1
Sisältö Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...3 Keinoja...3 Vihjetavu...3 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...4 Pehmeä rivinvaihto...4 2
Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen. Siksi taiton viimeistelyyn tarvitaan ihmistä, jonka apuna onneksi on muutama tärkeä näppäinkomento. Tavutusohjelman toimintapa Tavutusohjelmat toimivat tavutusalgoritmien ja valmiiden sanastojen varassa. Pääpaino on jommallakummalla. Tavutusalgoritmi syntyy sanojen rakenteista johdetuista loogisista säännöistä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut tavutuskohdat, ja kehittyneet tavutusohjelmat osaavat vielä panna ne paremmuusjärjestykseen. Paras tavutuskohta on se, joka on lukijan kannalta ymmärrettävin: esimerkiksi yhdyssanan yhdysosien välit ja sanan ja sen etuliitteen rajat (dia-grammi, de-generoitua). Tavutusalgoritmien apuna ovat tavutusohjelmaan lisätyt sanastot, jotka auttavat silloin, kun sanan oikea tavutus ei noudatakaan algoritmia. Tavutuskohdan valintaan vaikuttavat myös mm. taitto-ohjelmaan asetetut merkkitiheys- ja - ennen kaikkea - sanaväliarvot. Mitä tiukemmin ne on rajattu, sitä vähemmän mahdollisuuksia tavutusohjelmalla on käyttää parasta tavutuskohtaa. Toisaalta liian väljät arvot kostautuvat rivien huonona ulkonäkönä. Myös muutamat muut ohjearvot - lyhimmän tavutettavan sanan pituus ja peräkkäisten tavutettavien rivien lukumäärä - vaikuttavat tavutusohjelman ratkaisuihin. Tavutuksen määräytyminen on lopputulos monien parametrien mutkikkaasta mutta nopeasta yhteensovittamisesta. Se on samalla vaikein tehtävä, johon taitto-ohjelma joutuu. Jos annetut ehdot tai arvot on mahdotonta totuttaa, ohjelma voi pakotettuna tehdä täysin poikkeavan, ohjearvoista piittaamattoman ratkaisun. Tavutussääntöjä Hyvässä tavutuksessa noudatetaan seuraavia sääntöjä: Sanaa ei pidä jakaa siten, että jommallekummalle riville tulee vain yksi kirjain: a- sianajaja, turvautu-a. Näin ei käytännössä tapahdukaan, jos taitto-ohjelmassa tavun minimipituudeksi on määrätty kaksi kirjainta. Sanaa ei pidä jakaa siten, että rivin alkuun tai loppuun jää peräkkäin vain kaksi samaa vokaalia: aa-musta, tärke-ää. Lopputulos voi pahimmillaan olla käsittämätön, ja pysäyttää lukemisen varmasti. Tavutukset vokaaliparien välistä eivät ole suotavia. Kaikkein varottavampia ovat u- ja y-loppuiset vokaaliparit: tila-ukset, määräys. Muutkin vokaaliparit voivat aiheuttaa luonnottomia tavutuksia, vaikka ne aapisen mukaan olisivatkin oikein: esimerkiksi uppoamassa. Yhdyssanat pyritään jakamaan yhdysosien välistä. Se on sanahahmon kannalta selvintä, ja tästä poikkeaminen voi jopa muuttaa sanan merkitystä: ruonoil-ta vai runo-ilta? Johtaja-nakin vai johtajana-kin? Tällaisissa tapauksissa mikään tavutusohjelma ei osaa valita parasta vaihtoehtoa; siksi taittajan ja oikolukijan on luettava teksti ja myös ymmärrettävä se. Keinoja Taitto-ohjelmissa on muutamia tärkeitä keinoja, joilla tekstin rivittymistä voi hallita ja muokata paremmaksi: vihjetavu, katkeamaton väli, katkeamaton tavuviiva ja pehmeä rivinvaihto. Kaikkia näitä hallitaan omilla näppäinkomennoillaan. Vihjetavu Vihjetavua tarvitaan silloin, kun ohjelma ei itse osaa tavuttaa oikeasta tai muuten haluamastamme paikasta. Vihjetavu on lyötäessä näkymätön tavuviiva, joka lyödään haluttuun tavutuskohtaan. Tämä käsky ylittää ohjelman oman tavutusehdotuksen. Eniten vihjetavua tarvitaan silloin, kun teksti sisältää vierasperäisiä nimiä tai sanoja. Ohjelma pyrkii tavuttamaan koko tekstin varsinaisen kielen algoritmia tai sanastoa käyttäen. Sen seurauksena vieraskieliset nimet tai sanat tavuttuvat väärin. Oma ryhmänsä ovat sanat, jotka eri tavoin tavutettuina saavat eri merkityksen: kaivosaukko, kaivos-aukko. Tavutusohjelmasta voi tuskin koskaan tulla niin viisas, että se ymmärtäisi lauseyhteydestä, kumpaa sanaa tarkoitetaan. Siksi nämäkin virheet korjataan 3
vihjetavulla. Katkeamaton väli Tietyt kirjain- ja numeroyhdistelmät pyritään pitämään yhtenäisinä silloinkin, kun ne osuvat rivinvaihtokohtiin. Näitä ovat päivämäärät, pitkät luvut, puhelinnumerot, henkilönimen alkukirjaimet (esim. J. K: V. Paasio) sekä luvut, joiden perässä on jokin yksikkö (esim. 10 %). Silloin tavallinen välilyönti on korvattava katkeamattomalla välillä (joissain tapauksissa katkeamattomalla ohukkeella). Katkeamaton tavuviiva Katkeamatonta tavuviivaa tarvitaan melko harvoin; tällainen esimerkki löytyy kuitenkin automallista Saab 9-5, joka tekstissä kirjoitetaan juuri näin, tai lentokonetyypistä DC- 8, DC-10. Rivi ei saa katketa mallimerkinnän välistä, siksi väliin lyötävän tavuviivan (oikeammin yhdysmerkin) on varmuudeksi oltava katkeamaton. Pehmeä rivinvaihto Pehmeää rivinvaihtoa tarvitaan kohdissa, joissa halutaan siirtää tietty sana alkamaan uudelta riviltä. Jos vaikka sanasta uusi mahtuu rivin loppuun vain kaksi u-kirjainta, on parasta siirtää koko sana pehmeällä rivinvaihdolla seuraavalle riville. Samaten,jos ei halua yrittää tavuttaa vierasperäistä nimeä, senkin voi siirtää alkamaan uudelta riviltä. Tavallinen rivinvaihto tekisi uudesta rivistä uuden kappaleen, mutta pehmeä rivinvaihto jatkaa vanhaa kappaletta. 4
Hakemisto K Katkeamaton tavuviiva 4 Katkeamaton väli 4 P Pehmeä rivinvaihto 4 T Tavutusalgoritmi 3 Tavutuskohta 3 Tavutussääntöjä 3 V Vihjetavu 3 5