Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Samankaltaiset tiedostot
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ojitettujen soiden ennallistaminen

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Soidensuojelu miten eteenpäin?

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

METSO-ohjelma :

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Soita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella.

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

METSÄOJIEN KUNNOSTUS KUIVUNEIDEN SUOJELUSOIDEN LÄHEISYYDESSÄ

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan

Monimuotoisuuden suojelu

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Metsäohjelman seuranta

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsäohjelman seuranta

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

NATURA VERKOSTO

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalouden kannustejärjestelmä suometsien ilmastokestävän hoidon näkökulmasta Marja Hilska-Aaltonen/MMM

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Ojitettujen soiden ennallistamisopas

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Transkriptio:

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala

ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana on vedenpinnan tason ja vesien virtauksen palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi Yleisimpiä käytännön menetelmiä ojien täyttäminen ja patoaminen sekä ojituksen jälkeen kasvaneen puuston poisto Ennallistamisen tavoitteena on ekosysteemin toiminnan ja rakenteen, elinympäristöjen ominaispiirteiden ja lajien elinvoimaisten populaatioiden palautuminen. Ennallistaminen on tärkeä keino suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä. Se on myös keino turvata ojitettujen soiden turpeessa olevien hiilivarastojen säilyminen ja käynnistää turpeen kertyminen uudelleen.

L5. Laaditaan pitkän aikavälin suoluonnon suojelun ja ennallistamisen ohjelma vuoden 2013 loppuun mennessä Ojitettujen soiden ennallistaminen on tärkeä suojelua tukeva keino suoluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Ennallistamisohjelmaan katsottiin strategiassa kuuluvaksi: Ennallistaminen suojelualueilla Suojelualueilla olevien ojitettujen soiden ennallistaminen Suojelualueiden rajausten parantaminen Ennallistaminen talousmetsissä Riistalintujen elinympäristöjen ennallistaminen talousmetsissä Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisina luonnonhoitohankkeina toteutettava ennallistaminen Metsätaloudellisesti kannattamattomien ja merkittäviä luontoarvoja sisältävien ojitettujen alueiden ennallistaminen

SUOJELUALUEILLA OLEVIEN OJITETTUJEN SOIDEN ENNALLISTAMINEN 1/4 Vuosittaiset soiden ennallistamispinta-alat valtionmaiden suojelualueilla - nykyisillä suojelualueilla noin 55 000 ha ojitettuja soita - noin 18 000 ha ennallistettu - toteutettu pääasiassa hankerahoituksella METSO Aapasuo Life Keidassuo Life (Lähde: Metsähallitus)

SUOJELUALUEILLA OLEVIEN OJITETTUJEN SOIDEN ENNALLISTAMINEN 2/4 Linjaus: L1. Ennallistetaan suojelualueilla olevia soita niiden vesitalouden parantamiseksi. Toimenpiteet: T1. Ennallistetaan valtion nykyisillä suojelualueilla noin 20 000 hehtaaria suota arvioidun ennallistamistarpeen mukaisesti. (YM/MH) T2. Ennallistetaan yksityisillä suojelualueilla noin 2 000 hehtaaria suota arvioidun ennallistamistarpeen mukaisesti. (YM/MH, ELYkeskukset, maanomistajat)

SUOJELUALUEILLA OLEVIEN OJITETTUJEN SOIDEN ENNALLISTAMINEN 3/4 Ennallistamisen vaikutusten arviointi edellyttää pitkän aikavälin tutkimusta ja seurantaa Seurannan tulee olla systemaattista, yhtenäisin menetelmin tehtyä Valtion suojelualueille on perustettu ennallistamisen vaikutusten seurantaverkosto Hydrologinen seuranta Suoveden tason ja laadun seuranta Valumaseuranta Kasvillisuusseuranta Päiväperhosseuranta

SUOJELUALUEILLA OLEVIEN OJITETTUJEN SOIDEN ENNALLISTAMINEN 4/4 Linjaus: L12. Varmistetaan pitkäaikaisella seurannalla toimenpiteiden onnistuminen ja ennallistamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Toimenpide: T3. Saatetaan valmiiksi ja ylläpidetään soiden ennallistumisen seurantaverkostoja valtion suojelualueilla. (YM/MH)

SUOJELUALUEIDEN RAJAUSTEN PARANTAMINEN 1/2 Suojelualueiden rajaukset eivät aina sisällä koko suoaluetta ja ulkopuolella oleva osa on usein ojitettu, mikä voi heikentää suojeltujen soiden tilaa tai vaikeuttaa suojelualueella olevien ojitusten ennallistamista. Linjaus: L3. Selvitetään suojelualueiden rajausten korjaustarpeet soiden vesitalouden parantamiseksi. Toimenpide: T4. Selvitetään vuoden 2012 loppuun mennessä ne kohteet, joissa suojelualueen ulkopuolella oleva ojitus vaikuttaa merkittävästi suojelualueen suojeluarvoihin. (YM/MH)

SUOJELUALUEIDEN RAJAUSTEN PARANTAMINEN 2/2 Linjaus: L4. Laajennetaan tarvittaessa suojelualueita tai turvataan muuten suojelualueilla olevien soiden vesitalous vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin. Toimenpiteet: T5. Valtionmailla tarvittavat toimenpiteet aloitetaan jo tehtyjen selvitysten pohjalta vuonna 2011. Toimenpiteistä sovitaan tapauskohtaisesti Metsähallituksessa. (MH, YM) T6. Neuvotellaan maanomistajan kanssa suojelualueen rajauksen muuttamisesta ja haitallisen ojitusalueen ennallistamisesta tai suojelusuon vesitalouden palauttamisesta muulla tavoin. Yksityismailla kyseeseen voi tulla alueen hankinta tai vaihto suojelualueeksi esim. hankeuusjako alueiden vaihtamiseksi, yksityismaan suojelualueen perustaminen, vettymishaitan korvaaminen,vesien ohjaaminen tai jokin muu vapaaehtoisuuteen perustuva keino. (YM/MMM, Metsäkeskukset, MH, ELY-keskukset, maanomistajat)

ENNALLISTAMINEN METSÄTALOUSALUEILLA 1/6 Valtionmaat Riistaelinympäristöjen aktiivinen hoito hanke (2007-2008) Ennallistaminen jatkuu Metsähallituksen normaalina toimintana Ennallistettu noin 1 500 ha riekon soidin- ja pesimäsoita Seurantaa radiolähetinten ja kevätreviirien kartoitusten avulla uusia kevätreviirejä, pesintä- ja poikuealueita Korpia ennallistettu metsäkanalintujen poikueelinympäristöiksi MH:n arvion mukaan noin 175 000 ha taloudellisesti kannattamattomia ojitusalueita

ENNALLISTAMINEN TALOUSMETSISSÄ 2/6 Linjaus: L9. Jatketaan valtionmailla ennallistamista uhanalaisten suoluontotyyppien suojelun, suoluonnon kytkeytyneisyyden ja riistalintukantojen kannalta tärkeillä alueilla. Toimenpide: T15. Kehitetään metsätalouden suunnitteluun toimintamalli, jossa ennallistamiskohteet voidaan tunnistaa jo kunnostusojitus- tai metsäsuunnittelun yhteydessä. Toteutetaan valtionmailla soiden ennallistamishankkeita sekä toimien suunnittelua. Kehitetään ohjeisto riistalintukantojen vahvistamista tukevan ennallistamissuunnitelman tekemiseksi. (MH)

ENNALLISTAMINEN TALOUSMETSISSÄ 3/6 Yksityismaat Joitakin satoja hehtaareja soita ennallistettu yksityismaiden talousmetsissä Voidaan toteuttaa luonnonhoitohankkeina, esim. METSOohjelmassa Huolellinen kohdentaminen Metsänomistajalähtöisesti Metsäkeskukset suunnittelee ja toteuttaa (kirjallinen sopimus maanomistajan kanssa) Ei vaikutusten seurantaa

ENNALLISTAMINEN TALOUSMETSISSÄ 4/6 Linjaus: L10. Yksityisten ja yhteisöjen omistamissa talousmetsissä valtion rahoituksella toteutettavassa ennallistamisessa ja luonnonhoitokohteiden valinnassa tuetaan suojelualueiden ja uhanalaisten suoluontotyyppien sekä metsälain erityisen tärkeiden suoelinympäristöjen tilan parantamista sekä riistalintukantojen elvyttämistä. Toimenpiteet: T16. Toteutetaan yksityismaiden soiden luonnonhoito- ja ennallistamishankkeita Kemera-, Eu- ja muulla rahoituksella. Selvitetään eri maanomistajaryhmien kiinnostus ennallistamiseen. Selvitetään vuoden 2011 aikana mahdollisuuksia laajentaa ennallistamisen rahoituspohjaa (muu kuin Kemera) sekä mahdollisuutta rahoittaa kuntien ja yhteisöjen ennallistamissuunnitelmien laatimista. (MMM, Tapio, Metsäkeskus, MHY:t ja metsänomistajat, MKJ) T17. Talousmetsissä julkisella rahoituksella toteutettavaa ennallistamista suunnataan suojelualueiden ympäristöihin ja uhanalaisten suoluontotyyppien sekä metsälain erityisen tärkeiden suoelinympäristöjen tilan parantamiseen. (MMM, Metsäkeskus) T18. Laaditaan ohjeistus ennallistamissuunnitelmia varten Tapion ja Metsähallituksen yhteistyönä. (Tapio, MH)

ENNALLISTAMINEN TALOUSMETSISSÄ 5/6 Linjaus: L 13. Turvataan suometsien biologinen monimuotoisuus metsätaloudessa lainsäädännön ja metsänhoidon keinoin Toimenpiteet: T24. Esitetään metsälain uudistamisprosessissa selvitettäväksi mahdollisuudet muuttaa metsälakia siten, että: (MMM) T24a. tarkennetaan metsälakia ja sen tulkintaa siltä osin, että metsänomistaja voi tehdä kohteen erityisluonteen mukaisia hakkuita ja suon ennallistamistoimenpiteitä monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman, monikäytön tai riistalintukantojen hoidon edellyttämällä tavalla. T24b. metsälain mukainen uudistamisvelvoite poistetaan tai väljennetään suometsissä tapauksissa, joissa investoinnit seuraavan puusukupolven kasvattamiseen eivät ole taloudellisesti kannattavia tai silloin kun metsänomistaja asettaa kohteen luonteen perusteella monimuotoisuuden tai riistanhoidon edistämisen tavoitteekseen.

ENNALLISTAMINEN TALOUSMETSISSÄ 6/6 Metsätaloudellisesti kannattamattomia, ojitettuja soita noin 830 000 ha (METLA) Linjaus: L15. Metsätaloudellisesti kannattamattomien, ojitettujen suometsien jatkokäyttömahdollisuudet selvitetään ja niistä viestitään metsänomistajalle. Toimenpiteet: T25. Tutkitaan ja kehitetään metsätaloudellisesti kannattamattomien, ojitettujen suometsien kustannustehokkaita hyödyntämismenetelmiä ja selvitetään eri menetelmin taloudellisia ja ympäristövaikutuksia (monimuotoisuus, ilmasto, vesistöt). Jatkokäyttömahdollisuuksia ovat muun muassa: T25c. luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet ennallistetaan ja T25d. muu osa jätetään palautumaan kohti luonnontilaa.

TUTKIMUSTARPEITA Suon toiminnallisuuden palautuminen. Lajien elinvoimaisten populaatioiden palautumiseen vaikuttavat tekijät ja palautumisnopeus. Ennallistamistoiminnan laajentuessa on tärkeä selvittää miten ennallistettavat kohteet kannattaa sijoittaa aluetasolla. Ekologinen ja taloudellinen kustannustehokkuus Ennallistamisen ilmastovaikutukset tunnetaan toistaiseksi huonosti.

Kiitos mielenkiinnosta! Kaisu Aapala