Työterveyshuollon tehtävät työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa

Hyvinvointia työstä

Työterveyshuollon tehtävät työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa Kari-Pekka Martimo, LT Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk. 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 2

Esityksen sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat työkyvyttömyyteen ja miten näihin tekijöihin vaikutetaan? Työkyvyttömyyttä ehkäistään kolmella tasolla, joista kaikki ovat yhtä tärkeitä Ruotsissa sairauslomat ovat puolittuneet Miten siinä onnistuttiin? Työkyvyttömyysriskin arviointi (- mitä alhaisen motivaation takana voi olla?) Mahdollisuuksia ja vaatimuksia työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyölle 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 3

Matin tapaus mikä tässä meni pieleen? Minulla tuli selkä kipeäksi, enkä pystynyt tekemään töitä entiseen tapaan. Lääkäri kirjoitti sairauslomalle, kun arveli, että kipu johtuu työstä. Röntgenkuvassa oli lisäksi kulumaa eikä niitä saa parannettua. Sairauslomalla esimies tai työkaverit eivät soitelleet, joten en päässyt juttelemaan töihin palaamisesta. Eihän kait niitä hommia voi mitenkään muuttaa. Siellä on sellainen sääntö, että täytyy aina olla täysin terve ennen kuin voi tulla takaisin sairauslomalta hommiin. Minulla selkäkipu jatkui kyllä lievempänä, muttei kokonaan mennyt ohi. Kotonakaan en uskalla tehdä oikein mitään. Olin täysin neuvoton, kun palkanmaksu loppui ja Kelasta alkoi tulla vähemmän päivärahaa. Huolestuin, mitä tästä kaikesta seuraa, ja vähitellen mielikin alkoi laskea. En liiku enää paljoa ulkona, enkä tiedä töistä yhtään mitään. Alkuun tilanne ei ollut ollenkaan näin paha kun olisi vaan vähän autettu, niin minun ei olisi ollenkaan tarvinnut olla töistä kokonaan pois. 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 4

Työkyvyttömyyden näyttämö Loisel et al. Occup Rehab 2005 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 5

Työterveyshuollon asema KUNTOUTUS- JÄRJESTELMÄ Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito TERVEYDEN- HUOLTO Kuntoutuspalvelut Sosiaalivakuutus / Työhallinto TTH Työntekijä TYÖ- PAIKKA Työnantaja 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 6

Osatyökykyiset työssä, STM 2013 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 7

Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 8

Sairauden vai työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä? PRIMAARI- PREVENTIO JA PROMOOTIO SEKUNDAARI- PREVENTIO TERTIAARI- PREVENTIO TERVEYS/ SAIRAUS Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. painonhallinta, työturvallisuus, liikunta, päihteet, tuki (työ)elämän kriiseissä Sairauden (esim. DM, masennus, liikuntaelinvaivat) tai sen esiasteiden varhaista tunnistamista ja hoitoa, esim. lääkehoito, vuorovaikutuksellinen tuki Sairauden pahenemisen estämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä, esim. lääkinnällinen kuntoutus TYÖ- KYVYTTÖ- MYYS Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. työn sujuvuus ja koettu mielekkyys, osaamisen kehittäminen, työyhteisön ilmapiiri, yksilön voimavarat ja niihin liittyvä tuki Työkyvyn heikentymisen varhaista tunnistamista ja siihen puuttumista, esim. sairauspoissaoloseuranta, presenteismi Työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemistä, esim. työhön paluun ja työssä pärjäämisen tuki, ammatillinen kuntoutus 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 9

Korvatut sairauspäivärahapäivät sairausryhmittäin Depressio 65% Selkä- ja hartiakivut 56% 25% 33% Kelan sairausvakuutustilasto 2014 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 10

Kelan sairausvakuutustilasto 2014 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 11

Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2015 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 12

2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 13

2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 14

Työhönpaluun tuen vaikuttavuus Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannushyödystä Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään Ergonominen työpaikkakäynti Franche et al, J Occup Rehab 2005 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 15

Sairauslomatarve Vain osittain lääketieteellinen, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen ja järjestelmistä johtuva Perustuu osin työntekijän omaan arvioon työssä selviytymisestään ja siitä, miten hänen vaivaansa työpaikalla suhtaudutaan Lääkäri kirjoittaa todistuksen, ettei kykene (kaikkeen) työhönsä; työpaikalla tulkitaan, ettei saa tehdä työtä Jäljellä olevan työkyvyn arviointia voidaan tehdä vain työhön paluun/työssä jatkamisen esteet tunnistamalla ja niitä vähentämällä Sairauslomatarpeeseen ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa - jos halutaan 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 16

2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 17

B-LAUSUNTO - jäljellä oleva työkyky Ruotsin malli" sairauslomien + työpaikan mahdollisuudet vähentämiseksi Sairausloma kestää alle 3 kuukautta Suunnitelma nykyiseen työhön paluun helpottamiseksi Yhteistyö esimiehen kanssa Työterveysneuvottelu Sairausloma alkaa Sairausloma kestää 3-6 kuukautta Suunnitelma uuden työn löytymiseksi nykyisessä työpaikassa Yhteistyö henkilöstöhallinnon (tms.) kanssa Työkokeilu Onnistunut paluu työhön Sairausloma kestää yli 6 kuukautta Suunnitelma työllistymiseksi nykyisen työpaikan ulkopuolella Yhteistyö työvalmentajan kanssa Täydennys- /uudelleenkoulutus 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 18

Keltaiset hälytysliput! Potilaaseen/työntekijään liittyvät: Kendall ym. 2009, Back letter 2010 Kivun katastrofisointi, suhteettomat pelot ja uskomukset Ylenpalttinen huoli tai ahdistus Masennus Heikot pystyvyysajatukset Heikko usko paranemiseen Työkyvyttömyysajatukset Passiiviset selviytymisstrategiat Tehottomien hoitojen kierre 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 19

Siniset hälytysliput Työpaikkaan liittyvät tekijät Kokemus työn stressaavuudesta Alhainen työtyytyväisyys Huono työorganisaatio Kendall ym. 2009, Back letter 2010 Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut, todelliset tai molemmat) Heikot vaikutusmahdollisuudet Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana) Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 20

Mustat hälytysliput Hallinnolliset tekijät Taloudelliset ja kompensaatio-ongelmat Valitukset Keskeisten toimijoiden keskinäiset väärinkäsitykset ja erimielisyydet Prosessin viivästykset (esim. hallinnolliset virheet, hoitojonot, viivästykset tai kiistat hakemuksista) Ylireagointi sensaatiohakuisiin uutisiin Hyödyttämät työhönpaluun tukitoimenpiteet tai toimintatavat Läheisten kielteinen asenne Kendall ym. 2009, Back letter 2010 Sosiaalinen eristyneisyys ja/tai toimimattomuus 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 21

Työkyvyttömyysriskien kartoitus Shaw ym. J Occup Rehabil 2009 1. Työn fyysiset kuormitustekijät Vaikuttaako työn ruumiillinen raskaus mahdollisuuksiin palata sairauslomalta töihin? 2. Työn muokkaamisen vaikeus Voisiko tilapäisillä työjärjestelyillä nopeuttaa työhön paluuta? 3. Työhön liittyvä stressi Liittyykö työhösi sellaisia stressaavia tilanteita, jotka voivat työhön palatessasi aiheuttaa ongelmia? 4. Tuen puute työssä Miten uskot työkaverien ja esimiehen suhtautuvan, kun palaat töihin? 5. Työtyytymättömyys Voisitko suositella työtäsi jollekin muulle/ystävälle? 6. Työhön paluuseen liittyvät negatiiviset odotukset Huolestuttaako sinua työhön paluuseen liittyvät vaikeudet? 7. Kipeytymisen pelko Huolestuttaako sinua vaivasi uusiutuminen työhön palaamisen jälkeen? 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 22

Työkyvyttömyysriskeihin vaikuttaminen Kattava sairauspoissaoloseuranta ja yhteistyö työeläkeyhtiön kanssa Vaivan alkuvaiheessa Jos potilaalla on työhön liittyviä ongelmia, yhteys esimieheen, arvioidaan korvaavan työn mahdollisuus, arvioidaan työnantajalta saatava tuki, sovitaan aika tarkempaan arvioon myöhemmin Työkyvyttömyysriskin arviointi Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa (>2 viikkoa) Alustava lista työhön liittyvistä ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista sekä sovitaan työpaikkakäynti Työkyvyttömyys pitkittyy (>3-4 viikkoa) ja merkittäviä työhön liittyviä ongelmia aikaisemmissa vaiheissa Räätälöidään työn muokkaukset todettujen työn asettamien vaatimusten, työympäristön ja esimiehen sekä työkavereiden tuen perusteella Tarvittaessa työterveysneuvottelu 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 23

Työn muokkausmahdollisuuksien arviointi Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu? Mistä hän suoriutuu ongelmitta? Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia? Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä suoriutumisesta? Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen ongelmiin Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus Seuranta 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 24

Korvaava työ Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön siksi työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 25

Onko työtä mahdollista muokata? Apuvälineet Työtehtävien rajaaminen Työtahdin muuttaminen Töiden järjesteleminen uudelleen Aikataulutuksen muutos Työnjako muutetaan Toinen työpiste Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen Etätyö 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 26

Kelan osasairauspäiväraha Edellytyksenä on, että Työntekijä pystyy työterveyslääkärin arvioinnin perusteella hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Työaika on ennen osasairauspäivärahakautta ollut kokoaikatyön mukainen. Työntekijä jatkaa omassa työssään. Työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy 40-60 % aiemmasta (koskee myös yrittäjiä) Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 27

Osasairauspäivärahan käyttömahdollisuudet Välittömästi työkyvyttömyyden alussa Omavastuuaika 1+9 päivää oltava kokonaan pois töistä Välittömästi pitkän sairausloman jälkeen Ei omavastuuaikaa sairauspäivärahalta suoraan siirryttäessä Pitkältä sairauslomalta työhön paluun jälkeen Omavastuuaika 1 päivä, kun sama sairaus aiheuttaa uudelleen työkyvyttömyyden 30 päivän sisällä sairauspäivärahan päättymisestä 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 28

Osa-aikainen työssä jatkaminen verrattuna sairauslomaan liikuntaelinvaivoissa Lyhennettyä työpäivää tai viikkoa tehneet palasivat 8 päivää aikaisemmin töihin kuin sairauslomalla olleet (12 verrattuna 20 päivää) Vuoden seurannassa osasairausvapaalla olleilla 4 % vähemmän sairauslomapäiviä kuin sairauslomalla olleilla (16 % verrattuna 20 %) Useilla mittareilla katsottuna osa-aikainen työskentely sairausloman sijaan ei aiheuttanut mitään haittaa terveydelle Viikari-Juntura ym. 2012 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 29

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset ( 30/60/90 ) 30: 60: 90: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissa-olosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut yhteenlaskettuna kuukauden (30 pv) ajan Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta Sairauspäivärahan maksamisen edellytys on työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 30

Työnjako Työterveyshuollon tulee arvioida työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Kun selvitetään mahdollisuuksia palata töihin, ei ole tarpeellista käsitellä terveydentilatietojen työnantajan kanssa. Työpaikalla keskitytään siihen, millaisin käytännön toimin voidaan tukea työntekijän työkykyä sekä muokata työtehtäviä ja työjärjestelyjä työntekijän työkykyä vastaaviksi. Työterveyslääkäri kykenee asiantuntemuksellaan arvioimaan, laatiiko hän lausunnon jo selkeästi aikaisemmin kuin 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä Työntekijän jäljellä olevan työkyvyn arviointi ja työhönpaluun mahdollisuuksien arviointi ei yleensä ole tavoitteena kannalta koskaan liian aikaista. 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 31

Ammatillisen kuntoutuksen prosessi Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut Kuntoutuksen muodot Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ) Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua) Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammatti- tai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto) Elinkeinotuki Työeläkeyhtiöstä saatavissa puhelimitse neuvontaa 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 32

Ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitettävä Kun terveydelliset ongelmat uhkaavat työssä jatkamista tai sinne paluuta, esim. Työssä selviytymisen ongelmat/toistuvat sairauspoissaolot Pitkittynyt sairausloma (työntekijä jo pelkällä sairauspäivärahalla) Kuntoutustuki ilman selvää suunnitelmaa työhön paluusta Työ- tai liikennetapaturman jälkeinen pitkittynyt työkyvyttömyys Irtisanomistilanne Ammatillisen kuntoutuksen keinot epäselviä tai suunnitelma vaatii täydentämistä 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 33

Työhönpaluuvalmius Miltä sinusta tuntuu nyt, miten valmis olet palaamaan töihin? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 En missään nimessä Olisin voinut palata jo 2.9.2016 Työterveyslaitos KPMartimo www.ttl.fi 34

Sairauspoissaoloihin voi vaikuttaa! Työpaikalla Varhaisen tuen malli (ml. omailmoituskäytäntö, esimiestuki ja yhteydenpito sairausloman aikana) Yhdessä sovittu korvaavan työn/tilapäisten työjärjestelyiden malli Työssä jatkaminen osittain työkykyisenä vähintään yhtä kannattavaksi kuin sairausloma myös työnantajalle Työterveyshuollossa Osasairauspäivärahan ja ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikainen hyödyntäminen (osaaikaratkaisut jo omavastuuajalla) Jäljellä olevan työkyvyn arviointi työkyvyttömyyden määrittämisen sijaan ( fit note ja 90 päivän sääntö) Pois työkyvyttömyyden liiallisesta medikalisoinnista Sairaus työkyvyttömyys sairaana pitää voida/kannattaa olla töissä

Kiitos! ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos