Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Hämeessä ja Pirkanmaalla. Hämeen ELY-keskus

Transkriptio

1 Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Hämeessä ja Pirkanmaalla 2011 Hämeen ELY-keskus

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Työn tausta Ohjausryhmä Tavoitteet ja toteutus Lausunnot Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Taustatiedot Nykyiset kalastajat Käyttö ja hoitosuunnitelmat Kysely kalastusalueille Kysely ammattikalastajille Ammattikalastuksen vesienkäytön ohjaus Ohjauksen kriteerit Ammattikalastuksen perinteet Kalavarat Vesistön omistusrakenne ja hallinta Yleinen soveltuvuus ammattikalastukseen Infrastruktuuri ja markkinat Edellytykset vähäarvoisten kalojen pyyntiin Kohdejärvien pisteytys Ammattikalastukseen soveltuvat vesistöt kalastusalueittain Virtain kalastusalue Ruoveden-Kuoreveden kalastusalue Näsijärven kalastusalue Pirkkalan kalastusalue Vanajanselän kalastusalue Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalue Längelmäveden kalastusalue... 9

3 Hauhon kalastusalue Kukkian kalastusalue Vehkajärven Vesijaon kalastusalue Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Vesijärven kalastusalue Kihniön kalastusalue Parkanon kalastusalue Kyrösjärven kalastusalue Vammalan seudun kalastusalue Hartolan kalastusalue Heinolan kalastusalue Kalastusalueet, jonne ei ensisijaisesti ohjata ammattikalastusta Suositukset ammattikalastuksen järjestämiseksi Tiivistelmä... 12

4 4 1. Johdanto 1.1 Työn tausta Maa- ja metsätalousministeriö asetti ELY-keskusten tulostavoitteeksi laatia vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmat ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmat vuoden 2010 aikana. Suunnitelmien laadinta sisältyy toimenpiteinä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansallisesta vesiviljelyohjelmasta 2015, sekä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaan kansalliseen ammattikalastusohjelmaan Työn taustakartoituksen ja kyselyjen tulosten perusteella laaditun esiselvitysosan valmisteli iktyonomi Otto Hölli. Saatujen lausuntojen ja ohjausryhmän päätösten jälkeen työn viimeisteli kalastusbiologi Jorma Kirjavainen. Alun perin yhdeksi julkaisuksi suunniteltu raportti jaettiin maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti kahteen erilliseen osaan (ammattikalastus ja vesiviljely). Tässä työssä käsitellään ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmaa. 1.2 Ohjausryhmä Vesiviljelyn sijainninohjausta ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnittelua varten perustettiin ohjausryhmä (liite 2.), joka koostui suunnittelualueen kalatalousalan toimijoista; puheenjohtajana toimi kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen. Ohjausryhmä avauskokous pidettiin , jolloin sovittiin periaatteet suunnitelman laadinnalle, sekä käsiteltiin lähetettävät kyselykaavakkeet. Ohjausryhmä kokoontui saatujen lausuntojen jälkeen ja sopi hankkeen loppuunsaattamisesta. 1.3 Tavoitteet ja toteutus Tavoitteena on parantaa kalatalouden alkutuotannon mahdollisuuksia ohjaamalla ammattikalastusta sinne, missä on käytettävissä tarkoitukseen soveltuvia vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja. Suunnitelma on laadittu ELY-keskuksen johdolla siten, että suunnitteluun on otettu mukaan kaikki keskeiset alan toimijat. Suunnittelualue kattaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat. 1.4 Lausunnot Esiselvityksestä pyydettiin lausuntoja seuraavilta tahoilta (alleviivatut antoivat lausunnon): Hämeen ELY-keskus/Y-vastuualue, Pirkanmaan ELY-keskus/Y-vastuualue, Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen liitot, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen Kalankasvattajaliitto ry., Suomen Sisävesiammattikalastajat ry.,pirkanmaan ja Kanta-Hämeen ammattikalastajat ry., ProAgria Häme ry, ProAgria Pirkanmaa ry, Päijät-

5 5 Hämeen kalatalouskeskus ry., Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön Hämeen ja Kaakkois-Suomen piirit sekä Hämeen ja Pirkanmaan kalastusalueet (kalastusalueilta saatiin vain Kukkian kalastusalueen lausunto). Ohjausryhmän kokouksessa käydyn keskustelun johtopäätöksenä todettiin, ettei saatujen lausuntojen perusteella ja tasapuolisen käsittelyn turvaamiseksi esiselvityksessä esitettyyn ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmaan ole tarvetta tehdä oleellisia korjauksia. 2. Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma 2.1 Taustatiedot Nykyiset kalastajat Hämeen ELY:n ylläpitämään ammattikalastajarekisteriin kuului vuonna pää- tai sivutoimista ammattikalastajaa. Lisäksi alueella toimii ammattikalastajarekisteriin kuulumattomia, pääasiassa sivutoimisia ammattikalastajia Käyttö ja hoitosuunnitelmat Työn taustatiedoksi kerättiin kooste kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmista ammattikalastuksen näkökulmasta. Yleisesti ottaen vanhemmissa (ennen vuotta 2000 tehdyt) suunnitelmissa ei juurikaan otettu kantaa ammattikalastukseen, sen sijaan tuoreimmat suunnitelmat pääsääntöisesti huomioivat ammattikalastuksen, antaen sijainnillisia ohjeita Kysely kalastusalueille Kalastusalueilta tiedusteltiin yleistä asennoitumista ammattikalastusta kohtaan, sekä niitä vesialueita, joilla heidän mielestään olisi edellytyksiä lisätä ammattimaista pyyntiä. Lisäksi kalastusalueilta tiedusteltiin hyväksyttävissä olevia pyyntimenetelmiä ja käytettäviä pyydyksiä. Kysely lähetettiin kaikille 30:lle kalatalousryhmän toimialueen kalastusalueelle, joista kyselyyn vastasi 24 kalastusaluetta. Vastausprosentiksi muodostui 80 % Kysely ammattikalastajille Nykyisen ammattikalastuksen kartoittamiseksi, sekä potentiaalisten uusien pyyntialueiden selvittämiseksi tiedossa olleille ammattikalastajille lähetettiin postikysely. Kalastajien osoitetiedot kerättiin ammattikalastajarekisteristä, sekä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen ammattikalastajat ry:ltä. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa mahdollisuuksia laajentaa

6 6 ammattikalastusta uusille vesialueille, sekä toiminnan nykyistä sijoittumista. Kyselyn liitteenä lähetettiin kartta, johon kalastajat merkitsivät heidän nykyisin käytössään olevat vesialueet, sekä ne alueet, jotka soveltuisivat heille lisäalueiksi. Kysely lähetettiin 37 kalastajalle ja siihen vastasi yhden muistutussoiton jälkeen 21 ammattikalastajaa. Vastausprosentiksi muodostui 57 %. 2.2 Ammattikalastuksen vesienkäytön ohjaus Ohjauksen kriteerit Kalastusalueilta ja ammattikalastajilta saatujen vastausten lisäksi hyödynnettiin myös muuta saatavilla olevaa tietoutta, kuten kalastotietoja sekä arvioita kalastusrasituksesta. Vesistöjen valintaperusteina olivat Maa- ja metsätalousministeriön asettaman ammattikalastuksen kehittämistyöryhmän määrittelemät seuraavat kriteerit: ammattikalastuksen perinteet kyseisessä vesistössä olemassa olevat resurssit vesistön omistusrakenne ja hallinta yleinen soveltuvuus olemassa oleva infrastruktuuri ja markkinat edellytykset vähäarvoisten lajien poistokalastukseen Ammattikalastuksen perinteet Ammattikalastuksen perinteisyys arvioitiin kalastusalueilta saatujen vastausten perusteella sekä ELY:n ammattikalastajarekisteriä ja asiantuntemusta hyödyntäen. Vesistön saadessa viisi pistettä oli siellä harjoitettu ammattikalastusta viimeiset 20 vuotta yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti. Yhteen pisteeseen päädyttiin silloin, kun ammattikalastusta ei ollut harjoitettu koskaan Kalavarat Hyödynnettävissä olevat kalavarat pisteytettiin arvioimalla niiden lajien kantojen vahvuutta, johon ammattimaista kalastusta on mahdollista kohdentaa. Arvioinnissa hyödynnettiin kalastusalueiden ja ammattikalastajien vastauksia, sekä yleistä tietoa vesistöjen

7 7 kalakannoista. Viiteen pisteeseen vaadittiin pyyntivahva muikkukanta suomukalakantojen lisäksi. Pyyntivahva täplärapukanta toimi korottavana tekijänä pistetystä tehtäessä Vesistön omistusrakenne ja hallinta Kalastusalueiden vesien omistusrakenne arvioitiin kiinteistörajakarttojen avulla. Mitä yhtenäisempi oli vesistön omistusrakenne, sitä korkeammat olivat kriteerin pisteet. Vesistö sai viisi pistettä, kun sitä hallinnoi ainoastaan yksi osakaskunta, tai osakaskuntien koko oli poikkeuksellisen suuri. Mikäli kalastusalueelta saadun vastauksen perusteella ammattikalastusta varten oli olemassa yhtenäislupa, tai lupa-alueen muodostaminen nähtiin mahdolliseksi, korotti tämä seikka kyseisen kriteerin pisteitä Yleinen soveltuvuus ammattikalastukseen Vesialueen yleistä soveltuvuutta ammattikalastukseen arvioitiin virkistyskalastuksen aiheuttaman kalastusrasituksen sekä kalastusalueella ammattikalastusta kohtaan vallitsevien asenteiden kautta. Arviossa huomioitiin myös vesialueen muoto ja rantarakentaminen, joka vaikuttaa ammattikalastuksen ja asutuksen väliseen kanssakäymiseen. Mikäli vesialue sijaitsi lähellä suuria taajamia tai suuren kaupungin läheisyydessä, arvioitiin vapaa-ajankalastuksen paine suuremmaksi kuin asutuskeskuksista syrjemmässä olevilla vesialueilla Infrastruktuuri ja markkinat Ammattikalastuksen käyttöön infrastruktuuria on toistaiseksi rakennettu ainoastaan Padasjoelle, jossa Päijänteen kalastajilla on käytössään kalasatama. Muilla alueilla pisteytys tapahtui huomioiden etäisyys vesialueelta potentiaalisille markkina-alueille. Markkinoiden arvioinnissa huomioitiin muun muassa kuntien ja kaupunkien asukasmäärät Edellytykset vähäarvoisten kalojen pyyntiin Poistokalastuksen edellytyksiä arvioitiin järvien rehevyyden, kalalajiston ja syvyyssuhteiden perusteella. Arvioinnissa huomioitiin myös kalastusalueilta saadut vastaukset. Pääsääntöisesti ruokakalan ammattimaiseen pyyntiin soveltuvat vesialueet soveltuvat heikosti poistokalastukseen vesistöjen suuren koon, karuuden ja syvyyssuhteiden myötä.

8 Kohdejärvien pisteytys Kalastusalueilta ja ammattikalastajilta saatujen vastausten perusteella, ammattikalastuksen kannalta potentiaaliset vesistöt pisteytettiin. Jokainen osatekijä pisteytettiin yhdestä viiteen ja näistä laskettiin painottamaton keskiarvo. Keskiarvon ylittäessä arvon 3,0, arvioitiin soveltuvan ammattikalastukseen. Mikäli keskiarvo ylitti rajaarvon 4,0, järven todettiin soveltuvan hyvin ammattikalastukseen. Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin laajentaa tarkastelua myös kohteisiin joissa pistearvo ylitti arvon 2,0. Tällaisissa kohteissa voi joinakin vuosina, esim. runsaan muikkukannan aikana, olla tilanne, jolloin paikallinen ammattikalastus on tilapäisesti mahdollista. Yksityiskohtainen pisteytys on esitetty liitteessä 3. Suunnitelmassa ammattikalastukseen soveltuvien kohteiden esittäminen ei välttämättä tarkoita sitä, että kalastajamäärää lisätään vaan toimivat ammattikalastajat saavat lisää vesiä Ammattikalastukseen soveltuvat vesistöt kalastusalueittain Virtain kalastusalue Virtain kalastusalueella edellytyksiä ammattikalastukseen on Toisvedellä, Vaskivedellä ja Tarjanteella. Esiintyvien resurssien ja alueen omistuksellisten seikkojen perusteella ammattikalastus soveltuu hyvin Toisvedelle ja Tarjanteelle. Ammattikalastuksen edellytyksiä heikentävänä seikkana voidaan pitää etäisyyttä suuremmista markkinaalueista Ruoveden-Kuoreveden kalastusalue Ruoveden-Kuoreveden kalastusalueella edellytyksiä ammattikalastukseen on Ruovedellä ja Ruoveden Palovedellä. Molemmat vesistöt omaavat hyvät resurssit ammattikalastukseen, mutta pisteytystä laskevana seikkana on omistusrakenne, sekä etäisyys suuremmista markkina-alueista Näsijärven kalastusalue Näsijärven kalastusalueella edellytyksiä ammattikalastukseen on Näsinselällä ja Koljonselällä, Vankavedellä edellytykset ovat hyvät. Näsinselän ja Koljonselän alueella

9 9 ammattikalastuksen edellytyksiä heikentää erittäin voimakas vapaa-ajankalastus, mutta toisaalta markkinat ovat lähellä Pirkkalan kalastusalue Pirkkalan kalastusalueella ammattikalastusta voidaan ohjata Pyhäjärvelle välille Tampere Lempäälä. Vesistön vahvuutena on markkinoiden läheisyys sekä ammattikalastuksen perinteet. Pisteitä laskee voimakas virkistyskalastuspaine, joka johtuu Tampereen ja Nokian kaupunkien välittömästä läheisyydestä Vanajanselän kalastusalue Vanajanselän kalastusalueella ammattikalastusta voidaan ohjata Vanajanselälle, jossa on pitkät perinteet ammattikalastuksessa. Alue on kaikilla kriteereillä tarkasteltuna tasaisen vahva ammattikalastusta ajatellen ja ammattimainen pyynti soveltuu sinne hyvin Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalue Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalueella ammattikalastus soveltuu Roineelle ja Mallasvedelle. Olemassa olevien resurssien puolesta ammattikalastusta voitaisiin ohjata myös Pälkänevedelle, mutta siellä ammattikalastusta vaikeuttaa oleellisesti vesialueiden erittäin pirstaleinen omistusrakenne Längelmäveden kalastusalue Längelmäveden kalastusalueella ammattikalastusta voidaan ohjata Längelmävedelle. Vallitseva vapaa-ajankalastus huomioiden ammattimainen pyynti soveltuu parhaiten suurimmille selkäalueille, kuten Ponsan-, Ristin-, Pappilan- ja Enonselille Hauhon kalastusalue Hauhon kalastusalueella ammattikalastus soveltuu ensisijaisesti Iso-Roineen alueelle, jossa ammattikalastuksen edellytyksiä kohottavat olemassa olevat resurssit, sekä vesialueen omistusrakenne. Hauhon- ja Ilmoilanselällä voi olla ajoittain edellytyksiä ammattimaiselle kalastukselle.

10 Kukkian kalastusalue Kukkian kalastusalueella ammattikalastusta voidaan ohjata Kuohijärvelle. Kuohijärvi soveltuu ammattikalastukseen resurssien ja yhtenäisen omistusrakenteen perusteella. Kukkialla voi olla hyvän muikkukannan vuosina edellytyksiä ammattimaiselle kalastukselle Vehkajärven Vesijaon kalastusalue Vehkajärven-Vesijaon kalastusalueella ei ole erityisen hyviä edellytyksiä ammattikalastukselle. Resurssien puolesta Vehkajärvessä ja Vesijaossa on mahdollisuuksia pienimuotoiseen paikalliseen ammattikalastukseen. Vesijaolla edellytyksiä huonontaa.pirstoutunut omistusrakenne Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Etelä- ja Keski-Päijänteellä ammattikalastus soveltuu hyvin Päijänteelle ja se on ammattikalastuksen kannalta tärkein vesistö Hämeen ELY:n kalatalousryhmän toimialueella. Päijänteellä ammattikalastuslupien saantia helpottaa Tehinselällä sijaitseva yleisvesialue. Päijänteen soveltuvuutta ammattikalastukseen lisää suuri pinta-ala, hyödynnettävät resurssit, sekä Padasjoen kalasatama Vesijärven kalastusalue Vesijärven kalastusalueella ammattikalastusta voidaan ohjata Vesijärvelle. Alueella on myös huomattavan hyvät mahdollisuudet poistokalastukseen sekä resurssit suomukalan kalastukseen. Ammattikalastusta vaikeuttava seikka on vesialueiden pirstaleinen omistusrakenne ja voimakas vapaa-ajankalastus Kihniön kalastusalue Kihniön kalastusalueella ei sijaitse järviä, joille ensisijaisesti ohjattaisiin ammattikalastusta. Yhtenäinen omistusrakenne muodostaa mahdollisesti edellytyksiä pienimuotoiselle ammattikalastukselle Nerkoojärvellä Parkanon kalastusalue Parkanon kalastusalueella ei sijaitse järviä, joille ensisijaisesti ohjattaisiin ammattikalastusta. Aurejärvellä voi olla ajoittain edellytyksiä pienimuotoiselle ammattimaiselle kalastukselle.

11 Kyrösjärven kalastusalue Kyrösjärven kalastusalueella ammattikalastusta voidaan ohjata Kyrösjärvelle, jossa on hyvät resurssit sekä yhtenäinen hallintorakenne. Lisäksi alue sijaitsee varsin lähellä Tampereen markkina-aluetta Vammalan seudun kalastusalue Vammalan seudun kalastusalueella ammattikalastusta voidaan ohjata Kulo- ja Rautavedelle, jonne ammattikalastus soveltuu vesialueen omistuksellisten seikkojen ja markkina-alueen läheisyyden puolesta Hartolan kalastusalue Hartolan kalastusalueella ammattikalastukseen on edellytykset Jääsjärvellä, jossa vesialueiden omistus ja hallinta on yhtenäistä sekä resurssit ovat hyvät Heinolan kalastusalue Heinolan kalastusalueella ammattikalastusta voidaan ohjata Ruotsalaiselle, jonne ammattikalastus soveltuu resurssien, markkina-alueen ja yleisen soveltuvuuden perusteella. Myös Konnivedellä voi ajoittain olla edellytyksiä ammattimaiselle kalastukselle Kalastusalueet, jonne ei ensisijaisesti ohjata ammattikalastusta Seuraaville kalastusalueille ei ohjata ammattikalastusta vähäisistä edellytyksistä johtuen: Koskenkylänjoen-, Porvoonjoen-, Suodenniemen-, Kokemäenjoen-Loimijoen-, Mahnalanselän-Kirkkojärven-, Nastolan-, Tammelan-, Pääjärven-, Lopen-, Hämeenlinnan-, Hattulan-, ja Tarpianjoen kalastusalue Suositukset ammattikalastuksen järjestämiseksi Ammattikalastusta suunnattaessa tulee ottaa huomioon myös muut vesien käyttäjät, kuten vesiliikenne sekä virkistys- ja kotitarvekalastus. Yleisesti ottaen ammattikalastus soveltuu parhaiten vesistöjen selkävesille sekä alueille, jossa ranta-asutus on vähäistä. Rantaasutus ja ranta-asukkaiden mahdollinen kalastus rajoittaa ammattikalastuksen mahdollisuuksia lähinnä avovesiaikana.

12 12 3. Tiivistelmä Maa- ja metsätalousministeriö asetti ELY-keskusten tulostavoitteeksi laatia vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmat ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmat vuoden 2010 aikana. Tavoitteena on parantaa kalatalouden alkutuotannon mahdollisuuksia ohjaamalla vesiviljelyä siihen parhaiten soveltuville vesialueille ja ammattikalastusta sinne, missä on käytettävissä tarkoitukseen soveltuvia vajaasti hyödynnettyjä kalavaroja. Taustatietojen keräämiseksi ammattikalastuksen vesienkäytönsuunnittelua varten käytiin läpi kalastusalueiden voimassa olevat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, aikaisemmat ammattikalastukset koskevat selvitykset, sekä selvitettiin ammattikalastuksen alueellisia edellytyksiä kalastusalueille ja alueen ammattikalastajille lähetetyin postikyselyin. Taustatietojen perusteella ammattikalastukseen soveltuvat järvet pisteytettiin maa- ja metsätalousministeriön määrittelemillä kriteereillä. Pisteytyksen perusteella valittiin kalastusalueittain vesistöt, joissa on edellytyksiä ammattimaiselle pyynnille. Pääsääntöisesti parhaat edellytykset ammattikalastukselle ja ammattikalastuksen lisäämiselle ovat suurimmilla reittivesillä, erityisesti suurimmilla selkäalueilla.

13 LIITE 1. 13

14 14 LIITE 2. Vesiviljelyn sijainninohjauksen ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnittelun ohjausryhmä Erkamo Esa Hagman Jari Heinonen Veli Hölli Otto Ilkka Nieminen Karila-Reponen Mirja Kirjavainen Jorma Lehtimäki Vesa Moilanen Sami Muhonen Jukka Mustalahti Lauri Mäkelä Harri Pyyvaara Päivi Pöllänen Perttu Ruokolainen Janne Salo Hannu Tuomola Juha Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Päijät-Hämeen kalatalouskeskus Suomen sisävesiammattikalastajat Längelmäveden kalastusalue / Hämeen ELY Suomen vapaa-ajan kalastajat, Hämeen piiri Päijät-Hämeen liitto Hämeen ELY-keskus (E) Hämeen ELY-keskus (E) Pirkanmaan ELY-keskus (Y) Hämeen ELY-keskus (E) Pirkanmaan ja Hämeen ammattikalastajat Hämeen ELY-keskus (Y) ProAgria Pirkanmaa Suomen Kalankasvattajaliitto ProAgria Häme Hämeen ELY-keskus (E) Metsähallitus

15 Liite 3. Suunnittelualueen vesistöjen pisteytys Kalastusalue Vesistö Perinteinen am.kal. alue Kalavarat Omistus ja hallinta Yleinen soveltuvuus Infra ja markkinat Poistokalastus Keskiarvopisteet kaikista Virtain Toisvesi ,67 Virtain Vaskivesi ,17 Virtain Tarjanne ,67 Ruoveden-Kuoreveden Ruovesi ,67 Ruoveden-Kuoreveden Palovesi ,17 Näsijärven Vankavesi ,17 Näsijärven Näsijärvi ,83 Pirkkalan Pyhäjärvi ,83 Vanajanselän Vanaja ,00 Roine-Mallasvesi-Pälkänevesi Roine ,83 Roine-Mallasvesi-Pälkänevesi Mallasvesi ,67 Roine-Mallasvesi-Pälkänevesi Pälkänevesi ,83 Längelmäveden Längelmävesi ,83 Hauhon Hauhonselkä ,33 Hauhon Ilmoilanselkä ,50 Hauhon Iso-Roine ,00 Kukkian Kukkia ,50 Kukkian Kuohijärvi ,33

16 16 Vehkajärven-Vesijaon Vehkajärvi ,83 Vehkajärven-Vesijaon Vesijako ,00 Etelä- ja Keski-Päijänne Päijänne ,17 Vesijärven Vesijärvi ,50 Kihniön Nerkoonjärvi ,83 Parkanon Aurejärvi ,50 Kyrösjärven Kyrösjärvi ,83 Vammalan-seudun Kulo - ja Rautavesi ,17 Hartolan Jääsjärvi ,00 Hartolan Heinolan Konnivesi ,50 Heinolan Ruotsalainen ,17