Haluatko EU-virkamieheksi Suomalaisia EU:n noin 40 000 työntekijästä on runsaat 1 000.
2/12 HALUATKO EU-VIRKAMIEHEKSI Euroopan henkilöstövalintatoimisto EPSO on järjestänyt vuodesta 2010 lähtien uudenlaisia, koko unionin kattavia virkakilpailuja. Kilpailujen myötä suomalaisille on avautunut hyvä mahdollisuuksia hakeutua EU:n toimielinten palvelukseen. Instituutioihin on saatu näiden kilpailujen kautta jo uusia suomalaiskasvoja. Suomalaisia työskentelee väkimäärään nähden varsin paljon EU-tehtävissä: noin 40 000 työntekijästä yli tuhat on suomalaista. Kun EU:ssa on suomalaisia, siellä säilyy elävä kosketus siihen, miten Suomessa asiat toimivat ja Suomi-näkökulma tulee paremmin huomioitua päätöksenteossa. EU hakee virkamieskuntaansa vuosittain täydennyksiä virkamieskilpailuin. Paikat ovat haluttuja, ja kilpailuihin osallistuu vuosittain kymmeniätuhansia EU-kansalaisia. Kilpailuihin voi valmistautua ammattiosaamista, EU-tietoutta ja kielitaitoa kartuttamalla Ensimmäinen uudenmallinen hallintovirkamiesten AD-kilpailu avautui maaliskuussa 2010. Paikkoja pääjohtajasta vahtimestariin EU:n toimielimissä on tarjolla hyvin erilaisia tehtäviä pääjohtajien paikoista vahtimestareiden vakansseihin. Tehtävät on jaoteltu Brysselin Grand Placen julkisivut hivelevät silmiä. www.viator.com
HALUATKO EU-VIRKAMIEHEKSI 3/12 Unionin viestintätyössä voi joutua pohtimaan julisteen sanomaa. Euroopan komissio kolmeen pääryhmään: hallintovirkamiesten (AD), kääntäjien (AD) ja hallintoavustajien (AST) toimiin. Yleensä kaikissa tehtäväryhmissä on koulutuksen ohella edellytyksenä vaadittava kielitaito, työkokemus, suoritettu asevelvollisuus ja jäsenmaan kansalaisuus. AD-ryhmään kuuluvat johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät sekä tutkimustehtävät. Tehtäväkenttä on vastuullinen heti uran alusta. Tehtävien tasosta riippuen vähimmäisvaatimuksena on joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Kääntäjien ja tulkkien tehtäviin vaatimuksena on korkeakoulututkinto ja äidinkielen lisäksi kahden virallisen EU-kielen taito. Tulkkauksen pääosasto ja Euroopan parlamentin tulkkausosasto ovat kaksi pääasiallisinta työmahdollisuuksien tarjoajaa tulkeille. Euroopan komission käännöstoimen pääosasto (DGT), Euroopan parlamentti sekä neuvoston sihteeristö rekrytoivat puolestaan paljon kääntäjiä. Hallintoavustajien (AST) tehtävät kuuluvat pääpiirteissään toimeenpanoa koskeviin työvaiheisiin kaikilla EU:n toiminta-alueilla. Tehtävät voivat liittyä esimerkiksi tietotekniikan, tullihallinnon, varainhoidon tai kirjanpidon alaan. Vaatimuksena on yleensä ylioppilastutkinto tai kolmen vuoden ammatillinen koulutus.
4/12 HALUATKO EU-VIRKAMIEHEKSI Kilpailukykyinen palkkataso ja hyvät edut EU:n toimielinten palkkataso on erittäin kilpailukykyinen yleiseen suomalaiseen palkkatasoon verrattuna. Esimerkiksi aloittava hallintovirkamiehen (AD5) peruspalkka on hieman yli 4 000 euroa, minkä päälle maksetaan huomattavia lisiä. Unionin palveluksessa olevat virkamiehet eivät kuulu jäsenvaltioiden sosiaaliturvan tai verotuksen piiriin vaan maksavat niin sanottua yhteisöveroa ja kuuluvat toimielinten oman sosiaalivakuutuksen piiriin. Myös eläke kertyy omien henkilöstösääntöjen mukaisesti. Perhe-etuudet poikkeavat usein suomalaisista, muun muassa äitiyslomat ovat lyhyempiä. EU palkkaa uudet virkamiehet kilpailujen kautta Euroopan henkilöstövalintatoimisto EPSO hoitaa uusien virkamiesten palkkaamisen toimielinten puolesta. Vakituisiin virkoihin voi päästä ainoastaan osallistumalla rekrytointikilpailuihin. Vuodesta 2010 alkaen EU:n henkilöstövalinta muuttui. Kilpailuilmoituksia on ryhdytty julkaisemaan kaikilla virallisilla kielillä ja hakijoita kannustetaan arvioimaan omaa soveltuvuuttaan vapaaehtoisilla Kansainvälisyys ja monet kielet ovat Brysselin ja muiden EU-kaupunkien arkea. Euroopan komissio
HALUATKO EU-VIRKAMIEHEKSI 5/12 vuorovaikutteisilla testeillä jo ennen hakemusten tekemistä. Rekrytointiprosessissa painottuu entistä enemmän hakijoiden ammattiosaaminen EU-tietouden sijaan. Prosessi on uuden järjestelmän myötä myös nopeutunut. Kilpailut ovat pääsääntöisesti kaksivaiheisia. Ensimmäinen osio järjestetään kussakin jäsenmaassa. Tietokoneella tehtävässä testissä arvioidaan hakijoiden soveltuvuutta, ei niinkään EU-tiedon hallintaa. Tietokonepohjaiseen alkukarsintakokeeseen sisältyvät kielellistä, numeerista ja abstraktista päättelyä sekä tilanteenarviointikykyä mittaavat kokeet. Ilta Grand Placella. Lehtikuva Toiseen vaiheeseen mukaan päässeet kutsutaan Brysselissä järjestettävään arviointikeskusvaiheeseen. Arviointikeskuksessa kilpailutehtävinä ovat suullinen esitys, kirjallinen case-tehtävä, ryhmätyöharjoitus sekä strukturoitu haastattelu. Kilpailun läpäisevät hakijat valitaan niin sanotuille varallaololistoille, jotka ovat voimassa vuoden. Varallaololistalle pääseminen ei takaa vielä työpaikkaa. Omalla aktiivisuudellaan voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti listalta pääsee töihin, sillä listalta ei edetä järjestyksessä. Listalla olijoiden kannattaa lähettää ansioluettelo ja saatekirje niille yksikön päälliköille, joiden yksikössä haluaisi työskennellä sekä ottaa yhteyttä valtioneuvoston EU-sihteeristöön.
6/12 HALUATKO EU-VIRKAMIEHEKSI Arviointikeskusvaiheeseen päässeen kannattaa olla yhteydessä valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolle EU-rekrytoinneista vastaavaan virkamieheen. Mikäli kiinnostuneita on tarpeeksi, järjestetään heille yhteinen valmennustilaisuus. Varallaololistalle päässeen kannattaa puolestaan olla yhteydessä Suomen pysyvän EU-edustuston rekrytoinneista vastaavaan virkamieheen. esivalintakokeista sekä kirjallisesta ja suullisesta kokeesta, oppaan pääpaino on hallintovirkamiesten rekrytointikilpailuissa. Kilpailuihin valmistautuvien kannattaa myös tutustua Euroopan henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilla oleviin vanhoihin kilpailukysymyksiin ja seurata ajankohtaisia EU-asioita. Kilpailuista tiedotetaan kaikissa jäsenvaltioissa sekä Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Virallisessa lehdessä olevassa kilpailuilmoituksessa on järjestettävästä kilpailusta yksityiskohtaista tietoa kuten työtehtävät, vaadittava pätevyys ja kokemus. Tiedot löytyvät myös Euroopan henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilta. Rekisteröityminen kilpailun hakijaksi tapahtuu EPSOn verkkosivulle luotavan EPSO-tilin (EPSO account) kautta. Kilpailuihin valmistautuminen EU:n virkakilpailuihin voi valmentautua syventämällä omaa ammattiosaamistaan, EU-tietämystä ja kielitaitoa. Myös vastaustekniikkaa voi harjoitella etukäteen ja valmistautua muuten varsin tiukkatahtisiin kokeisiin. EU-sihteeristön EU-virkamieheksi opas (http://www.valtioneuvosto.fi/ eu/tyopaikat/pdf/kilapiluopas/fi.pdf) antaa vinkkejä avoimiin rekrytointikilpailuihin osallistuville. Opas sisältää tietoa kilpailujärjestelmästä,
HALUATKO EU-VIRKAMIEHEKSI 7/12 Perusfaktat haltuun ja esiintymistaito kuntoon! 2020 -strategiaan. Myös toimielinten välisten suhteiden ja päätöksentekoprosessin tuntemisesta on hyötyä. Millaisia avuja hyvältä hakijalta tarvitaan; onko koulutustaustalla väliä? Annastiina Papunen Kuka olet ja miksi päätit hakea EUvirkamieheksi? Olen Annastiina Papunen, kauppatieteen maisteri Lappeenrannasta. Toimin opiskeluaikana eri nuorisojärjestöissä kansainvälisissä tehtävissä ja suuntauduin myös opinnoissani kansainvälisiin asioihin. Olen ollut meppiavustajana, mukana toteuttamassa EU-projekteja ja useita vuosia Brysselissä alueiden asiaa ajamassa, joten virkamieshaun auettua päätös hakea tuli melko luonnollisena jatkumona aiemmalle kokemukselle. Missä ja millaiset virkamieskilpailut olivat, miten neuvoisit niihin valmistautuvia? Osallistuin virkamieskilpailuihin Brysselissä. Kilpailut olivat haastavat, mutta eivät ylitsepääsemättömät. Silloisesta tehtävästäni oli paljon hyötyä kilpailuun valmistautuessa, sillä aluetoimistotyössä käsitellään laajasti eri EU-instituutioiden toimintaa ja aihekokonaisuuksia. Aluetoimistot toimivat suomalaisten alueiden edunvalvojana Brysselissä, ja työskentelin itse Itä-Suomen hyväksi. Kilpailuun valmistautuvien kannattaa tutustua ainakin perussopimuksiin ja Eurooppa Hyvä hakija on korkeakoulutettu, motivoitunut, kansainvälisistä asioista kiinnostunut, sosiaalinen ja innokas oppimaan uutta. Tausta EU-asioissa on selkeä etu. Koulutustaustalla ei sinänsä juurikaan ole väliä, sillä EU-tehtäviin tarvitaan monenlaisten politiikkaalueiden osaajia. Uskoisin, että täällä on määrällisesti eniten valtiotiedettä ja lakia opiskelleita. Osallistuitko rekrytointivalmennukseen ja miten pääsit varallaololistalta eteenpäin? Osallistuin testikeskusvaiheeseen liittyvään valmennukseen, josta oli suuri hyöty. Listalle päästyäni olin aktiivinen toimielinten suuntaan ja lisäsin muun muassa ansioluetteloni komission tietokantaan. Parlamentti kutsui minut haastatteluun loppukesästä ja sain tiedon tehtävään hyväksymisestä syksyllä. Miten näet suomalaisten mahdollisuudet päästä töihin EU:n toimielimiin? Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja aikaansaavia, joten suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet löytää sopiva paikka toimielimissä. Mutta yhteen seikkaan on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota jo kilpailuihin valmistautuessa: monesti me suomalaiset olemme erittäin hyviä kirjallisissa tehtävissä, mutta suullisessa esiintymisessä on parantamisen varaa. Esiintymis- ja kokoustaidot ovat olennaisia virkamiesuran kannalta, niihin kannattaa panostaa.
8/12 HALUATKO EU-VIRKAMIEHEKSI Millainen työpaikka on Euroopan parlamentti? Euroopan parlamentti on dynaaminen ja nuorekas työympäristö, jossa EU:n eri kielet, kansallisuudet ja poliittiset kulttuurit kohtaavat. Parlamentin toimivalta kasvoi Lissabonin sopimuksen myötä, joten parlamentti on tapahtumien keskiössä. Instituutio tarjoaa paljon mielenkiintoisia työtehtäviä ja uramahdollisuuksia. Olen itse viihtynyt oikein hyvin. Miltä tuntuu tehdä töitä monikulttuurisessa työympäristössä, mitä kieliä esimerkiksi joudut päivittäin käyttämään? Olen tehnyt töitä monikulttuurisessa ympäristössä jo vuosien ajan, joten työskentely parlamentissa ei muuttanut juurikaan asioista. Pidän kielistä ja kulttuureista, ja opin mielelläni lisää. Tällä hetkellä samassa työhuoneessa oleva kollegani opettaa minulle italiaa. Käytän päivittäin suomea, englantia, ranskaa ja ruotsia. Millainen on työpäiväsi ja miten vietät vapaa-aikaasi Brysselissä? Työpäiväni ovat pääasiassa yhdeksästä kuuteen. Työskentelen parlamentin nettitiedotuksessa, jossa teemme uutisjuttuja parlamentin etusivulle. Lisäksi yksikköni huolehtii parlamentin näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa. Päivät ovat työntäyteisiä ja mielenkiintoisia joka päivä oppii jotakin uutta. Iltaisin ja viikonloppuisin tapaan ystäviäni ja urheilen. Brysselistä on helppoa ja halpaa käydä myös naapurimaissa ja muualla Euroopassa, siksi matkustan paljon. Tällä hetkellä olen käynyt 39 eurooppalaisessa maassa. Komission maaliikenneyksikön päällikkö rohkaisee lähtemään Brysseliin Kristian Hedberg Työskentelet komission liikenteen ja liikkumisen pääosastolla. Pidätkö työstäsi? Kyllä, olenhan täällä yhä 17 vuoden työskentelyn jälkeen. Aloitin vastavalmistuneena ajatuksella, että katsotaan tätä muutama vuosi. Toimintaympäristö osoittautui haastavaksi, palkitsevaksi ja ainutlaatuiseksi, eikä tarvetta hakeutua muualle ollut. Komissiossa ja EU:ssa laajemmin tehdään fiksuja, konkreettisia asioita, jotka hyödyttävät EU-kansalaisia suoraan tai välillisesti. Monissa kysymyksissä yhteistyö kannattaa, siitä hyvä esimerkki on Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelma. Kuluttajat puolestaan varmasti ilahtuvat, kun pikapuoliin samat laturit sopivat kaikkiin kännyköihin. On järkevää, että esimerkiksi rajat ylittäviä ympäristö-, ilmastonmuutos ja liikenneasioita käsitellään yhdessä muiden eurooppalaisten maiden kanssa. Myös ulkoisessa edustuksessa on usein perusteltua laittaa EU-maiden hynttyyt yhteen.
HALUATKO EU-VIRKAMIEHEKSI 9/12 Ei välttämättä tarvitse olla suuri yhdentymisen ihannoija tai kannattaa liittovaltiota kokeakseen tämän työn mielekkääksi. Idealistista kehystä mahdolliselle EU-uralle kaipaaville voi suositella vierailua Strasbourgiin. Siellä voi iltakävelyllä suunnata Reinjoen yli Saksaan: ilman passia, ilman rahanvaihtoa, ilman että kukaan kyselee mitään. Mummin nuoruudessa 65 70 vuotta sitten sillalla oli aika erilaiset tunnelmat. Olet edennyt urallasi ja toimit yksikön päällikkönä komissiossa. Onko kilpailu kovaa? On se. Talo on täynnä asiansa osaavia ja motivoituneita ihmisiä. Omaa uraani on leimannut pyrkimys sellaisiin tehtäviin, jotka olen kokenut tärkeiksi. Kun niihin sitten keskittyy ja hoitaa leiviskänsä mahdollisimman hyvin, aukeaa uusia mahdollisuuksia. Isoissa organisaatioissa on myös muistettava, että moni asia on oman kontrollin ulkopuolella ja sattumillakin on osuutensa uralla etenemisessä. Samalla täällä saa kuitenkin tehdä niin kiinnostavia töitä, ettei yksittäisiä ohi menneitä tilaisuuksia kannata murehtia. Kaikkien ei muutenkaan tarvitse edetä uralla perinteisessä mielessä ja pyrkiä johtotehtäviin. Komissiossa on mahdollisuus rikkaaseen ja palkitsevaan uraan myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Mielestäni yksi houkuttelevimpia piirteitä tässä talossa on se, että verraten helposti voi siirtyä sivuttain eli eri tehtäviin ja eri politiikka-alueille. Itsellänikin on menossa kahdeksas työtehtävä ja viides politiikka-alue. Uutta voi oppia ja uteliaisuuttaan tyydyttää jatkuvasti. Minkä virhekäsityksen EU-työnantajastasi haluaisit korjata? Tyypillinen sellainen on ajatella komissio valtavaksi byrokratiamyllyksi. Talossahan tietysti hoidetaan 28 jäsenmaan ja puolen miljardin ihmisen asioita, joten suuri koko on tosiasia. Komissio on kuitenkin kuin kokoelma pieniä kyliä, jotka eivät merkittävästi poikkea jäsenmaiden vastaavista ministeriöistä. Oma työskentely-ympäristö on hallittavan kokoinen, jakautuvathan kylätkin kortteleihin ja kotikatuihin, pääosastot rakennusten siipiin ja käytävänpätkiin. Byrokratia ei pääse paisumaan, koska jäsenmailla ja EU-parlamentilla ei lisääntyvistä tehtävistä huolimatta ole halua kasvattaa komission henkilöstöbudjettia. työtä tehdään loppujen lopuksi hämmästyttävän pienin henkilöstöresurssein. Toisen virhekäsityksen mukaan EU-käytävillä pyörii pölyyntyneitä byrokraatteja ja leipiintyneitä tyhjäntoimittajia. Isossa talossa heitäkin varmasti löytyy, mutta omalle kohdalleni heitä ei ole sattunut. Vuodesta toiseen minuun tekee vaikutuksen se, miten motivoituneen, ammattiylpeän ja työteliään porukan kanssa saan tehdä töitä. Kuinka neuvoisit EU-uralle pyrkiviä? Kannattaa seurata yleiseurooppalaista yhteiskunnallista keskustelua. Myös EU-prosessien tuntemus on avuksi. Muuten kannattaa valmistautua kuten mihin tahansa opiskelupaikan tai työn hakuun. Voin varauksettomasti suositella uraa EU-tehtävissä leikkiin mukaan vaan!
10/12 HALUATKO EU-VIRKAMIEHEKSI Belgiasta tuli toinen kotimaa Rakel Juntunen Rakel Juntunen on yksi sadoista Brysselissä työskentelevistä suomalaisista. Sihteerin työtään Euroopan komission kilpailuosastolla hän kuvaa mielenkiintoiseksi ja vaativaksi. Juntunen muutti 47-vuotiaana perheineen Belgiaan vuonna 2001. Ennen sitä hän työskenteli lähes 25 vuotta Pohjola-yhtiöiden palveluksessa Helsingissä. Minkälaista on työsi Suomeen verrattuna? On kuin olisi opetellut uuden ammatin. Toki työhön edelleenkin sisältyy kokousten järjestelyjä, aikataulujen seurantaa ja vastaavaa, mutta muuten työnkuva on ihan toinen kuin ennen. Työ muodostuu pitkälti avustamistehtävistä jäsenmaista tulleiden tapausten käsittelyssä. Aikataulut ovat erittäin tiukat. Teetkö pitempipä työpäiviä Brysselissä kuin Suomessa? Kyllä ja ei. Brysselissä menen töihin noin klo 9 ja lähden töistä klo 18 tai myöhemmin. Työmatkojen kanssa päivät ovat melkoisen pitkät. Lounastauot ovat kuitenkin pitempiä kuin Suomessa, joten työssäoloaika ei varsinaisesti ole sen pidempi kuin Suomessakaan. Viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Brysselin Grand Placea ympäröivät lukuisat viihtyisät katukahvilat. Lehtikuva
HALUATKO EU-VIRKAMIEHEKSI 11/12 Mistä maista työkaverisi tulevat? Työkavereita on ja on ollut Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Hollannista, Ranskasta, Itävallasta, Belgiasta, Italiasta, Kreikasta, Espanjasta, Tšekistä, Puolasta, Unkarista ja myös Suomesta. Onko eri kansallisuuksien työskentelykulttuureissa eroja? Kilpailun pääosastolla on erittäin motivoitunutta väkeä, kaikki haluavat tehdä työnsä hyvin. Ehkä italialaiset ovat spontaanimpia, saksalaiset pikkutarkimpia, hollantilaiset kovaäänisimpiä ja avoimimpia, suomalaiset sopeutuvaisimpia. Joskus huomaa, että esimerkiksi eteläeurooppalaisen heti ei ole samanlainen kuin suomalaisen. Onko eri äidinkieltä puhuvilla työntekijöillä vaikeuksia ymmärtää toisiaan? Työkielenä on pääasiassa englanti ja sitä kaikki osaavat. Toki joskus tulee tilanteita, että asia jää osittain epäselväksi, mutta kysymällä se varmistuu. Toisinaan puhelimessa on vaikea saada selvää, mitä toinen osapuoli haluaa. Tulee mieleen se pieni suomalainen täältä Brysselistä, joka sanoi, että on ihana mennä Suomeen, kun siellä ymmärtää jokaisen tavunkin. Mitä olet erityisesti oppinut Brysselissä työskentelystä? On ilo nähdä, miten hyvin eri kansallisuudet pystyvät tekemään töitä yhdessä ja puhaltamaan yhteen hiileen. On oltava joustava ja avoin uusille haasteille. Stressinsietokyky on myös tärkeä ominaisuus. Ihmiset ovat yleensä erittäin ystävällisiä, mikä pitää työilmapiirin hyvänä. Mikä on ollut vaikeinta kansainvälisessä työyhteisössä? Varsinkin alussa oli vaikea hyväksyä kaikkea byrokratiaa, jonka keskellä joutuu työskentelemään. Ajan kanssa kuitenkin ymmärtää, että suuressa työyhteisössä byrokratiasta ei koskaan voi täysin päästä. Suomalaisen ja yksityiseltä sektorilta tulleena haluaisi silti joskus oikoa vähän mutkia, tehdä asioita yksinkertaisemmin ja omasta mielestään nopeammin. Hedbergin haastattelu on alun perin julkaistu valtioneuvoston verkkosivuilla. Rakel Juntusen haastattelu on Eurooppatiedotuksen perusteoksesta (2008, 2011), kuva Marko Ruonalan. Lisätietoja: EU-asiantuntija Jaana Jokelainen valtioneuvoston kanslia Toimituspäällikkö Päivi Toivanen UM:n Eurooppatiedotus www.epso.eu http://www.vn.fi/eu/tyopaikat/ www.eurooppatiedotus.fi Euroopan yhteisöjen henkilöstösäännöt http://ec.europa.eu/civil_service/docs/ toc100_en.pdf Neuvoston asetus N:o 1323/2008 Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkoista ja eläkkeistä http://eur-lex.europa.eu
HUHTIKUU/2014 Etukansi Kuva: Eurooppatiedotus Takakansi Kuva: Euroopan komissio eurooppatiedotus.fi europainformationen.fi ulkoasiainministeriö utrikesministeriet Asiakaspalvelu 0295 3500 10 eurooppatiedotus@formin.fi