- Suoritukset tarkastaa ja alustavasti arvostelee (esteetön) asianomaisen aineen opettaja.

Transkriptio

1 FYSIIKAN YO-KOKEEN RAKENNE - Osa reaalikoetta, jolloin koeaika 6 tuntia. Alkaa klo. 9.00, poistua saa klo ja päättyy klo Tarvittavat välineet: kirjoitus- ja piirustustarvikkeet (punaista väriä ei saa käyttää, varattu korjaajille), laskin (ei saa olla ohjelmoitava) sekä taulukko. Mitään omia papereita ei saa tuoda! - Vastaa enintään 8 tehtävään. (Jos kokelas jättää arvosteltavaksi ainekohtaisen enimmäismäärän ylittävän määrän vastauksia, katsotaan kokeen muodostuvan niistä 8 vastauksesta, joiden pistesumma on pienin.) Opettaja arvostelee alustavasti kaikki vastaukset ja merkitsee niiden pistemäärät arvostelulomakkeeseen, yo-tarkastuslautakunta antaa lopulliset pisteet, jotka voivat poiketa opettajan antamista. Kokeen muodostavat tehtävät valitsee lautakunta. - Fysiikassa yhteensä 13 tehtävää, joista 11-1 ensimmäisestä voi saada 6 pistettä (Jos tehtävä on kaksi- tai useampiosainen (kohdat a, b jne.), vastataan molempiin tai kaikkiin osatehtäviin. Eri osatehtävät voivat olla painoarvoltaan erilaisia. Painotus voidaan esittää pisteinä tehtävänannossa.) ja viimeisistä mahdollisista "jokereista" voi saada 9 pistettä. (Kussakin kokeessa voidaan antaa 1- erityisen vaativaa jokeritehtävää. Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja sijoitetaan sarjan loppuun. Jos kokeessa on kaksi jokeritehtävää, kumpaankin saa vastata.). - tehtävät 1 ja pakollisesta kurssista, ja toinen yleensä kokeellinen. - tehtävät syventäviin kursseihin (-8) liittyviä "perustehtäviä". - tehtävät kursseja ja eri aineita yhdistäviä tai muuten "vaativampia". Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voivat olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää eri aineiden näkökulmista tai lukion aihekokonaisuuksien kannalta. Oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee kyseessä olevan kokeen oppiaineen opettaja. Esimerkiksi biologian kokeessa olevaan oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee lukiossa biologian opettaja. Ylioppilastutkintolautakunnassa tämän vastauksen arvostelee biologian sensori. - tehtävä 1 kokeellinen. - tehtävä +13 ja (+1) jokeri, yleensä essee. Vaatii tietoja koulukurssien ulkopuolelta, mutta 6 p. saa helpommin kuin tavallisesta tehtävästä. (Jokeritehtävien arvostelussa vastaavat pistemäärät 0-3 tavanmukaista arvostelua, 4 ja 5 neljää, 6 ja 7 viittä sekä 8 ja 9 kuutta tavallisen tehtävän pistettä.) - Kokelas merkitsee vastauksen otsikoksi tehtävän numeron, esim. 3, mutta ei itse tehtävää. Kokelas kirjoittaa ensimmäisen vastauksen kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset voi- 1

2 daan kirjoittaa puoliarkeille. Kullekin arkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä saa jatkaa toisella tyhjällä paperilla. Kokoarkin sisään liitetään muut suoritukset numerojärjestyksessä. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. - Suoritukset tarkastaa ja alustavasti arvostelee (esteetön) asianomaisen aineen opettaja. Suorituksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin. Kypsyyttä osoittavan vastauksen tunnusmerkit: - kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen - tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita - syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista - esitetyt väitteet perustellaan selkeästi - asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen - tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti - esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin - erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Heikon vastauksen tunnusmerkit: - suorituksessa on selviä asiavirheitä - ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti - esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten selvästi epäolennaisia - vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan. Kokeiden uusiminen - Hyväksytyn reaaliaineen kokeen saa uusia yhden kerran. Myös kokeen, josta lautakunta on antanut arvosanan laudatur, voi uusia. Jos tutkinnon ajallisesti hajautetusti suorittanut kokelas on uusinut reaaliaineen kokeen ennen ylioppilastutkintotodistuksen päiväämistä, todistukseen merkitään kokeen arvosanoista parempi. Sellaisesta hyväksytystä reaaliaineen kokeesta, jonka arvosanaa ei merkitä ylioppilastutkintotodistukseen, annetaan erillinen todistus.

3 - Hylätyn reaaliaineen kokeen saa uusia kaksi kertaa. YLEISOHJEITA Hyvä reaalivastaus fysiikassa vaatii aina perustellun vastauksen riippumatta siitä, pyydetäänkö tehtävän annossa perustelemaan. ESSEE - sujuva asiateksti - tietojen yhdistelyä ja opitun soveltamista - jäsennelty - tyypillinen rakenne - ilmiöt - suureet - lait - teoria, mallit - sovellukset - piirrä aina myös kuvia GRAAFISET ESITYKSET - Tilannekuviot, voimakuviot, kytkentäkaaviot, kuvaajat jne. - Aina suotavia, usein välttämättömiä ( esim. voimakuviot ovat oleellinen osa ratkaisun perustelua) - Harpin, viivoittimen sekä mm-paperin (saa kokeen valvojilta, kun pyytää) käyttö suotavaa. - Akseleiden yhteyteen merkittävä suuresymbolit ja yksiköt sekä järkevä skaalaus - Jos kuvaaja on pisteisiin sovitettu suora ja siitä otetaan pisteitä laskutehtävää varten, pisteet on otettava suoralta eikä suoran sivussa olevia havaintopisteitä. - Interpolointi = kuvaajan avulla määritellään arvoja havaintopisteiden väliltä (kuten edellä). Ekstrapolointi = kuvaajan jatkaminen havaintopisteiden ääriarvojen ulkopuolelle. Ennen ekstrapolointia kannattaa varmistaa, voiko niin tehdä. - Sähköön liittyvissä tehtävissä piirrä aina kytkentäkaavio - Voimakuviot - mikä kappale (yleensä kaikki kappaleet voi korvata laatikolla) - kappaleen ja ympäristön väliset vuorovaikutukset voimat - voimavektoreiden piirtäminen - suunta - pituus - vaikutuspiste, vaikutussuora 3

4 - komponentteihin jako tarvittaessa - kiihtyvyys- ja nopeusvektoreiden piirtäminen kuvioon - Merkintä v vt, tarkoittaa, että v esitetään t :n funktiona, eli x-akselina on t ja y-akselina v. - Kuvaajan yleiset virheet - puutteet koordinaatistossa (akselit, symbolit, yksiköt, jaotus jne.) - 1/ p / kohta - graafinen tasoitus puuttuu -1 p - suoran kulmakertoimen määritys yksittäisistä pisteistä (ei suoralla) -1 p - koko, tarkkuus, yleinen huolimattomuus -1 p LASKENNALLISET TEHTÄVÄT - tilanteen tarkastelu - ilmiön tunnistaminen - kuvioiden piirto - annetut arvot, suureet ja lait kirjataan ylös - vektoriyhtälö koord:n valinta skalaariyhtälö - laskeminen - pyritään suureyhtälömuotoiseen ratkaisuun - lukuarvosijoitukset yksikköineen - tuloksen tarkastelu - tuloksen järkevyys - pyöristys - yleisiä laskuissa esiintyviä virheitä - pieni laskuvirhe -1/3 p - laskuvirhe, epämielekäs tulos vähintään -1 p - vastauksessa yksi merkitsevä numero liikaa -0 p - karkeampi pyöristysvirhe -1 p - laskuissa käytetty pyöristettyjä välituloksia -/3 p - sijoitettu kaavaan väärä numero -1 p - kaavavirhe vähintään - p - lukuarvosijoitukset puuttuvat -1 p - yksiköt puuttuvat vähintään -1 p - täysin kaavaton esitys vähintään -3 p Suureyhtälö on ratkaistava kysytyn suureen suhteen, lukuarvot yksikköineen sijoitetaan vasta saatuun lausekkeeseen, muuten vähintään - p 4

5 MUUTAMA ESIMERKKI Energiaperiaate - Kokonaisvoiman tekemä työ on yhtä suuri kuin kappaleen liike-energian muutos. F F i, W E k - Mekaaninen energia säilyy vain, jos kappaleeseen ei vaikuta kitkaa tai väliaineen vastusta. Yleensä liikevastusvoimia esiintyy, tällöin energiaperiaate tehtävissä täytyy perustella esim: Mekaaninen energia pienenee liikevastusvoimien tekemän työn verran, eli matemaattisesti E E W E E (pelkkä kaava ei ole minkään arvoinen). Huomaa myös, että täytyy puhua a a l l k p k p mekaanisesta energiasta, koska energia säilyy aina! Momentin tekemä työ: W M. Vieriminen: 1 1 E mv J k, v r - Lämpömääräyhtälöitä käytettäessä systeemi on rajattava ja sen on oltava riittävän eristetty. Lämpöopin I pääsääntö: U Q W, merkkisäännöt. - Sähköisen voiman tekemä työ varauksen Q siirtyessä kentässä A B W QU Q V V. : AB AB A B - Hiukkasten kiihdyttämisessä kokonaisvoima sähköinen voima, joten energiaperiaatteesta seuraa: QU E k, jossa - Kenttien energiat. Sähkökentän energia ei säily kondensaattorisysteemissä. 1 1 Ek mv mv1, kun v c E m c m c, kun v 0,1 c k m EE m 1 0 v 1 c 1 CU ja EB 1 LI - Atomi- ja ydinfysiikan tehtävissä törmäykset usein täysin kimmoisia Energia säilyy. Energian säilyminen valosähköisessä ja Comptonin ilmiössä. Säteilykvantti E hf ja massavaje E Liikemäärä mc. - Vektorisuureita p m v ja I F dt (usein I F t ). - Onko systeemi riittävän eristetty? Törmäyksissä yleensä on, joten niissä liikemäärä säilyy. Voidaan kirjoittaa vektoriyhtälö, josta päästään skalaariyhtälöön koordinaatiston valinnalla ( samoin toimitaan mekaniikankin tehtävissä). 5

6 - Vinoissa törmäyksissä piirretään vektorimonikulmio tai kirjoitetaan liikemääräyhtälöt komponenttimuodossa. - Eristetyn systeemin tapauksessa riittää, kun osataan kirjoittaa liikemäärä ennen tapahtumaa yhtä suureksi kuin liikemäärä tapahtuman jälkeen. Ei siis tarvitse tietää, millaisia muutoksia väliaikana tapahtuu. - Impulssiperiaate: Kokonaisvoiman impulssi = kappaleen liikemäärän muutos I mv mv1. - Atomi- ja ydinfysiikan tapahtumissa liikemäärä säilyy. Fotoni: jne h E p c 6