TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI

TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI

Toimenpiteet jaoteltu asiasisällön mukaan: 1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN 3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY 4 TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN SEURANTA

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 1: Yhteistyö peto ongelmatilanteen hoitamiseksi poronhoitoalueella Valtion tulee ottaa vastuu petotilanteen hallinnasta Ministeriöiden tulee vastuuttaa valtion viranomaiset (Poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallitus ja Suomen riistakeskus) toimimaan yhteistyössä poronhoitajien kanssa ongelman ratkaisemiseksi 1.1 Petokantojen palauttaminen poronhoidon kestämälle tasolle Petoja saa ja tulee olla poronhoitoalueella, määrä ei saa koitua perinteisen elinkeinon kohtaloksi Tavoitteena on Ympäristö ja luonnonvarainneuvoston Suurpetotyöryhmän esittämä vuoden 1995 poronhoitoalueen taso

Poronhoitoalueelle ei ole koskaan asetettu petokantojen kasvutavoitetta (ahmalla ei voimassaolevaa kannanhoitosuunnitelmaa) (Ympäristö- ja luonnonvarainneuvosto 1996: Suurpetotyöryhmän Suomen maasuurpetokannat ja niiden hoito selvitys, RKTL). Koko Suomen arvioitu vähimmäiskanta v.1995 Suurpetotyöryhm än kasvutavoite vuoteen 2010 mennessä Suomessa (ei poronhoitoalue) RKTL:n koko Suomen vähimmäiskantaarvio v. 2010 Poronhoitoalueen vähimmäiskantaarvio v. 1995 RKTL:n vähimmäiskantaarvio poronhoitoalueella v. 2010 Karhu yli 700 +20% (=n. 840 yks.) 1500 1600 (yli 1 v.) 170 370 420 Susi 140 Runsastuminen 150 160 17 Muutamista yksilöistä muutamiin kymmeniin Ahma 110 +75 % (= n.193 yks.) 150 170 70 80 100 Ilves 750 +20 % (=950 yks.) 2180 2390 45 Yli 120 Kanta arvioiden muutokset poronhoitoalueella vuodesta 1995 vuoteen 2010: karhu +120 150 %, ahma +15 40 % ja ilves +170 260 %. Suden osalta vastaavaa pitkäaikaista muutosta ei voida osoittaa, vaikka esimerkiksi vuonna 2009 susia oli hetkellisesti poronhoitoalueella jopa yli 40 yksilöä.

Vuosien 1976 1992 tiedot ovat peräisin Paliskuntain yhdistyksen rekistereistä, 1990-luvun tiedot ELY-keskuksilta ja 2000-luvun tiedot MMM Tietopalvelukeskus Tiken rekistereistä. Kuvan on laatinut Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg.

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 1.2 Vahinkoa aiheuttavien petojen poisto Suurpetojen aiheuttamat menetykset koetaan kohtuuttomiksi. Poronhoitaja kärsii omaisuutensa menetyksen lisäksi myös petovahinkojen etsimistyöstä ja petojen poistosta aiheutuvat kustannukset. Vahinkopetojen poistaminen ei ole poronhoitotyötä Petojen poistoon tarvitaan poronhoitoalueella viranomaisapua, etenkin sen itärajalla. Valtion vastuuta ja resursseja tarvitaan. Viranomaisapu poikkeusluvan saaneiden petojen poistossa Tehokkaalla toiminnalla saadaan estettyä omaisuusvahinkojen jatkuminen tilanteessa, jossa pedon poisto on maasto olosuhteista johtuen vaikeaa ja hidasta.

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 1.3 Pyynnissä käytettävät menetelmät Helikopterin ja moottorikelkkojen käyttäminen valtion resurssein 1.4 Petohavaintojen ja petovahinkojen ilmoitusvelvollisuus Kaikki luonnossa liikkuvat valtion palveluksessa olevat henkilöt velvoitetaan ilmoittamaan jokainen petohavainto reaaliajassa RKTL:n TASSU järjestelmään Viranomaistyön yhteydessä tehdyt petohavainnot ja petovahingot on ilmoitettava erikseen alueen poroisännälle Tarvitaan yhteistä ohjeistusta koko poronhoitoalueelle

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA Toimenpide 2: Petojen poistoon osallistuvien poronhoitajien kulut tulee korvata Toimenpide 3: Poikkeuslupaan tulee sisällyttää kaikki olennaiset luvat yhdellä hakukerralla 1) Metsästysoikeus 2) Kulkuoikeus maanomistuksesta riippumatta 3) Aseenkuljetusoikeus (Suomen riistakeskus) 4) Lupa käyttää tarvittaessa kiellettyjä pyyntimenetelmiä (moottoriajoneuvot) (Suomen riistakeskus) 5) Lupamaksut tulee poistaa kun on kyse vahinkoa aiheuttavan pedon poistosta 6) Virka apua

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA Toimenpide 4: Poikkeuslupa tulee myöntää nopeasti Toimenpide 5: Poikkeuslupien myöntäminen ennaltaehkäisevin perustein Toimenpide 6: Viranomaisten tulee tehdä selvitys keinoista estää porovahinkoja On määrättävä, mikä viranomainen auttaa poronhoitajaa petouhan alla tässä työssä.

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA Toimenpide 7: Suomen tulee tiivistää yhteistyötä Euroopan Unionin komission kanssa Ongelmat EU komission tiedoksi Komission edustajat kutsutaan tutustumaan petotilanteeseen poronhoitoalueelle Toimenpide 8: Suomen tulee tiivistää yhteistyötä Ruotsin kanssa

1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA Toimenpide 9: Suomen riistakeskuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tässä raportissa esitetyt toimenpiteet sekä porotalouden erityistarpeet Toimenpide 10: Petoasioihin liittyvien asetusten ja määräysten perustuslainmukaisuus tulee tarkistaa Toimenpide 11: Haaskakuvaus tulee kieltää poronhoitoalueella Metsähallitus ei anna lupia uusien haaskojen perustamiseen valtionmaille. Yksityismailla edelleen sallittua maanomistajan luvalla.

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Poronhoitajien kriisiapu ja tukijärjestelmät Toimenpide 12: Poronhoitajien kriisiapujärjestelmän luominen nopealla aikataululla Toimenpide 13: Eläinkohtaisen tuen ehtojen muuttaminen Eläinkohtainen tuki nykyisestä 28,50 :sta Euroopan komission hyväksymälle tasolle 36 /eloporo Toimenpide 14: Poronhoitajien koulutus Toimenpide 15: Poronhoitajien tukityöllistäminen

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Poronhoitajien kriisiapu ja tukijärjestelmät Toimenpide 16: Tuki siitosvasojen ostamiseen Toimenpide 17: Vahinkojen etsiminen tulee korvata suurten vahinkojen paliskunnissa Toimenpide 18: Suurista petovahingoista kärsivien paliskuntien porojen pannoittaminen Nk. Lex Halla korvauksen piiriin joutuneet paliskunnat Valtion tulee kustantaa eläville poroille kuolevuusradiolähettimet petojen tappamien porojen löytymiseksi säädösten mukaisten korvausten saamista varten Pannoista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Poronhoitajien kriisiapu ja tukijärjestelmät Toimenpide 19: Lopettamiskorvauksen selvittäminen Toimenpide 20: Suurimpia sallittuja porolukumääriä ei tule muuttaa nykyisen peto ongelman vallitessa

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Riistavahinkolain korjaaminen ja toimeenpano Toimenpide 21: Vasahävikkikorvauksen aikajakson muuttaminen 1.6. 31.8. Toimenpide 22: Vasahävikkikorvauksen aikana myös löydetyt petojen tappamat vasat tulee korvata Toimenpide 23: Erikoisporojen korvaaminen Kilpa ja matkailuporot Toimenpide 24: LEX Halla II korvaus Paliskunnan tilanne voi poromäärän vähentyessä huonontua jopa niin paljon, että paliskunta tipahtaa korotetun korvauksen piiristä, kun vaadittavaa 3 % tuhoprosenttia ei enää synny.

2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN Riistavahinkolain korjaaminen ja toimeenpano Toimenpide 25: Petokorvaukset tulee maksaa poronhoitajille kaksi kertaa vuodessa Toimenpide 26: Riittävät määrärahat petokorvausten maksuun Toimenpide 27: Lain käytännöt on saatava samanlaisiksi koko poronhoitoalueella Hallinnollinen opas: riistavahinkolain tulkinnan ja käytäntöjen yhtenäistäminen Toimenpide 28: Muut asiat 28.1 Porovahingot jotka tapahtuvat poronhoitoalueen ulkopuolella tulee korvata 28.2 Vahinkojen ilmoitus ja hakumenettelyprosessia tulee tarkentaa 28.3 Maastokatselmusta tulee tarkentaa 28.4 Korvattavien vahinkojen raja (170 ) tulee poistaa

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Petojen lukumäärän ja vaikutusten selvittäminen Toimenpide 29: Petokantojen arvioissa tulee siirtyä käyttämään todennäköisyyskanta arvioita Petokantojen runsastumisen takia on siirryttävä pois varovaisuusperiaatteella ilmoitetuista vähimmäiskanta arvioista ja ilmoitettava petojen todennäköiset kanta arviot alueittain Tutkimusyhteistyö RKTL:n ja Aalto yliopiston kanssa käynnistynyt, tavoitteena kanta arvioiden tarkentuminen ja parempi luotettavuus, pohjautuu TASSUn tietoihin Pohjoisen laajat erämaa alueet ja harva havainnoitsija verkko? Toimenpide 30: Poronhoitajien koulutus TASSU järjestelmän aktiiviseen käyttämiseen (RKTL, Suomen riistakeskus)

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Petojen lukumäärän ja vaikutusten selvittäminen Toimenpide 31. TASSU järjestelmän tiedot tulee nähdä reaaliajassa Tassu havainnnot näkyvät "reaaliajassa" kaikille niille, joilla on käyttöoikeus Tassuun; nyt myös useimmissa paliskunnissa on tämä oikeus Toimenpide 32: RKTL:n tulee tiedottaa pantapedoista paliskunnille Toimintamalli (yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa) käytössä kesästä 2011 alkaen Pudasjärven, Utajärven, Puolangan, Hyrynsalmen ja Suomussalmen alueen paliskunnissa, mm. Halla/Näljänkä (pantasudet)

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Petojen lukumäärän ja vaikutusten selvittäminen Toimenpide 33: Tutkimus RKTL:lle tulee osoittaa lisää varoja poronhoitoalueen suurpetomäärien ja vaikutusten selvittämiseen sekä TASSU järjestelmän kehittämiseen Ensisijaisesti tutkittavia aiheita ovat: 1. Poronhoitoalueen petomäärän selvittäminen, myös DNA menetelmiä hyödyntäen 2. Petojen liikkuminen Suomen rajojen yli poronhoitoalueella 3. Petojen yksilöllinen ravinnontarve ja ravinnonvalinta sekä poroon kohdistuva tappotahti Suomen poronhoitoalueella 4. Petojen aiheuttamat kustannukset paliskunnille ja poronhoitajille 5. Petojen vaikutus vasojen ja raavaiden porojen hävikkiin 6. Petojen aiheuttamien vahinkojen kokonaistaloudelliset vaikutukset, esimerkiksi kuinka suuri kokonaistaloudellinen merkitys petovahingoilla on poronlihan elintarvikeketjussa 7. Kuinka suuri on tähän menneessä menetetyn poropääoman ja poron jalostustyön arvo, ja kuinka menetykset tulee kompensoida 8. Vertaileva selvitys Suomen, Ruotsin ja Norjan petojen korvausjärjestelmistä, petojen laskentamenetelmistä, petovahinkojen etsimis ja estämistyöstä sekä petojen poistomenetelmistä 9. Tässä selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden kustannukset valtioille

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Kannanhoitosuunnitelmat Toimenpide 34: Petokantojen hoitosuunnitelmia tulee noudattaa Poronhoitoalueelle asetettua tavoitetta ei ole noudatettu Toimenpide 35: Petokantojen hoitosuunnitelmat on päivitettävä Petojen todellinen määräsekäniiden vaikutukset porotalouteen tulee selvittää Hoitosuunnitelmiin tulee sisällyttää myös petokantoja rajoittavia toimenpiteitä Päivittäminen tulee aloittaa välittömästi Hoitosuunnitelmilla osoitetaan, että konfliktin ehkäisy kantaa alueellisesti rajoittamalla ei vaikuta suotuisan suojelun tasoon Tulisi olla sitovia ja viranomaisten käytännön toimia ohjaavia suunnitelmia Toimenpide 36: Suotuisan suojelun taso on ilmoitettava lukumäärinä

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Metsästyskäytännöt sekä petojen poistokäytännöt poronhoitoalueella Toimenpide 37: Karhun kevätmetsästyskokeilu Kokeilu toteutetaan itärajaan rajoittuvissa paliskunnissa. Toimenpide 38: Karhun vuotuinen kevätmetsästys Toimenpide 39: Karhun metsästyskiintiön nostaminen 2011: poronhoitoalueen kiintiömetsästyksen lisäksi on mahdollista myöntää valtakunnallisesti 15 vahinkoperusteista poikkeuslupaa, jotka eivät vähennä kannanhoidollisen metsästyksen kiintiötä. Poronhoitoalueen karhukantaa tulee vähentää huomattavasti enemmän

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Metsästyskäytännöt sekä petojen poistokäytännöt poronhoitoalueella Toimenpide 40: Ilvekselle on sallittava vuosittainen kiintiömetsästys Tavoitteena tulee olla ilveskannan vähentäminen poronhoitoalueella. RKTL

3 PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY Metsästyskäytännöt sekä petojen poistokäytännöt poronhoitoalueella Toimenpide 41: Viranomaisten osallistuminen vahinkoa aiheuttavien susien poistamiseen Vahinkoja aiheuttavien susien poistaminen tulee tapahtua tarvittaessa poronhoitajien pyynnöstä valtion vastuulla ja kustannuksella. Mikäli viranomaiset antavat susien poistamisen poronhoitajien tehtäväksi, tulee vahinkoja aiheuttavien petojen poistotyöstä syntyvät kustannukset korvata poronhoitajille Toimenpide 42: Ahmoja tulee siirtoistuttaa poronhoitoalueen eteläpuolelle Vahinkoja aiheuttavia ahmoja voidaan siirtoistuttaa uudelleensijoittamis tarkoituksessa poronhoitoalueen ulkopuolelle, poronhoitoalue on kannanhoidollinen vastuualue Toimenpide 43: Pahoja tuhoja aiheuttavia ahmoja tulee voida poistaa Kuten Ruotsissa ja Norjassa

4 TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN SEURANTA Toimenpide 44: Paliskuntain yhdistys kokoaa seurantatiedon ja raportoi vuosittain Maa ja metsätalousministeriölle Indikaattoreina käytetään mm. vasaprosentteja ja teurasmääriä

Pedoista aiheutuvien ongelmien syyt tulee ratkaista, jotta seurausten hoidolla on todellista merkitystä Yhteinen tavoite: Petokantojen palauttaminen poronhoidon kestämälle tasolle