Muistio kaupunginhallitukselle Tulevan alueuudistuksen omaisuusjärjestelyjen aiheuttamat tappioriskit kaupungin taloudelle ja toimintavaihtoehdot riskien minimoimiseksi Maan hallitus on käynnistänyt massiivisen alueuudistuksen, jonka tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen, maakuntaliiton ja osa ympäristötoimen tehtävistä kuntien järjestämisvastuulta 18 uudelle valtion rahoittamalle aluehallinnolliselle yksikölle, joita uudistuksessa kutsutaan maakunniksi. Uudistukseen liittyy sote-palveluiden osalta valinnanvapauslainsäädäntö, jonka tarkempi sisältö tämän hetken tietojen mukaan tulisi julki marraskuussa. Lappeenrannan kaupunki on suhtautunut uudistukseen hyvin myönteisesti ja toiminnallisesti muutos on Etelä-Karjalassa varsin helppo toteuttaa, koska toiminnat järjestetään jo ylikunnallisena yhteistyönä joko kuntayhtymien kautta tai siten, että Lappeenranta toimii vastuukuntana. Lakivalmistelu on siinä vaiheessa, että laki on tullut kuntiin lausunnolle. Laki voi vielä muuttua, mutta omaisuuskysymysten osalta kyse on niin merkittävistä vaikutuksista kaupungin talouteen, että toimenpiteet tulisi linjata ennakkoon, mikäli laki menee esitetyssä muodossa läpi eduskunnan käsittelyn. Lakiesityksen 19 ja 30 rajoittavat merkittävästi kuntien toimivaltaa asiassa 31.5.2018 lukien ja ensimmäiset tiedot omaisuudesta ja pitkäaikaisista sitoumuksista tulee toimittaa maakuntahallinnolle vuoden 2017 loppuun mennessä. Näillä tiedoilla on omat oikeusvaikutuksensa myöhemmin, mikäli kunta ja maakunta olisivat vuoden 2019 jälkeen erimielisiä jonkin vastuun sisällöstä. Ongelma omaisuuskysymyksiin liittyen kiteytyy kaupunkikonsernin omistamiin toimitiloihin ja siihen, että maakunta sitoutuu vuokraamaan ne vain vuoden 2021 loppuun. Etenkin sote-palveluissa on varsin todennäköistä, ettei vuokrasopimuksia monilta osin jatketa, koska soteintegraation syventyessä ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämällä rakennusten perusratkaisut eivät välttämättä sovellu tulevaan palvelutuotantotapaan tai rakennukset ovat kokonaan tarpeettomia. Valinnanvapauslainsäädäntö tulee muuttamaan kaupungin intressejä kahdella tavalla. Ensinnäkin kilpailutilanteessa markkinoilla olevien palveluiden osalta kiinteistöjen tehokkuus tulee ajamaan sen ohi, kuka kiinteistöt omistaa. Kaupunki ei voi vuokrata rakennuksia alihintaan, eikä sen kannata lähteä muokkaamaan rakennuksia alati muuttuviin tarpeisiin. Toiseksi kaupungin intressinä on elinkeinopoliittisessa mielessä löytää tarvittavat tontit ja saada yksityiset investorit toteuttamaan rakennushankkeita niin yksityisten kuin julkistenkin sote-palvelutuottajien tarpeisiin. Kiinteistön kannalta on sama, tuottaako palvelua Eksoten tapainen toimija vai yksityinen, sillä tuottajan on tulevissa säästöpaineissa joka tapauksessa valittava mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja tuottavuutta tukevat toimitilaratkaisut. Nykytilanteessa tämä on konsernitasoisella talousohjauksella ollut helppo toteuttaa, sillä Eksotelle koituvat säästöt ovat näkyneet kaupungin maksamissa jäsenkuntaosuuksissa ja olleet suurempia kuin tyhjenevistä rakennuksista aiheutuvat tappiot, joten kulut on pystytty kattamaan talousarviossa. Rahoitusvastuun hajotessa kunnalle ja maakunnalle, päädytään tilanteeseen, jossa maakunta saa säästöt, mutta kunta joutuu kattamaan tappiot. Helpoin esimerkki tästä on jo tehty sairaalaratkaisu, jossa Armilan tyhjeneminen olisi saatu
katettua Eksotelle syntyvien säästöjen kautta. Tulevassa tilanteessa maakunta saa tehokkaan ja integraatiota erittäin hyvin tukevan sairaalakokonaisuuden, mutta kaupunki kattaa 8 miljoonan alaskirjauksen. Kaupungin omaisuusriskit Sote-toimitilat Lakiesityksen 20 :n mukaan perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät maakunnan hallintaan vuoden 2019 alusta, mutta sen tarvitsee vuokrata niitä enintään vuoden 2021 loppuun. Eksoten integroidussa palvelumallissa ongelmalliseksi muodostuu tulkinta siitä, mikä osa kuntayhtymää on lakiesityksen 18 :n ja mikä osa 20 :n mukaisessa käytössä. Tyhjien toimitilojen riski on 60,2 miljoonaa. Tilakeskuksella on vuoden 2021 lopussa sotekiinteistöjä 18,5 miljoonan, Lappeenrannan asuntopalvelu-konsernilla 24,3 miljoonan, (josta kaupungin takausvastuulla 5,4 Meur) ja Lappeenrannan yritystilalla 13,9 miljoonan, (josta kaupungin takausvastuulla 8,1 Meur), edestä. Kolmannen sektorin toimijoiden osalta kaupungilla on 3,5 miljoonan takausvastuu Joutsenon vanhainkotiyhdistykselle ja hyvin pitkäaikainen sitoumus Ylämaan kosenkotiyhdistyksen kanssa. Kaikki rakennukset on tehty vuokralaisen erityistarpeita vastaaviksi ja ovat hankalia muuntaa toiseen käyttötarkoitukseen. Ääritilanteessa vuokratulot rakennuksista häviävät, mutta kaupungin täytyy kattaa niiden pääomakulut (poistot+korot) ja rakennuksen ylläpitolämmöt. Riippuen tyhjenevien rakennusten alaskirjaustahdista, tuloslaskelmaan muodostuu 2-6 miljoonan euron vuosittainen kulu, joka täytyy kattaa kaupungille jäävien toimialojen käyttömenoista, sillä lakiluonnoksessa ei ole määritelty kunnalle lisärahoitusta kiinteistöistä aiheutuviin ongelmiin. Yritystilan omistamien rakennusten osalta on väistämätöntä, että kaupungin tulisi pääomittaa yhtiötä, jos se menettäisi maakunnalta saamansa vuokratuotot. Tämä rahoitus tulisi kattaa lisälainanotolla. Asuntopalvelun kohdalla tullaan hyvin periaatteelliseen kysymykseen siitä, katettaisiinko tappiot verovaroin vai omistajaohjataanko yhtiötä kattamaan ne itse. Jälkimmäinen tarkoittaa väistämättä korotuksia vuokriin. Sote-rakennusten osalta riskienhallinnan vaihtoehtoja rajaa heinäkuun alusta voimaan tullut laki sote-investointien rajoittamisesta. Laki lähtee siitä, että yli viiden miljoonan euron sitoumukset täytyy hyväksyttää sosiaali- ja terveysministeriössä, joten kaupunki ei voi suoraan ohjata Eksotea ostamaan rakennuksia. Yhtenä vaihtoehtona on myydä rakennukset kolmannelle osapuolelle, joka tekee vuokrasopimuksen Eksoten kanssa ja kantaa vuokrasopimusriskin. Todennäköisesti vuokra on nykyistä korkeampi sen sisältämän riskielementin vuoksi, mutta asiaa tulisi puntaroida myös siitä näkökulmasta, että rakennus voi jäädä kaupungin käsiin tyhjänä. Myymällä rakennuskanta nyt, saadaan ostajille vielä luvatuksi ainakin viiden vuoden vuokratulot, mikä voi hyvinkin riittää.
Toinen vaihtoehto on myydä rakennusomaisuus yksityisille sote-palveluntuottajille ja velvoittaa Eksote ostamaan niiltä palveluita sopimuksin jotka siirtyvät maakunnalle. Tältä osin ko. toimijoiden kiinnostus pitäisi kartoittaa. Sitä voisi hyvinkin olla, sillä tieto valinnanvapauslainsäädännöstä varmasti houkuttelee alan toimijoita. Kolmantena vaihtoehtona on sopia kuntien kanssa, että sote-tuotantoon käytettäviä rakennuksia käytetään käteisen rahan sijaan jäsenkuntatuottojen vastikkeena. Tällöin Eksote voi jo nyt aloittaa mieleisensä toimenpiteet rakennusten suhteen. Rakennusomaisuus ei jää rasittamaan maakuntaa, vaan lakiesityksen 31 :ssä todetaan, että rakennukset on siirrettävä vuoden 2019 alusta valtakunnalliselle maakuntien omistamalle kiinteistöyhtiölle. Tässä menettelyssä on riskinsä, koska olisi mahdollista, että rakennukset palaisivat kuntien omistukseen vuonna 2019. On kuitenkin epäselvää miten tämä menettely käytännössä toimisi ja millä tasearvolla kunnat saisivat rakennukset takaisin. Kyse ei kuitenkaan ole investoinnista, joten järjestelyä ei tarvinne hyväksyttää ministeriössä. Neljänenä vaihtoehtona on valita strategia, jossa kiinteistöjä aletaan kehittää aktiivisesti ja nostetaan vuokrataso lakiesityksen 20 :n viittaamalle kohtuulliselle tasolle. Lakiesityksessä todetaan, että valtioneuvosto voi antaa tarkempia ohjeita vuokran määräytymiseen. Tämä on varsin suuri haaste, koska kuntien sisäiset vuokrat eroavat suurissa kaupungeissa kymmeniä prosentteja. Vaihtoehto on siis erittäin riskialtis, koska ei tiedetä, mikä vuokrataso tulee olemaan. Etelä-Karjalan kuntien osalta toimitilat on hyvin kartoitettu. Suosittelen, että kunnat ja Eksote palkkaisivat yhdessä välittömästi asiantuntijan tai konsultin, jonka tehtävänä olisi puolen vuoden aikana arvioida nykyisen rakennusomaisuuden kypsyys tulevassa sotepalvelutuotannossa. Tätä kautta riskejä voitaisiin tarkemmin analysoida ja tehdä valintoja kiinteistöstrategian suhteen. Keskussairaala Keskussairaalan osalta lakiesityksen 18 lähtee selkeästi siitä, että kuntayhtymäosuus irrotetaan kaupungin taseelta ja omaisuus ja velat siirtyvät maakunnalle. Etelä-Karjalassa sairaalarakennuksiin tehdyt investoinnit on katettu kuntien maksuosuuksilla, ja tämän seurauksena Eksotella on korollista velkaa huomattavan vähän (29,9 Meur) suhteessa sen taseen loppusummaan (118,3 Meur). Erikoissairaanhoidon eriytetyssä taseessa velkaa on 6,9 Meur ja taseen loppusumma 74,6 Meur. Lappeenrannan kaupunki joutuu erikoissairaanhoidon osalta kirjaamaan alas jäsenkuntaosuuden 15,4 Meur (EKSOTEN osuus kaupungin tilinpäätöksessä 2015.) Tämä voidaan poikkeuksellisesti kirjata suoraan oman pääoman vähennyksenä taseeseen, eikä tätä kautta synny uutta katettavaa alijäämää, mutta toimenpiteen seurauksena kriisikuntakriteeristössä oleva omavaraisuusaste (%) voi siirtyä raja-arvon heikommalle puolelle. Suurempi kysymys on kuitenkin se, että jos kunnat olisivat valinneet toisentyyppisen rahoitusstrategian ja antaneet ensin sairaanhoitopiirin ja myöhemmin Eksoten velkaantua, maakunnalle siirtyisi omaisuuden lisäksi uudistuksessa myös lainoja, joka olisi käytännössä pois kunnan omasta lainamäärästä. Kunnat ovat rahoittaneet sairaanhoitopiirejä hyvin eri tavoin eri puolella Suomea joten järjestely ei kohtele kuntia kovinkaan tasapuolisesti. Keskussairaalan osalta tappiot voidaan minimoida selvittämällä sairaalarakennuksen todellinen arvo ja yhtiöittämällä omaisuus. Kiinteistö voidaan myydä Eksoten omistukseen
perustettavalle yhtiölle ja nostaa tällä kertaluontoisella kirjauksella syntynyt ylijäämä lakiesityksen 27 :n mukaisesti. Lopputuloksena kunnat saavat sairaalan arvon verran rahaa ja tästä aiheutuva Eksotelle aiheutuva velkasumma siirtyy maakunnalle omaisuuden mukana lakiesityksen 18 :n mukaisesti. Järjestely täyttäisi uudistuksen tavoitteen omaisuuden vain kerran maksamisesta ja julkisen talouden tasapainosta, jos kunnat vain käyttävät saamansa summan omien lainojensa lyhentämiseen. Pelastustoimen rakennukset Pelastustoimen osalta rakennusten tulevaisuus on sote-rakennuskantaa hieman turvatumpi niin kauan, kun valtio pitäytyy siinä palvelutasopäätöksessä, jonka se on velvoittanut kuntia nykyisin toteuttamaan. On kuitenkin syytä kysyä, miksi kaupunki vuokraisi paloasemia maakunnalle, joka voi valtiorahoitteisena korjata niitä itsekin tai vuokrata asemat yksityisiltä vuokranantajilta. Pelastusasemien rakennuskannan osalta helpoin ratkaisu on myydä rakennukset pois ja antaa pelastuslaitoksen tehdä kolmannen osapuolen kanssa vuokrasopimus, joka sitten periytyy maakunnalle, joka voi jatkossa järjestää toiminnan parhaaksi katsomallaan tavalla. Kalusto ja irtaimisto Lakiesityksen mukaan ( 21) kunnan omistuksessa olevat rakennukset jäävät kunnalle, mutta kalusto ja irtaimisto siirtyy maakunnan omistukseen. Eksoten osalta järjestelyn aiheuttamat toimenpiteet ovat tulkinnanvaraisia sillä kuntayhtymää ei voi purkaa vain osittain ja irtaimisto on kirjattuna Eksoten taseelle. Pelastuslaitoksen osalta ajoneuvokalusto ja siihen liittyvät ennen vuotta 2018 tapahtuvat hankinnat, suurimpana yksittäisenä miljoonan euron nostoauto tämän vuoden talousarviossa, siirtyvät maakunnalle, mutta näiden hankkimiseen nostetut lainat jäävät kunnalle. Investointeihin on saatu rahoitusosuuksia muilta kunnilta ja palosuojelurahastolta. Vuoden 2015 lopulla pelastustoimen kalustoa oli 1,3 miljoonaa ja tulevien vuosien investoinnit kasvattaisivat summan noin kolmeen miljoonaan ennen vuotta 2019. Tiloissa olevat taide-esineet ovat suurimmalta osin museon omistuksessa ja tiloissa vain lainassa ja näytteillä, joten on todennäköistä, etteivät ne siirry maakunnalle. Olipa kalusto tai irtaimisto kuntayhtymällä tai kaupungin omassa taseessa voi kaupunki halutessaan myydä sen nyt rahoituslaitokselle ja tehdä takaisinvuokrauksesta leasingsopimuksen (sale and leaseback). Sopimus siirtyy lakiluonnoksen 22 mukaan maakunnalle. Kaupunki saisi järjestelyn seurauksena kertaluontoisen rahapotin, jolla se voisi maksaa kalustoa varten otetut lainansa ja palauttaa palosuojelurahastolle ja muille kunnille näiden maksamat investointituet.
Linjattavat asiat Edellä mainitut riskit ovat todellisia ja lakiesitys ei anna vastauksia näihin ongelmiin, vaikka uudistuksen yhteydessä on vakuutettu, ettei uudistus heikennä kuntataloutta. Uudistuksessa on kuitenkin toistaiseksi keskitytty rahoitusmekanismin ja tätä kautta yksittäiselle kunnalle syntyvän käyttötalouden rahoitusvajeen ratkaisemiseen. Edellä esitetyt ratkaisuehdotukset riskien minimoimiseksi eivät ole suositus toimintatavaksi, vaan omaisuuskysymyksiin liittyvät ongelmat tulisi ratkaista lainsäädäntöteitse ennen kuin uudistus astuu voimaan. Omaisuuskysymykset ovat olleet auki jo edellisen hallituksen soteuudistuksessa, joten on varsin epätodennäköistä, että niihin löytyisi kuntien kannalta lakiluonnosta parempi ratkaisu. Kaupungilla on mahdollisuus tarjota omaa vaihtoehtoaan osana lakiluonnoslausuntoaan, mutta yleensä kuntien lausuntojen vaikutus ei ole tämän tyyppisissä sisältökysymyksissä niin merkittävä, että niillä olisi vaikutusta lain sisältöön. Sinällään asia voitaisiin valtakunnallisesti ratkaista melko yksinkertaisella tavalla, mutta jostain syystä lainsäätäjä ei ole halunnut lähteä keskustelemaan vaihtoehdoista joissa omaisuusriskit siirretään varojen, vastuiden ja velkojen kanssa maakunnille. Kaupungin tulisi ottaa kanta siihen, lähteekö se uudistuksessa turvaamaan omaisuutensa ja minimoimaan taloudelliset tappionsa vai nähdäänkö alueuudistus asiana, joka vain vaikuttaa toteutuessaan kaupungin jäljelle jäävien toimintojen taloudellisia resursseja pienentävästi. Tilanne ei sinällään poikkea siitä, että siirrettäisiin budjettirahoitusta maakunnallisille toiminnoille kuntien omilta toiminnoilta, mutta päätös lienee syytä tehdä tietoisesti. Asian suhteen on syytä tehdä voimakasta edunvalvontatyötä, mutta edellä kuvatun suuruisten omaisuusriskien ollessa kyseessä, tulisi kaupungilla olla selkeä riskienhallintasuunnitelma. Päätöksiä asiaan liittyen pitää tehdä erittäin nopeassa aikataulussa, jos laki menee läpi esitetyssä muodossa. Lappeenrannassa 9.9.2016 Olli Naukkarinen strategia- ja rahoitusjohtaja LIITE: Laki maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaanpanosta, 4 luku omaisuusjärjestelyt
4 luku Omaisuusjärjestelyt 17 Omaisuusjärjestelyjen tavoitteet Tässä luvussa tarkoitettujen omaisuuden siirtoa koskevien säännösten tarkoituksena on turvata maakuntien käyttöön niiden järjestämisvastuulla olevia tehtäviä varten tarvittava omaisuus ja toimitilat kokonaistaloudellisesti tehokkaalla tavalla. Lisäksi tavoitteena on, että omaisuusjärjestelyissä kuntia kohdellaan tasapuolisesti eikä järjestelyillä vaaranneta rahoitusperi-aatteen toteutumista kuntien vastuulle jäävissä tehtävissä. 18 Sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen siirtäminen maakuntiin Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 :ssä tarkoitetut sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 6 :n 1 momentissa tarkoitetut erityishuoltopiirit sekä alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 5 :n 2 momentissa tarkoitetut maakunnan liitot siirretään varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen maakuntiin 1 päivänä tammikuuta 2019. Helsingin erityishuoltopiirin toimintaan liittyvät varat, velat ja sitoumukset erotetaan Helsingin kaupungin muista varoista, veloista ja sitoumuksista ja siirretään maakuntaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Edellä 1 momentissa tarkoitetun kuntayhtymän varat ja velat liitetään siihen maakuntaan, jonka alueeseen kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat. Jos kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat eri maakuntiin, kuntayhtymän varat ja velat on jaettava maakuntien välillä jäsenkuntien omistusosuuksien suhteessa, paitsi jos omaisuuden ja velkojen siirrot olisivat maakuntien taloudelliseen kantokykyyn nähden vähäisiä. Maakunnat voivat sopia omaisuuden ja velkojen jakamisesta myös toisin. Jos kuntayhtymä on perussopimuksensa mukaan huolehtinut muistakin kuin maakunnalle siirtyvistä tehtävistä, jäsenkuntien on järjesteltävä toiminta näiden tehtävien osalta uudelleen vuoden 2018 loppuun mennessä. 19 Selvitys kuntayhtymän ja erityishuoltopiirin omaisuudesta ja vastuista Edellä 18 :ssä tarkoitettujen kuntayhtymien ja erityishuoltopiirien on tehtävä viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2018 maakunnalle yksityiskohtainen selvitys: 1) kuntayhtymän omaisuudesta; 2) maakunnan vastuulle siirtyvistä veloista ja muista sitoumuksista, vastuista ja sopimuksista; 3) kuntayhtymän omaisuuden kirjanpidollisen arvostuksen perusteista; sekä 4) sellaisista olennaisista omaisuuserissä tapahtuneista muutoksista sekä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä, jotka eivät ilmene viimeisimmästä tilinpäätöksestä. Maakunnalla on oikeus saada käyttöönsä tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja ja asiakirjoja. Selvityksen sisällöstä voidaan tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä valtiovarainministeriön asetuksella. Helsingin erityishuoltopiiriin sovelletaan, mitä tässä pykälässä säädetään kuntayhtymästä. 20 Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilat Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät maakunnan hallintaan 1. päivänä tammikuuta 2019. Maakunnan ja kunnan välillä solmitaan toimitilojen hallinnasta vuokrasopimus siten, että se on voimassa vähintään 31 päivään joulukuuta 2021 saakka. Maakunnalla on oikeus pidentää vuokrasopimuksen voimassaoloa yhdellä vuodella. Maakunnan tulee ilmoittaa oikeuden käyttämisestä kunnalle viimeistään 12 kuukautta ennen vuokrasopimuksen voimassaolon päättymistä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vuokrasopimuksessa sovitun vuokran on katettava vuokrasopimuksen kohteena olevaan toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääomakustannukset ja tilojen ylläpitokustannukset. Vuokran määräytymisestä voidaan antaa tarkempia määräyksiä valtioneuvoston asetuksella. 21 Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevan irtaimen omaisuuden siirtyminen maakunnalle Maakunnalle siirtyy 1 päivänä tammikuuta 2019 sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä irtaimisto, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet sekä immateriaaliset oikeudet ja luvat osakeyhtiöiden osakkeita lukuun ottamatta. Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen maakunnalle siirtyvät kunnan omistamat, sellaisen osakeyhtiön osakkeet 1) jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen; 2) joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6-8 :n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys ja 3) jonka kanssa kunnalla on 1 päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. 22 Kuntaa sitovien sopimusten ja vastuiden siirtäminen maakunnalle Kunta siirtää maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset 1 päivästä tammikuuta 2019 lukien. Jos sopimusta ei ole mahdollista siirtää tai jakaa, kunnan ja maakunnan on sovittava sopimukseen liittyvän vastuun jakautumisesta. Jos kunta on antanut 21 :n 2 momentissa mainitun, sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan osakeyhtiön puolesta takaussitoumuksen, takausvastuu siirtyy maakunnalle. 23 Selvitys kunnasta siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista Kunnan on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 maakunnalle yksityiskohtainen selvitys edellä 20 22 :ssä tarkoitetuista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevista toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta sekä sopimuksista. Maakunta voi pyytää kunnalta käyttönsä tarpeellisiksi katsomiaan lisäselvityksiä ja asiakirjoja. Jos maakunta katsoo, että 1 momentissa tarkoitetun selvityksen mukaan maakunnan hallintaan siirtyvät toimitilat, irtaimisto ja sopimukset eivät turvaa sosiaali- ja terveystoimen tai pelastustoimen järjestämistä alueella, maakunnan on neuvoteltava kunnan kanssa. Kunnan on täydennettävä 1 momentissa tarkoitettua selvitystä viimeistään 30 päivänä kesä-kuuta 2019, mikäli 1 momentissa tarkoitetuissa toimitiloissa, siirtyvässä irtaimessa omaisuudessa tai sopimuksissa on tapahtunut olennaisia muutoksia 1 momentissa tarkoitetun selvityksen antamisen jälkeen ja mikäli maakunta katsoo selvityksen täydentämisen tarpeelliseksi. 24 Maakunnan päätös Maakunta päättää 23 :ssä säädetyn selvityksen perusteella 20 22 :ssä säädetyistä sopimuksista ja irtaimen omaisuuden siirtymisestä sekä vastuista. 25 Kunnan valitusoikeus Mikäli kunta on tyytymätön 24 :ssä tarkoitettuun maakunnan päätökseen, kunta voi hakea siihen muutosta hallinto-oikeudelta. Valitukseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttö-laissa säädetään (586/1996). Maakunnalla on oikeus järjestää vastuullaan olevia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja kunnan omistamissa ja hallinnoimissa toimitiloissa sekä käyttää palvelujen järjestämiseen
tarvittavaa, kunnan omistamaa irtaimistoa siihen saakka, kunnes hallinto-oikeuden päätös asiassa on lainvoimainen. Maakunnan on maksettava toimitiloista vuokraa siten kuin 20 :ssä säädetään. 26 Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen kuntayhtymään Muihin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin kuin 18 :ssä tarkoitettuihin kuntayhtymiin sovelletaan, mitä kunnasta säädetään 20 25 :ssä. 27 Kuntayhtymän taseeseen kertyneet ali- ja ylijäämät Edellä 18 :ssä tarkoitettujen kuntayhtymien jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain (410/2015) säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän siirtämistä maakuntaan. Taseeseen kertyneen ylijäämän käsittelystä kuntayhtymän jäsenkunnat päättävät kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti. 28 Velkojien aseman turvaaminen Valtioneuvosto voi 18 :ssä tarkoitettujen kuntayhtymän velkojien aseman turvaamiseksi päättää vastavakuutta vaatimatta, mutta muuten määräämillään ehdoilla, omavelkaisen valtiontakauksen myöntämisestä 19 :ssä tarkoitettujen velkojen, jotka on otettu [ xx.xx.xxxx] mennessä sekä niihin liittyvien koron- ja valuutanvaihtosopimusten sekä muiden vastaavien suojausjärjestelyjen ja sopimuksissa sovittujen korkojen ja muiden ehtojen täyttämisen vakuudeksi. 1 momentissa tarkoitettuja takauksia voi olla voimassa enintään eduskunnan valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä myöntämän valtuuden mukainen määrä. 29 Ilmoitus velkojille ja sopimusosapuolille Maakunnan on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 lähetettävä kirjallinen ilmoitus maa-kunnan vastuulle siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille. Maakunnan ilmoituksesta on käytävä ilmi, siirtyykö velka, vastuu tai sopimus maakunnalta edelleen 31 :ssä tarkoitetulle osakeyhtiölle. Velkojilla ja sopimusosapuolilla on oikeus irtisanoa velkasuhde tai sopimus päättymään 31 päivänä joulukuuta 2018. Irtisanomisesta on ilmoitettava maakunnalle viimeistään 31 päivänä elokuuta 2018. 30 Siirrettävän kuntayhtymän viranomaisen toimivalta Edellä 18 :ssä tarkoitetun kuntayhtymän viranomainen ei saa 19 :ssä tarkoitetun selvityksen antamiseen jälkeen päättää asioista, joilla olisi merkittäviä maakuntaa sitovia vaikutuksia, paitsi jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Edellä 18 :ssä tarkoitetun kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä, joka on tehty 19 :ssä tarkoitetun selvityksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuntayhtymän siirtämistä maakuntaan, saa valittaa kuntalaissa (410/2015) säädetyllä tavalla myös sillä perusteella, että päätös on tämän pykälän 1 momentin vastainen. Valitusoikeus on myös maakunnalla. 31 Maakunnan omaisuuden, sopimusten ja vastuiden siirto valtakunnalliselle osakeyhtiölle Maakunnan on siirrettävä omistukseensa tulleet kiinteistöt, kiinteistön hallintaan oikeuttavat kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeet, maanvuokrasopimukset sekä toimitilojen vuokrasopimukset maakuntien yhdessä omistamalle, tätä tarkoitusta varten perustetulle osakeyhtiölle, josta säädetään maakuntalain 16 luvussa. Maakunnan tulee päättää siirrosta niin, että siirrettävä omaisuus ja sopimukset ovat 1 momentissa tarkoitetun osakeyhtiön omistuksessa ja hallinnassa 1. päivästä tammikuuta 2019 lukien.
32 Omaisuuden saanto Edellä 18 :ssä säädettyjen kuntayhtymien ja Helsingin erityishuoltopiirin omaisuus sekä 21 :ssä säädetty irtain omaisuus siirtyy maakunnalle tämän lain nojalla. Edellä 19 ja 23 :ssä säädetty selvitys vastaa omaisuuden saantokirjaa. 33 Siirrettävän kuntayhtymän tilinpäätöksen käsittely ja vastuuvapauden myöntäminen Edellä 18 :ssä tarkoitettujen kuntayhtyminen ja erityishuoltopiirien tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2018 allekirjoittavat maakunnan hallitus ja maakuntajohtaja. Maakunnan valtuuston on käsiteltävä 1 momentissa tarkoitetut tilinpäätökset ja päätettävä tilivelvollisille myönnettävästä vastuuvapaudesta kesäkuun 2019 loppuun mennessä. Edellä 18 :ssä tarkoitettujen kuntayhtymien ja erityishuoltopiirien tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen vuodelta 2018 sovelletaan muutoin mitä kuntalaissa (410/2015) säädetään. Uudistukseen liittyvät veroseuraamukset 34 Varainsiirtoveron suorittamisvelvollisuus Varainsiirtoveroa ei ole suoritettava kiinteistön tai arvopaperin luovutuksesta siirrettäessä kuntayhtymien 18 :n 1 momentissa tarkoitetut varat momentin mukaisesti maakunnille, eikä maakuntien siirtäessä varat edelleen 31 :n 1 momentissa tarkoitetulle tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n 2 momentissa tarkoitetulle osakeyhtiölle mainitun pykälän mukaisesti ennen 31 päivää joulukuuta 2020. 35 Kuntayhtymän veronalainen toiminta Siltä osin kuin toiminta on katsottu kuntayhtymän veronalaiseksi toiminnaksi, siirtoon sovelletaan, mitä tässä pykälässä säädetään. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien, erityishuoltopiirien kuntayhtymien ja maakunnan liittojen kuntayhtymien ei katsota purkautuvan tuloverotuksessa siirrettäessä ne maakuntiin varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen edellä 18 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Toimintansa lopettavan 2 momentissa tarkoitetun kuntayhtymän verotuksessa poistamatta olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään maakunnan verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty toimintansa lopettaneet kuntayhtymän verotuksessa. 36 Siirto maakunnalta valtakunnalliselle osakeyhtiölle Siirrettäessä varoja 31 :n tarkoittamalla tavalla valtakunnalliselle osakeyhtiölle luetaan maakunnan tuloverotuksessa luovutetun omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa. Osakeyhtiön verotuksessa luetaan siirtyneen omaisuuden vähennyskelpoiseksi hankinta-menoksi vastaava määrä kuin on 1 momentin mukaisesti luettu maakunnan veronalaiseksi luovutushinnaksi. Siirtyneet muut vähennyskelpoiset menot kuin hankintamenot vähennetään osakeyhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty maakunnan verotuksessa. Siirtyneisiin varoihin kohdistuvat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 5 a :ssä tarkoitetut oikaisuerät ja siirtyneeseen toimintaan kohdistuvat varaukset luetaan osakeyhtiön verotuksessa veronalaiseksi tuloksi samalla tavalla kuin ne olisi luettu tuloksi maakunnan verotuksessa. Vastikkeeksi saatujen osakkeiden verotuksessa vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi luetaan siirrettyjen varojen verotuksessa vähentämättä oleva määrä vähennettynä siirtyneiden velkojen ja varausten määrällä. 37 Hankintamenon määräytyminen eräissä tapauksissa Ennen tämän lain voimaantuloa verovapaaksi katsotun toiminnan käytössä olleen käyttöomaisuuden ja muun omaisuuden verotuksessa vähentämättä olevaksi hankintamenoksi ja pitkävaikutteisten menojen verotuksessa vähentämättä olevaksi määräksi katsotaan 31 päivänä joulukuuta 2018 päättyneeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen mukainen omaisuuden ja pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo.