiin jalostuslaitoksen yhteydessä. Laitoksella kalat voitaisiin käsitellä perkuusta massaksi asti. Samaan yhteyteen olisi hyvä saada myös tunnelipakastin kalamassan nopeaa pakastamista varten. Tällaisella järjestelyllä saataisiin turhat kuljetukset pois. Kun käsittelytekniikkaa saataisiin vielä tehokkaammaksi ja käsityövaiheita vähemmäksi, saataisiin kustannuksetkin alhaisemmiksi. 4. Toiminta-alueen SWOT-analyysi Seuraavassa taulukossa on esitetty alueen kelinkeinokalatalouden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. SWOT- analyysin tarkoitus on esittää tiivistelmä seikoista, jotka on otettava huomioon alueen elinkeinokalataloutta kehitettäessä. Myöhemmissä kappaleissa avataan taulukon tärkeimpiä kohtia ja esitetään niiden perusteella toimenpide-ehdotuksia tavoitteiden asettamiseksi. Vahvuudet Paljon puhtaita vesistöjä, kalojen laatu, erityisesti maku hyvä Täplärapukannat lisäävät kalastuksen kannattavuutta Ammattinsa hyvin osaavat ammattikalastajat Terveet kalanviljelylaitokset Olemassa olevat kalasatamat Suuret markkina-alueet lähellä kala tuoreena kauppoihin Alueella on alan koulutusta sekä ammattikoulu- että yliopistotasolla RKTL, ELY-keskukset ja neuvontajärjestöt yhteistyökumppanina Ammattikalastajien hyvä keskinäinen yhteistyö Heikkoudet Karujen vesistöjen tuotto on ajoittain ja paikallisesti heikko Toiminta-alueella ei ole juurikaan sopivia lisäalueita kalankasvatuslaitoksille Kalankasvatusyritykset eivät ole innokkaita laajentamaan toimintaansa näivettyminen? Kalasatamien ja muiden tilojen puute Joidenkin kansanryhmien kielteinen suhtautuminen elinkeinokalatalouteen Hajanainen vesialueiden omistus Kalakantojen voimakkaat vaihtelut Matkailukalastuksen edellytykset ovat/koetaan heikkoina Kalastuksen lupa-alueiden rikkonaisuus Mahdollisuudet Lähikalan kysyntä kasvussa Yhteistyön kehittäminen eri elinkeinojen välillä Tekniikan kehittyminen Kansainväliset markkinat Matkailun, erityisesti kalastusta arvostavien venäläisturistien lisääntyminen alueella Uhat Tuontikala valtaa markkinoita Ammattilaisten vanheneminen Kauppaketjujen ylivalta Lupien saanti on hankalaa Kallis vierastyövoima, kuormittaa yrittäjiä

13 13 Kalasatamien lisääminen Täpläravun tehokas hyödyntäminen sekä ammattikalastuksessa että kalastusmatkailussa Tuoreen kalan ja kalatuotteiden vienti Pietarin alueelle Kalakantojen heikkeneminen Polttoaineen hinnannousu syö troolikalastajien kannattavuutta Turvetuotannon aiheuttamat humuspäästöt 5. Visio toimialueen kalataloudesta Sisä-Suomen alue tunnetaan laadukkaista kalatuotteistaan sekä hyvistä tuotantotavoista ja -muodoista. Tuotantoketjun eri osat toimivat saumattomasti yhdessä, jolloin toiminta on taloudellisesti kaikkia hyödyttävää. Ammattikalastajat etsivät ennakkoluulottomasti lisätuottoa matkailukalastuksesta. Ammattikalastajien tuella matkailu- ja matkailukalastusyrittäjät saavat lisää edellytyksiä toiminnalleen. Tehokkaiden toimintatapojen ja jalostusasteen kasvun myötä ammattikalastuksen saaliin ja kalankasvatuksen lisäkasvun tuotto yksikköä kohden kasvaa. Tällöin myös heikompien kalakantojen vallitessa elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset säilyvät. Kotimaisille ja Pietarin alueen matkailijoille tarjotaan laadukkaita ja yksilöllisiä kalastusmatkailutuotteita. Sisä-Suomen kalatuotteet kuuluvat kaikkien laaturavintoloiden ruokalistoille omassa maakunnassa sekä parhaiden ravintoloiden valikoimiin pääkaupunkiseudulla ja Pietarissa. Kalan ja kalajalosteiden logistiikka on kehitetty taloudelliseksi ja tehokkaasti, joten tänään kalastettu ahven on savustettuna pietarilaisen ravintolan keittiössä jo ylihuomenna. Oman alueen kala ja kalatuotteet ovat tärkeä osa lähiruokaa ja aktiivisesti mukana sen markkinoinnissa. Kalastusmatkailu tuo alueelle matkailijoita kotimaasta, Keski-Euroopasta ja etenkin Pietarin alueelta. Alalle on syntynyt uusia, monipuolisia ja kielitaitoisia yrityksiä mutta myös ammattikalastajat ovat luoneet omia, korkeatasoisia matkailuun liittyviä tuotteitaan. 6. Tavoitteet ja toimenpiteet Toimialueen eri osien elinkeinokalatalouden kehittäminen aloitetaan niiden omista vahvuuksista. Keski-Suomen alueella kannattaa siis tukea kalanviljely-yrityksiä sekä ammattikalastusta, Päijät-Hämeessä ammattikalastusta sekä kalanjalostusta ja Kymenlaaksossa luoda elinkeinokalatalouden käynnistämiselle riittävät edellytykset. Kaikilla alueilla on kuitenkin huomattava, että mitkä tahansa hyvin toimivat kalatalouden tuotantomuodot parantavat muiden tuotantomuotojen toimintaedellytyksiä. Kun esimerkiksi ammattikalastus tai ruokakalan kasvatus tuottavat riittävästi tuoretta kalaraaka-ainetta, ovat myös kalanjalostuksen edellytykset hyvät. Tällöin myös ammattikalastuksen saaliille on käsittelijöitä ja kysyntää. Vahvojen tuotannonalojen kehityksen rinnalla voidaan muitakin saada elpymään. Kun yhteistyö koko Sisä-Suomen kalatalousalueella saadaan hyvin käyntiin, löytyy tällaisia toisiaan tukevia tuotantomuotoja jo nykyisellään varsin paljon. Toimintaa on kuitenkin kehitettävä, jotta kysyntä ja tarjonta sekä ammattiryhmien, että ammattilaisten ja kuluttajien

14 14 välillä saadaan paremmin kohtaamaan. Tasaisen raaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi kehitetään edelleen pakastusmahdollisuuksia ja pyritään pienentämään kausivaihteluita kalaraaka-aineen saatavuudessa. Yhteistyömuotojen, tekniikoiden ja markkinoinnin kehityksen rinnalla on pidettävä esillä tuotteiden ja toiminnan laadun kehittämistä edelleen. Kun saadaan luoduksi totuuteen perustuva mielikuva laadukkuudesta, on markkinointi huomattavasti helpompaa. Esimerkiksi Päijänteen yleisveden ammattikalastajat ovat tähänkin asti pitäneet kirjaa saaliistaan ja tehneet yhteistyötä viranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Lisäksi Suomen sisävesiammattikalastajilla on käytössään ISO 9001:2008- laatujärjestelmä. Kestämättömään saalistukseen ei varmastikaan ole syyllistytty, mutta siitä huolimatta ammattikuntaa vaivaa riistokalastajien maine. Siksi toimintatavoista kertovaa tiedotusta ja lähiruoka-ajatukseen tukeutuvaa markkinointia on lisättävä. Lisäpontta markkinointiin voidaan saada MSC-sertifikaatilla. MSC-sertifikaattia kalastajat voivat hakea ainakin muikun, siian ja kuhan osalta. Sertifikaatti on melko kallis. Siksi kalatalousryhmän tulee tukea kalastajia sertifikaatin hankinnassa. Alueen terveystarkastajia koulutetaan ymmärtämään kalankäsittelyä ja kala-alaa yleensä ja pyritään toimimaan heidän kanssaan yhteistyössä uusien käsittely- ja jalostustilojensa suunnittelussa. Eri oppilaitosten ja asiantuntijatahojen kanssa tehdään yhteistyötä tuotteiden laadun ja hygieniatason parantamiseksi. Kalanviljelyä tuetaan kannustamalla yrityksiä nykyaikaisemman tekniikan käyttöönottoa tukevalla toiminnalla ja hankkeilla. Tällaisista teknisistä parannuksista mainittakoon kiertovesitekniikka ja maa-allasten korvaaminen keinoaltailla. Luonnonravintolammikkokapasiteetin lisäämisen mahdollisuuksia selvitetään ja luonnonravintolammikoiden rakennus- ja kunnostushankkeita käynnistetään. Samalla uusien, luonnonravintolammikoissa kasvatettavien kalalajien tuotantomahdollisuuksia selvitetään. Ruokakalantuottajien toimintaa pyritään kehittämään joka osa-alueella. Kalanjalostusta pyritään kehittämään kannustamalla uusien tuotteiden suunnitteluun ja ideointiin. Kalanjalostuksen tilojen ja laitteiden rakentamista ja kunnostusta tuetaan rahoituksella ja tiedonhankinnalla. Ammattikalastuksen ydintoimien kehittämiseen ei varsinaisesti ole mahdollisuuksia, sillä suurin osa ammattikalastajista on hyvin ammattitaitoisia. Lisäarvon tuottamiseksi ammattikalastukselle tulee kalastajia tukea uusien innovaatioiden, kuten perkuukoneiden kehittelyssä. Myös uusien, nykysäännökset täyttävien perkuutilojen rakentaminen toisi lisämahdollisuuksia kalastajille. Kalastajien oman saaliin jatkojalostus toisi myös lisäarvoa saaliille. Lisäksi uusia ammattikalastajia voidaan saada hankkimalla heidän käyttönsä uusia kalavesiä. Lisäpotentiaalia olisi ainakin suomukalan, erityisesti kuhan verkko- ja rysäpyynnin lisäämiselle vajaakalastetuilla järvillä. Myös pienimuotoinen kalastajakoulutus on tarpeen. Koulutuksessa painotetaan yrittäjyyteen liittyviä seikkoja sekä luodaan verkosto, jossa uusi kalastaja pääsee tutustumaan toisten kalastajien toimiviin käytäntöihin. Samalla voidaan järjestää kalastajien ergonomiaan ja työssä jaksamiseen tähtäävää kolutusta.

15 15 Hankeaihio: Uusia kalastuksen ammattilaisia voidaan kouluttaa työllisyyskou lutuksena yhteistyössä jo toimivien kalastajien kanssa, jotta valmistuvilla on realistinen kuva ammatista ja valmiit yhteistyöverkostot käytettävissään. Rapu Toimialueen eteläpuoliskolla vallitsevat vahvat täplärapukannat pyritään saamaan tehokkaamman ammattimaisen pyynnin piiriin. Rapujen pyyntiä, säilytystä ja jatkojalostusta tuetaan kehitystyötä rahoittamalla ja investointihankkeita käynnistämällä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alle 11 cm: n rapujen hyödyntämiseen. Nämä yksilöt eivät tahdo enää käydä kaupaksi. Kun pienten rapujen määrä lisääntyy, on mahdollista, että rapujen kasvu pysähtyy jo alle 11 cm: n mittaisina ja kannat jäävät kokonaan hyödyntämättä. Kotiutus- ja tuki-istutusten ansiosta täplärapukannat ovat vahvistuneet myös Pohjois- Päijänteellä. Jotkin osakaskunnat ovat jo aloittaneet ravustuslupien myynnin. Jos kannat osoittautuvat riittävän vahvoiksi, ammattikalastukselle avautuu ravustuksen myötä uusia mahdollisuuksia myös Päijänteen pohjoisosissa. Hankeaihio: Ravustuksen merkitys matkailutuotteena on kasvanut, alueella järjestetään vuosittain ravustuksen SM kisat, joiden on mahdollista kehittyä suureksikin tapahtumaksi, joka lisää ravun tunnettuutta ja jakaa raputietoutta. Kalastusmatkailu Kalastusmatkailun tukemiseksi lisätään alan toimijoiden yhteistyötä. Myös investointeja rahoitetaan kalastusmatkailutoiminnan kehittämiseksi. Samalla kehitetään ja testataan erilaisia ohjelmapalveluita. Ammattikalastajia kannustetaan matkailun hyödyntämiseen lisätulonlähteenä. Ryhmien viemiseksi vaaditaan vuokraveneen kuljettajan lupakirja. Lupakirjakoulutusta annetaan ammattikalastajille ja muille halukkaille hankkeen kustannuksella. Koulutuksen voivat järjestää paikalliset oppilaitokset. Kalastajien uusiessa venekalustoaan kannustetaan heitä hankkimaan myös matkailijoiden kuljettamiseen soveltuvia veneitä. Hankeaihio: Päivä kalastajan kanssa: matkailija ostaa tuotteen, jossa kalas tusalukselle otetaan esim. korkeintaan kaksi henkilöä kerralla. Edellisenä päi vänä he saavat tietoiskun tehtävistään ja toiminnasta aluksella. Heille jaetaan ja esitellään varusteet ja niiden käyttö. Kalastuksen aikana he avustavat aluk sella sovitusti. Tuote on eksklusiivinen ja sillä on luonteensa mukainen hinta. Matkailua suunnataan kotimaan lisäksi Pietarin alueelle, joten yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville järjestetään kielikoulutusta. Vaativampia asiakkaita varten kehitetään tulkkien verkosto, jolta saadaan apua joko puhelimitse tai paikan päällä. Tämä parantaa myös alueella asuvien venäjänkielisten työllisyyttä. Matkailijoille järjestetään myös kalankäsittely- ja kalaruokakursseja osana ohjelmapalveluita. Kalastusmatkailu liittyy kiinteänä osana Päijänteen kansallispuiston ekosysteemipalvelujen kehittämiseen. Kansallispuiston tavoitettavuus paranee sitä mukaa kun muukin järvellä liikkuminen ja matkailijoiden palvelu lisääntyy.

16 16 Kalan käyttö ja nuorisokasvatus Sisä-suomen kalatalousryhmä tarjoaa kouluille kummiluokkatoimintaa, jossa yksi koululuokka saa tehostettua kalastusalan ja kalankäytön opetusta koko ala-asteen ajan. Lapsille ja nuorille järjestetään alueella jo nyt kalastusleirejä, tätä toimintaa levitetään koko alueelle ja toimintaa tehostetaan, jotta kalankäytön tietous leviää ja nuoret kiinnostuvat myös kalastuksesta ammattina. Kalankäyttö- ja käsittelytietoutta edistetään tietoiskuilla tori- yms. tapahtumissa, kylillä voidaan järjestää kalaruokakursseja. Nuoret perheet eivät välttämättä osaa enää käsitellä kalaa, joten näiden tapahtumien kautta saadaan lähikalalle uusia käyttäjiä ja ehkä myös uusia kalastajia. Hallinto Yksi alueen Leader-ryhmistä vastaa kalatalousryhmän hallinnosta. Palkattava aktivaattori tulee sen työntekijäksi, saa sieltä riittävän ohjauksen ja työyhteisön tuen tehtävälleen. Hallinto hoitaa kaiken aktivaattorin toimintaan liittyvän paperityön, jotta hänen työaikansa voidaan käyttää tehokkaasti ohjelman toteuttamiseen. Hallinnoiva ryhmä huolehtii myös koko 7 Leader-ryhmän säännöllisistä tapaamisista, joissa seurataan ohjelman toteutumista sekä kehitetään muuta ryhmien välistä yhteistoimintaa. Aktivaattorin tärkein työkalu tulee kuitenkin olemaan perustettava kalatalousjaosto, joka valitsee tuettavat hankkeet ja toimenpiteet sekä ohjaa aktivaattorin käytännön työtä. Kalatalousjaostoon valitaan Ammattikalastajien, kalankasvattajien, kalanjalostajien, kunkin alueellisen neuvontajärjestön, RKTL:n, oppilaitosten ja ELY-keskusten edustajat. Talousarvio Julkinen rahoitus vuodessa, yhteensä kuntarahoitus 10 % , yhteensä Leader ryhmät sopivat oman alueensa kuntien kanssa kuntarahasta. Osa kunnista on jo sitoutunut tähän virallisia päätöksiä myöten. Aktivaattorihankkeeseen käytetään noin puolet käytettävissä olevasta rahoituksesta. Siihen sisältyy aktivaattorin palkka ja matkakulut, vuokrat, esiselvityksiä, koulutuksia, opintomatkoja ja asiantuntijatyötä ostopalveluna. Nämä sisällytetään aktivaattorihankkeeseen, jotta pystytään vastaamaan tarpeeseen nopeasti ja notkeasti ilman hidasta byrokratiaa. Toinen puolikas rahoituksesta käytetään pienten investointien, vaativampien yhteistyökehittämis- ja suunnitteluhankkeiden rahoittamiseen. Hallinto toteutetaan kuntarahalla ja siihen sisältyy hankehallinnon ja kirjanpidon lisäksi kalatalousjaoston kokoukset, matkakulut ja koulutus sekä osallistuvien Leader ryhmien säännölliset tapaamiset.

17 17 Kalastusmatkailu Tavoitteet Mittarit Uudet yritykset (kpl) 12 Olemassa olevien yritysten investoinnit (kpl) 4 Uudet työpaikat (htv) 12 Säilytetyt työpaikat (htv) 4 Uudet kalastusmatkailutuotteet 16 Yhteistyö ja verkostoituminen Uudet tuotantoketjut Vahvistuneet tai uudelleen voimistuneet tuotantoketjut Uudet kalastama- ja käsittelytilasuunnitelmat Kalanviljey Uudistettuja menetelmiä ja kestäviä laajennuksia 4 Kalastus Pyydyskehityshankkeita 6 Uudet kalastustuotteet 8 Matkailuun liittyvät tuotteet 3 Uudet kalastusyritykset 8 Uudet työpaikat 10 Säilytetyt työpaikat 6 Kalanjalostus Uudet yritykset 6 Uudet työpaikat 8 Uudet tuotteet 6 Säilytetyt työpaikat 4

18 18 7. Yhteistyökumppanit Oppilaitokset Yhteistyötaho kunta Osoite Yhteyshenkilö Kolutuskeskus Salpaus Asikkala Livia ammattiopisto, Parainen Kalakouluntie 72 Mailis Kuuppo kalatalous- ja ympäristöopisto Kirjala LAMK Lahti Jyväskylän yliopisto Jyväskylä Helsingin yliopisto Helsinki Asiantuntijatahot Yhteistyötaho kunta Osoite Yhteyshenkilö Riista- ja kalatalouden Helsinki tutkimuslaitos Hämeen ELY-keskus, Jorma Kirjavainen kalatalousryhmä Keski-Suomen ELYkeskus, Mari Nykänen kalatalousryh- mä Kaakkois-Suomen ELYkeskus, Vesa Vanninen kalatalousryh- mä Hämeen kalatalouskeskus Tomi Ranta Keski-Suomen kalatalouskeskus Timo Meronen Kymenlaakson kalatalouskeskus Martti Puska

19 8. Alueen kartat, Leader -ryhmät 19