Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 Hyväksytty / Kasvukäytäväverkoston neuvottelukunta Hämeenlinnan Raatihuone 20.1.2015
Suomen kasvukäytävällä on tunnustettu asema suomalaisen kärkiosaamisen kasvualustana, Suomen suurimpana työvoimapoolina ja kansallisen kilpailukyvyn kivijalkana. Kasvukäytävän vetovoima takaa vahvan kasvun, joka tällä alueella otetaan kestävästi vastaan. Kasvukäytävä on energiaomavarainen. Uuden ajan vientivetoinen liiketoiminta syntyy kasvukäytävällä. Liikkuvaa elämää viettävän nauhakaupunkilaisen arki sujuu kuin suurella kaupunkiseudulla. Tarjolla on houkuttelevia asumisen mahdollisuuksia eri osissa kasvukäytävää. Suomen kasvukäytävä on Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. GREEN GROWTH CORRIDOR
1. Aluerakenteen tiivistyvän kehityksen ohjaamiseen luodaan yhteinen kansallinen näky ja johdonmukainen kehittämisote. 2. Kasvukäytävät nostetaan kansallisen kehittämispolitiikan keskiöön. Suomen kasvukäytävä maan ainoana eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävänä nostetaan samalla käytäväkehittämisen johtavaksi pilottialustaksi. 4. Kasvukäytäväkoordinaation avulla yhdistetään toimijat: ihmiset, organisaatiot ja hankkeet. 5. Sisältötyötä toteutetaan hankemuotoisesti koko kasvukäytävän alueella, monien eri toimijoiden voimin. 6. Verkostoitumisen edistämiseen kehitetään välineitä, jotka palvelevat myös elinkeinoelämää. 3. Suomen kasvukäytävän status Suomen kasvun ydinalueena tehdään näkyväksi ministeriöiden toimesta. ROADMAP 7. Kasvukäytävä tehdään viestinnällä ymmärrettäväksi ja alueen brändi houkuttelevaksi.
Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. 1/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
Vuonna 2020 liikkumisessa on tapahtunut valtava murros. Tällöin olemme tilanteessa, jossa liikkuminen Suomen kasvukäytävällä on jo siirtynyt täysin uuteen aikakauteen. Vuonna 2020 digitalisaatio on ilmiönä lyönyt läpi koko liikkumisen kentän ja liikkumiskulttuurin. Ilmiön myötä nauhakaupunkilaisen ulottuville on tullut suuri määrä tietoa. Tieto on otettu vastaan ja sitä on hallittu useimmiten älypuhelimen, tablettitietokoneen, älykellon, tai muun kehittyneen mobiilin päätelaitteen kautta. Suomen kasvukäytävä on noussut älyliikenteen johtavaksi 1/14 kokeilualustaksi Euroopassa. Tämän on mahdollistanut alueelta löytyvä eurooppalaisittain huippuluokan osaaminen ja toimijoiden vahva tahto yhdistää viisaasti voimavaroja. Laaja valikko erilaisia lisäarvoa tuottavia sovelluksia ja liikkumisen palveluita on syntynyt. Kasvukäytävän hyvä infra ja suuri liikkujien määrä on mahdollistanut digitalisaation läpimurron. Liikenne-ja tietoliikenneinfran puutteita on palveluistamisen ohella pystytty korjaamaan. Viestintäverkot ovat nyt maan laajimman yhtenäisen työmarkkina-alueen tarvitsemalla tasolla. Tietoliikenneyhteydet toimivat erinomaisesti.
Euroopan paras liikenteen tilannekuva. Palveluiden ostaminen, yhdistäminen ja maksaminen mobiilisti. Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 2/14
Alusta alkaen kasvukäytävän älyliikennetyö on pohjautunut avoimen datan muodostamaan alustaan. Tämä tarjoaa kaikille toimijoille mahdollisuuden rakentaa omiaan elementtejään jo valmiille älyliikennealustalle. Lisääntyvä älykkyys ja liikenteen palveluistaminen ovat edellyttäneet myös merkittävää panostusta viestintäverkkojen kehittämiseen alueella. Digitalisaatio tarjoaa rajattomia tulevaisuuden mahdollisuuksia, mutta perusedellytyksenä tarvitaan erittäin laadukkaat viestintäyhteydet. 2/14 Vuonna 2020 liikkumisen digitaaliset palvelut ovat kehittyneet pitkälle. Esimerkiksi matkan etenemistä ja kapasiteetin käyttöastetta on pystytty tarkasti seuraamaan, ja tiedottamista hoitamaan olosuhteiden mukaisesti. Maaliikenteen tiedot ovat linkittyneet saumattomasti lentoliikenteen tietoihin; näin myös säätiedot ovat olleet osa kokonaisuutta muulloinkin kuin häiriötilanteissa. Suomen kasvukäytävälle on muodostunut maailman parasta luokkaa oleva liikenteen tilannekuva.
Älykkäät matkaketjut. Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 3/14
Jo vuonna 2014 kasvukäytävä on muodostanut yhtenäisen liikennejärjestelmän, joka sisältää pysyviä, vahvoja infraelementtejä (VT3, päärata jne). Liikennejärjestelmää ei aiemmin ollut johdonmukaisesti kehitetty kokonaisuutena. Vuonna 2020 tämän järjestelmän päälle on rakennettu älykkäisiin matkaketjuihin perustuva liikenteen ekosysteemi. Suomen kasvukäytävän laajuisen megastruktuurin alueella ei useinkaan ole mahdollista eikä toivottavaa kulkea koko matkaa yhdellä kulkuvälineellä (henkilöauto). Kasvukäytävä osataan jatkossa nähdä matkaketjujen kokonaisuutena. 3/14 Matkaketjuajattelun ansiosta joukkoliikenteen kulkumuotoosuudet ovat merkittävästi kasvaneet kasvukäytävällä. Järjestelmän saumattomasti toimivia osia ovat bussit, junat, raitiovaunut, polkupyörät, sähköpolkupyörät jne. Omistamiseen liittyvä uusi ajattelu on muuttanut toimintamalleja sekä kasvukäytävän kaupunkimaisissa että maaseutumaisissa osissa. Yhteiskäyttöautot kaupungeissa ja joustavasti tilattavat taksit maaseudulla ovat muodostuneet osaksi nauhakaupunkilaisen sujuvaa liikkumisen arkea.
Uudelleen ajateltu liikennepalvelu. Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 4/14
Vähitellen älysovellukset ovat ulottuneet myös infraan, jolloin ajoneuvot ja infra ovat alkaneet keskustella keskenään. Henkilöliikenteen ostojen merkittävä tehostaminen on mahdollistunut uusien digitaalisten sovellusten myötä. Parantuneen tiedonkulun ansiosta pukumies on salkkunsa kanssa pystynyt nousemaan samaan autoon, jolla hetki sitten ovat matkustaneet koululainen ja terveyskeskukseen matkalla ollut mummo. Kuntatalouden kannalta keskeisen tärkeää on ollut se, että parantuneen hyötysuhteen lisäksi uudet 4/14 toimintatavat ovat tuoneet moderniin joukkoliikenteeseen uusia, yksityisiä maksajia. Liikkumisen digitaalinen paketointi on mahdollistanut uuden ajan yhteisöllisyyden vahvistumisen edelleen. Tästä oli nähty jo paljon merkkejä vuonna 2014. Nopeat muutokset tällä alueella ovat edellyttäneet myös julkisilta toimijoilta ja koko julkiselta sektorilta ennennäkemätöntä ketteryyttä. Muutosta ei ole voinut suitsia, siihen on päin vastoin ollut pakko heittäytyä mukaan.
Optimoidut logistiset ketjut. 5/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
Vuotta 2020 edeltäneessä tilanteessa oli jo pitkään tunnistettu tuotannon merkitys kansantalouden ahdingon helpottajana. Olemassa oleva teollisuus on logistisista syistä johtuen keskittynyt yhä vahvemmin. Maan logistinen kokonaiskuva on hahmotettu aiempaa paremmin. Kaupan rakennemuutos on vaikuttanut myös logistiikkaan ja matkaketjuihin. Henkilöliikenne ja logistiikka ovat osittain yhdistyneet uutta älyteknologiaa hyödyntäen. Liikenneinfran merkitys kasvulle ja kilpailukyvylle on todella ymmärretty. Uusilla energiantuotantomuodoilla, 5/14 biotaloudella, kaupungistumisella ja matkailulla on ollut vaikutus logistiikankin kehityksen suunnalle. Vähentyneiden, mutta aiempaa erikoistuneempien satamien takamaille on muodostunut logistisia ketjuja, jotka ovat profiloituneet määrätietoisesti. Tämä on vahvistanut alueellisia osaamiskeskuksia. Suomen kasvukäytävällekin on tämän ansiosta syntynyt logistiikkaa tukevia lisäarvopalveluita. Kasvukäytävä on tarjonnut erinomaiset puitteet uuden ajan korkean teknologian teollisuudelle, jonka tärkeimpiä sijoittumiskriteereitä ovat mm. osaava työvoima, toimivat lentoyhteydet ja luotettavat laivayhteydet.
Energiaomavarainen kasvukäytävä. 6/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
Ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa on otettu merkittäviä askelia. Kestävä talous, kiertotalous, cleantech ja näihin liittyvä osaaminen ovat kasvukäytävällä nousseet green corridor -ajattelun kärjiksi. Tavoitteeksi oli jo varhain asetettu energiaomavarainen kasvukäytävä. Kasvukäytävälle on tavoitevuoteen mennessä rakennettu kattava vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden (sähkö, vety, biokaasu, biodiesel, bioetanoli) jakeluverkosto. Tällä Suomen ensimmäisellä nauhamaisella uusiutuvien polttoaineiden jakeluketjulla on ollut erittäin suuri merkitys ajoneuvokannan kehitykselle. 6/14 Liikenteen lisäksi energiaomavaraisuus oli vaatinut muidenkin toimien käynnistämistä jo paljon ennen vuotta 2020. EU:n komission asettamat sitovat päästövaatimukset ovat olleet niin vaativia, että niiden saavuttamiseksi on tarvittu suuria muutoksia kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Sähköautojen määrän kasvu on mahdollistanut näiden toimimisen myös energiavarastoina silloin kun energiasta on ollut tuotannon ylijäämää sekä silloin kun sen hankkiminen on ollut edullisinta.
Uusiutuvat energiamuodot, Paikallinen energiantuotanto. 7/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
Kotimaisten ja uusiutuvien energiamuotojen osuutta lämmityksessä on kasvatettu merkittävästi. Samalla paikallisen biotalouden ja energiantuotannon vahvistaminen on vahvistanut myös aluetaloutta. Kulutushuippuja on tasattu ja kustannustehokkuutta kasvatettu mahdollistamalla pientenkin yksiköiden joustava toiminta energiantuottajina. Metsäenergia on otettu tehokkaampaan käyttöön. Kasvukäytävällä sijaitsee suomalaisittain harvinaista ja arvokasta kaasuinfraa: 7/14 Suomeen ulottuu vain yksi sakara idästä tulevaa kaasuputkea, joka kulkee juuri Suomen kasvukäytävää myötäillen. Kaasuputkea on alettu hyödyntää myös toiseen suuntaan, paikallisesti tuotetun energian jakelukanavana. Kotimaisesta metsäenergiasta tuotetulla kaasulla on alettu lämmittää kasvukäytävän suuria keskuksia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella on parannettu kansallista riippumattomuutta ulkomaista alkuperää olevista uusiutumattomista energianlähteistä.
Uudet työpaikat, uusi kasvu, nouseva kilpailukyky ja osaaminen. 8/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
Suomen kasvukäytävä on ollut dynaamisen, jo pitkään jatkuneen kasvun aluetta. Vuonna 2014 se on muodostanut yhtenäisen työmarkkina-alueen, mikä yritysten kannalta tarkoittaa samalla yhtenäistä työvoimapoolia. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi pendelöintimatkojen pituutena ja pendelöivien suurena määränä. Alueen keskiosistakin käsin käytävän molemmat päät ovat nopeasti saavutettavissa. Yliopistot, AMK:t ja toisen asteen oppilaitokset ovat kytkeytyneet mukaan vyöhykkeen taloudellisen kasvun moottoreiksi. Yhteistyötä on tehty aiempaa tiiviimmin sekä opetuksessa että t&k toiminnassa, fokuksessaa nimenomaan elinvoimakehittämisen teemat. Vuonna 2020 kasvukäytävälle on jo alkanut muodostua vahva, koko kasvukäytävän laajuinen osaamismatto, joka on viritetty palvelemaan alueellisen elinkeinoelämän tarpeita. Kehitystyössä ovat alusta alkaen Työvoiman saatavuus on olleet mukana oppilaitosten johdon kasvukäytävän muodostaman lisäksi myös opiskelijat. kokonaisuuden alueella erinomaista tasoa. 8/14
Kasvukäytävä elinvoiman kiihdyttämönä. 9/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
Yrityksille ja investoreille Suomen kasvukäytävä on vuosi vuodelta ollut vetovoimaisempi sijoittumisalusta muuta maata pienemmän paikkariskinsä ansiosta. Suomen kasvukäytävä on yhä vahvemmin koko maan kilpailun ja kasvun kivijalka ja ydinalue. Elinkeinorakenteellisesti kasvukäytävä on rikas ja monipuolinen. Siinäkin mielessä käytävä muistuttaa kaupunkia, pitkää metropolia. Veturiyritykset edistävät aktiivisesti verkostoitumista ja innovaatioiden syntyä sekä niiden vientiä. 9/14 Sijaintilogistiikka näkyy digitalisaation myötä yhä useammalla alalla ja aivan uusilla tavoilla. Kasvukäytäväalueen resurssitehokkuus on korostunut. Ensiluokkainen infra ja siihen liittyvät liikenteen digitalisoituneet palvelut vauhdittavat yritysten menestystä vientimarkkinoilla. Erinomainen saavutettavuus on alueen kriittinen menestystekijä. Kasvukäytävän sisällä elää vahva alueellinen johtajuus: elinvoiman avaimet lähtevät kaupunkien ja kuntien aktiivisuudesta. Kasvukäytävä on yhtenäinen yhteistyökumppani valtion suuntaan.
Kansainvälinen kasvukäytävä. 10/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
Suomen kasvukäytävän muodostama nauhamainen metropoli tukee Helsingin ja Tallinnan kasvavan ja tiivistyvän kaksoiskaupungin kehitystä. Ulkomaista osaavaa työvoimaa on houkuteltu koko kasvukäytävän alueelle entistä määrätietoisemmin, yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Myös talenttien hankinta on kehitetty kansainväliselle tasolle. Osaamistalouden vahvistuminen ja hyvin hoidetut globaalit verkostot ovat edesauttaneet yritysten etabloitumista käytävälle. Invest in markkinointi on kantanut hedelmää. 10/14
Muu maailma lähellä. 11/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
Kasvukäytävä on liittynyt myös liikenteellisesti yhä tiiviimmäksi osaksi Eurooppaa. Vuonna 2020 Suomen kasvukäytävä muodostaa maan toisen käytäväosuuden eurooppalaisessa ylikansallisessa TEN T -korridoriverkostossa. Yhteistyö koko Tampere Berliini välillä on tiivistynyt. Rail Baltica yhteyden myötä Suomen ja Keski- Euroopan välinen saavutettavuus paranee merkittävästi. Maaliikenne on kytketty aiempaa paremmin yhteen lentoliikenteen kanssa. Sekä Helsinki-Vantaa että Tampere-Pirkkala ovat osittain laajentuneet koko kasvukäytävän kattavaksi lentoasemaksi, matkaketjujen osaksi. 11/14 Matkatavarat on saattanut lennolle lähtiessä jättää käsistään jo kotona tai kotikaupungissa, ja loppumatka on taittunut julkisilla kulkuneuvoilla. Uudenlainen toimintamalli on tuonut elinvoimaa ja paikallista liiketoimintaa koko kasvukäytävälle. Malli on mahdollistanut myös lisäarvopalveluiden syntymisen sekä säästänyt merkittävästi aikaa aiempiin toimintatapoihin verrattuna; liikkuminen kasvukäytävältä maailmalle ja päinvastoin on sujuvaa. Itse lentoasemiakin on uudistettu läpäisynopeuden parantamiseksi.
Sujuva arki, liikkuva elämäntapa. 12/14 Suomen kasvukäytävän VISIO 2020
Asukkaat muodostavat alueen tärkeimmän voimavaran. Elinvoima kasvaa siellä missä on ihmisiä. Modernin liikkuvan arjen sujuvoittaminen esim. robotisaation ja älyliikkumisen keinoin on onnistunut sekä organisaatioiden että yksilöiden kannalta. Liikkumisen suhde työhön on muuttunut. Matkoja työpaikan ja kodin välillä on alettu taittaa uudistuneilla tavoilla. Matka-aikaa on uuden teknologian ja ajattelun ansiosta alettu hyödyntää, ja liikkuminen onkin alkanut tuottaa suorastaan lisäarvoa. Liikkuvan elämäntavan ohella Vuonna 2020 kunnat ovat jo vuosia käytävä vahvistuu hyvinvoinnin ymmärtäneet ottaa liikkuvan arjen kasvualustana. Liikenneväylien vaatimukset huomioon omassa lisäksi kasvukäytävän selkärankana palvelutarjonnassaan. Palveluiden toimii viherkäytävien yhtenäinen aukioloaikoja ja sijaintipaikkoja on verkosto, josta rakennetuissa mietitty täysin uudelleen liikkuvan ympäristöissä kasvaa mm. arjen näkökulmasta. Palveluverkkoajattelusta on käytävällä siirrytty ketju. kansallisten kaupunkipuistojen palvelumalleihin. Digitalisaatio mahdollistaa tämänkin. 12/14
Asumisen uudet avaukset. Suomen kasvukäytävän VISIO 2020 13/14
Vuonna 2020 Suomen kasvukäytävä on tunnettu vetovoimaisen asumisen paikkana. Asuntotuotannossa on syntynyt vuosittain uusia, ennakkoluulottomia avauksia. Kaupunkikulttuurin idut ovat kasvaneet vahvasti sekä kaupungeissa että kasvukäytävän maaseutumaisissa osissa. Kasvukäytäväkokonaisuus on tarjonnut todella laajan kirjon mahdollisuuksia omaleimaiseen asumiseen. Osallistaminen, tapahtumallistaminen, paikallishistoria, taide ja kulttuuri on jo varhain ymmärretty elinvoiman tärkeimmiksi rakennusaineiksi. Nämä paitsi rikastuttavat kasvukäytävän asukkaiden arkea, myös vahvistavat matkailuelinkeinoa. Digitalisaatio tarjoaa tässäkin ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja yhdistää samalla toimijat saman brändin alle. 13/14
ja miten tähän tultiin? 14/14 Pohjakartan lähde: Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämistyö / TEM, 2014
Vuonna 2014 Suomen kasvukäytävä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke oli alettu nähdä sisäkkäisinä, toisiaan tukevina alueina. Nämä alueet eivät kilpaile keskenään, vaan toimivat yhdessä: Suomen kasvukäytävä muodostaa ylikansallisen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kansallisen ytimen. Kasvukäytävälähtöinen kehittäminen on Suomessa ollut yleisesti ottaen melko hankalaa. Kasvukäytävänäkökulma on kyllä ollut läsnä alue-ja kaupunkipoliittisessa keskustelussa, mutta ennen 14/14 vuotta 2014 varsinaisia käytännön toimia kasvukäytävien hyväksi oli nähty vain vähän. Pysyvästi kiristyneessä talouden tilanteessa kuitenkin ymmärretään, että pelkkä kaupunkilähtöinen kehittämispolitiikka ei enää riitä, vaan yhdyskuntarakenteen tasolta on jatkossa noustava aluerakenteen tasolle, vyöhykkeille. Tällöin suunnitteluun ja kehittämistyöhön saadaan mukaan myös dynaamiset elementit: nopeasti liikkuvat ja muuttuvat ihmisten, energian, tavaroiden ja talouden virrat. Suomella ei ole enää varaa antaa vyöhykkeidensä alisuorittaa.