Fysiikka pyrkii ymmärtämään luonnon perusrakennetta, luonnonilmiöiden perusmekanismeja ja niiden säännönmukaisuuksia. Fysiikassa käsitteellinen tieto ja tietorakenteet pyritään ilmaisemaan mahdollisimman kattavina ja yleisinä. Kokeellinen menetelmä on fysiikan tiedon perusta, ja saavutettu tieto esitetään usein matemaattisina teoriarakenteina ja malleina. Malleilla on keskeinen asema myös kehitettäessä, sovellettaessa ja käytettäessä näin saavutettua tietoa. Fysiikan tiedonhankinnalle, tiedon esittämiselle ja sen soveltamiselle on tyypillistä teorian ja kokeellisuuden nivoutuminen toisiinsa. Fysiikan kokeessa arvioinnin kohteita ovat sekä fysikaalisen tiedon ymmärtäminen että tiedon soveltamisen taito lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Kokeessa arvioidaan myös kokelaan kokeellisen tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoja. Näitä ovat mm. kokeensuunnittelu, yleisimpien mittavälineiden käytön hallinta, tulosten esittäminen ja tulkitseminen sekä johtopäätösten tekeminen. Luonnontieteiden ja teknologian alaan liittyviä ongelmia ratkaistaan käyttäen ja soveltaen fysiikan käsitteitä ja käsiterakenteita. Luovuutta ja kekseliäisyyttä osoittavat ratkaisut katsotaan erityisen ansiokkaiksi. Arviointiin vaikuttavat myös kokelaan vastausten selkeys, asiasisällön johdonmukaisuus ja jäsentyneisyys. Fysiikan tehtävän vastaus sisältää vastauksen perustelut, ellei tehtävänannossa ole toisin mainittu. Kokelas osaa yhdistellä tietoa ja soveltaa oppimaansa. Vastaus osoittaa, että kokelas on tunnistanut oikein fysikaalisen ilmiön ja tarkastelee tilannetta fysikaalisesti mielekkäällä tavalla. Kokelas osaa kuvata sovellettavan fysikaalisen mallin ja perustella, miksi mallia voidaan käyttää kyseisessä tehtävässä. Usein vastauksessa tarvitaan tilannekuvioita, voimakuvioita, kytkentäkaavioita tai graafista esitystä. Kuviot, kaaviot ja graafiset esitykset ovat selkeitä ja oppiaineen yleisten periaatteiden mukaisia. Voimakuviossa todelliset voimat erotetaan vektorikomponenteista selkeästi. Matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltu tavalla, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen tilanteen, esimerkiksi lähtien jostain fysiikan peruslaista tai periaatteesta. Vastauksessa on esitetty tarvittavat laskut sekä muut riittävät perustelut ja lopputulos. Laskemista edellyttävissä osioissa suureyhtälö on ratkaistu kysytyn suureen suhteen, ja tähän suureyhtälöön on sijoitettu lukuarvot yksikköineen. Fysiikan kokeessa kaikki funktio, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Symbolisen laskimen avulla tehdyt ratkaisut hyväksytään, kunhan ratkaisusta käy ilmi, mihin tilanteeseen ja yhtälöihin ratkaisu symboleineen perustuu. Laskimen avulla voidaan ratkaista yhtälöitä ja tehdä päätelmiä kuvaajista tehtävänannon edellyttämällä tavalla.
FYSIIKAN YO-KOE - Osa reaalikoetta, jolloin koeaika 6 tuntia. Alkaa klo. 9.00, poistua saa klo. 12.00 ja päättyy klo. 15.00 - Tarvittavat välineet: kirjoitus- ja piirustustarvikkeet (punaista väriä ei saa käyttää, varattu korjaajille), laskin sekä taulukko (tuodaan tarkistettavaksi kansliaan edellisenä arkipäivänä klo. 12). Mitään omia papereita ei saa tuoda! - Vastaa enintään 8 tehtävään. (Jos kokelas jättää arvosteltavaksi ainekohtaisen enimmäismäärän ylittävän määrän vastauksia, katsotaan kokeen muodostuvan niistä 8 vastauksesta, joiden pistesumma on pienin.) Opettaja arvostelee alustavasti kaikki vastaukset ja merkitsee niiden pistemäärät arvostelulomakkeeseen, yo-tarkastuslautakunta antaa lopulliset pisteet, jotka voivat poiketa opettajan antamista. Kokeen muodostavat tehtävät valitsee lautakunta. - Fysiikassa yhteensä 13 tehtävää, joista 11 ensimmäisestä voi saada 6 pistettä (Jos tehtävä on kaksi- tai useampiosainen (kohdat a, b jne.), vastataan molempiin tai kaikkiin osatehtäviin. Eri osatehtävät voivat olla painoarvoltaan erilaisia. Painotus voidaan esittää pisteinä tehtävänannossa.) ja viimeisistä mahdollisista "jokereista" voi saada 9 pistettä. (Kussakin kokeessa on 2 erityisen vaativaa jokeritehtävää. Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja sijoitetaan sarjan loppuun. Jos kokeessa on kaksi jokeritehtävää, kumpaankin saa vastata.). - tehtävät 1 ja 2 sekoitus kaikista kursseista, ja toinen yleensä kuvaaja. - tehtävät 3...9 syventäviin kursseihin (2-8) liittyviä "perustehtäviä". - tehtävät 10...11 kursseja ja eri aineita yhdistäviä tai muuten "vaativampia" ja yleensä toinen kuvaaja. Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voivat olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää eri aineiden näkökulmista tai lukion aihekokonaisuuksien kannalta. - tehtävä +12 ja +13 jokereita, voivat olla mitä vaan. Vaatii tietoja koulukurssien ulkopuolelta, mutta 6 p. saa usein helpommin kuin tavallisesta tehtävästä.
- Kokelas merkitsee vastauksen otsikoksi tehtävän numeron, esim. 3, mutta ei itse tehtävää. Kokelas kirjoittaa ensimmäisen vastauksen kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset voidaan kirjoittaa puoliarkeille. Kullekin arkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä saa jatkaa toisella tyhjällä paperilla. Kokoarkin sisään liitetään muut suoritukset numerojärjestyksessä. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Suorituksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin. Kypsyyttä osoittavan vastauksen tunnusmerkit: - kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen - tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita - syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista - esitetyt väitteet perustellaan selkeästi - asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen - tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti - esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin - erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Heikon vastauksen tunnusmerkit: - suorituksessa on selviä asiavirheitä - ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti - esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten selvästi epäolennaisia - vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan.
Kokeiden uusiminen - Hyväksytyn reaaliaineen kokeen saa uusia yhden kerran. Myös kokeen, josta lautakunta on antanut arvosanan laudatur, voi uusia. Jos tutkinnon ajallisesti hajautetusti suorittanut kokelas on uusinut reaaliaineen kokeen ennen ylioppilastutkintotodistuksen päiväämistä, todistukseen merkitään kokeen arvosanoista parempi. Sellaisesta hyväksytystä reaaliaineen kokeesta, jonka arvosanaa ei merkitä ylioppilastutkintotodistukseen, annetaan erillinen todistus. - Hylätyn reaaliaineen kokeen saa uusia kaksi kertaa. YLEISOHJEITA Hyvä reaalivastaus fysiikassa vaatii aina perustellun vastauksen riippumatta siitä, pyydetäänkö tehtävän annossa perustelemaan. ESSEE - sujuva asiateksti - tietojen yhdistelyä ja opitun soveltamista - jäsennelty - tyypillinen rakenne - ilmiöt - suureet - lait - teoria, mallit - sovellukset - piirrä aina myös kuvia ja liitä mukaan kaavoja GRAAFISET ESITYKSET - Tilannekuviot, voimakuviot, kytkentäkaaviot, kuvaajat jne. - Aina suotavia, usein välttämättömiä (esim. voimakuviot ovat oleellinen osa ratkaisun perustelua) - Harpin, viivoittimen sekä mm-paperin (saa kokeen valvojilta, kun pyytää) käyttö suotavaa. - Akseleiden yhteyteen merkittävä suuresymbolit ja yksiköt sekä järkevä skaalaus - Jos kuvaaja on pisteisiin sovitettu suora ja siitä otetaan pisteitä laskutehtävää varten, pisteet on otettava suoralta eikä suoran sivussa olevia havaintopisteitä.
- Interpolointi = kuvaajan avulla määritellään arvoja havaintopisteiden väliltä (kuten edellä). Ekstrapolointi = kuvaajan jatkaminen havaintopisteiden ääriarvojen ulkopuolelle. Ennen ekstrapolointia kannattaa varmistaa, voiko niin tehdä. - Sähköön liittyvissä tehtävissä piirrä aina kytkentäkaavio - Voimakuviot - mikä kappale (yleensä kaikki kappaleet voi korvata laatikolla) - kappaleen ja ympäristön väliset vuorovaikutukset voimat - voimavektoreiden piirtäminen - suunta - pituus - vaikutuspiste, vaikutussuora - komponentteihin jako tarvittaessa - kiihtyvyys- ja nopeusvektoreiden piirtäminen kuvioon - Merkintä v v t, tarkoittaa, että v esitetään t :n funktiona, eli x-akselina on t ja y- akselina v. - Kuvaajan yleiset virheet - puutteet koordinaatistossa (akselit, symbolit, yksiköt, jaotus jne.) - 1/2 p / kohta - graafinen tasoitus puuttuu -1 p - suoran kulmakertoimen määritys yksittäisistä pisteistä (ei suoralla) -1 p - koko, tarkkuus, yleinen huolimattomuus -1 p LASKENNALLISET TEHTÄVÄT tilanteen tarkastelu - ilmiön tunnistaminen - kuvioiden piirto - annetut arvot, suureet ja lait kirjataan ylös - vektoriyhtälö koord:n valinta skalaariyhtälö laskeminen - pyritään suureyhtälömuotoiseen ratkaisuun - lukuarvosijoitukset yksikköineen - tuloksen tarkastelu - tuloksen järkevyys - pyöristys
yleisiä laskuissa esiintyviä virheitä - pieni laskuvirhe -1/3 p - laskuvirhe, epämielekäs tulos vähintään -1 p - vastauksessa yksi merkitsevä numero liikaa -0 p - karkeampi pyöristysvirhe -1 p - laskuissa käytetty pyöristettyjä välituloksia -2/3 p - sijoitettu kaavaan väärä numero -1 p - kaavavirhe vähintään -2 p - lukuarvosijoitukset puuttuvat -1 p - yksiköt puuttuvat vähintään -1 p - täysin kaavaton esitys vähintään -3 p Suureyhtälö on aina ratkaistava kysytyn suureen suhteen, lukuarvot yksikköineen sijoitetaan vasta saatuun lausekkeeseen, muuten vähintään -2 p Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi.