1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta 20.10.2011 Aika: Torstai 20.10.2011 klo 08.30 11.00 Paikka: Keski-Suomen keskussairaalan ravintola Caterina 1 Ohjausryhmän jäsenet: Valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärvi Ylilääkäri Pekka Perämäki o Pekka Perämäki poistui kokouksesta 3. asiakohdan käsittelyn ajaksi Ylihoitaja Tarja Niemi Ylilääkäri Päivi Heikkilä-Kari Ylilääkäri Juha Katajamäki Erikoissuunnittelija Hannu Priha (Siht.) Ylilääkäri Päivi Jokiranta Seututerveyskeskus Ylilääkäri Timo Valtakoski Jämsän terveyskeskus o Timo Valtakoski poistui kokouksesta 3. asiakohdan käsittelyn ajaksi Asiantuntijat: Materiaalitoimen johtaja Tarja Elomaa Hankintasuunnittelija Esa Mutanen Päihdehuollon johtaja Mauri Sompa Jyväskylä Palveluasumiskoordinaattori Hannu Nikulainen Palveluasumiskoordinaattori Kaija Kurkinen 1. Kokouksen avaus Ylilääkäri Pekka Perämäki avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Perämäki. Ohjausryhmän puheenjohtaja Leila Lindell oli estynyt saapumasta kokoukseen. 2. Esityksen tekeminen sairaanhoitopiirin hallitukselle psykiatrisen palveluasumisen kilpailuttamisen valmistelun käynnistämisestä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen ja materiaalitoimen asiantuntijoista koostuva työryhmä oli valmistellut ohjausryhmän kokoukselle esityksen psykiatrisen palveluasumisen kilpailuttamisen tavoitteista, kilpailuttamiseen liitettävästä hankintakokonaisuudesta ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Ylilääkäri Juha Katajamäki kävi läpi esityksen kilpailuttamisen tavoitteista ja kilpailuttamisen hankintakokonaisuudesta (liite 1). Psykiatrisen palveluasumisen kilpailuttamisella pyritään siihen, että:
2 Mielenterveyskuntoutujien psykiatrinen palveluasuminen ja kuntoutus voidaan järjestää laadukkaasti ja tasavertaisesti palveluasumisen yksiköstä riippumatta ja kuntien talouden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla Tavoitteellista ja suunnitelmallista kuntoutustoimintaa voidaan lisätä, kehittää ja monipuolistaa psykiatrisessa palveluasumisessa ja samalla voidaan edistää mielenterveyskuntoutujien kiertoa ja vaihtuvuutta palveluasumisen piirissä Palvelut tuotetaan kuntien ja sairaanhoitopiirin tarpeiden mukaisesti joustavalla tavalla Psykiatrisen kuntouttavan palveluasumisen ja psykiatrisen asumispalvelun määrällinen suhde kehittyy siten, että tulevaisuudessa mielenterveyskuntoutujia on yhtä paljon kuntouttavassa psykiatrisessa palveluasumisessa kuin psykiatrisessa asumispalvelussa. Tällä hetkellä 80 % mielenterveyskuntoutujista on asumispalvelun piirissä ja vain 20 % kuntouttavassa palveluasumisessa. Psykiatrisen palveluasumisen kilpailuttamisen avulla hankittava palvelukokonaisuus käsittää psykiatrisen kuntouttavan palveluasumisen palvelut ja psykiatriset asumispalvelut. Kuntouttavan palveluasumisen tavoitteena on tukea mielenterveyskuntoutujan toipumista ja toimintakyvyn paranemista siten, että hän selviää myöhemmin elämässään mahdollisimman omatoimisesti ja vähäisellä mielenterveyspalvelujen tuella. Asumispalveluiden toiminta sen sijaan lähtee siitä, että mielenterveyskuntoutuja on koko elämänsä ajan asumispalveluiden piirissä, missä on tavoitteena tarjota kuntoutujalle laadukkaat asumispalvelut ja laadukas elämä sekä ylläpitää ja kehittääkin kuntoutujan toimintakykyä ja vähentää siten tuen ja hoivan tarvetta. Psykiatrinen kuntouttava palveluasuminen koostuu neljästä kuntoutuksen tasosta: A. Tuettu kuntouttava palveluasuminen Kuntoutuja asuu joko yksityisasunnossa tai sitä vastaavassa kunnan järjestämässä tukiasunnossa. Tavoitteena on tukea kuntoutujaa mahdollisimman itsenäiseen elämään. B. Kuntouttava palveluasuminen Kuntoutuja tarvitsee mielenterveysongelmansa vuoksi palveluasumisessa intensiivistä ja pitkäjänteistä kuntoutusta omatoimisuuden ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä asumisensa tueksi. Palveluasuminen on yhteisöllistä itsenäistä asumista ryhmäkotityyppisessä asunnossa tai palveluasumista itsenäisessä asunnossa ryhmäkodin välittömässä läheisyydessä (samassa pihapiirissä). Henkilökuntaa on paikalla päivisin. Ilta- ja yöaikaan henkilökunta on tavoitettavissa tarvittaessa. C. Tehostettu kuntouttava palveluasuminen Vaikeasti toimintarajoitteinen kuntoutuja tarvitsee jatkuvaa hoivaa, ohjausta, valvontaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea. Tehostettu palveluasuminen on yhteisöllistä asumista ryh-
3 mäkotityyppisessä asunnossa. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. D. Tehostettu hoito ja kuntouttava palveluasuminen Tehostettu hoito ja kuntouttava palveluasuminen on yhteisöllistä asumista ryhmäkotityyppisessä asunnossa. Vaikeasti toimintarajoitteinen kuntoutuja tarvitsee jatkuvaa hoivaa, ohjausta, valvontaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea, joka painottuu hoitoon ja kuntoutukseen. Psykiatriset lääkäripalvelut taataan vähintään kerran kuukaudessa ja puhelinyhteys psykiatriin tarvittaessa. Psykiatrisissa asumispalveluissa kuntoutuja asuu omassa kodissaan tai yhteisöllisessä ryhmäasunnossa. Kuntoutujan itsenäinen selviytyminen jokapäiväisen elämisen toiminnoissa on lähes pysyvästi heikentynyt. Psykiatriset asumispalvelut tuotetaan asumispalveluiden tuotantoon suuntautuneissa yksiköissä. Henkilökunnan paikallaolo määräytyy vastaavalla tavalla kuin psykiatrisessa kuntouttavassa palveluasumisessa nelitasoisella portaikolla kuntoutujan tuen tarpeen mukaisesti. Psykiatrisessa kuntouttavassa palveluasumisessa henkilökunnan määrä suhteessa kuntoutujien määrään ja henkilökunnan koulutuksen vaatimustaso ovat korkeammat kuin psykiatrisessa asumispalvelussa. Materiaalitoimen johtaja Tarja Elomaa ja hankintasuunnittelija Esa Mutanen kävivät esityksessään läpi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrisen palveluasumisen ostojen jakautumista palvelukotiyritysten kesken vuonna 2011, kilpailutusasiakirjojen valmisteluun liittyviä kilpailutuksen vaihtoehtoisia menettelytapoja sekä kilpailuttamisen valmistelun ja toteuttamisen vaiheet (Liite 1). Ylilääkäri Pekka Perämäki selvitteli sairaanhoitopiirin ja kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia psykiatrisen palveluasumisen kilpailutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Kilpailutuksen mahdollinen käynnistäminen ja järjestäminen koskevat tässä vaiheessa niitä kuntia (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen alueen kunnat, ei kuitenkaan Keuruun kaupunki), jotka ovat siirtäneet psykiatrisen palveluasumisen järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirille 1.1.2011. selvittää parhaillaan myös muiden Keski-Suomen kuntien halukkuutta tulla mukaan kilpailutuksen valmistelu- ja suunnittelutyöhön. Kunnille ja terveydenhuollon kuntayhtymille on lähetetty 10.10.2011 kysely asiasta, ja tieto kuntien mukaan tuloon valmistelutyöhön saataneen kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä. Psykiatrisen palveluasumisen kustannukset ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvien kuntien osalta noin 6,7 miljoonaa euroa (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuoden 2011 talousarvio). Järjestämisvastuukuntien väestömäärä on noin 165 000, ja tuolla alueella psykiatrisen palveluasumisen palveluita tuotetaan noin 210 mielenterveyskuntoutujalle.
4 Palveluasumiskoordinaattori Hannu Nikulainen käsitteli pyydetyssä puheenvuorossaan muutamia psykiatrisen palveluasumisen järjestämiseen ja kilpailuttamiseen liittyviä vaatimuksia: Tarjouskilpailuasiakirjojen tulee olla sisällöltään ja sanamuodoiltaan täsmällisiä ja konkreettisia siten, ettei ilmaisusta voi tulla erilaisia tulkintoja Psykiatrisen palveluasumisen järjestämisen ja kilpailutuksen järjestämisen keskeinen tavoite on mielenterveyskuntoutujan tavoitteellisen ja suunnitelmallisen kuntoutuksen laadun varmistaminen. Palvelujen tuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa tulee varmistaa kuntoutussuunnitelmien tekeminen ja palvelukotihenkilökunnan jatkuva koulukseen osallistuminen Mielenterveyskuntoutujien tulee saada laadukkaat kuntoutus- ja asumispalvelut tasapuolisesti palvelukodin alueellisesta sijainnista riippumatta Valmisteltaessa tarjouskilpailuasiakirjoja tulee lähteä siitä, että kuntoutujalla on palvelukotiasumisen aikana edellytykset pitää yhteyttä perheeseensä ja muihin omaisiinsa siten, että hänen kuntoutustaan tukevat sosiaaliset verkostot potilaan kotikunnassa säilyvät ja tiivistyväkin suunnitelmallisella tavalla; kuntoutuksen tulee kaikilta osin edistää kuntoutujan siirtymistä omaan asuntoon ja omaan tuttuun asuinympäristöön Psykiatrisen palveluasumisen tuottajien kanssa tehtävän sopimuksen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että mielenterveyskuntoutujan taloudellinen asema ei pääse heikkenemään palvelukotiasumisen aikana Tarjouskilpailuasiakirjojen valmistelun yhteydessä tulee huomioida se, että tuottajien kanssa tehtävät sopimukset mahdollistavat ja luovat hyvät edellytykset psykiatrisen palveluasumistoiminnan kaiken puolisen laadun valvonnalle. Toimiva laadun valvonta edellyttää myös sitä, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä on asianmukaiset resurssit laadun valvontaa varten. Esitysten pohjalta käydyssä keskustelussa tuotiin lisäksi esille seuraavat näkökohdat: Psykiatrisen palveluasumisen järjestämisen ja kilpailuttamisen yhteydessä tulee huomioida se, että meillä on käytettävissä tarpeellinen määrä palveluasumisen paikkoja liikuntavammaisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille Psykiatrisen palveluasumisen järjestelmää ja laajemminkin mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta tulee kehittää siten, että psykiatrisen asumispalvelun tarve vähenee, ja todella päästään esitettyyn tavoitteeseen; psykiatrisen kuntouttavan palveluasumisen ja psykiatrisen asumispalvelun määrällinen tarve on samaa tasoa Tarjouskilpailuasiakirjojen valmistelun keskeinen lähtökohta tulee olla se, että sairaanhoitopiiri ja kunnat ostavat psykiatrisen palveluasumisen palvelut ostajan tarpeiden mukaisesti
5 On realismia nähdä, että mielenterveyskuntoutuja on psykiatrisen palveluasumisen palvelujen tuottajalle palvelukodissa myös tulon lähde. Kilpailutuksen valmistelun yhteydessä on tarkoituksenmukaista selvittää, onko löydettävissä menettelyä, joka tuottaa palvelujen tuottajalle hyötyä silloin, kun kuntoutumisessa saavutetaan tuloksia ja kuntoutuja etenee palvelukodista omaan asuntoonsa Psykiatrisen palveluasumisen järjestämisessä, kilpailuttamisessa ja kehittämisessä on huomioitava se, että kunnat eivät ole valmiita kasvattamaan toiminnan määrärahaa Valmisteltujen esitysten ja kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmä päätti esittää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle, että hallitus päättää psykiatrisen palveluasumisen kilpailuttamisen valmistelujen käynnistämisestä. 3. Esityksen tekeminen sairaanhoitopiirin hallitukselle päihdehuollon erityispalvelujen kilpailuttamisen valmistelun käynnistämisestä Ylilääkäri Pekka Perämäki ja Ylilääkäri Timo Valtakoski poistuivat kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn ajaksi. Pekka Perämäen poissaolon ajaksi kokouksen puheenjohtajaksi valittiin ylilääkäri Juha Katajamäki. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen ja materiaalitoimen sekä Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen alueen kuntien asiantuntijoista koostuva työryhmä oli valmistellut ohjausryhmän kokoukselle esityksen päihdehuollon erityispalveluiden kilpailuttamisen tavoitteista, kilpailuttamiseen liitettävästä hankintakokonaisuudesta ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Asiaa valmistelleen työryhmän jäsen Jyväskylän kaupungin päihdehuollon johtaja Mauri Sompa kävi läpi esityksen kilpailuttamisen tavoitteista ja kilpailuttamisen hankintakokonaisuudesta (liite 2). Päihdehuollon erityispalveluiden kilpailuttamisen tavoitteena on: Edistää päihdeongelmaisten kuntoutumista Kehittää erityisesti työikäisten alkoholiongelmaisten palveluita Lisätä palvelujen tilaajan mahdollisuuksia vaikuttaa päihdepotilaan hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun Hillitä päihdehuollon erityispalveluiden kustannusten kasvua Päihdehuollon erityispalveluiden kilpailuttamisen avulla hankittava palvelukokonaisuus käsittää seuraavista osa-alueista muodostuvan päihdehuollon erityispalveluiden kokonaisuuden: Polikliiniset hoitopalvelut o Potilaan hoidontarpeen arviointi sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatiminen o Alkoholiongelmaisen katkaisuhoito o Opioidiriippuvaisen korvaushoidot
6 o Päihdeongelmaisten terapiapalvelut Vuodeosastohoito o Päihdeongelmaisen katkaisuhoito o Päihdeongelmaisen vieroitushoito o Opioidiriippuvaisen korvaushoito Laitoskuntoutuksen palvelut o Alkoholiongelmaisen laitoskuntoutus o Huumeongelmaisen laitoskuntoutus Ylilääkäri Juha Katajamäki selvitteli sairaanhoitopiirin ja kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia päihdehuollon erityispalveluiden kilpailuttamisen suunnittelussa ja järjestämisessä (liite 2). Kilpailutuksen mahdollinen käynnistäminen ja järjestäminen koskevat tässä vaiheessa niitä kuntia (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen alueen kunnat, ei kuitenkaan Keuruun kaupunki), jotka ovat siirtäneet päihdehuollon erityispalveluiden järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirille 1.1.2011 (Keski-Suomen seututerveyskeskuksen alueen kunnat ainoastaan huumepotilaiden hoidon ja kuntoutuksen osalta). selvittää parhaillaan myös muiden Keski-Suomen kuntien halukkuutta tulla mukaan kilpailutuksen valmistelu- ja suunnittelutyöhön. Kunnille ja terveydenhuollon kuntayhtymille on lähetetty 10.10.2011 kysely asiasta, ja tieto kuntien mukaan tuloon valmistelutyöhön saataneen kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä. Päihdehuollon erityispalvelujen kustannukset ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvien kuntien osalta noin 2,9 miljoonaa euroa (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuoden 2011 talousarvio). Järjestämisvastuukuntien väestömäärä on noin 165 000. Materiaalitoimen johtaja Tarja Elomaa ja hankintasuunnittelija Esa Mutanen kävivät esityksessään läpi kilpailutusasiakirjojen valmisteluun liittyviä kilpailutuksen vaihtoehtoisia menettelytapoja, joiden avulla voidaan vaikuttaa palveluiden ostoista aiheutuviin kustannuksiin, sekä kilpailuttamisen valmistelun ja toteuttamisen vaiheet (Liite 2). Valmisteltujen esitysten ja kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmä päätti esittää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle, että hallitus päättää päihdehuollon erityispalveluiden kilpailuttamisen valmistelujen käynnistämisestä. 4. Keski-Suomen n aikuispsykiatrian toimintojen muutokset vuonna 2012 Ylilääkäri Pekka Perämäki esitteli sairaanhoitopiirin vuoden 2012 talousarvioesitykseen liittyvät aikuispsykiatrian toiminnan muutokset (liite 3): Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveysasemille sijoitetaan neljä päihdepsykiatrian sairaanhoitajan vakanssia. Toiminnan käynnistämisen tavoitteena on mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaisen tun-
7 nistamisen ja varhaisen hoidon kehittäminen perusterveydenhuollossa ja laajemminkin perustason palveluissa. Vakanssit eivät ole uusia, vaan ne siirretään sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian Äänekosken ja Keuruun kotikuntoutuksen toiminnoista. lisää huumepotilaiden laitoshoidossa tapahtuvan vieroitushoidon hankintaa Sovatek-säätiöltä. Vastaavasti alkoholipotilaiden vieroitushoidot laitoshoidossa vähenevät. Tämä johtuu muutoksista hoidon tarpeessa. Sovatek-säätiö lisää huumepotilaiden ja vähentää alkoholipotilaiden vieroitushoidon laitospaikkoja. Toiminnan muutos edellyttää sairaanhoitajan vakanssien (3 vakanssia) lisäämistä Sovatek-säätiön laitoshoidossa. 5. Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen tämän hetken tilanne Ylilääkäri Juha Katajamäki esitteli Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen etenemistä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen toteuttamissuunnitelman ja nimesi hankkeen projektiryhmän kokouksessaan 15.6.2011. Tällä hetkellä ollaan käynnistämässä seudullisia osahankkeita sekä nimeämässä seudullisia suunnitteluryhmiä ja seudullisia yhdyshenkilöitä. Hankkeeseen liittyvät pitkät koulutukset käynnistyvät. Verkostoituvan yhteistyön kehittämiskoulutus käynnistyy 9.12.2011, ja Psykoosisairauksien varhaisen intervention kehittämiskoulutus käynnistyy 1.2.2012. Arjen mieli-hankkeen projektikoordinaattori valitaan kuluvan lokakuun aikana. 6. Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmän seuraava kokous Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmän seuraava kokous on torstaina 15.3.2012 klo 08.30 11.00 Keski-Suomen keskussairaalan ravintola Caterinan neuvotteluhuoneessa 1. Hannu Priha Ohjausryhmän sihteeri