Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen Ohjeistus TE3 kurssille Matti Meikäläinen Mikkelin etä- ja aikuislukion Puumalan toimipiste Terveystieto, TE3 -kurssi Syksy 2010 1
Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Yleiset ohjeet... 4 3. Tutkielman osat... 5 3.1 Otsikko... 5 3.2 Sisällys... 5 3.3 Johdanto... 5 3.4 Aineisto ja menetelmät... 5 3.5 Tulokset... 5 3.6 Tulosten tarkastelu ja pohdinta... 6 4. LÄHDEVIITTEET... 6 5. Kartat, kuvat ja taulukot... 8 Lähteet... 9 Liitteet... 11 Käytä sisällysluettelon tekoon automaattista ominaisuutta. Kun käytät otsikoihin otsikkkotyylejä, saat luotua sisällysluettelon automaattisesti (Muotoilu Tyylit ja muotoilut). Tämä kannattaa opetella ja harjoitella.
1. Johdanto Johdanto kappale herättää lukijan mielenkiinnon tutkimukseen, johdattelee tutkimuksen aihepiiriin. Johdanto kappale on yleensä melko lyhyt (1/3 1sivua), tosin on niitä monikymmensivuisiakin. Johdannossa kerrot mikä on tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma (tutkimuskysymys). Yleensä on syytä myös kertoa aiheen rajaus eli mitä tutkimus sisältää (ja mahdollisesti selvennykseksi mitä ei), jolloin lukija voi johdannon perusteella päätellä onko tämä hänen etsimänsä aihealueen tutkimus. Mainitse käytetyt menetelmät. Johdattele siis lukija aihealueeseen, kerro tutkimuksen tarkoitus ja menetelmät ja pakota tutkimukseesi tarttuja lukemaan tutkimuksesi loppuun. Abstrakti Abstrakti kertoo tutkimuksen aiheen ja lyhyesti keskeisistä tuloksista. Abstraktin voi lukea ilmaiseksi nettijulkaisuista, sillä se kertoo mitä tutkimus käsittelee, mitä siinä on selvitetty, millaisia päätuloksia siinä on saatu jne. Abstraktiin on yleensä liitetty myös tutkimuksen asiasanat, jotka auttavat tutkimuksen löytämisessä sekä linkittämisessä saman alan tutkimuksiin. Abstrakti on hyvin tiivis. Tutkaile abstrakteja Google Scholarin avulla, joka etsii vain tieteellisiä tekstejä. 3
2. Yleiset ohjeet Kirjoita raportti tai tutkielma tietokoneella. Käytä riviväliä 1,5 ja kirjasinkokoa 12. Fontin pitää olla selkeä ja helposti luettava (esimerkiksi Times New Roman tai Arial). Tutkimusraportin pituus vähintään 5 sivua + otsikkosivu, sisällys, lähteet ja liitteet. Käytä väliotsikointia ja kappalejakoa jäsentämässä sisältöä. Jätä riittävät marginaalit. 2 2,3cm on hyvä marginaalikoko. Numeroi sivut, alaotsikot, kuvat, taulukot ja tilastot. Otsikoi kuvat, diagrammit ja tilastot. Jos olet käyttänyt hyväksi muiden julkaisemaa tietoa, merkitse alkuperäinen lähde asianomaiseen kohtaan lauseen loppuun sulkuihin (tekijä, vuosiluku ja yleensä sivunumero). Laadi lähdeluettelo, jossa mainitset kirjan yms. kaikkien tekijöiden nimet aakkosjärjestyksessä, teoksen nimen, kustantajan ja julkaisuvuoden. Liitä tutkimuksessa mahdollisesti käytetyt tutkimuslomakkeet ym. materiaali liitteeksi. Loogisesti etenevän tutkimusraportin yleisrakenne: Kansilehti Sisältö Johdanto Teoreettinen viitekehys Aineistot, menetelmät ja tutkimusalue Aiheen käsittely ja tulokset Johtopäätökset Lähteet Liitteet 4
3. Tutkielman osat 3.1 Otsikko Laadi lyhyt ja informatiivinen otsikko, josta selviää työn sisältö. Kirjoita otsikko ja tekijän tai tekijäryhmän nimi erilliselle kansilehdelle. 3.2 Sisällys Opettele käyttämään valmiita otsikkomalleja (tai muotoile itse) (OpenOffice: Muotoilu Tyylit ja muotoilut), jolloin saat automaattisesti myös sisällysluettelon (Lisää Hakemistot ja luettelot). Sisällysluettelo nimetään yleensä joko sisältö tai sisällys. Laita alaotsikot eri tasoille sisällysluetteloon ja itse tekstiin. 3.3 Johdanto / Tieteellisessä artikkeli: Abstrakti Esittele tutkimuksen tai tutkielman lähtöoletus eli hypoteesi ja tutkimusongelma. Selvitä lyhyesti aiheeseen liittyvää taustatietoa ja samaan aihepiiriin liittyviä tutkimustuloksia. * Tieteellisesä artikkelissa Johdanto sisältää teoreettisen viitekehyksen eli sen mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään, millaiseen teoriapohjaan se liittyy eli siis mihin tehty tutkimus pohjautuu. 3.4 Aineisto ja menetelmät Kerro lyhyesti, mutta perusteellisesti, mitä johdannossa esitellyn tutkimusongelman ratkaisemiseksi on tehty: mitä aineistaja käytettiin ja miten/mistä ne hankittiin, miten tutkittiin, mitä analyysimenetelmiä on käytetty sekä missä ja milloin tutkimus tehtiin. Voit viitata liitteessä oleviin tutkimusmateriaaleihin. Ajatuksena on, että tämän selostuksen pohjalta joku toinen voi toistaa tutkimuksen samalla tavalla. 3.5 Tulokset Kokoa keskeiset tulokset omiksi tilastoikseen, jotka voivat sisältää sanallista tai numeerista tietoa. 5
Muokkaa taulukoista havainnollistavia diagrammeja tai muita piirroksia, joiden avulla tutkittava asia ja siihen liittyvät tulokset tulevat selkeästi esitellyiksi. Kerro kuvien ja taulukon sisällöstä myös sanallisesti On tärkeää, että tulokset vastaavat esitettyyn tutkimusongelmaan 3.6 Tulosten tarkastelu ja pohdinta Tulkitse sanallisesti, mitä taulukoissa, diagrammeissa ja laatimissasi piirroksissa esitetään. Selitä, mitä sait tutkimuksessa selville (onko tutkimusongelma ratkaistu) ja tee yhteenveto. Voidaanko tutkimustuloksia hyödyntää ja onko tutkimus tuottanut uutta tietoa Arvioi tulosten luotettavuutta ja virhelähteitä avoimesti sekä pohdi mitä tulisi muuttaa tai kehittaa (jos tarvetta on) Hyväksy tai hylkää tutkimuksen alussa laatimasi hypoteesi ja perustele kantasi. Kerro selkeästi, mitä uusia ja avoimia kysymyksiä tutkimus nosti esiin. Tulosten tarkastelu on tutkimuksen tärkein osio, sillä se mittaa tutkijan paneutumista aiheeseen ja ilmiön ymmärtämistä. 4. LÄHDEVIITTEET Tieteellisessä tutkimuksessa käytetyt lähteet on aina ilmaistava sekä lähteissä että itse tekstissä lähdeviitteinä. Tämä koskee sekä suoria lainauksia (jotka sijoitetaan lainausmerkkeihin ja kursivoidaan) että referoituja lainauksia. Viitteiden tarkoituksena on osoittaa lukijalle, mikä on kirjoittajan omaa tulkintaa, ja mikä taas on muilta lainattua. Toisten tekstien lainaamista ilman että esittää lähdettä, sanotaan plagioinniksi eli kirjalliseksi varkaudeksi. Lähdeviitteellä viitataan lähdeluetteloon, mistä lukija löytää lähdettä koskevat tarkemmat tiedot. Tämän vuoksi viitteiden ja lähdeluettelon tulee ehdottomasti vastata toisiaan, ts. viitteen hakusanan on aina vastattava ko. lähteen ensimmäistä nimekettä. 6
Jos lähteitä on useita, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä (esim. Cosgrove 1980, 123; Baker 1990, 4). Sivunumero merkitään aina kun se on mahdollista. Mikäli sama tekijä on tehnyt useampia julkaisuja samana vuonna, erotetaan ne tekstin sisäisessä viittauksessa ja lähteissä lisäämällä vuosiluvun perään a, b jne. (esim. Vartiainen 1998a). Jos kirjoittajan nimi mainitaan tekstissä, tarvitsee sulkeiden sisään laittaa ainoastaan painovuosi ja mahdolliset sivut (...kuten Palomäki (1986, 121) toteaa... Palomäen (1986, 121) mukaan...). Viittaus on kuitenkin oltava välittömästi nimen jälkeen, eikä viitettä enää toisteta lauseen tai kappaleen lopussa. Tällaista viittaustapaa kannattaa käyttää rinnan lauseen loppuun sijoitettavan viittaustavan kanssa, sillä yleensä se elävöittää tekstiä ja parantaa sen luettavuutta. Viitteitä kannattaa käyttää harkiten, ts. merkitä kaikki tarpeelliset, mutta ei yhtään turhaa lähdettä. Lähteiden määrä ei ole tutkielman arvosanan kannalta läheskään niin tärkeää kuin käytettyjen lähteiden tieteellinen, luova tulkinta. Jos jokaisen lauseen jäljessä on viittaus, työn lukeminen on työlästä ja lopulta voi herätä myös kysymys siitä, oliko työ itsenäinen tutkielma vai vain kirjallisuusreferaatti. 7
5. Kartat, kuvat ja taulukot Kuvilla, kartoilla ja taulukoilla lisätään tekstin havainnollisuutta. Niiden huomioarvo voi olla jopa suurempi kuin tekstin. Niillä voidaan esittää tuloksia ja vertailuja, luoda painotuksia ja selventää tärkeitä tai vaikeita kohtia. Niillä voidaan myös esittää tiiviissä muodossa laajoja aineistoja tai tutkimustuloksia, jotka veisivät tekstissä liikaa tilaa. Kuvien, karttojen ja taulukoiden sisältämän informaation tulisi olla riittävää niin, että ne toimivat itsenäisinä, tekstistä riippumattomina kokonaisuuksina. Yleensä ne kuitenkin sijoitetaan tekstiin mahdollisimman heti viitteen jälkeen kappaleita kuitenkaan rikkomatta. Viittaus kuvaan, karttaan tai taulukkoon merkitään normaalikäytännön mukaan (...(kuva 1)....Kuten kuvasta 1 havaitaan... Kuva 1 osoittaa), ja lähteet mainitaan lähdeluettelossa. Kuvat ja taulukot otsikoidaan ja numeroidaan juoksevasti. Kuvan (joksi yleensä myös kartta lasketaan) otsikko sijoitetaan kuvan alapuolelle (kuva 1); taulukon otsikko puolestaan sen yläpuolelle (taulukko 1). Kuva 1. Malli maisemaelementtien vertikaalirakenteesta ja vuorovaikutussuhteista (Herz 1966, 89; käännös Tanskanen 2000, 36). (Huom! Riviväli 1) Taulukko 1. Mallinnuksissa käytetyt FINADAPT:in lämpötila- ja sadannanmuutosennusteet talvi- ja kesäkuukausille jaksoilla 2021 2050 ja 2070 2099 (Carter ym. 2005, 21). Lämpötilan muutos, C Sadannan muutos, % Tarkastelujakso Talvijakso A2 2021 2050 +2,6 2070 2099 +6,5 2021 2050 +9,7 2070 2099 +22,3 B1 +2,5 +4,3 +7,3 +13,2 Kesäjakso A2 +1,5 +3,6 +4,1 +3,8 B1 +1,3 +2,3 +2,8 +4,6 8
Lähteet - Luettele kaikki teokset tekijän nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Lähdeluettelosta tulee käydä ilmi teoksen nimi, tekijät, kustantaja ja julkaisuvuosi. - Internet-lähteistä merkitse täydellinen Internet-osoite sekä lukupäivämäärä. Esimerkkejä: Alueiden käyttö ja aluerakenne vuonna 2017 1995. Ympäristöministeriö, Helsinki. Hanski, Ilkka 1999. Metapopulation ecology. Oxford University Press, New York. Helsingin Sanomat 29.3.2013. Suomi varmisti paikan jalkapallon maailmanmetaruuskisoihin Brasiliaan. Holopainen, Eero, Martti heikinheimo & Markku Kulmala 1996. Ilmakehä. Teoksessa: Kuusisto, Esko, Lea Kauppi & Pirkko Heikinheimo (toim.) 1996. Ilmastonmuutos ja Suomi. Yliopistopaino, Helsinki. [IPCC] Intergovernmental Panel on Climate Change 2007a. Tieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille. Ensimmäisen työryhmän osuus Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännessä arviointiraportissa. [Saatavilla: http://www.fmi.fi/kuvat/ipcc_ar4_spm_suomennos.pdf. Maaliskuu 2008] [IPCC] Intergovernmental Panel on Climate Change 2007b. Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus. Yhteenveto päätöksentekijöille. Toisen työryhmän osuus Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännessä arviointiraportissa. [Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/ download.asp?contentid=68316&lan=fi Maaliskuu 2008] Joensuun yliopiston kielikeskus 2001. Kypsyysnäyte. Http://www.joensuu.fi/kielikeskus/ index.html. 11.5.2001. Kujala, Lassi 2010. Räpyläjälkiä perunamaalla. Länsi-Savo. 13.8.2010 Parmesan, Camille 1996. Climate and species range. Nature 382, 765 766. Peruskartta 1:20 000, lehti 4224 05 Kuorevaara (1974). Maanmittaushallitus, Helsinki. Tanskanen, Minna 2004. Tutkimus- ja seminaariraportin kirjoittaminen. Joensuun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja. 9
10
LIITE 1. Malli, kuinka liite merkitään Liitteet - Liitä tutkimuksessa mahdollisesti käytetyt tutkimuslomakkeet ym. materiaali liitteiksi. - Numeroi liitteet (liite 1, liite 2 jne.) - Lähteitä ja liitteitä EI numeroida sisällykseen (kts. sisällys)