Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla
Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen Jokaisella suomalaisella työpaikalla tulee suojella työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työkykyä sekä ehkäistä terveydellisten haittojen syntymistä. Työntekijöillä on oikeus turvalliseen työympäristöön ja olla mukana kehittämässä työpaikan työsuojelua näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Työntekijöiden keskuudestaan valitsema työsuojeluvaltuutettu on keskeinen toimija työpaikan työsuojelun yhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutetulla on monipuolinen tehtävänkuva Työsuojeluvaltuutettu valvoo työpaikalla edustamiensa työntekijöiden oikeuksia. Jotta tehtäviä voisi hoitaa menestyksekkäästi, on työsuojeluvaltuutetun pystyttävä riittävästi perehtymään työpaikan olosuhteisiin ja näin hänellä on lakiin perustuva oikeus tutustua työympäristön ja työyhteisön tilasta kertoviin tietoihin. Työsuojeluvaltuutetulla tulee olla mahdollisuus osallistua työpaikalla tehtäviin työsuojelutarkastuksiin ja lisäksi hän osallistuu ylipäätään henkilöstön edustajana työsuojelua koskevaan päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Yhteistoiminnassa on käsiteltävä työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat silloin, kun ne vaikuttavat työntekijän turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn. Näin työsuojeluvaltuutetut saavat omaa työnkuvaansa laajemman näkemyksen yrityksen toiminnasta. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu lisäksi työntekijöiden lainmu kaiseen ja riittävään työterveyshuoltoon liittyviä tehtäviä. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään työterveyshuollon yleiset suuntaviivat, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, sisältö, laajuus sekä työterveys huollon toteutus ja vaikutusten arviointi, työterveyshuollon olennaiset muutokset sekä työpaikan päihdeohjelma ja hoitoonohjaussuunnitelma. Työsuojeluvaltuutetulle on myös annettu laaja mahdollisuus työpaikkansa olosuhteiden kehittämiseen. Hän on mukana tekemässä muun muassa työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja osallistuu riskien arviointiin. Työsuojeluvaltuutettu on myös osaltaan kehittämässä työyhteisön työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu näin mm. - työntekijöiden edunvalvonta, työntekijöiden asioiden hoitaminen - työpaikkakäynnit oman alueen eri osastoilla ja työpaikoilla - yhteistoiminta muiden työsuojelutoimijoiden, kuten työsuojelupäällikkö, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet, kanssa - yhteistoiminta työpaikan luottamusmiehen kanssa - työterveyshuollon yhteistyö - tiedon välittäminen oman alueen työsuojeluasiamiehille ja muille työntekijöille - kouluttautuminen - työsuojelutehtäviin opiskelu - kehittämistyöhön osallistuminen - muiden kouluttaminen - palaverit ja neuvottelut Työsuojeluvaltuutetun toimenkuvaan kuuluu sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Työsuojeluvaltuutetun työnkuva ja painotukset vaihtelevat työskentelyalasta riippuen. Toisilla työpaikoilla korostuvat tapaturmavaarojen minimointi, toisilla työpaikoilla keskeisiksi asioiksi nousevat esimerkiksi asiakasväkivallan uhan torjunta tai työnhenkiseen kuormittavuuteen liittyvät asiat. Viime kädessä työsuojeluvaltuutetulla on lakisäänteinen oikeus keskeyttää sellainen työ, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa.
Työsuojeluvaltuutettuna toimiminen Tehtävien luonteen vuoksi työsuojeluvaltuutettuna toimiminen vaatii kiinnostusta työsuojeluun ja työpaikan kehittämiseen sekä halua oppia uutta. Työnkuva edellyttää myös halua neuvottelutoimintaan työnantajan ja viranomaisten kanssa ja työntekijöiden oikeuksien puolustamista. Toisaalta tehtävien hoitaminen antaa hyvät vaikutusmahdollisuudet ja mahdollisuuden saada laajemman kuvan työympäristöstä, jota on mahdollista hyödyntää myös tulevissa työtehtävissä. Tehtävät antavat myös mahdollisuuden laajaan saman asian kanssa työskentelevien verkostoon. Ammattiliitto antaa tukea työsuojeluvaltuutettuna toimimiseen. SAK:n ammattiliittojen työpaikkojen työsuojeluvaltuutetut eri toimialoilta kuvasivat kysyttäessä omia tehtäviään ja työsuojeluvaltuutettuna toimimista esimerkiksi seuraavasti: - Työsuojeluvaltuutetun työ on kohtuullisen pitkäjänteistä, tuloksia pitää jaksaa odottaa. Määrätietoinen puurtaminen olosuhteiden parantamiseksi ja toimintatapojen kehittämiseen tuo ennen pitkää tuloksia. On hieno tunne kun huomaa että asiat ovat kehittyneet myös meidän työntekijöiden haluamaan suuntaan. - Työsuojeluvaltuutetulta odotetaan kannanottoja, avauksia, uusia ajatuksia. Tämä edellyttää asioihin paneutumista. Lisäksi on koko ajan seurattava mitä ympärillä tapahtuu. Parhaimmillaan työsuojeluvaltuutettu on innostaja ja kannustaja joka asiassa ja joka suuntaan. - Mahdollisuus vaikuttaa työnantajan mielipiteisiin perustelemalla asiat hyvin. Vaatii samalla valtavasti näkymätöntä työtä ja perusteluja asioiden parantamiseksi. - On kohtuullisen ihana tunne kun tiedät että kykenet työyhteisön ongelmien selvittämiseen ja osaamistasi siihen työhön halutaan hyödyntää. - On kiva huomata ne muutokset työelämässä, mitä hyvä turvallisuusjohtaminen ja toimiva työsuojeluyhteistyö tuovat tullessaan. - Tämä tehtävä on tuonut minulle esiintymisvarmuutta, kyvyn tuoda asioita esille kirjoittamalla ja ennen kaikkea, kyvyn kuunnella, mitä ihmisillä on sanottavana. - Onnistumisista ehkä kuitenkin arvostan eniten sitä, että vuosien kuluessa on saanut työntekijöiden luottamuksen asioiden hoidossa, tukena työtekijälle usein hyvin vaikeissakin yksilön työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Työnantajan luottamus on myös palkitsevaa, yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Jokaisen työnantajan tulee huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetuilla on mahdollisuus saada koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista yhteistoimintatehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista. Koulutustarve tulee arvioida kahden kuukauden sisällä valtuutetun valinnasta. Tämän koulutusmahdollisuuden monet työsuojeluvaltuutetut mainitsivat erinomaisena mahdollisuutena osaamisensa kehittämiseksi. Tehtäviensä hoitamiseksi työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada vapautus omista työtehtävistään tehtävien hoitamista varten. Työsuojeluvaltuutetulle annettu vapautus otetaan huomioon työpaikan töiden järjestelyssä. Tehtävän luonteen ja sen menestyksekkään hoitamisen vuoksi työsuojeluvaltuutetulla on myös laissa turvattu korostettu irtisanomissuoja.
Työsuojeluvaltuutetuksi hakeutuminen ja valinta Työntekijät voivat kaikilla työpaikoilla valita halutessaan työsuojeluvaltuutetun. Lain mukainen velvollisuus valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on yli 10 työntekijän työpaikoilla. Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta. Suurella osalla työpaikoista työsuojeluvaltuutetun vaali järjestetään loppuvuodesta 2009. Kaikki työntekijät saavat osallistua vaaliin ja vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikilla työntekijöillä on tosiasiallinen mahdollisuus äänestää. Usein kun työpaikka on ns. yhteinen työpaikka, jossa on usean eri työantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, työsuojelun merkitys korostuu entisestään. Tällaisilla työpaikoilla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojeluvaltuutettu toimii työpaikan yhteisenä työsuojeluvaltuutettuna. Mikäli työsuojeluvaltuutettu toimii yhteisen työpaikan yhteisenä työsuojeluvaltuutettuna, hänen tulee perehtyä myös työpaikan yhteisiin työsuojeluasioihin kuten toimintojen yhteensovittamiseen, liikenteen ja liikkumisen järjestelyihin, yleiseen järjestykseen ja siisteyteen. Työsuojeluvaltuutetun tehtävistä kiinnostuneen kannattaa asettua ehdolle ja olla yhteydessä ammattiosastoon/yhdistykseensä tai omaan ammattiliittoonsa. Liitoilta saa lisätietoja valtuutetun valinnasta, koulutustarjonnasta ja työsuojeluvaltuutetun monipuolisista tehtävistä kullakin ammattialalla. Eri alojen työsuojeluvaaliohjeet löytyvät Työturvallisuuskeskuksen sivuilta www.ttk.fi, valtiosektorin osalta valtiovarainministeriön sivuilta www.vm.fi / Valtio työnantajana / Virka- ja työehdot / Työsuojelu. Työnantajan tulee ilmoittaa valinnasta Työturvallisuuskeskukseen. Valtiosektorin valinnat ilmoitetaan Valtiokonttorin työsuojeluhenkilörekisteriin. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänkuvaa säännellään ensisijaisesti työturvallisuuslaissa (738/2002), työsuojelun valvontalaissa (44/2006) ja työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Lisäksi yhteistoimintalain (334/2007), työaikalain (605/1996), vuosilomalain (162/2005), tasaarvolain (609/1986) ja tilaajanvastuulain (1233/2006) perusteella myös työsuojeluvaltuutettu voi toimia henkilöstön edustajana. Lakeihin voi tutustua valtion säädöstietopankissa www.finlex.fi
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, 00531 Helsinki www.sak.fi